Suomen Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke Vaasan Palosaarella, loppuraportti YHTEENVETO TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ VUOSINA 2013 2015 Vuonna 2013 Palosaarella käynnistettiin 15 paikallisen yhdistyksen ja toimijan verkostoyhteistyö. Järjestöfoorumiksi nimetty verkosto tuotti 2 toimintaesitettä, kokoontuu säännöllisesti (11/2015) ja järjesti 7 tapahtumaa asukkaille (2160 käyntiä). Suurin oli 3-päiväinen karnevaali (2014 15, noin 1800 asukasta). Toimintamahdollisuuksien parantamiseksi verkosto teki Vaasan kaupungille aloitteen ja haki avustusta kulttuuritoimintaan. Kaupunki myönsi avustuksen vuonna 2015. Lisäksi Järjestöfoorumi järjesti kaupungilta luvan kesäkirppiksen pitoon Palosaaren torilla kesälauantaisin. Lapsiperheitä innostettiin mukaan toimintaan neljällä ideaolohuoneella, jonka tuloksena syntyi osallistujien ideoima lapsiperheiden oma tapahtuma Järjestöfoorumin karnevaaleille. Vuosina 2013 14 yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa oli tiivistä. Vuonna 2014 testattiin deliberatiivista kansalaisraati ja kehittämiskävely-menetelmää, jossa asukkaat ja paikalliset toimijat ideoivat tapoja lisätä kampusaluetta yhteiseen käyttöön (17 osallistujaa). Tutkijan ja valtuutetun yhteistyöllä tehtiin Vaasan kaupunginhallitukselle Osallistuva budjetointi -hakemus, joka ei ole edennyt päätökseen toimintakauden aikana. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja vuorovaikutusta kunnan viranomaisten kanssa parannettiin teemoitelluilla kehittämiskävelyillä (3). Kehittämiskävelyistä osa toteutettiin yhteistyössä kaupungin kanssa, osa asukasyhdistyksen kanssa, osallistujia oli yhteensä 58. Kehittämiskävely-menetelmää sovellettiin myös asukkaiden paikallisidentiteettiä vahvistavilla muistelukävelyillä, joita järjestettiin vuonna 2013 aikana 8 (35 osallistujaa). Kuvat: Johan Hagström. Vasemmalla Palosaari-Karvevaalit. Oikealla mosaiikki-työpaja VALTAKUNNALLISESTI Työntekijät levittivät hankkeen toimintamuotoja sekä tiedottivat hankkeessa saavutetuista tuloksista. Kokemuksia vietiin valtakunnalliseen käyttöön. 2015 yhteistyössä Kuntaliiton kanssa järjestettiin 3 World Cafe -tapahtumaa Kuntaliiton sidosryhmille (82osallistujaa). Näin saatiin kuntiin osaamista deliberaativisten työmuotojen käytöstä. Menetelmiä esiteltiin Valtiovarainministeriön Kuntaosastolle, KANE:lle ja Rikoksentorjuntaneuvostolle (15 osallistujaa), jonka seminaarissa koulutettiin World Cafe -menetelmästä (50).
