Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018

Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 643/19

Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018 Tutkimusraportti nro 643/19, 21.5.2019 Lahdenniemi, J. 2019. Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018. KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 643/19. 8 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Jaana Lahdenniemi, tutkimusassistentti, LuK

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 2 3.1 Syvänteet... 2 3.2 Rannat... 4 4. YHTEENVETO... 6 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot

Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018 1. Johdanto Pamilon vesivoimalaitoksen vesistövaikutusten pohjaeläintarkkailua Palojärvellä ja Jäsyksellä on aikaisemmin suoritettu vuosina 1992 ennen lisäkoneyksikön rakentamista (Leppä 1993) sekä lisäkoneyksikön käyttöönoton jälkeen 1998 2015 (Väisänen 2015). Vuosina 2009, 2012 ja 2015 tarkkailu suoritettiin Pohjois-Karjalan Ympäristökeskuksen (nykyisin ELY-keskus) vuonna 2008 hyväksytyn tarkkailuohjelman (PKA nro 0795Y0072-19) mukaisesti. Vuonna 2018 tarkkailu suoritettiin vuonna 2016 päivitetyn tarkkailuohjelman (POKELY/07.00/286/2010) mukaisesti. Tämä raportti käsittää vuoden 2018 pohjaeläintarkkailun tulokset. Palojärvi on keinotekoisesti muutettu järvi, koska se on pääosaltaan (noin 2/3) muodostunut Pamilon voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä 1950-luvun puolivälissä. Palojärvi kuuluu järvityyppiin hyvin lyhytviipymäiset järvet (Lv) ja sen ekologinen tila on kokonaisuudessaan luokiteltu hyväksi, mutta biologinen, varsin suppea aineisto (kasviplankton) ilmentää vain tyydyttävää tilaa (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Pamilon voimalaitos sijaitsee Palojärven ja Jäsyksen välissä olevassa lyhyessä virtavesiuomassa. Jäsys-Retujärvi on järvityypiltään runsashumuksisiin järviin (Rh) kuuluva ja sen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi 2. suunnittelukaudella kasviplanktonin, syvännepohjaeläimien ja sekä vedenlaatuaineiston perusteella, joskin aineisto on ollut niukka (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). 2. Aineisto ja menetelmät Pohjaeläinnäytteet otettiin 29.10.-5.11.2018. Näyteasemat, näytteenottosyvyydet ja pohjan laatu on esitetty taulukossa 1. Päivitetyn tarkkailuohjelman vuoksi joidenkin näyteasemien sijainti muuttui edellisistä tarkkailukerroista, joten tulosten vertailua vanhaan dataan tehtiin vain soveltuvin osin.

