RAPORTTEJA 3/2005. Antti Parpo (toim.) SOMA 2002. Sosiaaliturvan ja verotuksen mikrosimulointimalli

RAPORTTEJA 3/2005 Antti Parpo (toim.) SOMA 2002 Sosiaaliturvan ja verotuksen mikrosimulointimalli Kirjoittaja ja Stakes Taitto: Christine Strid ISBN 951-33-1800-1 (paperimoniste) ISSN 1236-0740 ISBN 951-33-1415-4 (verkkokirja) ISSN 1795-8210 Stakesin monistamo Helsinki 2005 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsinki 2005

Alkusanat Tämä julkaisu sisältää tietoa sosiaaliturvan ja verotuksen mikrosimulointimallista, SOMA-mallista. Julkaisu on luonteeltaan tekninen ja kuvaa SOMA-mallin ylläpitoon liittyvää vuosittain toteutettavaa päivitystyötä sekä mallin toimivuutta suomalaisen tulonsiirtojärjestelmän simuloinnissa. Julkaisu on toinen SOMA-mallin päivitystyön dokumentti. Ensimmäinen SOMA-dokumentti julkaistiin vuonna 2004. Valmiina tuotoksena tämä dokumentti helpottaa malliasiantuntijoiden työskentelyä, sekä avartaa malliin vihkiytymättömien ymmärrystä SOMA-mallista ja aineistoon perustuvasta mikrosimuloinnista yleensä. 3

Sisällys I SOMA-mallin kuvaus... 7 II SOMA-mallin lakimallit... 11 1 Veromalli... 11 2 Kansaneläkemalli... 29 3 Lapsilisä- ja elatustukimalli... 36 4 Työttömyysturvamalli... 41 5 Sairausvakuutusmalli... 50 6 Asumistukimalli... 56 7 Opintotukimalli... 65 8 Kotihoidon tuki- ja päivähoitomaksumalli... 72 9 Toimeentulotukimalli... 80 III SOMA-mallikokonaisuus... 85 1 Ajantasaistus... 85 2 Pääohjelma... 87 Lähteet... 90 5

