Anne Majaneva Palosaari osana uutta paikallisuutta vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus Palosaaren osahankkeesta 4/2015
TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Suomen Setlementtiliitto, Palosaaren Uusi Paikallisuus -hanke Sisällys Alkusanat... 2 Kansalaisten innostaminen ja vaikutustaitojen vahvistaminen... 2 Palosaari-karnevaali... 2 Joulutori... 4 Lapsiperheiden ideaolohuone... 4 Kansalaisjärjestöjen yhteistyön kehittäminen... 4 Vaasa by Light... 5 Paikallisyhteisön ja kunnan välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen... 5 Kansalaisraadit ja kehittämiskävelyt... 5 Keskustelutilaisuudet... 7 Osallistuva budjetointi... 7 Muut hanketavoitteet... 7 Oppilaitosyhteistyö... 7 Kävelykoulutus Kemissä... 8 Viestintä... 8
Alkusanat Uusi paikallisuus hanke on ollut Palosaaren paikallisyhteisölle piristysruiske. Osahankkeen käynnistämä yhdistysten ja toimijoiden yhteinen Järjestöfoorumi on ollut yhdistysten ja asukkaiden palautteen perusteella onnistunut toimintatapa. Järjestöfoorumin mukaan yhdistysten toimintaedellytykset ovat parantuneet. Asukkaiden tieto yhdistyksistä on lisääntynyt, tämä on vilkastuttanut yhdistystoimintaa ja parantanut tiedonvaihtoa. Yhdistykset ovat saaneet uusia jäseniä. Yhteistyössä järjestetty toiminta on luonut uusia osallistumisentapoja ja kerännyt yhteen asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita. Erityisesti Palosaari-karnevaalit herättivät paljon keskustelua ja innostusta asukkaissa, mikä näkyi mm. facebookissa ja asukkaiden yhteydenotoissa. Karnevaaleilla tapahtunut Itsenäisyysjulistus ja pormestarin valinta ovat olleet puheenaiheita pitkin vuotta ja pormestarilta on toivottu julkisia esiintymisiä ja kannanottoja Palosaaren asioissa. Deliberatiivisen demokratian toimintamallit ovat innostaneet asukkaita, viranhaltijoita ja valtuutettuja osallistumaan. Asukkaat kokevat menetelmät mielekkäiksi tavoiksi vaikuttaa ja saada lisää tietoa kaupungin päätöksenteosta. Yhteistyökumppaneilta saadun palautteen mukaan Vaasan kaupungin kiinnostus deliberatiivisia menetelmiä kohtaan on kasvanut ja niiden potentiaali asukkaiden kuulemiseen tunnistetaan entistä paremmin. Kaupungin ja paikallisyhteisön välisen vuorovaikutuksen lisääminen on haasteellista, koska asukkaat toivovat nopeasti näkyviä muutoksia tai aktiivista tiedottamista kaupungilta asioiden etenemisestä, joka vaatii kaupungilta resursseja. Kansalaisten innostaminen ja vaikutustaitojen vahvistaminen Palosaarella asukkaita innostettiin erityisesti Järjestöfoorumin toiminnan kautta. Järjestöfoorumi toimi vuoden aikana aktiivisesti ja järjesti kaksi päätapahtumaa, Palosaari-karnevaalit sekä Joulutorin. Palosaari-karnevaali Palosaari-karnevaali syntyi ajatuksesta kehittää Palosaarelle tapahtuma, joka innostaisi mahdollisimman monen osallistumaan ja tuntemaan ylpeyttä omasta asuinalueestaan. Hauskan tapahtuman avulla haluttiin tukea ihmisten kiinnostusta vaikuttaa oman asuinalueen asioihin. Järjestöfoorumi ideoi tämän ajatuksen pohjalta Palosaaren itsenäiseksi julistautumisen, jota voitaisiin juhlia useita päiviä. Tämän hieman hullun idean ympärille syntyi kolmepäiväinen Palosaari-karnevaali, jolloin juhlitaan