Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaava

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

annettujen lausuntojen ja muistutusten vastineet 1 (21) Sisällysluettelo 1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus... 1 2 Keski-Suomen museo... 5 3 Puolustusvoimat... 6 4 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi... 7 5 Fingrid Oyj... 7 6 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi... 8 7 Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY)... 10 8 Leena, Pekka, Ilona ja Venla Lampinen... 12 9 Liisa ja Ilkka Saramäki... 16 10 Raija Saramäki... 18

1 (20) 1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohdat: 1. Laadittavana olevan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan ja nyt laadittavana olevan osayleiskaavan yhteensovittamisperiaatteista tulee sisällyttää selvitystä kaava-asiakirjoihin. 2. Kaava-asiakirjoista ei käy selkeästi esille, onko kaavan laadinnassa käytetyn luontoselvityksen taustamateriaalina hyödynnetty Keski-Suomen liiton 3. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä tehtyjä luontoselvityksiä. 3. Patinsuon ympäristöstä esille tuotujen linnusto- ja kasvillisuustietojen sisällyttäminen kaavan vaikutusarviointitarkasteluihin katsotaan olevan tarpeen. 4. Linnustoselvitystä pidetään melko niukkapohjaisesti laadittuna. 5. Käytettävän luontoselvityksen selvitysalueen laajuuden lähtökohtana tulee olla hankkeen vaikutusalueen laajuus. 6. Laadittuun selvitykseen katsotaan sisältyvän tietynlaista epämääräisyyttä mm. siltä osin, että antaako laadittu selvitys edellytyksiä ottaa kantaa kyseessä olevasta osayleiskaavasta aiheutuviin mahdollisiin linnustovaikutuksille esim. tuulivoimalavaikutuksille herkimpien lintulajien osilta. 7. Tulee suorittaa arviointia siitä, että onko esim. linnustoon liittyviä selvityksiä tarpeen täydentää. 8. Tuulivoimarakentamisen linnustovaikutuksista jo olemassa olevan yleisen tiedon pohjalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota kanalintuihin, petolintuihin, hanhiin, laulujoutseniin, kurkiin, kahlaajiin ja vesilintuihin. 9. Kaava-asiakirjoista ei katsota käyvän selkeästi esille kaavasta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset alueen kautta muuttavaan kurkipopulaatioon. Tulee ottaa huomioon myös samalle muuttoreitille sijoittuvien muiden vireillä olevien, suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset. Arvioinnissa tulee erityisesti tarkastella vaikutuksia kyseisen populaation suotuisan suojelun tasoon ja populaatiokehitykseen. Kaava-asiakirjojen täydentämiseen on katsottava olevan vielä tältä osin tarvetta. 10. Kaavaselostusluonnoksen kuvan 5 tiedot tulee päivittää erityisesti valtiolle suojelutarkoituksiin hankittujen alueiden osalta. 11. Laadittavasta kaavasta aiheutuviin luontovaikutuksiin on otettava tarkemmin kantaa vasta sitten, kun täydentämistoimenpiteet on suoritettu. 12. Maisemaselvityksen havainnollistamista olisi voinut parantaa maisemaanalyysikarttaesityksellä. 13. Aho-Vastingin maisema-alueelle aiheutuvasta maisemakuvallisesta häiriöstä olisi maisemaselvitykseen tullut sisällyttää esitettyä tarkempaa analysointia.

2 (20) 14. Kaava-asiakirjoihin ei ole sisällytetty kokonaisvaltaista yhteenvetoa ja arviota kyseisen tuulivoimahankkeen maisemavaikutusten merkittävyydestä mm. millä tavoin hankkeen toteuttaminen tulisi vaikuttamaan alueen rooliin tai asemaan ajatellen ympäröivän alueen maisemallista kokonaisuutta ja että millaisia vaikutukset tulisivat olemaan alueen maisemallisen sietokyvyn suhteen. 15. Tulee tarkistaa ympäröivän alueen vireillä oleva tuulivoimahanketilanne ja arvioida tilannetta ja tarvittaessa tulee täydentää kaava-asiakirjoihin sisältyvää eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. 16. Kaava-asiakirjoihin tulee sisällyttää sähkönsiirtojärjestelyistä tarpeenmukaista selvitystä ja vaikutusten arviointia. Vastine: 1. Karstulaan laaditaan parhaillaan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavaa. Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu n. 160 yli yhden hehtaarin kokoista järveä, lampea ja lampiryhmää sekä useita jokia. Kyseinen kaava on asetettu yleisesti nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten 13.5. 30.6.2015 väliseksi ajaksi. Koiramäen tuulivoimayleiskaavan alue ei sisälly itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava-alueelle (koska tietysti kahta yleiskaavaa ei voi laati päälletysten samanaikaisesti). Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan valmisteluvaiheen kaavakartat eivät olleet käytettävissä Koiramäen tuulivoimayleiskaavan ehdotusaineiston valmistelussa. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa on tarkasteltu ne vesistöt, jotka jätetään pois rantaosayleiskaavasta ja jotka esitetään tuulivoimapuiston yleiskaavassa eli yleiskaavojen yhteensovittamisesta on tältä osin huolehdittu. Tuulivoimapuistoa kehittävä yritys on huomioinut asian myös maanvuokrasopimuksissa tarvittaessa. Koiramäen tuulivoimapuistoa lähinnä olevat vesistöt ovat: Untamo, Löytänä, Vehkalampi, Ilveslampi, Kaakkolampi, Heinälampi ja Heinäjoki. Koiramäen tuulivoimapuiston alueelle sijoittuu Koiralampi, jolle ei osoiteta tuulivoimayleiskaavassa rantarakennusoikeuksia. Koiramäen tuulivoimapuiston 35 db melualue ulottuu Untamolammen eteläosaan, mutta ei Untamon sille ranta-alueelle, minne on muodostumassa uusia rantarakennusoikeuksia. Tuulivoimapuiston 35 db melualueet eivät ulotu Löytänän, Vehkalammen, Kaakkolammen, Heinälammen, Ilveslammen tai Heinäjoen ranta-alueille eli tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä kyseisille vesistörannoille rakentamista. 2. Vaihemaakuntakaavan selvitystulokset ovat käytössä, mutta tässä tapauksessa käytettiin vain linnustotietoja, jotka oli tallennettu myös Tiira-havaintoarkistoon. Kasvillisuuden esittelyä koko laajuudessaan ei katsottu tarpeelliseksi, koska arvokkain kohde (avosuo) ei enää sijoitu kaava-alueelle. Asia tarkennettiin kaavaselostustekstiin. 3. Kaavaselostusta tarkistetaan esitetyllä tavalla. 4. Alueella tehtiin kahteen käyntiin perustuva pistelaskenta selvitys, jonka lisäksi mahdollisesti arvokkaiksi katsottuja kohteita kartoitettiin tarkemmin.