I SOMA-mallin kuvaus SOMA-mallin ylläpito ja sen toimintaperiaatteet Sosiaaliturvan ja verotuksen mikrosimulointimalli, SOMA-malli on sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin ylläpitämä tulonsiirtojen laskentamalli. Mallin kehittämis- ja päivitystyön päävastuu on sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa siitä vastaa erikoistutkija Ilari Keso. Stakesissa malliasiantuntijoina ovat tutkija Antti Parpo ja ATK-suunnitelija Seppo Sallila. SOMA-mallin pohjana on tilastokeskuksen vuosittain tuottama tulonjakotilasto sekä tietyt erikseen liitettävät työttömyysturvaa koskevat tiedot vakuutusvalvontaviraston vakuutusrekistereistä. Aineistossa on yksityiskohtaista tietoa henkilöiden ja kotitalouksien taustoista, tuotannontekijätuloista sekä heidän saamistaan ja maksamistaan tulonsiirroista. SOMA-malli on staattinen yksilötason aineistoon perustuva mikrosimulointimalli, jolla on mahdollista tutkia ja arvioida nykyistä tulonsiirtojärjestelmää ja siihen tehtäviä muutoksia (ks. Parpo 2004 1 ). Toisin kuin dynaamisissa mikrosimulointimalleissa, staattisissa malleissa ei huomioida mahdollisia tulonsiirtoihin tehtyjen muutosten vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. Parhaiten SOMA-malli soveltuu tulonsiirtojärjestelmän tulonjakovaikutusten analysointiin. Sen sijaan tulonsiirtojen kokonaiskustannusten arviointi edellyttää tapauskohtaista harkintaa kulloisenkin evaluointitehtävän mukaan. SOMA-mallia on käytetty julkisessa hallinnossa päätöksenteon tukena osoittamaan muun muassa sitä, miten tulonsiirtoihin tehtävät muutokset vaikuttavat kotitalouksien tulonmuodostukseen (Keso 1996, 1997). Niin ikään SOMA-mallia on hyödynnetty suomalaisen tulonsiirtojärjestelmän toimivuutta käsittelevissä tutkimuksissa ja selvityksissä (Haataja 1998, 2003; Keso 1998; Sallila 2003; Parpo 2004 2 ). 1 SOMA-malli on rakennettu SAS-kielellä SAS-tilasto-ohjelman ympäristöön ja malli sijaitsee käyttäjien omilla mikrotietokoneilla. Mallin ylläpitovastuu on jakautunut vuosina 2004 2005 kolmelle henkilölle. Suurimman vastuun mallin toimivuudesta kantaa Ilari Keso sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Seppo Sallila sekä Antti Parpo Stakesista ovat keskenään yhtäläisillä työpanoksilla mukana SOMA-mallin päivitystyössä. Mallin ylläpito edellyttää tulonsiirtojen lainsäädännön seurantaa ja mahdollisten lakimuutosten sisään vientiä itse malliin. Niin ikään vuosittain vaihtuva kesäisin julkaistava tulonjakotilasto ja sen muuttuvat muuttujanimikkeet edellyttävät poikkeuksetta muutosten tekoa myös SOMA-malliin. Lakimallit muodostavat SOMA-mallin sisällöllisen perustan. Lakimalleissa yksittäiset tulonsiirrot on ohjelmoitu vastaamaan kulloisenkin vuoden tulonsiirtojen lainsäädäntöä. Muuttamalla lakimallien ohjelmointioletuksia voidaan arvioida muuttuneen tulonsiirtojärjestelmän taloudellisia vaikutuksia henkilö- ja kotitaloustasolla sekä soveltuvin osin myös makrotasolla. SOMA-mallin lakimallit muodostuvat henkilöiden tuloverotuksen, asumisen tukien, työttömyysturvan, toimeentulotuen, sairaus-, vanhempain- ja erityisäitiysrahan, kansaneläkkeen, kunnallisten päivähoitomaksujen ja kotihoidon tuen sekä opintotuen malleista. SOMA-malliin on siis mallitettu tulonsiirtojärjestelmämme olennaisimmat tulonsiirrot sekä lisäksi kunnalliset päivähoitomaksut. Mallien sisältämä lainsäädäntö on useammalta vuodelta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi arviointien tekoa, jossa tavoitteena on selvittää, miten suomalainen tulonjako muuttuu, jos nykyisen tulonsiirtojärjestelmän sijaan käytössä olisikin kahden vuoden takainen tulonsiirtojärjestelmä. Koska kaikkia lakimalleja ei ole ohjelmoitu toimivaksi 1990-luvun alusta 1 Ilari Keso STM:stä on muita mallikäyttäjiä tiiviimmin mukana STM:n työryhmissä ja päätöksenteossa. Keso on tuottanut useita laskelmia erilaisten työryhmien nimissä julkaistuihin tutkimusraportteihin sekä julkaisemattomia laskelmia tulonsiirtoihin suunniteltujen lakimuutosten taloudellisista vaikutuksista. Lakivalmisteluissa on jossakin määrin käytetty myös Antti Parpon työpanosta Stakesista. 7