itsenäisyyttä sankoin joukoin kaduilla, pihoilla ja torilla, ja valitaan Palosaarelle oma pormestari, joka puhuu Präntöön puolesta. Tapahtuma päätettiin järjestää jo perinteeksi muodostuneen Palosaaren tori-illan yhteyteen. Tori-ilta on erittäin suosittu jokavuotinen tapahtuma, jonka järjestää Palosaaren asukasyhdistys. Idea osoittautui sopivaksi, sillä myös media kiinnostui siitä ja karnevaali oli hyvin esillä sekä lehdissä että radiokanavilla kevään mittaan. Vasabladet kirjoitti karnevaaleista lähes aukeaman mittaisen jutun sekä haastatteli pormestariksi kansanäänestyksellä valittua Juha Wahlströmiä etukäteen, ja julkaisi myös jokaiselta karnevaalipäivältä oman reportaasin. Pohjalainen huomioi pormestarin valinnan ja kirjoitti karnevaalien ensimmäisestä päivästä. Myös Radio Vaasa, Yle Pohjanmaan radio sekä Ikkuna-lehti huomioivat karnevaalit. Lapsiperheille järjestettiin oma tapahtuma karnevaalien ensimmäisenä päivänä. Uusi paikallisuus hankkeessa on kevään 2014 aikana järjestetty Lapsiperheiden ideaolohuone iltoja (yhteensä 4 kertaa), joissa pohdittiin ja ideoitiin lapsiperheiden hyvää arkea Palosaarella. Ideaolohuoneessa kokoontuneiden perheiden (yhteensä 7 eri perhettä) toiveesta syntyi lapsiperheille oma tapahtuma Merimuseon rantaan. Tapahtumassa pääpaino oli 2
iloisella yhdessäololla. Palosaaren urheiluseura tarjosi makkaraa ja liikuntaradan, Soiva sammakko yhtye esiintyi, ja Merimuseossa oli opastuksia. Tapahtumassa oli vähintään 150 kävijää. Lapsiperheiden tapahtuma Merimuseolla. (Kuva Johan Hagström) Torille järjestettiin karnevaalien päätapahtumat, jotka olivat itsenäisyysjulistus ensimmäisenä iltana sekä toriilta karnevaalin päätteeksi. Itsenäisyysjulistuksessa Palosaari julistautui itsenäiseksi juhlallisesti vastavalitun pormestarin sanoin. Tämän jälkeen torilla oli laulu- ja teatteriesityksiä. Molemmissa illoissa oli sadoittain ihmisiä paikalla. Esiintymislava oli torilla koko karnevaalien ajan ja siellä oli ohjelmaa aina iltaisin. Lisäksi Vaasa Mustasaari oppaat järjesti karnevaalien aikana Venny Kontturi kävelykierroksia. Koululaiset osallistettiin tapahtumaan suuntaamalla heille lipunsuunnittelukilpailu. Itsenäinen Palosaari tarvitsee tietenkin oman lipun, ja Palosaaren koulusta muutama luokka lähti kilpailuun mukaan. Ehdotukset (reilut 50 kpl) koottiin näyttelyksi Palosaaren kirjastoon, jossa halukkaat saivat käydä niitä äänestämässä. Voittaneesta Ronja Sandvikin ehdotuksesta teetetään oikea lippu vuonna 2015. Yhdistykset haastettiin mukaan karnevaaleille järjestämään esimerkiksi avoimia ovia tai jonkin muun tempauksen. Vaasan Setlementtiyhdistys järjesti avoimet ovet ja kuppikakkukahvilan, jossa oli elävää musiikkia. Tapahtuma oli menestys, paikalla oli yli 100 kävijää. Vaasan Kodittomien kissojen ystävät ry:n pyörittämä Kissatalo järjesti myös avoimet ovet. Yrityksille markkinoitiin karnevaaleja mahdollisuutena asettaa erityistarjouksia karnevaalihenkeen. Järjestöfoorumin jäsenet kävivät kertomassa tapahtumasta ja jakamassa esitteitä palosaarelaisissa yrityksissä, mutta vain kaksi kauneusalan yritystä sekä paikallinen kirppisyrittäjä lähtivät mukaan. Tapahtuma keräsi kuitenkin sen verran paljon huomiota ja