TULEVAISUUDEN MAISEMA SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE 2007-2013 JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI 26.9.2006 Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki www.suupohjankehittamisyhdistys.fi
TULEVAISUUDEN MAISEMA SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE 2007 2013 JA HAKEMUS Leader -TOIMINTARYHMÄKSI Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Sisällys: TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO... 9 2. TOIMINTA-ALUEEN SOSIO-EKONOMINEN KUVAUS... 12 2.1. SIJAINTI JA VÄESTÖ... 12 2.2. KOULUTUSTASO, ERITYISOSAAMINEN JA OPPILAITOKSET... 13 2.3. ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS... 14 2.4. LUONNONVARAT, YMPÄRISTÖ, ASUTUSRAKENNE JA KYLÄVERKKO... 17 3 PAIKALLISTA MAASEUTUOHJELMAA TOTEUTTAVA TOIMINTARYHMÄ 3.1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA SEN EDUSTAVUUS... 18 3.2. YHDISTYKSEN TOIMINTALOHKOT JA ROOLIT SEUDULLA... 19 3.3. YHDISTYKSEN TOIMISTO JA TALOUSHALLINTO... 20 4. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMISPROSESSI 4.1. MITEN TAVOITTEISIIN ON PÄÄSTY?... 22 5. AIKAISEMMAN KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET 5.1. SUUPOHJAN KEHITTÄMISEN PALAPELI... 24 5.2. SUUPOHJAN AIKAISEMPIEN LEADER-OHJELMIEN KOKEMUKSET... 26 5.3. LEADER-TYYPPISEN TOIMINNAN YLEINEN MERKITYS SUUPOHJALLE... 27 6. KEHITTÄMISOHJELMAN STRATEGIA JA TAVOITTEET 6.1. SUUPOHJAN SWOT-ANALYYSI... 28 6.2. KEHITTÄMISEN TARPEET SWOT -ANALYYSIN POHJALTA... 28 6.3. KEHITTÄMISOHJELMAN VISIO... 33 6.4. KEHITTÄMISOHEJLMAN TAVOITTEET JA STRATEGISET POLUT... 34 6.4.3. KEHITTÄMISTEEMAT JA STRATEGINEN MATRIISI, TULEVAISUUDEN MAISEMA... 38 7. UUSI HORISONTTI - YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN 7.1. PAIKALLISTEN RAAKA-AINEIDEN INNOVATIIVINEN JALOSTUS JA MARKKINOINTI; ELINTARVIKE- JA INGREDIENTTIALA, MAATALOUSPOHJAINEN UUSIUTUVA ENERGIA... 44 7.1.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET... 44 7.1.2. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 1: MAA- JA METSÄTALOUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN... 47 7.1.3. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN... 48 7.2. MAASEUDUN UUDISTUVA HUONEKALU- JA SISUSTUSTEOLLISUUS SEKÄ METSÄN UUDET TUOTTEET JA RAKENNUSPUUSEPÄN TEOLLISUUS... 50 7.2.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET... 50 7.2.2. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 1: MAA- JA METSÄTALOUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN... 53 7.2.3. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN 2
TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN... 54 7.3. MAASEUDUN METALLIALAN JA LOGISTIA-KLUSTERIN YRITTÄJYYDEN KEHITÄMINEN 56 7.3.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET... 56 7.3.2. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN... 57 7.4. MAASEUDUN INNOVATIIVINEN PALVELUYRITTÄJYYS... 59 7.4.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET... 59 7.4.2. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN... 61 8. HYVINVOINNIN VIHREÄ RUNKO -PALVELURAKENTEEN UUDISTAMINEN 8.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET... 63 8.2. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINOLOJEN JA ELÄMÄN LAADUN KEHITTÄMINEN... 64 9. POHOJALAANEN TUPA -ASUMISEN, YMPÄRISTÖN, KYLIEN KEHITTÄMINEN 9.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET... 67 9.2. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 2: MAASEUDUN YMPÄRISTÖTUET... 69 9.3. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMA TOIMINTALINJASSA 2: MAASEUDUN ELINOLOJEN JA ELÄMÄN LAADUN KEHITTÄMINEN... 70 10. KULTTUURIN LUOMAT - PAIKALLISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN 10.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET... 72 10.2. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN ELINOLOJEN JA ELÄMÄN LAADUN KEHITTÄMINEN... 73 11. KEHITYKSEN ORAAT-AKTIVOINTI JA KEHITYSOSAAMISEN PARANTAMINEN 11.1. TAUSTA, KEHITYSTARPEET JA TAVOITTEET... 76 11.2. TEEMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET KANSALLISEN MAASEUTUOHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3: MAASEUDUN KEHITTÄMISEEN LINJALLA 3 OSALLISTUVIEN TOIMIJOIDEN KOULUTUS JA TIEDOTTAMINEN... 77 12. LEADER -TOIMINTATAPA 12.1. PAIKALLISEN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 79 12.2. ALUEIDEN VÄLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 83 13. OHJELMAN YHTEISTYÖ,YHTEENSOPIVUUS JA TÄYDENTÄVYYS... 89 14. LIITTEET... 90 14.1. SUUPOHJAN KARTTA... 14.2. SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N JÄSENLISTA... 14.3. SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT... 14.4. SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY:N HALLITUKSEN KOKOONPANO... 14.5. OHJELMATYÖRYHMIEN KOKOONPANO... 3