2 Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeistusten (Meissner ym. 2018) mukaan. Kvantitatiiviset syvännenäytteet otettiin näytteenottostandardin SFS 5076 (1989) mukaisesti. Näytteenottimena oli Wildco Ekman-noudin, jonka näytepinta-ala on 234 cm 2. Syvännenäyteasemalta nostettiin kuusi rinnakkaisnäytettä. Semikvantitatiiviset litoraalinäytteet (0,5 m) otettiin varsihaavilla standardin SFS 5077 (1989) mukaisesti. Kaikilta litoraaliasemilta otettiin kolme rinnakkaisnäytettä. Seulan silmäkoko kaikissa näytteenotoissa oli 0,5 mm. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin. Kvantitatiivisista syvännenäytteistä mitattiin ns. märkäbiomassa standardin SFS 5730 (1992) mukaan. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle. Käytetty määrityskirjallisuus löytyy viitteistä. Syvönnenäytteille laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi pohjaeläinyhteisöjen rakennetta kuvaava taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-indeksi (Paasivirta 2000). Ekologisen tilan luokittelua varten laskettiin syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric). Ekologisen tilan luokittelua varten normaalisti laskettavaa PMA-indeksiä (prosenttinen mallinkaltaisuus) ei laskettu, sillä se ei sovellu käytettäväksi Rh- ja LV-tyyppien järvissä (Aroviita ym. 2012) (Liite 1). Litoraaliasemille laskettiin taksoniluvun lisäksi ekologisen tilan luokittelua varten tyyppiominaisten taksonien esiintyminen (TT) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) (Aroviita ym. 2012) (Liite 1). Rantavyöhykkeen aineistona käytettiin kuudesta potkunäytteestä summattua kokoomanäytettä. Näytteenoton, näytteiden poiminnan sekä punnitsemisen suorittivat Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteiden määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi KVVY Tutkimus Oy:n tutkimusassistentti, LuK Jaana Lahdenniemi. Taulukko 1. Näyteasemat, syvyydet ja pohjan laatu vuonna 2018. Vesistö Näyteasema Syvyys (m) Pohjanlaatu Palojärvi 7 syvänne 15 Muta 1a länsiranta litoraali 0,5 Sora, keinotekoinen pohja 3a itäranta litoraali 0,5 Sora, hiekka Jäsys 6 syvänne 11 Muta 1b litoraali 0,5 Sora, hiekka, muta 3b litoraali 0,5 Sora, hiekka 3. Tulokset ja niiden tarkastelu Pohjaeläimistön yksilömäärät nostoittain ja tiheys neliömetriä kohti sekä ryhmittäin mitattu biomassa neliömetriä kohti on esitetty liitteessä 2 ja ne on tallennettu myös ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin (POHJE). 3.1 Syvänteet Palojärven syvännepohjaeläimistö koostui pääosin reheville pohjille tyypillisistä taksoneista. Syvänteessä esiintyi runsaasti semibenthistä sulkasääsken toukkaa (Chaoborus flavicans), joka sietää huonoja happiolosuhteita ja on tyypillinen humusjärvien laji. Surviaissääskissä dominoi reheville pohjille tyypillinen Chironomus anthracinus -toukka, ja lisäksi tavattiin joitakin Procladius- ja Tanytarsus -sukujen toukkia. Palojärven syvännepohjaeläimistössä esiintyi myös Limnodrilus- ja Potamothrix/Tubifex -

3 harvasukasmatoja. Taksoniluku Palojärven syvänneasemalla oli 6 (Taulukko 1). Pohjaeläinten biomassakeskiarvo (3,83 g/m 2 ) indikoi lievästi ravinteikasta pohjaa (Paasivirta 1989). Chironomidi-indeksi (2) indikoi rehevää pohjaa, tosin indeksilajeista havaittiin vain yhtä (Chironomus anthracinus). Jäsyksen syvänneaseman taksoniluku oli korkeampi, paikalla havaittiin kaikkiaan 11 taksonia (Taulukko 1). Pohjaeläimistössä dominoivat sulkasääsken toukat, mutta Palojärveen verrattuna sulkasääsken toukkien osuus pohjaeläimistöstä oli vähäisempi (Kuvat 1-2). Surviaissääskistä havaittiin eniten Chironomus- ja Procladius -sukujen yksilöitä. Surviaissääskilajistosta löytyivät myös Ablabesmyia phatta, Cryptochironomus, Demicryptochironomus vulneratus, Sergentia coracina sekä Tanytarsus. Lisäksi havaittiin hernesimpukkaa (Pisidium) sekä Limnodrilus- ja Potamothrix/Tubifex -harvasukasmatoja. Biomassakeskiarvon (4,27 g/m 2 ) mukaan pohja on lievästi ravinteikas (Paasivirta 1989). Chironomidi-indeksi oli 1,6 ja indikoi rehevää tai hyvin rehevää pohjaa. Taulukko 2. Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläinnäytteistä laskettuja tunnuslukuja. Näyteasema Tiheyskeskiarvo (yks/m2) Biomassakeskiarvo(g/m2) Taksoniluku CI Palojärvi 7 876,4 3,83 6 2 Jäsys 6 991,4 4,27 12 1,6 Kuva 1. Palojärven ja Jäsyksen syvännepohjaeläinten yksilötiheys neliömetriä kohden vuonna 2018.