alkaen, edellyttää pidemmällä aikavälillä tapahtuva simulointi suurehkojen muutosten tekoja yksittäisiin malleihin 2. SOMA-mallin rakenne ja toimintaperiaate on esitetty yksinkertaistettuna kuviossa 1. Koko mallin perustana on tulonjakotilasto, johon tosin joudutaan tekemään lukuisia muokkauksia ennen kuin se toimii SOMA-mallissa. SOMA-mallin kokonaisuus muodostuu erillisistä lakimalleista, joissa yksittäiset tulonsiirrot on mallitettu ohjelmaksi lainsäädäntöperusteidensa mukaisesti. Tulonjakotilaston riittämättömän tietosisällön takia on ennen lakimallien laskentaa aineistoon ohjelmoitava olemassa olevaa tulonjakotilaston informaatiota hyödyntäen ja erilaisia loogisia ajatusrakenteita noudattaen uusia eri malleissa käytettäviä apumuuttujia. Niin ikään SOMA-mallissa on mahdollisuus muuttaa indekseillä aina vähintään kaksi vuotta reaaliajasta jäljessä olevan tulonjakotilaston tulotiedot halutun vuoden hintatasoa vastaaviksi tulomääreiksi. 3 Vuoden 2002 malliin on lisätty ominaisuus, jolla tulotiedot voidaan muuttaa myös aineistovuotta aikaisempaan tulotasoon. Muokattu tulonjakotilasto Aineiston ajantasaistus Parametrien valinta Lakimallit Uusi SOMA-mallilla laskettu tulonjakoa kuvaava mikroaineisto KUVIO 1. SOMA-mallin rakenne ja toiminta (vrt. Sallilla & Kosunen 1998) Tehtyjen aineistomuokkauksien ja apumuuttujien luonnin jälkeen voidaan aloittaa lakimalleilla tapahtuva tulonsiirtojen laskenta. Tulonsiirtojen laskentaa lakimalleissa yksinkertaistetaan käyttämällä apuna parametritiedostoja. Parametritiedostoissa on tietoja tulonsiirtojen numeerisista arvoista, kuten työttömyysturvan peruspäivärahan ja toimeentulotuen tasoista. Yksittäiset lakimallit on mahdollista ajaa erikseen tai yhdessä muiden lakimallien kanssa. Yksittäinen lakimallianalyysi on perusteltua silloin, kun tarkoituksena on arvioida pelkästään tiettyyn tulonsiirtoon tehtäviä muutoksia. Kaikkien lakimallien yhtäaikainen suorittaminen muodostaa SOMA-mallin kokonaisuuden. Lakimallit kerätään yhteen ns. pääohjelmassa. Pääohjelmassa kaikille lakimalleille suoritetaan ajo. Toisin sanoen jokainen lakimalleissa simuloitu tulonsiirto lasketaan uudelleen ja tuloksena on uusi SOMA-mallilla laskettu tulonjakoa kuvaava aineisto. Syntynyttä aineistoa voidaan analysoida tilasto-ohjelmistoilla tavallisen tulonjakotilaston tapaan. SOMA-mallin synty ja kehitys SOMA-mallin kehittäminen alkoi vuonna 1990 sosiaali- ja terveysministeriön sekä tilastokeskuksen yhteishankkeesta (TUJAP), jonka yhteistyöryhmässä olivat mukana myös valtiovarainministeriön ja verohallituksen malliasiantuntijat. Hankkeen tarkoituksena oli saattaa tulonjakotilaston aineisto, jonka koko silloisissa atk-oloissa edellytti suurkoneympäristöä, ministeriöön suorakäyttöön. Veromalli, tilastokeskuksen rahoittama valikkopohjainen veromallisovellus sekä ensimmäiset etuusmallit syntyivät hankkeen osatuotoksena ajanjaksolla 1991 1994. Tämän ajan dokumentit ovat olemassa ministeriön sisäisinä työpapereina. Malliympäristö sai vuonna 1993 nykyisen nimensä, Sosiaaliturvan ja verotuksen mikrosimulointimalli SOMA. (STM 1991; Haataja 2 Esimerkiksi kotihoidon tuki ja kunnalliset päivähoitomaksut on mallitettu nykyisessä Soma-mallissa vain vuodesta 1997 eteenpäin. 3 Indeksien laskennassa käytetään erilaisia ennusteita tulevien vuosien hintatason arvioimiseksi. Ennusteita tarkennetaan tietojen täsmentyessä. 8