14.6. OHJELMATYÖRYHMIEN KÄYTTÄMÄ KEHITTÄMISLOMAKE, ESIMERKKINÄ ELINTARVIKEALA... 14.7. SUUPOHJAN LEADER II-LOPPURAPORTTI JA LEADER+ -VUOSIRAPORTTI 2005... 14.8. SUUPOHJAN ALUEEN SWOT-ANALYYSI... 14.9. OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET... 14.10. OHJELMAN MENO- JA RAHOITUSTAULUKKO TOIMINTALINJOITTAIN... 14.11. OSALLISTUMIS- JA RAHOITUSPYYNTÖ SUUPOHJAN ALUEEN KUNNILLE/PÄÄTÖKSET 14.12. YHTEISTYÖSOPIMUS SEUDULLISESTA YRITYSPALVELUPISTEESTÄ... 14.13. ETELÄ-POHJANMAAN TOIMINTARYHMIEN YHTEISTYÖSOPIMUS... 14.14. YHTEISTYÖASIAKIRJA VANHAN VAASAN LÄÄNIN ALUEEN TOIMINTARYHMIEN JA SAKSAN SCHLESWIG-HOLSTEININ ALUEEN TOIMINTARYHMIEN VÄLILLÄ 14.15. SOPIMUS YRITYSTUKIEN YHTEENSOVITTAMISESTA ETELÄ-POHJANMAALLA OHJELMAKAUDELLA 2007-2013... 4
SUUPOHJAN KEHITTÄMISYHDISTYS RY: SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE 2007-13 JA HAKEMUS Leader -TOIMINTARYHMÄKSI TIIVISTELMÄ Tässä Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n laatimassa, Suupohjan alueen paikallisessa maaseudun kehittämisohjelmassa esitellään seudun maaseudun kehittämisen visiota, tavoitteita, strategioita ja esimerkkitoimenpiteitä tulevaa Euroopan Unionin ohjelmakautta 2007 2013 varten. Ohjelma on samalla hakemus Leader-toimintaryhmäksi. Suupohjan kehittämisyhdistys ry on paikallinen toimintaryhmä, joka toimii Suupohjassa Isojoen, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan alueella. Ohjelman sisältö pohjautuu osallistuvaan, alhaalta ylös-periaatteiden mukaisesti tehtyyn valmistelutyöhön. Valmisteluprosessi aloitettiin Suupohjassa keväällä 2005. Ohjelma on muotoutunut paikallisten toimijoiden ehdotusten, ideoiden ja visioiden pohjalta yhteistyön hengessä. Ohjelman perustana ovat Suupohjan SWOT-analyysi ja aikaisemmat kehittämiskokemukset mm. LEADER II ja LEADER+ -ohjelmista. Suupohjan LEADER-ohjelman visio 2015 on seuraava: Suupohja on vuonna 2015 elinvoimainen, moderni ja oppiva maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut lämminhenkisessä, turvallisessa ja luonnonläheisessä asuinympäristössä. Seudun asukkaat ja kilpailukykyiset yritykset vaikuttavat aktiivisesti tieto- ja taitoyhteiskunnassa ja ovat verkottuneet seudulliseen, kansalliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Omaleimainen, vahva kulttuuritarjonta vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja viihtyvyyttä sekä seudun vetovoimaisuutta. Ohjelman visiota täydentävät, ohjelmatason tavoitteet ovat: 1. Vahvistaa paikallista uskoa yrittäjyyteen ja etenkin nuorten yrittäjyyttä. Uudistaa seudun yritysrakennetta ja parantaa yritystoiminnan kilpailukykyä tukemalla uuden tietotaidon ja teknologian sekä uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa. Tukea yritysten ja yrittäjien erikoistumista, verkottumista, kansainvälistymistä sekä yleistä osaamis- ja innovaatiotason nostoa. 2. Myötävaikuttaa palvelurakenteen kehittymiseen siten, että seudun asukkailla on riittävät ja monipuoliset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Hyödyntää uuden teknologian, mm. seutuverkon mahdollisuuksia palvelujen tarjoamisessa. Luoda seudulle uudentyyppisiä hyvinvointi- ym. palvelumalleja yrittäjien, kuntien, yhteisöjen ja kehittämistahojen yhteistyön avulla. 3. Vahvistaa maaseutuyhteisöjen ja kylien sosiaalista toimivuutta ja viihtyvyyttä sekä löytää uudentyyppisiä, moderneja ratkaisuja asumis- ja elinympäristön kehittämiseksi huomioiden eri kohderyhmien tarpeet. 4. Edistää kulttuuritoiminnan kehittymistä monimuotoiseksi ja suvaitsevaksi, ihmisten arjessa mukana olevaksi vetovoima- ja hyvinvointitekijäksi, joka läpäisee koko yhteiskunnan. Vahvistaa kulttuurin avulla asukkaiden paikallista identiteettiä, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä monikulttuurisuus hyväksyen. Lisätä kulttuuritoimijoiden yhteistyötä, osaamisen tasoa sekä vahvistaa kulttuuriyrittäjyyttä ja -matkailua. 5
5. Lisätä kehittämistoiminnan onnistumisen edellytyksiä vahvistamalla sitoutumista omaehtoiseen toimintaan ja kohottamalla paikallisten toimijoiden osaamisen tasoa. Tavoitteena on luoda Suupohjasta tulevaisuuteen uskova alue, jossa ihmisillä, etenkin nuorilla, on halu omaksua uusia asioita, menestyä ja vaikuttaa seutunsa kehittymiseen. Kehittämisen strategiset polut: Ohjelman kehittämisstrategia määrittää sen, kuinka valittu ohjelman visio aiotaan saavuttaa ja miten yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin aiotaan päästä. Ohjelman strategia osoittaa valituissa toimenpidekokonaisuuksissa mihin toimiin varoja kohdennetaan käytännössä. Valmisteluvaiheessa esiin nousseiden tarpeiden ja SWOT-analyysin perusteella on päädytty viiteen strategiseen painotukseen, jotka otetaan läpäisevästi huomioon kehittämisohjelman kaikkien kehittämisteemojen toteutuksessa. Painotukset ovat: a) Uudet toimintamallit, uusi osaaminen ja innovaatiotoiminta b) Tietoyhteiskunnan edistäminen c) Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma d) Verkottuminen, alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälisyys e) Paikallisidentiteetin ja alueen markkinoinnin