Setlementtiliikkeen valtakunnallinen rakenneuudistus toteutettiin deliberatiivisen demokratian menetelmin (4 tapahtumaa, 63 osallistujaa). Tuotettiin oppaat Kansalaisraadista ja World Cafesta. Yliopistojen kanssa julkaistiin 10 hankkeen toimintaa arvioivaa ja tuloksia kuvaavaa tutkimusta, samalla kehittyi työskentelymuoto yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen välillä. TOIMINNAN TOTEUTTAMINEN SUHTEESSA PROJEKTISUUNNITELMAAN Hankkeen toiminta muotoutui paikallisista tarpeista, jonka vuoksi painotukset ja menetelmät paikkakunnilla vaihtelivat ja myös muokkautuivat vielä viimeisenäkin toimintavuotena vastaamaan sen hetkistä tarvetta. Onnistunut toimintatapa oli kyky mukautua uusiin tilanteisiin, vaikka se vaati välillä projektisuunnitelmasta poikkeamista. Hankkeen työntekijät (suullinen palaute) ja hankkeen ulkoinen loppuarviointi toteaa, että hankkeen toiminnalla onnistuttiin vastaamaan samanaikaisesti useisiin hankkeen tavoitteisiin. Paikkakunnilla havaittiin tarve kunnan uusille kuulemisen tavoille. Se oli myös hankkeen projektisuunnitelman osalta vaikein saavuttaa. Nykyiset päätöksentekorakenteet eivät tunnista uusia lähidemokratian menetelmiä. Niitä kuitenkin testattiin kaikilla paikkakunnilla, koska huomattiin, että toistamalla ja tuomalla menetelmiä tutuiksi kunta alkoi suhtautua niihin myönteisemmin. Kemijärvellä tapahtui selkein muutos parempaan. Kunta halusi itse, hankkeen tuella, kokeilla lähidemokratian menetelmiä vuonna 2015. Havaittiin, että paikkakunnan koko vaikutti asiaan, päättäjiä lähestyminen oli helpointa Kemijärvellä ja vaikeinta Tampereella. Osahankkeiden paikkakunnilla toteutetuista haastatteluista (loppuarviointi) voidaan todeta, että asukaslähtöisen toiminnan syntyminen tarvitsee tukea ja koordinointia. Hankkeen koordinoitu toiminta innosti asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan, lisäsi asukkaiden kiinnostusta ja kiinnittymistä omaan lähiympäristöön sekä loi uusia sosiaalisia verkostoja. Palosaarella onnistuttiin kehittämään uusi järjestöyhteistyön pysyvä muoto, Järjestöfoorumi. Yhdistysten palautteen mukaan (suullinen, kokouksissa kerrottu, loppuarviointi) Järjestöfoorumi onnistui innostamaan asukkaita mukaan toimintaan ja lisäsi yhdistysten toimintamahdollisuuksia. Järjestöjen yhteistyö virkisti paikallisyhteisön toimintaa. Loppuarvioinnin mukaan asukkaat kokivat hankkeen vahvistaneen alueen yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä. Erityisesti Palosaari-karnevaalit herättivät paljon keskustelua ja innostusta asukkaissa (sosiaalinen media). Kehittämiskävely-menetelmä onnistui lisäämään asukkaiden ja kaupungin välistä vuorovaikutusta sekä innosti asukkaita osallistumaan. Kuvat: Johan Hagström, Palosaarelta.