4 Kuva 2. Palojärven ja Jäsyksen syvännepohjaeläinten biomassa neliömetriä kohden vuonna 2018. Syvännepohjaeläinineksin (PICM) mukaan Palojärven pohjan ekologinen tilaluokka on tyydyttävä ja Jäsyksen erinomainen (Taulukko 3). Jäsyksen osalta syvännepohjaeläinindeksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä PICM soveltuu huonosti keskisyvyydeltään alle 3 m järvien pohjaeläimistön tilan arviointiin (Aroviita 2012). Jäsyksen keskisyvyys on 1,6 metriä. Taulukko 3. Palojärven ja Jäsyksen näyteasemien syvännepohjaeläinindeksi PICM, luokkarajat ja ekologinen luokitus vuonna 2018. Vesimuodostuman tyyppi: LV Rh Havainnon nimi: Palojärvi 7 Jäsys 6 PICM havaittu arvo: 0,883 1,127 PICM:n vertailuarvo (Malli 1): 1,607 0,910 PICM, luokkarajat: E/Hy 1,286 0,728 Hy/T 0,964 0,546 T/V 0,643 0,364 V/Hu 0,321 0,182 Ekologinen luokka tyydyttävä erinomainen 3.2 Rannat Palojärven itärannan litoraaliasemalla 3a pohjaeläinten yksilömäärä (34 kpl) ja taksoniluku (5) jäivät erittäin alhaisiksi. Surviaissääskitoukkien ja harvasukasmatojen lisäksi tavattiin ainoastaan Kageronia fuscogrisea -päivänkorennon toukkaa, Cyrnus flavidus -vesiperhostoukkaa sekä yksi polttiainen (Ceratopogonidae). Länsirannan asemalla 1a yksilömäärä (252 kpl) ja taksoniluku (9) olivat korkeammat (Taulukko 3). Tästä huolimatta joitakin aiemmin runsaana esiintyneitä taksoneita, kuten pikkumalluaisia (Micronecta) sekä Lepidostoma hirtum -vesiperhostoukkaa ei tavattu lainkaan (Väisänen 2016).

5 Palojärven molemmilla litoraaliasemilla pohjaeläinten taksoniluvussa on viime aikoina ollut havaittavissa laskeva trendi (Kuva 3). Jäsyksen litoraaliasemilla lajikirjo oli Palojärveä runsaampaa. Runsaimmat ryhmät olivat surviaissääsken toukat sekä harvasukasmadot (Taulukko 3). Päivänkorennoista runsaimmat taksonit olivat Leptophlebia sekä Kageronia fuscogrisea ja vesiperhosista Ecnomus tenellus, Cyrnus trimaculatus ja Neureclipsis bimaculata. Jäsyksen rantapohjaeläinten taksoniluku on edelliseen näytteenottokertaan verrattuna pysynyt varsin samalla tasolla. Pidemmän ajanjakson vertailussa Jäsyksen näyteasemilla on kuitenkin ollut suurta vaihtelua (Kuva 3). Taulukko 3. Palojärven ja Jäsyksen rantapohjaeläimistön tunnuslukuja. Näyteasema Yksilösumma (yksilöä/näyte) Taksoniluku Palojärvi länsiranta 1a 252 9 Palojärvi itäranta 3a 34 5 Jäsys 1b 171 12 Jäsys 3b 371 16 Kuva 3. Palojärven ja Jäsyksen rantapohjaeläinnäytteenoton taksoniluku vuosina 2012 2018. Palojärven ja Jäsyksen rantavyöhykkeelle laskettiin ekologisen tilan arvioimiseksi tyyppiominaisten taksonien esiintyminen (TT) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA). Tyyppiominaisten taksonien mukaan rantavyöhykkeen ekologinen tila oli välttävä molemmilla järvillä. Prosenttisen mallinkaltaisuuden mukainen luokitus oli molemmilla järvillä tyydyttävä. Vuonna 2015 tyyppiomaninaisten taksonien mukainen ekologinen tila oli molemmilla järvillä hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden mukaan Jäsyksellä hyvä ja Palojärvessä tyydyttävä (Väisänen 2016).