vahvistaminen Suunnitellut kehittämisteemat: Laadittu ohjelma jakaantuu viiteen eri kehittämisteemaan, jotka osoittavat käytännössä, mihin resursseja aiotaan kohdentaa. Kehittämisteemat on asetettu niin, että ne yhdessä muodostavat seudullisessa kehittämisessä tarvittavan elinkeinojen, palveluiden, asumisen, kulttuurin sekä aktivoinnin ja kehitysosaamisen elinvoimaisen kokonaisuuden. Suupohjan maaseutuohjelman kehittämisteemat ovat seuraavat: 1. Uusi horisontti yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Hyvinvoinnin vihreä runko paikallisen palvelurakenteen uudistaminen 3. Pohojalaanen tupa asumisen, kylien ja ympäristön kehittäminen 4. Kulttuurin luomat paikallisen kulttuuritoiminnan vahvistaminen 5. Kehityksen oraat aktivointi ja kehitysosaamisen tason nostaminen Strateginen matriisi eli Tulevaisuuden maisema Valittujen kehittämisteemojen ja strategisten painotusten liittymistä toisiinsa voidaan havainnollistaa laaditun strategisen matriisimallin avulla (kuva 4). Mallissa strategiset periaatteet eli polut ja eri kehittämisteemat muodostavat tasapainoisen ja yhtenäisen kokonaisuuden. Jokainen strateginen polku läpäisee kaikki kehittämisteemat. Nämä leikkauskohdat määrittävät siten ohjelman kautta tuettavat toimenpiteet. Suupohjan uuden maaseutuohjelman rahoituskehys vuosille 2007 2013 on arvioitu olevan yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa. Tästä julkisen rahoituskehyksen osuus olisi arviolta 6,3 miljoonaa euroa. Kuntien osuus julkisesta rahoituksesta on 20 %. 6
Ohjelman yhteys Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoihin Tämän ohjelman kehittämisteemoihin on sisällytetty Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet seuraavasti: 1. Uusi horisontti yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen TL 1: Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) Tuetaan viljelijöiden ja elintarvikeyrittäjien osaamisen ja tietotaidon kehittymistä TL 1: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (annex I) (123) Tuetaan toimenpiteen 312 tavoitteen mukaisia, ensiasteen jalostusarvoa lisääviä hankkeita. TL 1: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (muu kuin annex I) (123) Tuetaan toimenpiteen 312 mukaisia maa- ja metsätalouden jalostusarvoa lisääviä hankkeita. TL 3: Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (mikroyrit. perustaminen ja kehittäminen) (312) Vahvistetaan uskoa yrittäjyyteen ja tuetaan paikallista yrittäjyyttä. Uudistetaan seudun yritysrakennetta ja parannetaan yritystoiminnan kilpailukykyä tukemalla uuden tietotaidon ja teknologian käyttöönottoa sekä uusia liiketoimintaratkaisuja. Tuetaan yritysten ja yrittäjien erikoistumista, verkottumista, kansainvälistymistä sekä yleistä osaamis- ja innovaatiotason nostoa. Toiminta kohdistuu etenkin seuraaville toimialoille: paikallisten raaka-aineiden innovatiivinen jalostus ja markkinointi; elintarvike- ja ingredienttiala sekä uusiutuva energia, huonekalu- ja sisustusteollisuus, metsän uudet tuotteet ja rakennuspuusepän teollisuus, pienimuotoinen metalliteollisuus ja Logistia klusterin toiminta, innovatiivinen palveluyrittäjyys (hyvinvointi- ja hoivayrittäjyys, informaatio- ja kommunikaatioalan yritystoiminta sekä yrityspalveluyrittäjyys). Lisäksi tuetaan eri toimialojen yhdistämisestä ja yhteistyöstä syntyvää innovatiivisia ratkaisuja. TL 3: Matkailuelinkeinojen edistäminen (matkailun kehittäminen) (313) Tuetaan matkailualan yritysten investointi-, käynnistys- ja kehittämishankkeita sekä yleisiä kehittämishankkeita ja yritysryhmien täsmähankkeita kohdistuen kulttuuriyrittäjyyteen, matkailun ohjelmapalveluihin ja maaseutumatkailuun. 2. Hyvinvoinnin vihreä runko paikallisen palvelurakenteen uudistaminen TL 3: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalv. (maaseudun palveluiden) kehittäminen (321) Myötävaikutetaan seudun palvelurakenteen kehittymiseen siten, että seudun asukkailla on riittävät ja monipuoliset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Hyödynnetään uuden teknologian, mm. seutuverkon mahdollisuuksia palvelujen tarjoamisessa. Luodaan seudulle uudentyyppisiä hyvinvointi- ym. palveluja yrittäjien, kuntien, yhteisöjen ja kehittämistahojen yhteistyön avulla. Toiminta kohdistuu etenkin seuraaville keskeisille toimialoille: hyvinvointi- ja hoiva-alat, urakointipalvelut sekä yrityspalvelut. Lisäksi edistetään kulttuuritoiminnan kehittymistä arjessa mukana olevaksi vetovoima- ja hyvinvointitekijäksi sekä vahvistetaan kulttuurin avulla asukkaiden identiteettiä, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä. 7