1995). Vuonna 1994 oli käytössä yksityiskohtaisen veromallin lisäksi mallit työttömyysturvasta, lapsilisistä, toimeentulotuesta, asumistuesta ja elatustuesta. Varhaisimmat mallimodulit toimivat erillisinä etuusmalleina, joissa tulokset tallentuivat omiin tiedostoihin. Vuodesta 1995 alkaen malleja alettiin kehittää Ilari Keson toimesta kohti varsinaista mallikokonaisuutta, jossa eri etuusmallit muodostivat yhtenäisen, erillisen pääohjelman alla toimivan kokonaisuuden. Ensimmäinen malleja ohjaava pääohjelma otettiin käyttöön vuoden 1995 lopussa. Näin eri toimeentuloturvaetuuksien ja verotuksen väliset kytkennät pyrittiin samaan paremmin hallintaan. Tavoitteena oli luoda standardoitu malliympäristö vakiintuneine hakemistorakenteineen, jossa tulostiedostojen rakennetta ja malliohjelmien välisiä yhteyksiä hallittaisiin ohjelmallisesti (pääohjelma). Mallikokonaisuuteen yhdistettiin malliajon lopussa tapahtuva tulonjakotilaston tulokäsitteiden mukaisten tulosummien laskenta sekä vakiomuotoisten tulostiedostojen muodostus. Malliajon lopuksi syntyi haluttaessa tiedosto, jonka rakenne pyrittiin pitämään mahdollisimman lähellä malliajojen pohjana olevaa palvelutiedostoa. Kokonaisuuteen lisättiin myös mahdollisuus muiden kuin etuusmalleilla laskettavien tuloerien ja muuttujien indekseillä tapahtuvaan ajantasaistukseen. Mallikokonaisuuden rakentamisen rinnalla tehtiin osaan etuusmalleja melko radikaalejakin muutoksia. 4 Vuosina 1995 1996 etuusmallien kattavuutta myös lisättiin. Uusina etuusmalleina luotiin kansaneläkemalli (ml. kansaneläkkeen lisät, hoitotuet yms.), sairausvakuutuksen päivärahamalli, opintotukimalli sekä yhdistetty kotihoidontuki- ja päivähoitomaksumalli. Lisäksi asumistukimalliin lisättiin opiskelijoiden asumislisän ja eläkkeensaajan asumistuen laskennat. Mikrotietokoneiden laskentatehon kehittyessä huimaa vauhtia koko SOMA-malliympäristön kehittäminen siirtyi 1995 lopussa isokoneelta pienkoneympäristöön. Käytännössä tämä tarkoitti kehittäjän omalla mikrolla tapahtuvia malliajoja. Tätä ennen varsinaiset malliajot tapahtuivat Tilastokeskuksen isokoneympäristössä, jonne STM:stä oli erillinen yhteys. Tilastokeskus laskutti koneajasta normaalin hinnastonsa mukaan. Kuukausikustannukset STM:lle saattoivat muodostua joskus huomattaviksikin. SOMA-mallin siirto isokoneelta mikrotietokoneelle mahdollisti aiempaa helpommin mallin siirtämisen myös Stakesin käyttöön. SOMA-malli on ollut Stakesin käytettävissä 1990-luvun puolesta välistä. Varsinaiseen mallin ylläpitotyöhön Stakes alkoi osallistua aktiivisesti 1990-luvun lopussa. Mallikokonaisuuden hallintaa helpottamaan otettiin malliympäristössä käyttöön SAS-makrokieli vuodesta 1996 alkaen. Vuonna 1998 makrokielen windows-ominaisuuden avulla otettiin pääohjelmassa käyttöön yksinkertainen valikkosovellus, joka ohjasi keskeisiä mallikokonaisuutta ohjaavia valintoja. Koska mallit ovat kiinteästi sidoksissa lähtöaineistoon, aiheuttaa vuosittaisen palveluaineiston tietosisällön muutokset ongelmia mallien toiminalle. 5 Mallityön saadessa aikaisempaa vakiintuneempia muotoja oli mietittävä miten tämä mallien ja aineistojen välinen suhde ratkaistaan. Eräs vaihtoehto oli kehittää malleja siten, että uusimmat mallit soveltuisivat minkä tahansa aikaisemman vuoden aineistolla ajettavaksi. Käytännössä tämän hallinta osoittautui kuitenkin hyvin hankalaksi. Tämän takia päädyttiin ratkaisuun, jossa kunkin vuoden tulonjakoaineistolle luotiin oma mallihakemistonsa ja omat etuusmalliinsa. 6 Mikäli tietosisällön muutokset olivat vähäisiä, saattoi edellisvuoden etuusmallin kopioida seuraavan vuoden hakemistoon lähes sellaisenaan. Tämä ratkaisu alkoi myös yhä enemmän rytmittää vuosittaista ylläpito- ja kehittämistyötä. Palveluaineistoon oli jo ensimmäisestä veromallista alkaen täytynyt tehdä muokkauksia, jotta aineisto soveltuisi mallikäyttöön. Etuusmallien määrän lisääntyessä aineistomuokkauksien 4 Suurimmat muutokset tehtiin työttömyysturvamalliin sekä toimeentulotukimalliin. Aikaisemmasta työttömyysturvamallista hyödynnettiin pääasiassa pelkästään parametritiedostot ja toimeentulotuki mallitettiin kokonaan uudelleen. 5 Palveluaineiston muutokset taas heijastavat usein lainsäädännön muutoksia eli juuri sitä mitä mikrosimulaatiomalleilla pyritään yleensä simuloimaan. 6 Vastaavaan ratkaisuun on päädytty Ruotsissa. 9