väkeä, että järjestöfoorumi uskoo yritysten lähtevän paremmin mukaan ensi vuonna. Asukkaita innostettiin järjestämään omia tapahtumia, esimerkiksi pihakahviloita ja kirppiksiä. Pari taloyhtiötä järjestikin pihakirppiksen ja kaksi perhettä avasi yhdessä pihakahvilan, joka oli järjestäjien mielestä niin mukava, että omien sanojensa mukaan satavarmasti järjestämme ensi vuonna uudestaan. Sää suosi tapahtumaa jokaisena päivänä ja väkeä oli liikkeellä sadoittain. Tapahtumaa pidettiin erittäin onnistuneena kaikin tavoin. Palosaari-karnevaaleille on tulossa vuonna 2015 enemmän ohjelmaa kuin vuonna 2014, kun asukkaat ja yhdistykset ovat innostuneet tapahtuman ideasta. 3
Joulutori Joulutori järjestettiin vuonna 2014 toisen kerran. Sää ei tälläkään kertaa suosinut tapahtumaa, jota vietettiin tällä kertaa vesisateessa. Kävijöitä oli arviolta noin sata. Joulukuusi oli kuitenkin edellisvuotta komeampi ja asukasyhdistyksen aktiivisten henkilöiden ansiosta kuuselle saatiin pysyvä paikka torille. Joulukuusen valaistus herätti huomiota, mm. paikallisessa sanomalehti Pohjalaisessa julkaistiin Tekstaten-palstalla mielipide: Hieno kuusi Palosaaren torilla, mutta antakaa jonkun naisen suunnitella valaistus ensi vuonna! Joulutorilla oli hieno ja monipuolinen ohjelma, joka huipentui tulitanssijoiden esitykseen. Lapsiperheiden ideaolohuone Osahankkeen toimintaa arvioitaessa havaittiin, että se on tavoittanut lapsiperheitä melko huonosti. Sen vuoksi keväälle 2014 suunniteltiin ja toteutettiin nimenomaan lapsiperheille suunnattua toimintaa. Tässä yhteydessä Palosaaren osahanke testasi Hervannan osahankkeessa käytettyä ideaolohuoneen mallia ja sovelsi sen paikallisiin oloihin. Hervannan ideaolohuoneet olivat kaikille avoimia keskusteluiltoja, joissa keskityttiin työstämään Hervannan kansalaisraadin julkilausumaa konkreettisiksi teoiksi. Vaasan Palosaarella ideaolohuoneisiin kutsuttiin lapsiperheitä keskustelemaan siitä, miten Palosaaresta saataisiin lapsiperheille nykyistä viihtyisämpi ja houkuttelevampi asuinalue. Palosaaren asukaspohja koostuu pääasiassa eläkeläisistä ja opiskelijoista, lapsiperheiden osuuden ollessa suhteellisen pieni. Tämä johtuu suurelta osin asuntorakenteesta, vaikka palvelut ja alueen sijainti olisivat myös lapsiperheille ihanteelliset. Neljän illan aikana ideaolohuoneissa kokoontui vaihtelevasti 1-5 perheen jäseniä. Keskustelun aiheet vaihtelivat ihan pienten lasten asioista nuorisoon. Paljon puhuttiin mm. nuorisotiloista ja perheiden yhteisestä tekemisestä, joita kaivattiin lisää. Ideoista jalostui lopulta perheille suunnattu oma tapahtuma Palosaari-karnevaaleille, jossa pääpaino oli yhteisellä tekemisellä ja viihtymisellä merenläheisessä luonnossa musiikin ja makkaran houkuttelemina. Kansalaisjärjestöjen yhteistyön kehittäminen Palosaaren osahankkeessa käynnistettiin vuoden 2013 alussa 15 paikallisen yhdistyksen ja toimijan verkostoyhteistyö. Järjestöfoorumiksi nimetty verkosto tuotti yhteisen toimintaesitteen ja kokoontuu säännöllisesti, vuoden 2014 aikana 9 kertaa. Yhteistyöllä on järjestetty useita maksuttomia tapahtumia. Vuoden 2014 päätapahtumat olivat ensimmäistä kertaa järjestetty Palosaari-karnevaali sekä joulutori. Järjestöfoorumin