3. Pohojalaanen tupa asumisen, kylien ja ympäristön kehittäminen TL 2: Toimintaryhmien toteuttamat maatalouden ympäristötuet: monivaikutteisten kosteikkojen hoito ja perinnebiotooppien hoito (214) Kohotetaan tietämystä ja taitotasoa perinnemaisemien ja kosteikkojen hoidosta koulutuksen ja tiedotuksen keinoilla. Tuetaan perinnebiotooppien ennallistamista ja hoitoa. TL 3: Kylien kunnostus ja kehittäminen (kylien kehittäminen) (322) Tavoitteena on kylien kehittämis- ja investointihankkeita tukemalla vahvistaa maaseutuyhteisöjen ja kylien sosiaalista toimivuutta ja viihtyvyyttä sekä löytää uudentyyppisiä, moderneja ratkaisuja asumis- ja elinympäristön kehittämiseksi huomioiden eri kohderyhmien tarpeet. 4. Kulttuurin luomat paikallisen kulttuuritoiminnan vahvistaminen TL 3: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalv. (maaseudun palveluiden) kehittäminen, (321) Tavoitteena on Suupohjan kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan innovatiivinen kehittäminen, kulttuuripohjaisten telemaattisten palveluiden sekä taiteenalojen paikallisten osaamiskeskittymien kehittäminen. Edistetään mm. uudentyyppistä esittävän taiteen ja kulttuuriperinteen tuotteistamista sekä mahdollistetaan paikallisen kulttuurin kehittyminen tukemalla kulttuurijärjestöjen pienimuotoisia, innovatiivisia investointeja. TL 3. Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (maaseudun kulttuurija luontoperinnön kehittäminen), (323) Tuodaan esiin ja talletetaan Suupohjan paikallishistoriaa sekä edistetään rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä. 5. Kehityksen oraat aktivointi ja kehitysosaamisen tason nostaminen TL 3: Koulutus ja tiedotus (331) Lisätään kehittämistoiminnan onnistumisen edellytyksiä vahvistamalla sitoutumista omaehtoiseen toimintaan ja kohottamalla paikallisten toimijoiden osaamisen tasoa. TL 4: Arvio alueiden ja valtioiden välisestä yhteistyöstä (yhteishankkeet) (421) Käynnistetään alueiden ja valtioiden välisiä hankkeita, jotka liittyvät toimintalinjojen 1,2,3, ja 4 teemoihin. TL 4: Varataan resursseja paikallisten toimintaryhmien toiminnan takaamiseen, pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan edistämiseen (toimintaraha) (431) 8
1. JOHDANTO Tässä Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n laatimassa, Suupohjan alueen paikallisessa maaseudun kehittämisohjelmassa esitellään alueen maaseudun kehittämisen visiota, tavoitteita, strategioita ja esimerkkitoimenpiteitä tulevaa Euroopan Unionin ohjelmakautta 2007 2013 varten. Ohjelma on samalla hakemus Leader-toimintaryhmäksi. Suupohjan kehittämisyhdistys ry on paikallinen toimintaryhmä, joka toimii Suupohjassa Isojoen, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan alueella. Tämän ohjelman sisältö pohjautuu laaja-alaiseen, osallistuvaan, alhaalta ylösperiaatteiden mukaisesti tehtyyn valmistelutyöhön. Valmisteluprosessi aloitettiin Suupohjassa keväällä 2005. Ohjelma on muotoutunut paikallisten toimijoiden ehdotusten, ideoiden ja visioiden pohjalta yhteistyön hengessä. Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n organisoimaan valmistelutyöhön on osallistunut satoja henkilöitä eri teemaryhmissä, kokouksissa ja avoimen ideahaun kautta. Ohjelman perustana on Suupohjan alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien tarkastelu. Tämän analyysin sekä aikaisempien kehittämiskokemusten ja ohjelmien pohjalta on rakennettu visio, alueen haluttu tahtotila tulevaisuudessa. Yhdessä eri toimijatahojen kanssa on pohdittu myös sitä, millaisin tavoittein, miten toimien ja mitä tehden haluttuun visioon päästään. Maailman ja maaseudun murros modernin maaseutuohjelman tarve Suupohja on Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva, vajaan 30.000 asukkaan ydinmaaseutualue, joka ei sijaitse minkään suuremman kasvukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alueen toimijat (asukkaat, yrittäjät, päättäjät ja kehittäjät) eivät voi keskeisesti nojautua minkään suuren keskuksen vetovoimaan, mahdollisuuksiin ja palveluihin. Paikallisten ihmisten on siten yhteistyön kautta itse luotava tulevaisuuden mahdollisuutensa. Keskeisiä kysymyksiä tätä ohjelmaa pohdittaessa ovatkin olleet: Miten alueen toimijat; yrittäjät, yritysklusterit, osaamiskeskittymät ja alkutuotanto uudistuvat, verkottuvat, erikoistuvat ja kehittyvät tulevaisuudessa yhä voimakkaammaksi käyvässä globaalissa kilpailussa? Miten seudun asukkaat ja yrittäjät pystyvät omaksumaan modernin tieto- ja taitoyhteiskunnan mahdollisuudet, oppimaan uutta ja vastaamaan siten esille nouseviin haasteisiin? Miten vastataan palvelu- ja väestörakenteen muutokseen ja säilytetään seudullinen elinvoima? Miten vahvistetaan alueen seudun asukkaiden elämän laatua ja muutetaan alueen vahva yhteisöllisyys ja aktiivinen harrastustoiminta moderniksi vetovoimatekijäksi? Valmistelutyön kuluessa olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin säilyttäminen ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät uuden ajan modernia maaseutupolitiikkaa, joka edellyttää: a) tietoyhteiskuntakehitykseen vastaamista, erikoistumista, uusien innovatiivisten toimintamallien ja tapojen rohkeaa omaksumista ja aktiivista uuden oppimista kaikilta ikäryhmiltä b) yhteisöllisyyden, sosiaalisen pääoman ja elämän laadun aktiivista vaalimista ja kehittämistä niin kulttuurin, asumisen kuin yrittämisenkin osalta 9