ja uusien apumuuttujien määrä lisääntyi entisestään. Varhaisimmat etuusmallit käyttivät apunaan hyvin kirjavia, osittain ad hoc -tyyppisesti luotuja palveluaineistosta muokattuja erillisiä aputiedostoja. Tämä käytäntö korvattiin yhteisellä malliaineistolla, joka soveltui kaikkien eri mallimodulien käyttöön. Vuosipäivitysten edetessä malliaineistosta syntyi uusia versioita. Vuosituhannen vaihde aiheutti myös SOMA-mallissa päivitystarvetta, koska parametritiedostojen valintaa ohjaava muuttuja oli tallennettu vain kahdella merkitsevällä numerolla. Tämä vaikutti parametritiedostojen lisäksi ohjelmien sisällä oleviin polutuksiin sekä eräisiin muuttujanimiin. Suuremman työn aiheutti myöhemmin 2000-luvun alussa koko SOMA-ympäristön euroistaminen. Vanhoja tilastovuosia vastaavia mallihakemistoja ei kuitenkaan euroistettu. Tällä hetkellä vireillä on aloittaa SOMA-mallin käyttö Kelassa. Yhteistyö STM:n, Stakesin ja Kelan kanssa on aloitusvaiheessa. Tarkoituksena on, että Kela tulee vastaamaan jatkossa osasta SOMA-mallin kehittämis- ja päivitystyöstä ja hyödyntämään SOMA-mallia tutkimuksissa sekä lainsäädännön valmisteluissa. 10

II SOMA-mallin lakimallit SOMA-mallin rakennetta, sen toimivuutta sekä SOMA-mallin vuosittain tapahtuvaa ylläpitotyötä on dokumentoitu julkaisun seuraavassa osioissa. Dokumentointi etenee mallikohtaisesti ja se on luonteeltaan tekninen. Yksittäisen mallidokumentit sisältävät tietoa vuoden 2004 kesällä alkaneesta ja vuoden 2005 kevääseen asti toteutetusta SOMA-mallin päivitystyöstä. Lisäksi tietoa on SOMA-mallin malliohjelmista, ohjelmilla laadituista tiedostoista ja tiedostojen sisältämistä muuttujista. Niin ikään dokumenteissa on testattu mallin toimivuutta vertaamalla mallilla laskettuja tulonsiirtojen tulosummia ja kohdentumista tulonjakotilaston tietoihin. 7 Lakimallien dokumentit on laadittu SOMA-mallin päivitystyön vastuujaon mukaisesti. Toisin sanoen henkilö, joka on vastuussa mallin toimivuudesta, on tuottanut ylläpitotyöstä myös dokumentin. 1 Veromalli Dokumentti henkilöverotuksen mallituksesta ------------------------------------------------------------------------------------------------------- Vastuuhenkilö: Ilari Keso Organisaatio: STM Päivitys valmis ja luovutettu käyttäjille: Muokkausvaihe 1: 23.6.2004 Muokkausvaihe 2: 2.7.2004 Verotulosummat/keepit: 20.7.2004 Päivitykseen kulunut aika: Muokkausvaihe 1: 1 päivää Muokkausvaihe 2: 1½ päivää Verotulosummat/keepit: ½ tuntia ------------------------------------------------------------------------------------------------------- 7 Myös tulonjakotilaston tiedot saattavat poiketa eri rekisteriläheistä saatavista tiedoista. Tämä voi aiheutua muun muassa perusjoukon rajauksesta (pl. laitosväestö) tai kadon vinoudesta. 11