TULOKSET JA VAIKUTUKSET Palosaarella hankkeen toiminnan vaikutuksesta yhdessä tekemisen kulttuuri vahvistui ja asukkaat kokevat itsensä vahvemmin osaksi yhteisöä (Loppuarviointi - asukkaiden, työntekijöiden ja toimijoiden näkökulma). Asukkaiden tieto yhdistysten toiminnasta Palosaarella on lisääntynyt, joka näkyy lisääntyneissä jäsenmäärissä, toiminnan vilkastumisessa ja niihin osallistuvien lisääntyneessä määrässä. Järjestöfoorumin mukaan yhdistysten toimintaedellytykset ovat yhteistyön ansiosta parantuneet, tuloksena yhdistysten yhteinen toiminta lisääntyi, tiedonvaihto parantui ja yhdistykset ovat saaneet uusia jäseniä. Yhteistyössä järjestetty toiminta on luonut uusia paikallisia osallistumisentapoja ja kerännyt yhteen alueen asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita. Tietoisuus ja kiinnostus hankkeen ja paikallisten yhdistysten toimintaa kohtaan kasvoi. Tämä näkyy mediaosumina, sosiaalisessa mediassa ja lisääntyneissä asukkaiden ja yhteistyötä ehdottavien (järjestöjä, kouluja) yhteydenotoissa. Palosaarella hanke kokeili useita erilaisia asukkaiden vaikuttamismenetelmiä, kuten paneelikeskusteluja, kansalaisraateja, kehittämiskävelyjä ja ideaolohuonetta. Niiden kautta saatiin asukkailta paljon tietoa, ehdotuksia ja ideoita, joita lähdettiin hankkeessa toteuttamaan erityisesti Järjestöfoorumin kautta. Esimerkiksi asukkaiden toive joulukuusesta ja markkinoista Palosaaren torilla sekä alueen historian esiin nostamisesta toteutettiin (valokuvanäyttely yhdistysten historiasta). Kehittämiskävelyt ja kansalaisraati avasivat asukkaille uusia mielekkäitä vaikuttamisen mahdollisuuksia (Loppuarviointi). Hankkeen vaikutuksesta kaupungin päätöksentekijöiden tieto deliberatiivisista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden hyödyistä on lisääntynyt (Loppuarviointi). Toimintaan saatiin eri-ikäisiä osallistujia. Kävelyt ja tapahtumat houkuttelivat runsaasti keski-ikäisiä ja eläkeikäisiä. Lapsiperheiden ideaolohuone sekä karnevaalit tavoittivat hyvin myös nuorempia. Vaasan Setlementtiyhdistyksen talo Setlementtikeskus Palosaarella on hankkeen aikana avautunut yhä laajemmalle yleisölle ja profiloituu nyt enemmän kansalaistalona kuin ennen hanketta. MITEN KEHITETTYÄ UUTTA TOIMINTAA AIOTAAN TOTEUTTAA JATKOSSA HANKKEEN PÄÄTYTTYÄ? Hankkeessa testattujen ja kehitettyjen toimintojen (World Cafe, Kehittämiskävelyt, Kansalaisraati) hyödyntäminen hankkeen päätyttyä alkaa valtakunnallisesti heti vuoden 2016 alussa. Ne tulevat olemaan osa Setlementtiliiton osakeyhtiö Viittakivi Oy:n Vastaanottokeskusten kotouttamistyötä yhteistyössä paikallisten setlementtien kanssa. Syksyn 2015 aikana hankkeen menetelmiä esiteltiin ja niistä koulutettiin laajasti (ks. indikaattorit) setlementtikenttää sekä muita yhteistyökumppaneita (Setlementtiasunnot, Kuntaliitto, ministeriöt, Kemijärven kaupunki). Menetelmäosaamisen lisäksi setlementtikentälle jää lisääntynyt ymmärrys kansalaistoiminnan merkityksestä paikallistoiminnassa. Palosaarella Järjestöfoorumi jatkaa toimintaansa ja asukkaille suunnattujen tapahtumien, kuten Joulutorin ja Palosaari-Karnevaalin järjestämistä. Vaasan Setlementtiyhdistys vetää foorumia jatkossa: kutsuu kokoukset koolle ja tarjoaa tilat sekä osallistuu toimintaan. Palosaaren Uusi paikallisuus hankkeen facebook-sivu muutetaan Palosaaren Järjestöfoorumin sivuksi. Vaasan kaupungin arvostus lähidemokratian menetelmiä kohtaan on kasvanut (tutkijan arvio). Vaasan Setlementin Kyläkeskus on kiinnostunut järjestämään kehittämis- ja muistelukävelyjä. Vaasan