c) seudun toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä, kumppanuutta ja organisaatiorajojen rikkomista d) aktiivista verkottumista niin seudullisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti e) toimijoiden oman paikallisen identiteetin vahvistamista sekä alueen vahvuuksien ja toimijoiden aktiivista markkinointia. Aikaisempi kehitystyö ja visio 2015 Aikaisemmat LEADER-ohjelmat ovat olleet menestys Suupohjassa. Ne ovat merkittävästi vaikuttaneet Suupohjan aktivoitumiseen, tulevaisuudenuskon kehittymiseen, uusien työpaikkojen syntymiseen ja laaja-alaisten kehittämisprosessien käynnistymiseen. Toimintaryhmätyön periaatteet ja mallit ovat laajentuneet seudulla onnistuneesti myös koko seudun kehittämispolitiikkaan. Työn oppeja sovelletaan osaltaan muun muassa aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotin toteutuksessa. Kaiken kaikkiaan seudullinen kehitystyö Suupohjassa on yhteistyötä, kehittämisen palapeliä, jossa tasa-arvoisina ovat mukana toimintaryhmän lisäksi kunnat, osaamiskeskittymät sekä yritykset ja yhteisöt. Aina on kuitenkin muistettavat, että kaiken takana ovat yksittäiset ihmiset ja heidän halunsa tehdä yhteistyötä. Toivomme, että onnistumme myös jatkossa tämän ohjelman kautta yhdessä luomaan suupohjalaisen esimerkin, Tulevaisuuden maiseman siitä, miten modernin osaamisyhteiskunnan soveltaminen maaseutualueella voi tapahtua. Pohjaa ja uskoa mallin soveltamiselle luo aikaisempi onnistunut, strateginen ja pitkäjänteinen kehitystyö seudulla. Tiedämme kuitenkin, että pelkästään historia ja yhdessä valmisteltu ohjelma eivät yksin riitä. Tämän ohjelman toteutuksessa tarvitsemme vielä paljon alueemme toimijoiden aktiivisuutta, innostusta, kehityshakuisuutta ja ennakkoluulottomuutta, sekä tarvittaessa myös ripaus tervettä nöyryyttä. Visiomme on olla vuonna 2015 elinvoimainen, moderni, kansainvälistynyt ja oppiva maaseutualue, joka on rohkeasti yrittävä ja yrittäjyyteen kannustava, mutta myös asukkailleen lämmin ja turvallinen. Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n hallitus ja Suupohjan maaseutuohjelman 2007 2013 strategiaryhmä haluavat kiittää kaikkia niitä satoja suupohjalaisia toimijoita, joiden ajatuksiin ja näkemyksiin tämä kehittämissuunnitelma pohjautuu. Bottom up - tyyppinen suunnitteluprosessi kehittämisnäkemysten esille tuojana on jälleen kerran osoittanut vahvuutensa. Kiitokset erityisesti niille 14 eri työryhmän jäsenille, jotka aikaansa säästämättä kerta toisensa jälkeen innostuneesti pohtivat Suupohjan mahdollisuuksia ja rakensivat tulevaisuuden visioitaan. Kiitokset myös niille kymmenille paikallisille asukkaille, jotka esittivät ideoitaan tätä ohjelmaa varten joko suoraan yleisötilaisuuksissa, messuilla, sähköpostin tai tekstiviestien välityksellä. Kiitämme vielä ohjelman kirjoittajia, jotka ovat istuneet kammioissaan tiivistämässä suunnitteluprosessin tuottamaa erittäin runsasta aineistoa täksi ohjelmaksi. 10
2. TOIMINTA-ALUEEN SOSIO-EKONOMINEN KUVAUS 2.1. Sijainti ja väestö Suupohjan seutukunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa käsittäen Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kunnat ja Kauhajoen kaupungin. Seutukunta rajautuu etelässä Pohjois-Satakuntaan, lännessä Suupohjan rannikkoalueeseen ja pohjoisessa ja idässä eteläiseen Seinäjoen seutuun. Suupohjan kartta on esitetty liitteessä 1. Alueen kokonaispinta-ala oli 31.12.2004 3 128 km 2. Väestön kokonaismäärä oli seutukunnassa 31.12.2004 29 697 henkeä. Väestön tiheys alueella 31.12.2004 oli keskimäärin 9,19 henkeä/ maa-km 2. Suupohjan katsotaan olevan maaseututyypiltään ydinmaaseutua (Keränen ja Ponnekas 2005). Seudulla on myös harvaan asuttua ja hyvin alkutuotantovaltaista maaseutua, johon lukeutuvat Isojoen ja Karijoen kunnat. Taulukko 1: Suupohjan asukasluku ja asukastiheys kunnittain Kunta Asukkaita 31.12.2004 Asukkaita/ maa-km 2 Alkutuotannon osuus-% Isojoki 2 592 4,03 28,2 Jurva 4 561 10,27 Karijoki 1 693 9,10 28,5 Kauhajoki 14 544 11,19 Teuva 6 307 11,36 YHTEENSÄ 29 697 9,19 15,0 Etelä-Pohjanmaa 14 13,6 Koko maa 17 4,2 2.1.2. Väestön muutos Kaikista seudun kehittämistoimenpiteistä huolimatta väestön kehitys alueella on ollut negatiivinen. Alueen väestön määrä laski vuonna 2003 alle 30 000 henkilön. Seutukunnan sisällä väestö on keskittynyt Kauhajoelle, jossa asuu noin puolet suupohjalaisista. Kauhajoen asukkaat ovat nuorempia kuin muiden Suupohjan kuntien väestö. Laskevaa väestökehitystä on vauhdittanut negatiivinen muuttotase. Muuttoliike vääristää myös ikärakennetta, sillä poismuuttaneista huomattava osa on nuoria. Viime vuosina poismuutto on kuitenkin hidastunut. Muun muassa Kauhajoella, Isojoella ja Karijoella on ollut myös ajoittaista muuttovoittoa. Vuonna 2004 Suupohjan kokonaisnettomuutto oli -0,18 %, kun se vielä vuonna 1998 oli -1,17 % (Keränen ja Ponnekas 2005). Poismuuttoon erityisinä syinä on yleisesti pidetty sopivien työpaikkojen puutetta, alhaista palkkatasoa ja palkkatasoon nähden korkeita asumiskustannuksia (Mervi Lehtola 2004). Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 Suupohjan seudun asukkaista 0-14-vuotiaita oli 16,6 %, 15 64-vuotiaita 62,7 % ja yli 65-vuotiaita ja sitä vanhempia 20,7 %. Isojoen ja Karijoen kunnissa yli 65-vuotiaiden osuus on tällä hetkellä muita seudun kuntia selvästi suurempi. Ennusteiden mukaan väestön rakenne tulee muuttumaan siten, 12