6 Taulukko 4. Palojärven ja Jäsyksen rantavyöhykkeen ekologisen tilan luokittelun tyyppikohtaiset taksonit (TT), prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) ja ekologinen luokitus 2018. Järven tyyppiryhmä: Rh_MRh_Mh Rh_MRh_Mh Havainnon nimi: Palojärvi Jäsys TT havaittu arvo: 8 8 PICM, luokkarajat: E/Hy 17,5 17,5 Hy/T 13,1 13,1 T/V 8,8 8,8 V/Hu 4,4 4,4 Ekologinen luokka välttävä välttävä PMA havaittu arvo: 0,368 0,398 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,535 0,535 Hy/T 0,401 0,401 T/V 0,268 0,268 V/Hu 0,134 0,134 PMA-luokka tyydyttävä tyydyttävä 4. Yhteenveto Syvännepohjaeläimistön perusteella sekä Palojärven että Jäsyksen pohjat ovat reheviä. Erityisesti Palojärvellä suuri osa pohjaeläinbiomassasta koostui sulkasääsken toukista. PICM:n mukainen ekologinen tila Palojärvelle on tyydyttävä ja Jäsykselle erinomainen Jäsyksen kohdalla on kuitenkin huomioitava, että PICM-indeksi soveltuu huonosti keskisyvyydeltään alle 3 metrin järville. Rantapohjaeläimistön osalta Palojärven taksonirunsaudessa on viime vuosina ollut havaittavissa laskeva trendi molemmilla näyteasemilla. Pohjaeläimistöstä jäi puuttumaan joitakin aiempina vuosina yleisesti havaittuja taksoneja, kuten pikkumalluaiset ja vesiperhostoukka Lepidostoma hirtum. Tyypikohtaisten taksonien mukaan Palojärven rantapohjaeläimistön ekologinen tila on välttävä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden mukaan tyydyttävä. Jäsyksen asemien taksonien runsaudessa on esiintynyt suurta vaihtelua tarkkailun aikana, mutta vuoteen 2015 verrattuna taksonien runsaus oli pysynyt varsin samana. Jäsyksellä runsaimpia taksoneita olivat mm. surviaissääsken toukat, harvasukasmadot, Leptophlebia -suvun päivänkorennon toukat sekä vesiperhosista Ecnomus tenellus, Cyrnus trimaculatus ja Neureclipsis bimaculata.

7 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Tutkimusassistentti, LuK Jaana Lahdenniemi Hyväksynyt: Yksikön päällikkö Anna Väisänen Viitteet Anttila-Huhtinen, M. 2013: Kymijoen alaosan pohjaeläintarkkailu (pehmeät pohjat) vuonna 2010. Kymijoenvesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 225/213. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. - Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012 Malinen, T. & Vinni, M. 2013(a): Sulkasääsken toukkien runsaus Someron Kirkkojärvellä. Tutkimusraportti. Helsingin yliopis-to, ympäristötieteiden laitos. 7 s. Malinen, T. & Vinni, M. 2013(b): Sulkasääsken runsaus ja merkitys Hämeenlinnan Tuuloksen Pyhä-, Suolija Pannujärvessä. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos ja Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 23. 21 s. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2018: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio 19.11.2018. Paasivirta, L. 1989: Pohjaeläintutkimuksen liittäminen järvisyvännealueiden seurantaan. - VYH:n monistesarja nro 164. Paasivirta, L. 2000: Propsilocerus species in Finland with a new bioindex for lake sediments. In: Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 13th International Symposium on Chironomidae, pp. 599-603.

8 SFS 1989: SFS 5076. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. - Suomen standardisoimisliitto. SFS 1992: SFS 5730 Vesitutkimukset. Pehmeiden pohjien pohjaeläimistön ja sedimentin näytteenotto putkinoutimella. Suomen standardoimisliitto. Timm, T. 1999. Eesti rõngusside (Annelida) määraja A guide to the Estonian annelida. Estonian Academy Publishers. Tallinn-Tartu. Väisänen A. 2016. Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2015. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 557/16. Wiederholm, T. 1983: Chironomidae of the Holarctic region. Keys and diagnoses. Part 1 - Larvae.