Setlementtiyhdistyksen talo Setlementtikeskus Palosaarella profiloituu jatkossakin talona, joka on avoin kansalaistoiminnalle. Järjestöfoorumin aikaansaama asukkaiden innostuminen ja järjestöyhteistyön tulokset ovat osoittaneet, että järjestöyhteistyö kannattaa, ja se motivoi asukkaita ja yhdistyksiä toimimaan jatkossakin. MITÄ KEHITTÄMISTARPEITA PROJEKTIN AIKANA ON ILMENNYT JA MITEN NIIHIN KESKITYTTIIN LOPPUAIKANA? Yleisesti haasteena oli osallistumaan tottumattomien ihmisten saaminen mukaan toimintaan sekä hankkeessa toteutettujen deliberatiivisten toimintojen tulosten siirtyminen käytäntöön kaupungin päätöksenteossa. Nykyinen kuntien järjestelmä ei kunnolla tunnista kansalaisvaikuttamista, eikä sen mahdollisuuksia. Paikallisesti ja valtakunnallisesti havaittiin, että vapaa kansalaistoiminta tarvitsee ilmaisia tai halpoja tiloja toimiakseen ja koordinaatiotukea mieluiten palkatun henkilön. Valtakunnallisesti tarve deliberatiivisten menetelmien käytölle on nyt suuri, hanke pyrki vastaamaan tarpeeseen kouluttamalla ja julkaisemalla oppaita menetelmistä. Palosaarella Järjestöfoorumi jää elämään hankkeen päätyttyä. Vuosina 2014 15 asukkaiden innostamiseksi kehitettiin Järjestöfoorumissa tapahtumia, jotka saivat ihmiset osallistumaan (Loppuarviointi). Kansalaisraadeissa ja Kehittämiskävelyillä saatujen asukkaiden ehdotusten käytäntöön panemiseksi hanke teki laajaa tiedotustyötä ja ehdotti niitä kaupungille. Haasteena jatkotoimille kaupungin kanssa oli kaupungin heikko taloustilanne. MITEN KOHDERYHMILTÄ ON KERÄTTY TIETOJA TOIMINNASTA? MITEN KERÄTTYÄ TIETOA ON HYÖDYNNETTY TOIMINNAN SUUNNITTELUSSA JA KEHITTÄMISESSÄ? Avustettuun toimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä yhteensä raportointivuonna 2015 oli 3437. Palautetta on kerätty tavoitteellisesti eri tavoin: suullisesti toiminnan aikana, tapaamisissa ja haastatteluilla, kirjallisesti erilaisilla palautelomakkeilla, somessa (facebook), sähköpostitse ja yhteistyökumppaneiden kautta. Osana hankkeen Loppuarviointia toteutettiin sähköinen asukaskysely ja haastateltiin hankkeen yhteistyökumppaneita. Saatu palaute on dokumentoitu. Lisäksi toiminnasta on kuvamateriaalia dokumentteina ja lehtileikkeinä sekä videomateriaalia. Palaute on ohjannut hankkeen toimintamuotojen kehittämistä ja paikallista kohdentamista sekä viestinnän tapoja. Esim. Kemijärven kaupungin toiveesta toteutettiin vuosina 2014 2015 World Cafe -tapahtumia ja Kansalaisraateja. Hervannassa toiminta oli erityisen vahvaa asukkaiden omaehtoisen toiminnan tukemisessa, josta tiedon keräämisen tapoja mainitaan kohdassa 3. Palautteen keräämisessä on lisäksi käytetty Setlementtiliiton olemassa olevia tapoja, mm. Setlementtikysely 2014. Osallistujaluvut=käyntejä ja henkilöitä.