että vuonna 2015 0-14-vuotiaita seudun asukkaista on 15,0 %, 15 64-vuotiaita 58,8 % ja yli 65-vuotiaita ja sitä vanhempia 26,2 %. Taulukko 2. Suupohjan kuntien väestökehitys vuosina 2000 2006 Kunta 1998 2000 2002 2004 2006 Isojoki 2 798 2 694 2 643 2 592 2 537 Jurva 4 899 4 774 4 645 4 561 4 450 Karijoki 1 840 1 760 1 707 1 693 1 636 Kauhajoki 15 095 14 831 14 676 14 544 14 284 Teuva 6 782 6 620 6 403 6 307 6 096 Yhteensä 31 414 30 679 30 074 29 697 29 003 Tilastokeskuksen väestöennuste vuosille 2008 2015 esittää alueen negatiivisen väestökehityksen jatkuvan myös tulevina vuosina. Taulukko 3. Suupohjan ennustettu väestökehitys vuosina 2008 2015 Kunta 2008 2010 2013 2015 Isojoki 2 486 2 437 2 367 2 326 Jurva 4 357 4 276 4 169 4 104 Karijoki 1 605 1 575 1 535 1 510 Kauhajoki 14 096 13 922 13 687 13 546 Teuva 5 940 5 797 5 614 5 516 Yhteensä 28 484 28 007 27 372 27 002 2.2. Koulutustaso, erityisosaaminen ja oppilaitokset 2.2.1. Koulutustaso Taulukko 4. Suupohjan alueen koulutustaso kunnittain 31.12.2003. Osuus on laskettu alueen 15 vuotta täyttäneistä asukkaista. Koulutustaso Kunta Tutkinnon Keski- Korkea Ei perusa. suorittan. aste aste jälk. opint. VKTM 1 Isojoki 44,6 33,4 11,2 55,4 176 Jurva 52,3 40,0 12,3 47,7 206 Karijoki 45,5 35,9 9,7 54,5 176 Kauhajoki 55,2 38,6 16,6 44,8 231 Teuva 52,2 38,8 13,4 47,8 209 Keskiarvo 50,0 37,3 12,6 50,0 200 Etelä-Pohjanmaa 249 Koko maa 294 1 VKTM = väestön koulutustasomittain. Mitä suurempi mittainluku on, sitä parempi on koulutustaso. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. 13
Suupohjan alueen koulutaso on sekä Etelä-Pohjanmaan että koko maan koulutasoa alhaisempi. Lähimpänä maakunnallisia keskiarvoja alueella on Kauhajoki. Suupohjassa alueen koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Etenkin toisen asteen koulutuksen tulisi selvästi paremmin pyrkiä tukemaan alueen kärkitoimialoja. 2.3. Elinkeinorakenne ja työllisyys Suupohjan elinkeinorakenne poikkeaa koko maan keskimääräisestä elinkeinorakenteesta. Alkutuotannon osuus on selvästi koko maan ja myös Etelä- Pohjanmaan keskiarvoa suurempi. Tähän vaikuttaa etenkin Isojoen ja Karijoen suuri alkutuotantovaltaisuus. Näiden kuntien maatalous on toisaalta pitkälle erikoistunutta muun muassa perunan ja juuresten tuotantoon. Suupohja onkin merkittävä ruokaperunan tuotannon ja jalostuksen keskittymä, jonka osuus Suomen ruokaperunan tuotannosta on noin 50 %. Lisäksi karja- ja metsätalous on alueella merkittävää. Suupohja on myös Suomen suurin öljypellavan viljelyalue (noin 500 ha) ja Suomen suurin viljellyn tyrnin keskittymä (noin 100 ha). Aktiivitilojen lukumäärä Suupohjassa oli vuonna 2004 noin 1450. Tilojen määrä on Suupohjassa 2000-luvulla vähentynyt noin 200 kappaleella, mutta keskimääräinen tuotanto tilaa kohden on kasvanut. Elintarvikejalostuksessa työskentelevien määrä on seudulla 2000-luvulla kasvanut noin 30 hengellä (Tike 2005a; Tilastokeskus). Jalostuksen osuus elinkeinorakenteesta on Suupohjassa myös keskimääräistä suurempi. Esimerkiksi Jurva on eräs koko maan teollistuneimpia maaseutukuntia (jalostuksen osuus 38 %). Suupohjan teollisuuden kolme kärkeä ovat materiaalinkäsittely ja logistiset järjestelmät, huonekalu- ja elintarvikeala. Valtakunnallisesti merkittäviä toimialakeskittymiä Suupohjassa on perunan lisäksi huonekalujen valmistuksessa ja materiaalinkäsittelyalalla. Suupohja lähialueineen tuottaa muun muassa kotimaassa valmistettavista huonekaluista noin 35 % ja teollisuuden materiaalinkäsittelyjärjestelmistä noin 50 %. Alueella on myös vahvaa kone- ja laitevalmistusta sekä muoviteollisuutta. Alueella on myös merkittäviä mekaanisen puunjalostuksen yrityksiä sekä etenkin Kauhajoella myös muovialan teollisuutta. Kauhajoki on alueen palveluiden keskus ja tarjoaa kaupunkitason palvelut. Elintarviketeollisuuden suurin yksikkö on A-Pihvi Oy, joka on Atria Oyj:n tytäryhtiö. Taulukko 5. Suupohjan seutukunnan elinkeinorakenne kunnittain 31.12.2003* ( % ) Maa- ja Kunta metsätalous Jalostus Palvelut Tuntematon Työvoima Isojoki 25,1 24,0 48,5 2,4 1 062 Jurva 10,3 38,6 48,8 2,3 2 051 Karijoki 23,8 33,6 39,5 3,1 717 Kauhajoki 11,8 30,7 54,3 3,2 6 765 Teuva 14,7 35,3 47,3 2,7 2 728 Suupohja 17,1 32,4 47,7 2,7 13 323 Etelä-Pohj. 10,7 28,4 58,4 2,5 88 865 Koko maa 4,2 25,2 68,7 1,9 2 263 414 * =ennakkotieto 14