toiminta vakiinnutetaan vuoden 2015 aikana niin, että se jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen Vaasan Setlementtiyhdistyksen vetämänä. Toimintamahdollisuuksien parantamiseksi verkosto on tehnyt Vaasan kaupungille aloitteen Palosaaren torin varustelun parantamisesta ja hakenut avustusta kulttuuritoimintaan. Pysyvä lavarakenne sekä torimyyntiä palvelevat sähköpistokkeet helpottaisivat tapahtumien järjestämistä torilla sekä pienentäisivät järjestelykustannuksia. Avustuksen avulla tapahtumia pystytään toteuttamaan myös hankkeen päätyttyä. 4
Palosaaren Pisarat teatteriryhmän myyntipöytä Palosaari-karnevaaleilla. (Kuva Johan Hagström) Vaasa by Light Vaasan kaupunki järjesti joulukuussa valotapahtuman toista kertaa yhteistyössä taiteilijan ja valaistussuunnittelijan kanssa, ja ehdotti myös Uusi paikallisuus hankkeelle yhteistyötä. Palosaarelle Wolffinpuistoon rakennettiin valoinstallaatio, joka ilahdutti ohikulkijoita parin viikon ajan. Tapahtuman alkuunpanijan, valaistussuunnittelija Michael Bendtsenin tavoitteena on kasvattaa tapahtumasta pikku hiljaa kansainvälisen tason valofestivaali. Palosaaren uusi paikallisuus hankkeen kautta yritettiin tavoittaa palosaarelaisia yhdistyksiä esittelemään toimintaansa ei-kaupallisesti valoinstallaation äärelle, mutta siihen ei yhdistyksillä ollut tällä kertaa resursseja. Muutamat yhdistykset kuitenkin osallistuivat avajaisiin ja tarjosivat mehua ja pipareita yleisölle. Avajaisissa oli paikalla noin sata henkilöä. Paikallisyhteisön ja kunnan välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Kansalaisraadit ja kehittämiskävelyt Palosaaren osahankkeessa on järjestetty vuosina 2012 2013 yksi kansalaisraati sekä useita kehittämiskävelyjä, joilla on testattu uudenlaisia paikallisyhteisön ja kunnan välisiä vuorovaikutusmenetelmiä. Vuonna 2014 testattiin deliberatiivista kansalaisraadin ja kehittämiskävelyn yhdistelmää, jossa asukkaat ja paikalliset toimijat ideoivat tapoja lisätä kampusalueen yhteistä käyttöä. Palosaaren kampusalue laajenee. Ammattikorkeakoulut yhdistyvät ja muuttavat yliopistoa vastapäätä, jossa remontti on juuri alkanut. Yliopiston eteen aletaan rakentaa uutta energialaboratoriota vuoden 2015 aikana. Opiskelija- ja työntekijämäärät alueella kasvavat huomattavasti, ja se vaatii pohdintaa ja suunnittelua paitsi itse kampusalueella, myös sen lähiympäristössä. Palosaaren kampusraadin ja kehittämiskävelyn tavoitteena oli tuoda esiin alueen käyttäjien näkemyksiä ja mielipiteitä mahdollisimman laajasti kampusalueen kehittämistyön pohjaksi. Mukaan raatiin kutsuttiin niin lähialueen asukkaita ja yrittäjiä kuin alueella opiskelevia ja työskenteleviä. Asiantuntijoiksi ja kävelyn vetäjiksi pyydettiin kaupungin ja oppilaitosten edustajia. Yhdistetyllä kansalaisraadilla ja kehittämiskävelyllä haluttiin testata, miten menetelmät sopivat yhteen, ja tuoko kehittämiskävely raatilaisille olennaista lisätietoa käsiteltävästä aiheesta. Aluekehittämisen teemaa täsmennettiin kansalaisraadin otsikossa: Kaikkien yhteinen Palosaaren kampus - Miten kampusalueesta tehdään kaikkien yhteinen paikka? 5