YHTEISTYÖKUMPPANIT Paikalliset järjestötoimijat, paikkakuntien kunnat, paikalliset setlementit, yliopistot: Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Vaasan yliopisto, ministeriöt ja Kuntaliitto. Palosaarella keskeisimmät yhteistyökumppanit olivat Vaasan Setlementtiyhdistys, Palosaaren asukasyhdistys, Palosaaren urheiluseura, Vaasan suomalainen seurakunta, Vaasan Yrittäjät, Vaasan yliopisto ja Palosaaren kirjasto. Kuvat: Johan Hagström Miten yhteistyökumppaneilta on kerätty tietoja toiminnasta? Miten kerättyä tietoa on hyödynnetty toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä? Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa oli hankkeen toiminnalle tärkeää. Saatu palaute ohjasi hankkeen toimintaa sille määriteltyjen tavoitteiden puitteissa. Yhteistyökumppaneilta kerättiin palautetta sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa, tapahtumien aikana suullisesti tai kirjallisesti, purkupalavereissa ja osana hankkeen yliopistoyhteistyötä. Paikallisesti positiivinen palaute näkyi lisääntyneissä yhteistyöpyynnöissä ja esimerkiksi asukkaiden ideoiden määrien lisääntymisenä. Saatu suullinen palaute on dokumentoitu. Lisäksi paikalliset ohjausryhmät seurasivat osahankkeiden toimintaa ja antoivat paikallista palautetta. Palaute vaikutti mm. tulevan toiminnan aikatauluihin, sisältöihin ja yhteistyökumppaneiden rekrytointiin. JÄRJESTÖN INDIKAATTORIT TIEDOTUS: Uusi paikallisuus -hankkeen ja osahankkeiden Facebook-sivujen tykkääjien lukumäärä 682/2013, 1154/2014 ja 1325/2015. DELIBERATIIVISET TAPAHTUMAT JA JUURRUTUS: Vuosina 2013 2015 deliberatiivisen demokratian (World Cafe/Kehittämiskävely/Kansalaisraati) tapahtumia koordinoitiin/järjestettiin yhteensä 33, joissa oli 955 käyntiä (2015, 12kpl/329 käyntiä.) Vuosina 2013 2015 koordinoitiin/järjestettiin yhteistyössä 64 koulutusta/seminaaria, joissa oli 1238 käyntiä. Niistä deliberatiivisia menetelmiä käsiteltiin 19:sta, 332 käyntiä.
TUOTOKSET Yhteensä kehitettyjen menetelmien määrä on 11. Kurssi- ja koulutusmallit 4kpl: Vapaaehtoistoiminnan kurssi Kehittämiskävely-koulutusmalli Kansalaisraati-koulutusmalli World Cafe-koulutusmalli. JÄRJESTÖYHTEISTYÖ Palosaarella järjestöfoorumi järjesti vuosina 13 15 yhteensä 27 kokousta (7/2013 ja 9/2014, 11/2015) YLIOPISTOYHTEISTYÖ 2015 Uusi paikallisuus -hankkeen ulkoinen loppuarviointi. Vaasan yliopisto, Levón instituutti. Kohti keskustelevaa demokratiaa. Kansalaisraadit sosiaalityön kehittämisen välineenä. Roivainen. Teoksessa Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä Juurtumista, pettymystä ja tekemisen demokratiaa: Katsaus Hervannan kansalaisraadin vaikuttavuuteen. Värttö, Raisio ja Roivainen. Kunnallistieteellinen Aikakauskirja (43) 1, 79 90. Uusi paikallisuus -hanke ja keskusteleva demokratia. Ehrström. Setlementtiliikkeen lapsi- ja nuorisotyön kehittämispäivät deliberatiivisen demokratian toimintamallina. Värttö. Lisäksi Väliarviointi ja 2 muuta tutkimusta 2013, ja 1 Pro Gradu -tutkielma (2014), ja kandidaatin tutkielma (2015). Hankkeen muut julkaisut: 1) World Café - opas deliberatiivisen World Caféen järjestämiseen. 2) Kansalaisraati-käsikirja -opas kansalaisraadin järjestäjälle. 3) Mitä kaikkea tapahtuikaan - tarinoita kansalaistoiminnasta. Julkaisut osoitteessa www.uusipaikallisuus.fi LISÄTIETOJA Suomen Setlementtiliitto Pihla Ruuskanen, kansalaistoiminnan suunnittelija puh. 040 552 7716 pihla.ruuskanen(at)setlementti.fi Vaasan Setlementti Kirsi Ikäheimonen, toiminnanjohtaja puh: (06) 319 6602, 050 550 9703 kirsi.ikaheimonen(at)vaasansetlementti.net www.uusipaikallisuus.fi