Eri toimialoista huonekalu- ja elintarviketeollisuuden tuotteet menevät pääosin kotimaan markkinoille, joskin huonekaluteollisuuden vienti on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Metalli- ja materiaalinkäsittelyalan sekä mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteista valtaosa menee vientiin. Palvelujen osuus elinkeinorakenteesta seudulla on keskimääräistä pienempi. Selkeä kaupallinen, koulutuksellinen ja hallinnollinen palvelukeskus seudulla on Kauhajoki. Palveluelinkeinoista matkailu on alueella nuori ja vielä suhteellisen pieni elinkeino, mutta sen toimijat ovat hyvin verkostoituneita keskenään. Tulevaisuudessa odotetaan seudulla kuitenkin palveluelinkeinojen osuuden kasvavan. Myös uuden seutuverkon odotetaan tuovan alueelle uusia palvelutyöpaikkoja. Yrittäjyyskulttuuri alueella on vahvaa. Esimerkiksi sisäasiainministeriön tekemässä aluekeskusohjelmaseutujen välisessä vertailussa Suupohjassa oli eniten yrityksiä 1000 asukasta kohden. Vaikka yrityksiä alueella on runsaasti, niiden keskimääräinen koko on pieni. Noin 90 % alueen noin 2000 yrityksestä työllistää alle viisi henkilöä. 2.3.1. Työttömyys on laskenut Suupohjan alueen ja etenkin Kauhajoen työttömyys on ollut korkea. Alue menetti 1990-luvun alun lamavuosina yli 2000 teollista työpaikkaa ja esimerkiksi Kauhajoen työttömyysaste oli liki 30 %. Lamasta on kuitenkin alueella toivuttu ja Suupohjan alueen työttömyysaste oli vuonna 2005 keskimäärin alle 10 %. Työttömyys esimerkiksi Kauhajoella on pudonnut liki 20 % työllisen työvoiman pysyessä ennallaan. Seudun työttömyysaste 31.8.2006 oli 8.6 %, kun koko Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste vastaavana ajankohtana oli 7,3 % (Lähde: Etelä-Pohjanmaan TE-keskus/työvoimaosasto; työllisyyskatsaus 9/2006) 2.3.2. Erityisosaaminen ja osaamiskeskittymät Suupohjan alueella on kansallisesti merkittävää erityisosaamista puu- ja huonekalualalla, teollisuuden sisäisessä logistiikassa ja automaatiossa sekä eräillä elintarvikealan osa-alueilla kuten kasvisten fraktioinnissa, lähiruokaosaamisessa ja elintarvikealan mikroyrittäjyyden edistämisessä. Pohjanmaan Nikkarikeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun muotoilun yksikkö Jurvasta, TEAK Oy Teuvalta sekä Neopoli Oy Lahdesta ovat parhaillaan vetovastuussa huonekalu- ja sisustusalan kansallisesti verkottuneen osaamiskeskuksen synnyttämisestä. Suupohjassa Pohjanmaan Nikkarikeskus (www.nikkarikeskus.fi) on erikoistunut kuluttajalähtöiseen muotoiluun ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen konseptijohtamisen professuurin johdolla. TEAK Oy (www.teakoy.fi) on Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin huonekalualan koulutus- ja kehittämiskeskus, joka on erikoistunut tuotantoteknologiaan. Lisäksi se on Suomen ainoa huonekalualaan erikoistunut aikuiskoulutuskeskus. Toiminnan päätavoitteena on Suomen huonekalualan ja sen kilpailukyvyn kehittäminen sekä ammattitaitoisen työvoiman kouluttaminen alalle. Nikkarikeskus ja TEAK Oy ovat mukana Lahden tiede- ja yrityspuiston vetämässä Asumisen osaamisklusteri-hakemuksessa. Klusteri hyväksyttiin Suomen 13 osaamisklusterin joukkoon 31.8.2006. Kauhajoella sijaitsee Teknologiakeskus Logistia (www.logistia.fi), jonka toiminta pohjautuu seudun osaamiseen erikoistuneisiin logistisiin järjestelmiin, teollisuuden 15
sisäiseen logistiikkaan ja automaatioon. Materiaalinkäsittely- ja teollisuusautomaatioala muodostaa merkittävän osan Kauhajoen seudun elinkeinorakenteesta. Osaamiskeskittymän synty sijoittuu lähes 30 vuoden taakse, jolloin Kauhajoella käynnistyi kuljetinlaitteiden tuotanto. Yrityskauppojen, spin off - yritysten sekä muiden uusien yhtiöiden myötä syntyi alan yrityskeskittymä, klusteri, johon voidaan nykyään laskea kuuluvan yli kymmenen kokonaisjärjestelmätoimituksia tekevää yritystä sekä 30 sopimus- ja alihankintatoimittajaa metalliteollisuuden-, sähkö- ja automaatio- sekä insinööritoimistoalalla. Klusteri työllistää noin 800 henkilöä. Klusteri on pitkälle verkottunut ja sen sopimus- ja alihankkijoita toimii myös Suupohjan maaseutualueilla. LEADER+ -kaudella on tuettu klusteriin liittyviä pieniä metalli- ja ICT-alan yritysten perustamista ja kehittämistä. Voidaan arvioida, että erityisesti elintarvike-, juoma-, paperi-, teräs- ja puusepänteollisuuden kappaletavaran käsittelyn alalla Kauhajoen klusterin volyymi vastaa noin puolta koko Suomen tuotannosta. Toimialan tuotteet ovat asiakaskohtaisesti räätälöityjä, korkean teknologian ja osaamisen sovelluksia materiaalinkäsittely-, pakkaus-, kuljetus- ja varastointitehtävien automatisointiin. Kauhajoella sijaitsee myös elintarvike- ja ingredienttialan osaamiskeskittymä Food Park Kauhajoki (www.foodpark.info). Keskittymä koostuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksiköstä, Kauhajoen ympäristö- ja elintarvikelaboratoriosta sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän koetehdas- ja kehitystoiminnasta. Toimintaan liittyy myös yksityistä elintarvikealan kone- ja laitevalmistusosaamista ja konsultointia. 