Liite 1. Laskennassa käytetyt indeksit Liitetaulukko 1. Surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan 1-5 (hyvin välilläpohjan voi saada arvoja (CI), jokarunsauteen kuvaava Chironomidi-indeksi laatua Liitetaulukko 1. Surviaissääsken toukkien suhteelliseen perustuva laatua kuvaava 2000).välillä 1-5 (hyvin rehevä - hyvin karu) (Paasivirta 2000). karu) hyvinjoka rehevä -(CI), Chironomidi-indeksi voi(paasivirta saada arvoja ni * ki CI = ---------N Indikaattorilajit: Tanypus spp. Chironomus f.l. plumosus Chironomus f.l. semireductus Chironomus anthracinus Chironomus f.l. thummi Chironomus f.l. salinarius Einfeldia spp. Polypedilum nubeculosum Microchironomus tener Sergentia spp. Monodiamesa bathyphila Polypedilum f.l. breviantennatum (pullum) Microtendipes spp. Stictochironomus spp. Heterotanytarsus apicalis Heterotrissocladius grimshawi Heterotrissocladius maari Mesocricotopus thienemanni Paracladopelma nigritula (syn. obscura) Micropsectra spp. Heterotrissocladius subpilosus ni = lajin i yksilömäärä ki = lajin i ekologinen kerroin N = indikaattorilajien kokonaisyksilömäärä Ekologinen kerroin k Pohjan ravinteisuus 1 Hyvin rehevä 2 Rehevä 2,5 3 Lievästi rehevä Keskimääräinen 4 Karu 5 Hyvin karu Liitetaulukko 2. Profundaalin ravinteisuus biomassan mukaan (Paasivirta 1989). 2 Pohjan ravinteisuus WW, tuorepaino g/m Niukkaravinteinen 0,1-0,5 Jokseenkin niukkaravinteinen 0,5-1,6 Lievästi ravinteikas 1,6-6,0 Ravinteikas 6,0-17,0 Erittäin ravinteikas yli 17,0 Myrkyllinen alle 0,1

Liitetaulukko 3. Järvisyvänteille kehitetty syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric), joka perustuu 46 pohjaeläintaksonin esiintymiseen ja näille lajeille annettuihin indikaattoripistearvoihin (Aroviita ym. 2012).

Liite 2. Tulostaulukot TIHEYS (yksilöä/m 2 ) Profundaali Paikan nimi Näytteenoton syvyysväli [m] Jäsys 6 10,8-11,1 Palojärvi 7 15,4-15,8 Näytteet yks Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 3 4 5 6 yks yks/m² yks/m² 1 2 3 4 5 6 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 3 2 1 1 7 5,1 50,29 50,39 1 2 3 2,5 21,55 36,06 Potamothrix/Tubifex 1 1 1 3 2,2 21,55 23,61 1 1 2 1,6 14,37 22,26 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium 1 1 0,7 7,18 17,6 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans 14 11 16 20 11 13 85 61,6 610,63 147,86 16 19 24 15 9 21 104 85,2 747,13 225,9 Chironomidae Procladius 1 3 5 2 6 8 25 18,1 179,6 113,77 1 1 2 1,6 14,37 22,26 Ablabesmyia phatta 1 1 0,7 7,18 17,6 Chironomus anthracinus 1 2 2 5 3,6 35,92 42,38 1 2 4 1 8 6,6 57,47 64,89 Chironomus plumosus -t. 1 3 1 5 3,6 35,92 50,39 Cryptochironomus 1 1 0,7 7,18 17,6 Demicryptochironomus vulneratus 2 1 3 2,2 21,55 36,06 Sergentia coracina 1 1 0,7 7,18 17,6 Tanytarsus 1 1 0,7 7,18 17,6 1 1 1 3 2,5 21,55 23,61 Summa 17 16 26 26 25 28 138 100 991,38 221,47 18 23 30 18 10 23 122 100 876,44 289,36 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 12 6