3 (20) Luontotyyppejä ja muuta lajistoa kartoitettaessa on myös jatkuvasti havainnoitu linnustoa. Soidinselvityksessä käytiin myös alueella kahteen otteeseen keväällä 2015, jolloin koko alue käveltiin läpi ja myös muista kuin kanalinnuista tehtiin havainnointia. Pesimälinnustosta ei tehty tuolloin mitään edelliskesästä poikkeavaa havaintoa. Alue on pääosin tehokkaasti käsiteltyä metsätalousmaata eikä sisällä juurikaan metsäkuvioita, joissa herkkää lajistoa voisi esiintyä. Nämä kohteet tarkastettiin useaan otteeseen. lisäksi tehtiin muutonseurantaa, joka ajoittui samanaikaisesti monille alueille pohjoisessa Keski-Suomessa, jotta muuttohavaintoja voitiin verrata laajempaan kokonaisuuteen. Selvitys on tehty kokonaisvaltaisesti ja lisätyön ei katsota tuovan lisäarvoa tehtyihin selvityksiin. 5. Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitysalueen laajuuden lähtökohtana on ollut hankkeen vaikutusalueen laajuus. 6. Selvitys on tehty nimenomaan huomioiden erityisesti lajistoa ja lajien elinympäristöjä joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Ks. vastine 1.4. 7. Linnustoon liittyville selvityksille ei nähdä tarvetta täydennyksille, soidinselvitys tehtiin ja raportti liitetään kaava-asiakirjoihin. Ks. myös vastine 1.4. 8. Kaavaselostusta täydennetään esitetyllä tavalla. 9. Kaavaselostusta täydennetään esitetyllä tavalla. 10. Kuva 5 päivitetään ennen hyväksymiskäsittelyä. 11. Tiedoksi. 12. Maisema-analyysikarttaesitys olisi voinut havainnollistaa maiseman nykytilaa hieman paremmin mutta maiseman arvokartalta sekä myös näkymäanalyysikartoilta ilmenevät asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen, ympäröivät vesistöt, tiestö sekä maaston topografia. Kyseisiltä kartoilta käy ilmi alueen peitteisyys. Vesistöjen lisäksi muita avotiloja on lähialue vyöhykkeellä melko vähän ja ne ovat suhteellisen pienialaisia peltoja ja soita. Riittävän suuruisia ja oikein suuntautuneita avotiloja (järviä lukuun ottamatta) löytyy lähinnä Humpilta Iso-Korppisen pohjoispuolisilta pelloilta, Syrjänmäen pelloilta sekä Aho-Vastingin ja Vastingin pelloilta. 13. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy noin kolmasosalle arvoaluetta. Parhaiten voimaloita näkyy pelloilta käsin. Pelloilta näkymistä ei voida kuitenkaan pitää kovin merkityksellisenä, sillä pelloilla ei oleskella jatkuvasti, vain maanviljelijät peltotyökausina ja silloinkin heidän huomionsa on kiinnittynyt työn tekoon, ei maiseman tarkkailuun. Peltoalueiden ohella voimaloita näkyy seuraavilta teiltä käsin: Ahovastingintie, Löytänäntie, Konttilantie ja Harjuntie; Ahovastingintien sillalta sekä useammista pihapiireistä käsin. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyisi noin 22 pihapiiristä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä todellisuudessa talojen pihapiireissä ja paikoin myös teiden varsilla on sen verran paljon puustoa ynnä muuta kasvillisuutta, että näkyvyys voimaloille estyy monessa tapauksessa varsin tehokkaasti. Tieto kasvillisuudesta perustuu maastokäyntiin, valokuviin ja ilmakuvaan. Näkymäanalyysissä ei ole puolestaan huomioitu pihakasvillisuutta, rantapuustoa eikä tien varsien kasvillisuutta, ellei kyse ole metsästä. Maisema-alueen kokemisen kannalta eniten maisemakuvallista haittaa tulee aiheutumaan joillekin tieosuuksille.