Kampusraatiin osallistui 17 henkilöä, joista vain pieni osa (6 henk.) osallistui kaikkina kolmena iltana. Vaikka tapahtumaa markkinoitiin useamman illan kansalaisraatina, johon sisältyy kehittämiskävely, moni ilmoittautuneista luuli tapahtumaa yhden illan mittaiseksi. Todennäköisesti tästä syystä osallistuminen ja sitoutuminen raatiin olivat heikolla tasolla. Raatilaiset edustivat alueen erilaisia käyttäjäryhmiä melko hyvin. Ensimmäisenä iltana raatilaiset saivat asiantuntijatietoa kampusalueesta ja sen kehittämisen suuntaviivoista yliopiston ja kaupungin edustajilta, sekä pääsivät keskustelemaan heidän kanssaan. Seuraavana iltana käveltiin kampusalueella oppaiden johdolla ja tutustuttiin ympäristöön sekä keskusteltiin oppaina toimivien oppilaitosten ja yritysten edustajien kanssa. Kolmantena iltana raatilaiset muodostivat oman kokemuksensa sekä saamansa tiedon pohjalta yhteisen julkilausuman eli toimenpide-ehdotuksia siitä, miten kampusaluetta tulisi kehittää, jotta kaikki käyttäjäryhmät kokisivat paikan omakseen. Julkilausuman toimintaehdotukset ovat konkreettisia. Kampusraadin ajatuksena oli alueen laajempi avaaminen kaikkien palosaarelaisten käyttöön tapahtumien ja tilojen vuokraamisen avulla. Myös liikennepulmiin mietittiin ratkaisuehdotuksia. Julkilausuma luovutettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle pari viikkoa kansalaisraadin jälkeen. Tiedotustilaisuudessa oli läsnä paitsi raatilaisia, jotka esittelivät ja luovuttivat julkilausuman, myös oppilaitosten sekä median edustajia. Palaute kampusraadista oli pääosin hyvää. Monen raatilaisen mielestä aihe oli niin mielenkiintoinen ja keskustelua herättävä, että kolmen illan mittainen raati koettiin liian lyhyeksi ajaksi. Keskusteluissa ei päästy etenemään riittävän syvälle. Erään asukkaan palaute oli tapahtuman alussa hyvinkin epäileväinen; asukas ei oikein ymmärtänyt tapahtuman tarkoitusta ja epäili, pystyykö hän antamaan aiheeseen mitään, mutta lopulta hän innostui niin kovasti, että oli pyytämässä puheenvuoroa usein ja soitti järjestäjälle vielä tapahtuman jälkeenkin kertoakseen uusista ideoista ja kiitelläkseen. Kansalaisraatia menetelmänä pidettiin hyvänä tapana saada esiin käyttäjien näkökulmia. Oppilaitosten edustajilta tuli useita kiitoksia siitä, että tällainen tilaisuus järjestettiin. Julkilausumaa pidettiin yleisesti hyvin käytännönläheisenä ja toteuttamiskelpoisena. Osahanke järjesti lisäksi yhdessä Vaasan kaupungin vammaisasiamiehen kanssa esteettömyyskävelyn Palosaarella. Esteettömyyskävelyjen ja -kartoitusten tarkoituksena on selvittää miten kartoitettavat kohteet palvelevat eri ihmisryhmiä ja antaa toimenpide-ehdotuksia esteettömyyden parantamiseksi ja puutteiden korjaamiseksi. Kartoitus oli osa Vaasan vammaisneuvoston esteettömyys- ja vaikuttamistyötä. Palosaaren alueella asuu tai liikkuu paljon esteettömästä ympäristöstä hyötyviä henkilöitä. Palosaaren alueella on Invalidiliiton Validia asumisyksikkö, jossa asuu ja asioi runsaasti henkilöitä joilla vammasta johtuen on puutteellinen näkökenttä tai hahmottamisenongelmia. Talossa asuu 33 asukkaasta, joista 26 liikkuu pyörätuolilla. Tehtaankadulle on tulossa liikuntarajoitteisten nuorten asuinkerrostalo jossa 19 asuntoa. Lisäksi alueella on vanhusten palvelutalo Ruukinkartano ja sen