MÄRKÄPAINO (g WW/m 2 ) Profundaali Paikan nimi Näytteenoton syvyysväli [m] Jäsys 6 10,8-11,1 Palojärvi 7 15,4-15,8 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,02 3,4 0,144 0,204 0,012 2,2 0,085 0,145 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans 0,311 52,3 2,236 0,617 0,474 88,8 3,402 1,19 Chironomidae Chironomidae 0,264 44,3 1,894 2,074 0,048 9 0,346 0,476 Summa 0,595 100 4,274 1,579 0,534 100 3,833 1,641 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 3 3

YKSILÖMÄÄRÄ Litoraali Paikan nimi Näytteenoton syvyys [m] Jäsys 1b / L1 0,5m 0,5 Jäsys 3b / L3 0,5m 0,5 Näytteet yks Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 3 yks yks yks 1 2 3 yks yks yks NEMATODA NEMATODA 1 1 0,6 0,33 0,58 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 2 8 9 19 11,1 6,33 3,79 79 31 38 148 39,9 49,33 25,93 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium 2 2 4 2,3 1,33 1,15 4 5 1 10 2,7 3,33 2,08 ARTHROPODA INSECTA EPHEMEROPTERA Leptophlebia 2 2 1,2 0,67 1,15 3 9 12 3,2 4 4,58 Ephemera vulgata 3 3 6 1,6 2 1,73 Caenis horaria 2 2 1,2 0,67 1,15 2 2 2 6 1,6 2 0 Kageronia fuscogrisea 5 5 2,9 1,67 2,89 2 2 0,5 0,67 1,15 TRICHOPTERA Ecnomus tenellus 2 1 3 6 3,5 2 1 4 2 6 1,6 2 2 Neureclipsis bimaculata 6 6 3,5 2 3,46 1 1 0,3 0,33 0,58 Polycentropus flavomaculatus 1 1 0,6 0,33 0,58 1 1 0,3 0,33 0,58 Cyrnus trimaculatus 7 8 2 17 4,6 5,67 3,21 Agrypnia 1 1 0,6 0,33 0,58 Molannodes tinctus 1 1 0,3 0,33 0,58 Mystacides 3 3 0,8 1 1,73 DIPTERA DIPTERA 1 1 0,3 0,33 0,58 Chironomidae Chironomidae 15 71 37 123 71,9 41 28,21 56 55 30 141 38 47 14,73 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 11 2 2 15 4 5 5,2 Limoniidae Limoniidae 1 1 0,6 0,33 0,58 COLEOPTERA Elmidae Oulimnius tuberculatus 1 1 0,3 0,33 0,58 Summa 24 91 56 171 100 57 33,51 175 120 76 371 100 123,67 49,6 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 12 16

YKSILÖMÄÄRÄ Litoraali Paikan nimi Palojärvi itäranta 3a Palojärvi länsiranta 1a Näytteenoton syvyys [m] 0,5-0,7 0,5 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 3 yks yks yks 1 2 3 yks yks yks ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 2 4 6 17,6 2 2 11 8 2 21 8,3 7 4,58 MOLLUSCA GASTROPODA Gyraulus 1 1 0,4 0,33 0,58 ARTHROPODA CRUSTACEA Asellus aquaticus 1 1 3 5 2 1,67 1,15 INSECTA EPHEMEROPTERA Leptophlebia 3 4 4 11 4,4 3,67 0,58 Kageronia fuscogrisea 1 1 2,9 0,33 0,58 11 12 4 27 10,7 9 4,36 TRICHOPTERA Ecnomus tenellus 2 1 3 1,2 1 1 Polycentropus flavomaculatus 3 1 2 6 2,4 2 1 Holocentropus dubius 3 1 4 1,6 1,33 1,53 Cyrnus flavidus 1 1 2,9 0,33 0,58 DIPTERA Chironomidae Chironomidae 3 3 19 25 73,5 8,33 9,24 104 43 27 174 69 58 40,63 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 1 1 2,9 0,33 0,58 Summa 6 4 24 34 100 11,33 11,02 138 71 43 252 100 84 48,82 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 5 9