4 (20) Tällaisia tieosuuksia löytyy Ahovastingintieltä idästä länteen päin kuljettaessa Varjolan ja Puromäen välisen viljelyaukean yli tuulivoimapuiston suuntaan katsottaessa, Konttilantieltä kahdesta paikasta: eteläosasta viljelyaukean yli sekä läheltä Konttilan tilaa viljelyaukean yli tuulivoimaloiden suuntaan katsottaessa. Edellä mainittujen lisäksi löytyy vielä yksi tieosuus Harjuntieltä pohjoiseen päin mentäessä ja Hiekan tilan yli katsottaessa (alueelta on havainnekuva olemassa, nro 4). Voimaloiden näkyminen tulee väistämättä muuttamaan maiseman luonnetta teknologisempaan suuntaan. Voimaloita on kuitenkin suhteellisen maltillinen määrä ja etäisyyttä edellä kuvatuilta tieosuuksilta lähimpään voimalaan on yli kolme kilometriä, paikoin jopa 4,5 kilometriä eivätkä voimalat mahdollisesti Konttilan tilan lähistöä lukuun ottamatta näy koko pituudessaan. Voimalat edelleen hallitsevat maisemakuvassa mutta eivät kuitenkaan alista ympäröivää maisemaa. Vaikutukset eivät yllä merkittävälle tasolle eikä maiseman sietokyky ei ylity. Lisäksi mainittakoon, että toukokuussa 2014 järjestetyssä tuulivoimaseminaarissa/ tuulivoima ja maisema sidosryhmätilaisuudessa Satakuntaliiton alueiden käytön johtaja piti esityksen aiheesta Satakuntaliiton kokemukset tuulivoimamaakuntakaavan laadinnassa. Satakuntaliitossa tuulivoimapuistojen maakuntakaavavarauksia tehtäessä ja sopivia alueita haarukoitaessa kaikkiin arvokohteisiin tuli olla etäisyyttä vähintään kilometri. Koiramäen tuulivoimaloista on lyhimmillään matkaa Aho-Vastingin aluerajaukseen 2,5 kilometriä. Arvomaiseman kokemisen kannalta olennaisille alueille on lyhimmillään matkaa noin 3,2-4,5 kilometriä. Se on moninkertainen etäisyys kilometriin verrattuna. 14. Maiseman sulkeutuneisuudesta johtuen suurella osalla tuulivoimapuistoa ympäröivistä alueista vaikutuksia ei joko aiheudu lainkaan tai vain vähäisessä määrin. Humpin peltoaukealla ja Iso-Korppisen ympäristössä, Aho-Vastingissa, Vastingissa sekä Syrjänmäellä aiheutuu paikoin vähän tuntuvampia maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia avotiloista johtuen. Humpilta ja Vastingista tehdyt havainnekuvat tosin osoittavat, että vaikutukset voivat jäädä avotilojenkin yhteydessä hyvin vähäisiksi. Avomaisemien tai järvinäkymien kannalta vaikutukset ovat pääsääntöisesti enimmillään kohtalaisia. Aho- Vastingissa saattaa aiheutua paikallisesti (joissakin yksittäisissä kohdissa) lähes merkittävääkin haittaa. Koko arvoalueen kannalta vaikutukset jäävät kuitenkin suhteellisen vähäisiksi, sillä ne kohdistuvat melko pienelle alueelle. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy noin yhdelle kolmasosalle arvoalueesta. Pinta-alallisesti peltoa on tästä suurin osa. Pelloille näkymistä ei voida pitää kovin merkityksellisenä niiden vähäisestä käytöstä johtuen. Peltoja halkoville teille näkyminen on sen sijaan varsin merkityksellistä maiseman kokemisen kannalta. Tuntuvin haitta kohdistuu Aho-Vastingissa joillekin tieosuuksille sekä joihinkin pihapiireihin, siltä osin kuin pihapiirien kasvillisuus ei estä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Vaikka näkymäanalyysi antaa ymmärtää, että Aho-Vastingissa yli 20 asuinrakennukselta/pihapiiristä olisi näköyhteys voimaloille, ei tämä pidä paikkaansa. Todellisuudessa talojen pihapiireissä ja paikoin myös teiden varsilla on sen verran paljon puustoa ynnä muuta kasvillisuutta, että näkyvyys voimaloille estyy monessa tapauksessa varsin tehokkaasti. Maiseman sietokyky ei ylity Aho-Vastingin eikä muidenkaan maisemakuvallisesti tärkeiden alueiden osalta. Lahdentien varteen sijoittuvan Isoahon pellolta katsottaessa voimalat saattavat näyttää todella kookkailta ja dominoivilta, samoin Lahdentien ja Kulmalantien risteyskohdassa olevan