2.3.3. Oppilaitokset Suupohjan alueella toimii 41 peruskoulua ja 3 lukioa; Jurvassa, Kauhajoella ja Teuvalla. Näiden lisäksi seutukunnalla on kaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikköä; ravitsemisalan yksikkö Kauhajoella ja käsi- ja taideteollinen yksikkö Jurvassa. Kauhajoella on lisäksi Suupohjan ammatti-instituutin kaupan ja hallinnon alan yksikkö, (tarjoaa myös viestintäalan ja sisältö-tuotannon koulutusta), ammattiinstituutin ammattikoulu, maatalousoppilaitos ja evankelinen kansanopisto. Teuvalla toimii pohjoismaiden johtava huonekalualan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus TEAK Oy, jonka yhteydessä toimii myös huonekalualan teknologiakylä. Oppiva alue. Suupohjassa on vuodesta 2001 lähtien toteutettu Oppiva Suupohja nimistä ohjelmaa Kauhajoen seudun verkostopilotin yhteydessä. Tavoitteena on nostaa seudun asukkaiden osaamisen tasoa ja tehdä oppiminen mahdollisimman helpoksi modernin tietotekniikan avulla. Ohjelma on luonut seudulle muun muassa 15 eri oppimispesää tai keskusta. Keskukset sijaitsevat eri kunnissa siten, että kaikissa kunnissa on vähintään yksi oppimispesä. Suupohjan LEADER+ -ohjelma on tukenut muun muassa Isojoen oppimispesän toteutusta kunnan kirjaston yhteyteen yhteistyössä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. Oppivan Suupohjan toteutusta tukee Suupohjan uusi seutuverkko, jonka runkoverkko valmistuu vuoden 2005 loppupuolella. Verkko tulee ulottumaan myös noin 40 alueen kylään ja sen piirissä tulee olemaan noin 95 % seudun asukkaista. Professori Arto Karilan mukaan Suupohja seutuverkko on valmistuessaan Euroopan modernein ja 16
nopein, avoin maaseutualueiden tietoverkko. Verkko tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet muun muassa etäkoulutukseen tai -työhön. Oppivan Suupohjan toteutukseen on liittynyt myös Vaasan yliopiston jalkautuminen seudulle. Ongelmana Kauhajoen seudulla on ollut yliopistotasoisen koulutuksen ja kontaktien puuttuminen, sekä käytössä olevan työvoiman alhainen kouluttautumisaste. Tilannetta on lähdetty parantamaan jo Kauhajoen seudun verkostopilottiohjelman myötä. Vaasan yliopisto on jalkautunut alueelle. Tällä hetkellä sillä on Kauhajoella seudullinen koulutuskoordinaattori, logististen järjestelmien professori sekä Corporate University yritysyliopisto. Alueelle perustettu yritysyliopisto toimii verkosto- ja pilottiluonteisesti hyödyntäen jo olemassa olevia resursseja. Yliopisto toimii ikään kuin meklarina tuoden seudulle siellä tarvittavaa koulutusta. Yliopistoasiantuntijat ovat mukana suunnittelemassa opintokokonaisuuksia, mikä edesauttaa opintojen suunnittelua siten, että ne voidaan lukea tutkintoja suoritettaessa hyväksi. Yliopisto valvoo myös opintojen laatua ja asioiden toteuttamista. 2.4. Luonnonvarat, ympäristö, asutusrakenne ja kyläverkko Luonnonmaantieteellisesti Suupohjan jakautuu Etelä-Pohjanmaan peltolakeuteen ja Suomenselän eteläosan vedenjakaja-alueeseen. Peltolakeuden alueeseen kuuluvat muun muassa Kauhajoen ja Teuvan keskustat. Suomenselän maisema-alueella pintaalasta suuri osa on suo- ja kangasmaastoa. Näillä alueilla maatalous on varsin heikkotuottoista. Alueen sora-, hiekka-, turve- ja pohjavesivarat ovat huomattavat. Osa alueesta sijoittuu lähinnä Kyrönjoen ja Isojoen latvajokien varsille. Nämä alueet on otettu viljelykäyttöön ja asutus sijoittuu pääosin näiden jokien varsille. Suupohjalaisen ympäristön tila on hyvä. Alueella sijaitsee myös kaksi merkittävää suojelukohdetta: Lauhanvuoren ja Kauhaneva - Pohjankankaan kansallispuistot. Merkittävä suojelualue on myös Jurvan Pässilänvuori. Virkistysalueita seudulla ovat edellä mainittujen suojelualueiden lisäksi Isojoen Konkarin alue, Teuvan Parra ja Jurvan Säläisjärvi. Hyypänjokilaakso Kauhajoella on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Natura-alueita Suupohjasta löytyy 20 kpl. Inventoituja perinnebiotooppeja seudulta löytyy noin 40 kpl (Lähde: Länsi-Suomen ympäristökeskus). Asutus keskittyy Suupohjassa pääosin viiteen kuntakeskukseen ja 21 maakuntakaavaan merkittyyn kylään (kyläverkko). Eniten asukkaita on seutukuntakeskuksessa eli Kauhajoen keskustassa, noin 10.000 asukasta (Lähde: Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava).. 2.4.1. Kulttuuri ja alueen identiteetti Kulttuurisesti Suupohjassa eteläpohjalaiseen vahvaan kulttuuriin ja perinteeseen yhtyy etenkin alueen eteläosissa satakuntalaiset, hämäläiset ja rannikon vaikutteet. Suupohjan alue on perinteisesti rajattu laajemmaksi alueeksi kuin Suupohjan seutukunta. Historiallisesti Suupohjaan on kuulunut Kurikka, Ilmajoki ja Jalasjärvi sekä rannikolta Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Seudulla toimii kuntien, kulttuurijärjestöjen, kehittämisyhteisöjen ja yritysten muodostama Suupohjan kulttuuriyhdistys ry. Tämän yhdistyksen tehtävänä on edistää kulttuurituotantoa ja kulttuurin kehittämistä seudulla. 17