naapurissa päivätoimintakeskus Majakka. Näissä molemmissa asuvat tai asioivat hyötyvät myös esteettömästä ympäristöstä. Eli alueella on erityisen paljon asukkaita tai päivisin töissä, jotka käyttävät esimerkiksi liikkumisen apuvälineitä ja siksi Palosaaren alueen esteettömyys on erityisen tärkeää ja olisi hienoa kun siellä toteutuisi erikoistason esteettömyysvaatimukset. Palosaaren esteettömyyskävelyn kriteereinä on käytetty Invalidiliiton ESKEH-projektissa koottua kriteeristöä, jonka pohjana on mm. Suomen rakennusmääräyskokoelma (osat F1, F2 ja G1), Rakennustietosäätiön ylläpitämää RT-kortistoa sekä Esteetön rakennus ja toimintaympäristö suunnitteluopasta. Kartoituksen suoritti toukokuun 15. päivänä ryhmä tapahtumaan avoimella ilmoituksella kutsuttuja alueen asukkaita. Esteettömyyskävelyyn osallistui Validian päivätoiminnasta kahdeksan (8) päivätoiminnan asiakasta ja kuusi (6) ohjaajaa sekä lisäksi kuusi (6) muuta henkilöä eli yhteensä 20 henkilöä. 6
Esteettömyyskävelyn parannusehdotuksia: jalkakäytävien ja suojateiden kunnon tarkistaminen koko alueella, yhtenäistäminen ja erityistason ohjeiden huomioiminen apteekkiin esteetön pääsy; rampin toteuttaminen, hälytyskello kirjaston oven avautumisen säätäminen asiakaspostina toimivan K-marketin esteettömyyden parantaminen, kynnyksen madaltaminen ja automaattiovien toteuttaminen yleisesti kaikkien liikkeiden sisäänpääsyn mahdollistaminen rollaattorilla tai pyörätuolilla rollaattori -parkkipaikkojen huomioiminen isompien liikkeiden ulkopuolelle Keskustelutilaisuudet Keväällä osahanke järjesti yhdessä Merimuseon kanssa keskustelutilaisuuden Merimuseon tulevaisuudesta. Merimuseo oli esittänyt Pohjanmaan museolle, että se ottaisi yhdistyksen hoitaman museon haltuunsa, mutta museolautakunta oli tehnyt kielteisen päätöksen. Tämä aiheutti kansalaisissa huolta museon tulevaisuudesta ja toimintaedellytyksistä, jonka vuoksi päätettiin järjestää avoin keskustelutilaisuus asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudessa oli paikalla reilut 20 ihmistä. Keskusteluissa kävi ilmi se, että Merimuseota ei olla sulkemassa, mutta tällä hetkellä Pohjanmaan museolla ei ole resursseja ryhtyä hoitamaan Merimuseota. Yhdistyksissä kautta maan on kuitenkin vaikeuksia saada vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja näin on myös Merimuseossa, ja sen vuoksi esitys kaupungin hoitoon siirtämisestä tehtiin. Keskustelutilaisuus vastasi hyvin tarkoitustaan selventäessään Merimuseon tilannetta asukkaille. Tilaisuudessa oli paikalla myös lehdistön edustajia, jotka tekivät aiheesta artikkelin. Osallistuva budjetointi Tutkijan ja valtuutetun yhteistyöllä tehtiin Vaasan kaupunginhallitukselle Osallistuva budjetointi hakemus, joka ei ole edennyt päätökseen toimintakauden aikana. Osallistuva budjetointi tarkoittaa kansalaisten mukaan ottamista julkisista varoista päättämiseen. Asian etenemättömyyteen on vaikuttanut Vaasan kaupungin heikko taloustilanne sekä se, että kaupungin palveluksessa ei ole henkilöä, jonka toimenkuvaan asukkaiden osallistaminen kuuluisi. Hakemuksessa osahanke tarjosi käytettäväksi oman kokemuksensa lähidemokratian keinojen kehittämisestä sekä henkilöresurssia kokeilun