5 (20) Heikkilän tilan peltojen takaosista ja Kulmalantien varressa olevan Pitkäahon tai Kulmalan peltojen itälaidalta. Kohteet sijoittuvat alle kahden kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta. Kaikki edellä mainitut alueet ovat kooltaan pieniä ja sijoittuvat melko syrjäiselle alueelle. 15. Tiedoksi. 16. Sähkönsiirron eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energia-markkinavirastoon toimitettavassa hankelupahakemusmenettelyssä. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä vaikutusten arviointia koskien tuulivoimapuiston liittämistä valtakunnalliseen sähköverkkoon enempää kuin Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan aineistoissa on esitetty. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 2 Keski-Suomen museo Lausunnon pääkohdat: 1. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa Koiramäen tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen ehdotuksiin rakennetun kulttuuriympäristön eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

6 (20) 3 Puolustusvoimat Lausunnon pääkohdat: 1. Määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen, on muutettava muotoon: Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. 2. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko, määrä tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 3. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. 4. Suomen Turvallisuusverkko Oy:stä (Suomen Johtotieto Oy) on syytä pyytää kaapelinäyttö. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. 5. Esitetään, että Karstulan kunta lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Vastine: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. 1. Koko osayleiskaava-aluetta koskeviin määräyksiin on sisällytetty määräys puolustusvoimien Pääesikunnan hyväksynnän saamisesta ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä. Kyseinen määräys ei perustu lakiin. Yleiskaavamääräys muutetaan muotoon: Tuulivoimaloista tulee pyytää aina Pääesikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Puolustusvoimien pääesikunnan tulee voida tarkistaa tuulivoimalahankkeet rakennuslupavaiheessa, jotta rakennushanke on kaavassa esitetyn mukainen. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, määrä, sijoittelu tai muut perustiedot poikkeavat kaavoitusvaiheessa annetuista tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. 4. Tiedoksi

7 (20) 5. Asia kirjattu muistiin ja saatetaan kunnalle tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Puolustusvoimien kuulemista koskevaa yleismääräystä on muutettu ja täydennetty kaavakartalla. 4 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Lausunnon pääkohdat: 1. Ei kommentoitavaa osayleiskaavan ehdotuksesta. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 5 Fingrid Oyj Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimapuiston liityntäratkaisuun vaikuttavat alueella sijaitsevat lukuisat muut tuulivoimahankkeet. On mahdollista, että esitettyä liityntää ei voida toteuttaa tulevaisuudessa. 2. Fingrid Oyj:n voimajohdot ovat MRL (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta on pyydettävä erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

8 (20) 6 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Lausunnon pääkohdat: 1. Ilmoitetaan, että terveydensuojelulain 26 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. 2. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulee olla n. 2km, näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. 3. Esitetään muutosta kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. 4. Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioida kaavamääräyksissä. Esitetään lisäystä kaavamääräyksiin: Rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama lähtömeluntason takuuarvo saa olla korkeintaan 104,5 db* tai sitä alempi. (* tai uudessa melumallinnuksessa käytetyn voimalatyypin lähtömelutason takuuarvo) 5. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, tulisi ao tuulivoimaloille hakea ympäristölupa. 6. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin. Mallinnus tulee tehdä ympäristölupaa varten Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) huomioiden lisäksi seuraavat asiat Vastine: I. Mallinnuksessa olisi suositeltavaa varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ympäristöhallinnon 2/2014 ohjeesta poiketen huomioida myös merkityksellinen sykinnän (amplitudimodulaation) sanktio, ellei erikseen ole osoitettu paikalliset tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden ettei sitä voi esiintyä. II. Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen +5 db lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä lisäyksellä pyritään kompensoimaan melumalleissa havaittuja puutteita. 1. Tiedoksi. 2. Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa, voimassa olevissa säädöksissä tai ympäristöministeriön ohjeissa yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen

9 (20) desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8 10 h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10. + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Ympäristöhallinnon suosituksen mukaisesti ulkomaisia ohjearvoja, koska Suomessa ole laadittu omia ohjearvoja. Ympäristöhallinnon käyttämissä esimerkeissä Ruotsissa ja Tanskassa ohjearvot ovat 8 h/a ja 10 h/a, joita pyritään käyttämään ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2 kilometrin suojavyöhykettä. 3. Kaavamääräystä tarkistetaan seuraavasti: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. 4. Tiedoksi. Kaavamääräyksiä tarkistetaan seuraavasti: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. 5. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset sekä varjostuksen että lentoestevalojen osalta on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn

10 (20) tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. 6. Tuulivoimaloiden melu on mallinnettu ympäristöhallinnon ohjeen 2 / 2014 mukaisesti. Kyseisessä oppaassa annettuja ohjeita noudattaen saavutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavalta yleiskaavalta sellaisen tarkkuustason melumallinnus, kuin on tarkoituksenmukaista. Mikäli kaavoitusta ohjaavat asetukset tai lain säädökset muuttuvat, melumallinnukset laaditaan tarvittaessa uudestaan. Vaikutus kaavakarttaan: Lisätään seuraavat yleismääräykset teknisenä tarkistuksena: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja 7 Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) Lausunnon pääkohdat: 1. Kaavaan liittyviä linnustoselvityksiä tulee täydentää, jotta kaava voidaan hyväksyä. Tehdyt linnustoselvitykset ovat hyvin vähäisiä, jolloin niiden perusteella ei voi tehdä merkittäviä tulkintoja alueen linnustosta. 2. Tuulivoimasuunnitteluun vaikuttavat epävarmuustekijät tulee esittää niin, että ne voidaan huomioida kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa. Vaikka raportissa on kuvattu aivan oikein, mitä alueella havaittiin ja mitä ei havaittu, menetelmien virhelähteiden puutteellinen analysointi vääristää tuloksia. 3. Raportin mukaan ilmakuva-aineiston perusteella tunnistetuille mahdollisesti arvokkaille lintualueille on tehty erillisiä käyntejä, mutta päivämääriä tai menetelmiä ei näiltä osin mainita. 4. Vähäisten pesimälinnustolaskentojen perusteella on tehty liian tarkkoja johtopäätöksiä alueen pesimälinnustosta. 5. Linnustollisesti arvokkaimmat elinympäristöt sekä uhanalaisten ja muuten huomionarvoisten lajien esiintyminen tulee esittää kartalla, jolloin voi arvioida reviirien sijoittumista suhteessa voimaloihin.

11 (20) 6. Huomattavasti luotettavamman kuvan alueen muuttolinnustosta saisi jo Karstulan seudun lintumuutosta olemassa olevan tiedon perusteella. Muutossa on merkittäviä eroja paitsi päivien, myös vuosien välillä, mikä tulee tuoda selkeästi esille tuloksia tulkittaessa. 7. Linnustovaikutusten arviointi on ilmeisesti tehty selvittäjien kokemukseen perustuen ja esitetty linnustoselvityksen tukevan tätä arvioita, vaikka todellisuudessa selvitysmenetelmistä vain 22.5. pistelaskennalla on merkitystä arvion kannalta. 8. Virheelliset päätelmät tulee korjata ja alueella laatia hyviin tuulivoimaluontoselvityksiin vakiintuneen tason mukainen linnustoselvitys, joka sisältää pesimälinnuston piste- ja kartoituslaskennat, metsonsoidinselvityksen, pesivien petolintujen lentoreittiselvityksen sekä muuttolintuselvitykset. 9. Hankkeen vaikutukset tulee arvioida uudelleen täydentävien maastoinventointien perusteella, jolloin yhteisvaikutuksia tulee arvioida myös saman muuttoreitin varrella olevan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston kanssa. Vastine: 1. Tehdyt pesimälinnuston selvitykset on mitoitettu ottaen huomioon alueen elinympäristöt ja alueen koko sekä kaavassa esitetyn hankkeen luonne ja kokoluokka. Käytetty pistelaskentaverkosto kattaa kaava alueesta hyvin suuren osan ja sen antama kuva alueen pesimälinnustosta on riittävä. Alue on voimakkaassa metsätalouskäytössä olevaa talousmetsää, jonka ikärakenne on valtaosin nuorta. Hankkeen kannalta tällaisissa ympäristöissä ei yleisesti esiinny merkittäviä linnustollisia arvoja, mitä tehtyjen selvitysten havainnot myös osoittavat. 2. Virhelähteiden tarkempi tarkastelu ei olennaisesti muuttaisi raportissa tehtyjä johtopäätöksiä. 3. Vastineessa mainitussa kohdassa on kyseessä menetelmällinen kuvaus, jota on käytetty myös muissa selvitysraporteissa. Kyseiset alueet on linnustollisesti selvitetty pistelaskentakäyntien yhteydessä. 4. Linnustovaikutusten arviointi perustuu aina asiantuntemukseen, jonka tueksi tehdään tarvittavat selvitykset. Tehdyt kaksi pistelaskentakierrosta, jotka kattoivat huomattavan osan koko alueesta antavat riittävän pohjan arvion laatimista varten. Muiden luontoselvitysten yhteydessä alueella liikuttiin laajasta ja koko tämä aika tarkkailtiin myös linnustoa. 5. Potentiaalisina alueina tarkastettiin Koiralampi ja Patinsuo, jotka on esitetty tekstissä. Havaittujen lajien sijoittumisen arvioitu olevan hankeen kannalta siinä mielessä merkityksellistä, että erillistä karttakuvaa tarvittaisiin. Havainnot on esitetty tekstissä sanallisesti. 6. Muuttolinnuston selvityksen aikana tehtiin seurantoja myös muualla lähialueella. Tehtyjä havaintoja on arvioitu suhteessa tähän aineistoon. Tehty arvio linnuston muutosta perustuu kirjoittajien yli 20 vuoden kokemukseen muutonseurannasta Keski-Suomen alueella, jonka yhteydessä on jatkuvasti seurattu kaikkea

12 (20) muutosta kertynyttä aineistoa. Johtuen lintumuuton ailahtelevaisuudesta, yhden vuoden aikana tehdyn seurannan perusteella saatava käsitys ei olennaisesti tarkentuisi, vaikka seurantaa olisi lisätty. 7. Linnustovaikutusten arviointi perustuu aina asiantuntemukseen, jonka tueksi tehdään tarvittavat selvitykset. Tehdyt kaksi pistelaskentakierrosta, jotka kattoivat huomattavan osan koko alueesta antavat riittävän pohjan arvion laatimista varten. 8. Alueelle on laadittu linnustoselvitys riittävässä laajuudessa. Alueella on suoritettu linnuston pistelaskennat ja esitettyjä kartoituslaskentoja ei voi alueen luonteen huomioon ottaen pitää perusteltuina. Metson soidinselvitys suoritetaan alueella keväällä 2015. Alueella ei havaittu selvityksissä sellaisia pesiviä petolintuja, joiden osalta erillisten lentoreittiselvitysten tekeminen olisi tarpeellista. Tällaisia lajeja ei ole myöskään tiedossa eri tausta-aineistoissa. Linnuston muuttoa on selvitetty riittävässä laajuudessa. 9. Hankkeiden kokoluokan johdosta erilaisten riskiarvioiden ja törmäysmallien tuottamat arviot ovat niin alhaisia, ettei niille ole merkitystä hankkeiden toteuttamisen kanssa. Esimerkkinä voidaan todeta merkittävän törmäysriskin muodostumisen olevan erittäin epätodennäköistä sisämaan alueilla. Törmäysriskiä arvioidaan yleisessä käytössä olevilla malleilla. Jotta näiden mallien mukaan esimerkiksi keskimäärin 1 metsähanhi, kurki tai joutsen vuodessa törmäisi voimaloihin, pitäisi noin 10000 kunkin lajin yksilöä muuttaa alle 200 m korkeudessa suoraan hankealueen läpi joka vuosi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 8 Leena, Pekka, Ilona ja Venla Lampinen Muistutuksen pääkohdat: 1. Järvien rannoilla sijaitsevien kiinteistöjen arvot tulevat alenemaan. Arvonalennukset ovat noin 30 % luokkaa. Kuka korvaa kiinteistöjen omistajille nämä menetykset? 2. Tiedustellaan kuka takaa että Karstulassa säilyy katkeamattomat tietoliikenneyhteydet ja miten kunta varmistaa asian jos hanketoimijan taloudelliset resurssit eivät siihen riitä. Kuka korvaa taloudelliset menetykset jos yhteydet eivät toimi ja niitä joudutaan kiinteistökohtaisesti korjaamaan. 3. Kaavaluonnoksen vastineessa luvattua tietoliikenneselvitystä ei ole ollut käytettävissä, joten näiltä osin kaavaehdotusta ei voi hyväksyä. 4. Tiedustellaan kuinka subjektiivinen melun kokeminen voidaan mallintaa luotettavasti. Huomioiko melumallinnus erilaiset maaston muodot ja avoimet alueet sekä vesistön kaiuttavan vaikutuksen.

13 (20) 5. Tiedustellaan kuinka desibelirajoitukset huomioivat tuotantoeläimet. Onko tietoa kuinka tuulivoimalamelu vaikuttaa eläimiin ja niiden tuotantotuloksiin. 6. Tiedustellaan kuka valvoo tulevien tuulivoimapuistojen ympäristövaikutuksista kun kunta maanomistajana saanee korvausta sähkön tuotantomääristä riippuen. Kuka vastaa asukkaiden terveyden suojelusta. 7. Osayleiskaavaan ei ole luonnosvaiheen jälkeen korjattu silloin huomautettuja asiavirheitä. 8. Pihapiirissä olevia puita tai rakennuksia ei voida osayleiskaavalla velvoittaa säilytettäväksi näkemäesteinä koko tuulivoimapuiston elinkaaren aikana. Tiedustellaan kuka vastaa kustannuksista jos pihapiiriin joudutaan istuttamaan suojapuustoa tai muuta rakennelmaa näkymän rajoittamiseksi. Kuinka näkemäesteet hoidetaan rantakiinteistöjen ja loma-asuntojen osalta jos niihin kuitenkin osayleiskaavan selvityksissä vedotaan. 9. Löytänä-järven virkistyskäyttö tulee vaarantumaan kokonaan. 10. Kaavaselostukseen ei ole korjattu maan omistussuhteita kaava-alueella, kuten luonnosvaiheessa on huomautettu. 11. Tiedustellaan miten kaavassa varmistetaan, ettei linnut silpoudu tuulivoimaloiden siipiin. 12. Kaavaehdotuksessa ei ole otettu tarkemmin kantaa osayleiskaavan suhteesta vireillä olevaan Karstulan läntisten ja itäisten vesistöjen rantaosayleiskaavaan. Tiedustellaan aiotaanko rantarakennusoikeuksia rajoittaa tulevissa kaavoissa vedoten olemassa olevaan tuulivoimapuistojen osayleiskaavaan. Kuinka kauan osayleiskaavat ovat voimassa, oikeuttavatko ne rakennuslupaan mahdollisesti kymmenen vuoden kuluttuakin, vaikka muut ympäristöviranomaisille kuuluvat lupaehdot ja valtion ohjeistus olisivat siihen mennessä jo muuttuneet. 13. Tiedottaminen on ollut varsin puutteellista. 14. Ehdotetaan että Karstulan kunnanvaltuusto tekee päätöksen hylätä Koiramäen osayleiskaavaehdotuksen. Vastine: 1. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli

14 (20) positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. 2. Tuulivoimapuistohankkeeseen liittyen laaditaan tietoliikenneselvitys. Selvityksen tulokset lisätään kaava-asiakirjoihin viimeistään ennen osayleiskaavan hyväksymistä. Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvat häiriöt pystytään korjaamaan joko kiinteistökohtaisella antennikunnostuksella tai ns. täytelähettimellä. Tuulivoimapuiston toiminnanharjoittaja ja Digita Networks Oy sopivat keskenään siitä, miten mahdolliset toimintahäiriötilanteet ratkaistaan siten, että toimintahäiriöitä ei tule tuulivoimapuiston takia. Kunta ei osallistu mahdollisiin kustannuksiin, vaan kustannusvastuu on toiminnanharjoittajalla. 3. Tietoliikenneselvitys ei vaikuta voimaloiden sijoitteluun. Selvityksen tulokset lisätään kaava-asiakirjoihin viimeistään ennen osayleiskaavan hyväksymistä. 4. Tuulivoimaloiden melu on mallinnettu ympäristöhallinnon ohjeen 2 / 2014 mukaisesti. Kyseisessä oppaassa annettuja ohjeita noudattaen saavutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavalta yleiskaavalta sellaisen tarkkuustason melumallinnus, kuin on tarkoituksenmukaista. Mikäli kaavoitusta ohjaavat asetukset tai lain säädökset muuttuvat, melumallinnukset laaditaan tarvittaessa uudestaan. Melumallinnuksessa huomioidaan Maamittauslaitoksen korkeuskäyrät ja maanpinnan kovuutena käytetään arvoa 0,4 Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen mukaisesti (asteikko 0-1; 0=kova, 1=pehmeä maa). 5. Matalataajuisen melun vaikutusta tuotantoeläimiin ei ole selvitetty. Useat eläinlajit kuulevat huomattavasti korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän johdosta nämä ultraäänet vaimenevat vielä ihmisen kuulemia korkeimpia ääniä nopeammin etäisyyden kasvaessa. Ultraäänien vaikutus rajoittuu siten hyvin pienelle alueelle voimala-alueen sisällä.

15 (20) Vaikutukset eläimiin muodostuvat ensisijaisesti elinympäristön muutoksista. Lisäksi vaikutuksia voi muodostua rakentamisen aikaisesta häiriöstä, voimaloiden aiheuttamista äänistä ja tieverkoston lisääntymisen seurauksena lisääntyneestä liikkumisesta ja metsästyksen helpottumisesta alueella. Koska hankkeessa voidaan hyödyntää pääasiassa olemassa olevaa tieverkostoa, alueen saavutettavuus ei merkittävästi muutu nykytilanteeseen verrattuna. Alueella esiintyvälle eläimistölle tiet ja voimalat eivät aiheuta estettä liikkumiselle. Mm. hirvet hyödyntävät metsäteitä liikkumiseen. Pystytysalueille ja sähkölinjan alueelle muodostuva taimikko voi houkutella ruokailupaikkana. Pohjois-Amerikassa tehdyssä tutkimuksessa tuulivoimapuiston ei havaittu vaikuttaneen alueella esiintyvien hirvien liikkumiseen tai ravinnonkäyttöön (Walter ym. 2006). Myös muiden tutkimusten perusteella on oletettavaa, että vaikutukset ovat korkeintaan ohimeneviä rakennusvaiheeseen liittyviä häiriövaikutuksia ja eläimet tottuvat voimaloihin ja niistä lähtevään ääneen sekä varjostukseen (Helldin ym. 2012). 6. Kunnan viranomaiset valvovat asukkaiden terveyden suojelua normaaliin tapaan lakien mukaisesti. 7. Kaavan luonnosvaiheessa muistutuksen antajan esittämiin mielipiteisiin on laadittu vastineet. Esitetyistä mielipiteistä huolimatta todettiin, että kaavaasiakirjoissa ei ole asiavirheitä liittyen esitettyihin asioihin. Kaavaselostusta tarkistetaan ennen hyväksymiskäsittelyä ja mahdollisia tarkennuksia tehdään siten, että ne eivät ylitä oleellisen muutoksen rajaa. 8. Tuulivoimapuiston suunnittelun lähtökohtana ei ole se, että voimaloihin ei syntyisi näköyhteyttä mistään asuin- tai loma-rakennuksesta. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin ovat sidoksissa voimaloiden ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen liittyviin tekijöihin. Lisäksi ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 9. ks. vastine 8.8 10. Kaavaselostuksen kohdassa 4.1.2 on esitetty maanomistustiedot. 11. Lintujen törmäysriskit tuulivoimaloihin ja törmäysten populaatiovaikutukset on tavanomaisilla metsäalueilla todettu yleisesti hyvin vähäisiksi. 12. Karstulaan laaditaan parhaillaan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavaa. Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Kaavoitettavalle alueelle