alkuvaiheeseen. Hanke ehdotti kaupunginhallitukselle osallistumista kokeiluun osoittamalla siihen sopivan budjetin ja toimialan, jonka sisällä kokeilu toteutetaan. Kohteena voisi olla esimerkiksi Palosaaren virkistysalueet, joiden kunnostamisesta asukkaat ovat antaneet palautetta hankkeelle. Osallistuvan budjetoinnin pilottikokeilulla tavoitellaan seuraavaa askelta hankkeen tekemälle työlle, eli todellista päätösvaltaa asukkaille. Muut hanketavoitteet Oppilaitosyhteistyö Vaasan ammattikorkeakoulun ympäristösuunnittelun opettajan pyynnöstä projektipäällikkö kävi kertomassa energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelijoille työstään ja kokemuksistaan Palosaarella. Opiskelijoiden tehtävänä oli ryhmätyönä tutkia omavaraisen Palosaaren tulevaisuuden mahdollisuuksia nk. ELYSEPRO Palosaari 2020 projektissa. Projektipäällikön esityksen lisäksi opiskelijoiden kanssa käytiin vuorovaikutteista keskustelua aiheesta sekä luennolla että sähköpostitse jälkeenpäin. Lopuksi projektipäällikkö oli paikalla ryhmätöiden esittelytilaisuudessa ja kommentoi niitä omasta näkökulmastaan. Paikalla molemmissa tilaisuuksissa oli 7
myös kaavoituksen edustajia. Yhteistyön alkaessa tutkittiin mahdollisuuksia ottaa myös asukasyhdistys mukaan sekä pystyttää ryhmätöistä näyttely kirjastoon, mutta nämä suunnitelmat kaatuivat opiskeluaikataulujen ja materiaalien julkaisurajoitusten vuoksi. Projektipäällikkö kävi pyynnöstä esittelemässä hanketta Vaasa-opiston ryhmässä nimeltä Taliininmäen piiri. Myös kaksi muuta ryhmävierailua oli sovittu, mutta ne peruuntuivat vähäisen osallistujamäärän ja sairastumisen vuoksi. Kävelykoulutus Kemissä Projektipäällikkö kutsuttiin Kemiin kouluttamaan kehittämiskävelyjen vetämistä. Lasten ja nuorten uusi paikallisuus toimi Kemissä ja suunnitteli kahden kehittämiskävelyn järjestämistä Kemin asuinalueilla yhteistyössä Rovalan ja Luotolan nuorten kanssa. Paikalla oli 7 henkilöä. Kehittämiskävelyt Kemissä sujuivat hyvin ja niissä oli paljon osallistujia. Viestintä Osahankkeen viestintä vuoden 2014 aikana oli runsasta ja monipuolista. Kotisivuja päivitettiin yhteistyössä hankkeen projektisihteerin kanssa ja Palosaarelta kirjoitettiin yhteensä 18 uutista. Erilaisia lehtijuttuja kirjoitettiin osahankkeen toiminnasta yhteensä 10 kpl Pohjalaisessa, Vasabladetissa ja ilmaisjakelulehti Ikkunassa. Radiohaastatteluja oli 4 kpl Radio Vaasassa sekä Yle Pohjanmaassa. Lisäksi keskustelutilaisuudesta Merimuseolla kuvattiin video kansalaisfoorumi Vaasalaisia.infoon. Facebook-sivun kehitys oli vuoden 2014 aikana huikeaa. Sivu perustettiin vuoden 2012 alkupuolella. Marraskuussa 2013 rikkoutui 100 tykkääjän raja, ja vuoden 2014 lopussa tykkääjiä oli jo yli 300. Palosaari-karnevaalit vilkastuttivat sivun kävijä- ja tykkääjämäärää määrällisesti eniten. Eniten tykkäyksiä vuonna 2014 keräsi kuva voittaneesta Palosaaren lippuehdotuksesta (28 kpl) ja eniten henkilöitä tavoitti julkaisu Palosaaren pormestarin ja lipun valinnasta (1549 henkilöä). Eniten jaettiin Palosaari-karnevaalien ohjelmajulistetta (12 jakoa). Sivulla julkaistiin myös joitakin videoita, joista eniten katselukertoja (326 kpl) kertyi Vaasa by light tapahtuman avajaisista kuvatulle videolle. 8