16 (20) sijoittuu n. 160 yli yhden hehtaarin kokoista järveä, lampea ja lampiryhmää sekä useita jokia. Kyseinen kaava ei ole ollut vielä luonnoksena nähtävillä. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa on tarkasteltu ne vesistöt, jotka jätetään pois rantaosayleiskaavasta ja jotka esitetään tuulivoimapuiston yleiskaavassa eli yleiskaavojen yhteensovittamisesta on huolehdittu. Tuulivoimapuistoa kehittävä yritys on huomioinut asian myös maanvuokrasopimuksissa tarvittaessa. 13. Osayleiskaavan tiedottamisessa ja osallistamisessa on noudatettu MRL:n lainkohtia 6,62,63 ja 65 sekä MRA:n 19, 30 ja 32 a. kuuluttamisten, kirjetiedottamisten ja nähtäville asettamisten osalta. Tiedottamisen ei voida katsoa olevan puutteellista em. lainkohtiin viitaten. Hankkeesta on pidetty tiedotustilaisuudet luonnos- ja ehdotusvaiheessa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä. Myös kirjetiedottaminen on ollut huomattavasti laajempaa kuin mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään. Maankäyttöja rakennuslaissa edellytetään vain ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisten tiedottamista kaava-alueen alueelta kirjeitse. Karstulan kunta on tiedottanut vireilletulo-, luonnos- ja ehdotusvaiheessa kirjeitse sekä kaava-alueen maanomistajia että myös kaava-alueen lähialueen maanomistajia. Aineistot ovat olleet kunnan internet-sivujen kautta katsottavissa koko prosessin ajan. 14. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 9 Liisa ja Ilkka Saramäki Muistutuksen pääkohdat: 1. Tiedustellaan onko kaavan valmistelija huomioinut melumallinnuksessaan Amplitudimodulaatiosta eli äänenvoimakkuuden jaksottaisesta vaihtelusta johtuvaa 5 db:n tasokorjausta ja onko siinä otettu huomioon vesistöjen äänen voimakkuuden vahvistamista (noin 6 db:tä). Jos ei, niin Amplitudimodulaatiosta johtuva 5 db:n häiritsevyys korjaus tulee lisätä mallinnustuloksiin sekä vesistöjen vaikutus äänen vahvistumiseen. 2. Tiedustellaan onko melumallinnuksessa otettu huomioon kaikkien tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset äänen muodostumiseen. 3. Todetaan, että :n melumallinnustietojen perusteella Karstulan poliittisilla päätöksentekijöillä eikä kaavoitusviranomaisilla ei ole ollut käytettävissä ja annettavissa alueen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille riittäviä melutietoja suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden aiheuttamasta ympäristö- ja sisämelusta. Lisäksi kaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon eri sääolosuhteiden vaikutusta meluhaittoihin.

17 (20) 4. Suunnitelmissa olevan Koiramäen Tuulivoimalapuiston vuoksi alueen läheisyydessä olevien kiinteistöjen ja omaisuuden arvo laske ja asettaa asukkaat eriarvoiseen asemaan asunpaikasta ja vapaa-ajan asunnon sijainnista riippuen. 5. Kaavan toteutuessa tullaan hakemaan korvausta vapaa-ajan kiinteistömme arvon alennuksesta johtuen. 6. Koiramäen osayleiskaavahanketta ei tule toteuttaa. Vastine: 1. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen luvun 4.1 Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa kohdassa 4.1.1 Tuulivoimaloiden melupäästö todetaan amplitudimodulaatio seuraavaa: Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvioihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Mallinnus on raportoitu tarvittavine tietoineen kaavaselostuksen kohdassa 10.10 sekä kaavan erillisaineistossa olevassa melumallinnusraportissa. Lähtötietojen perusteella tuulivoimalan melupäästö ei sisällä kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja eikä sen ole ilmoitettu olevan impulssimaista tai sisältävän merkittävää sykintää, kuten kaavaselostuksen liitteenä olevassa melu- ja varjostusmallinnusten raportissa sivulla 3. oleva taulukko kertoo. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden. 2. Melumallinnus on tehty kahdeksalle tuulivoimalalle, joille osayleiskaavassa osoitetaan tv-alueet. 3. Melumallinnuksen parametrit ja mallinnettu voimalatyyppi on raportoitu kaavaselostuksen kohdassa 10.10. Melumallinnus on laadittu ympäristöhallinnon antamien ohjeiden mukaisesti YM 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Melumallinnuksen tulokset ovat olleet ympäristöhallinnon ohjeen mukaisesti raportoituna jo kaavan luonnosvaiheessa. Yleisötilaisuuksissa meluun liittyen on ollut mahdollista esittää kysymyksiä tuulivoima-asinatuntijalle. 4. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa

18 (20) aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. 5. Tiedoksi. 6. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 10 Raija Saramäki Muistutuksen pääkohdat: 1. Vastustaa tuulivoimapuistojen rakentamista, koska ne tulevat pilaamaan maiseman. 2. Mielestä melumallinnukset ovat virheellisesti laadittuja ja ääni kuitenkin kantaa häiritsevänä ja terveyttäni haittaavina. 3. Kuntalaisia kohdellaan epätasa-arvoisesti. 4. Tiedustellaan kuka tulee korvaamaan sen, että asunnon arvo tulee väistämättä laskemaan puistojen rakentamisen myötä?

19 (20) 5. Kunnanvaltuuston ei tule hyväksyä kyseisiä tuulivoimapuistojen osayleiskaavaehdotuksia. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Melumallinnuksen parametrit ja mallinnettu voimalatyyppi on raportoitu kaavaselostuksen kohdassa 10.10. Melumallinnus on laadittu ympäristöhallinnon antamien ohjeiden mukaisesti YM 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Melumallinnuksen tulokset ovat olleet ympäristöhallinnon ohjeen mukaisesti raportoituna jo kaavan luonnosvaiheessa 3. Tiedoksi. 4. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. 5. Tiedoksi.