I Mallin yleiskuvaus Mallilla laskettavat tulonsiirrot/maksut Ajalta Muuta Yksityisten henkilöiden tuloverotus, lähdevero Vakuutetun SAVA, työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu 1993 2005 1993 2005 1993 2005 Parametrit ja verotaulukot vuosilta 1988 2005 *Ei sisällä toimivaa varallisuusverotusta. Mallitettu, mutta ei toimi. *Veromalliin tuli pääomaverouudistuksen seurauksena huomattavia muutoksia tilastovuonna 1993 Tilastovuosien 1988 1992 aineistoille on olemassa niille soveltuvat mallit. II Malliin liittyvät ohjelmat ja muuttujat Veromallin päivitys edellyttää kaksivaiheista muuttujien muokkausta. Ensimmäisessä vaiheessa muokataan vanhoja sekä luodaan uusia muuttujia myös muiden mallien käyttöön. Tämä on tehtävä välittömästi tulonjakotilaston saavuttua. Muokkausvaihe 1 Ohjelmat Kuvaus Tiedosto Tiedoston taso: kotitalous (K)/ henkilö (H) vemumac Kaksivaiheinen apumuuttujien luontiohjelma, joka muuttaa myös tietueiden järjestystä veromallia varten. Tuottaa paritunnukset ja yhteisverotettavuustunnukset, uudet järjestysnumerot sekä lapsitiedot, jotka viedään molemmille verovanhemmille. muolib02.vero (välivaiheessa 1: muolib02.apu1 ja muolib02.apu2) H kanstu2002 Apumuuttujan luontiohjelma. Tuottaa kansaneläketunnuksen (KANS), jota käytetään veromallissa ja ainakin toistaiseksi myös kansaneläkemallissa muolib02.kans H malperas Parametriohjelma, joka tuottaa mallien perheasema muuttujan, jota käytetään mm. työttömyysturvamallissa muolib02.malperas H veroupdate1 Em. apumuuttujien liittämisohjelma palveluaineistoon. Luo uuden tiedoston, joka uuden HPNOmuuttujan mukaisessa järjestyksessä palv02.euro02ne H 12

Muokkausvaihe 2 Ohjelmat Kuvaus Tiedosto Tiedoston taso: kotitalous (K)/ henkilö (H) svatkorj02 Aineiston tuloerien muokkausohjelma sekä eräiden aineistosta puuttuvien tai virheellisten muuttujien luontiohjelma muolib02.veromuok H veroupdate2 Edellä syntyneiden uusien muuttujien sekä muokattujen muuttujan arvojen liittäminen palvelutiedoston edelliseen versioon palv02.euro02ne H Varsinaisen veromallin ohjelmat Ohjelmat Kuvaus Tiedosto Tiedoston taso: kotitalous (K)/ henkilö (H) vero Varsinainen veromalli henkilöverotuksen laskentaan. work.vero H euroveropara2 Ohjelma veroparametrien päivitykseen. Käyttää pohjatietona olemassa olevaa parametritiedostoa ja korvaa tämän! europara.vparam (para.vparam) -- III Malliohjelmalla muodostettava tiedosto ja muuttujat Vero-malliohjelma Tiedosto Onko pysyvä vero work.vero ei Malliohjelma vero tuottaa työtiedoston work.vero, joka sisältää taulukossa 1 esitetyt muuttujat. 13

TAULUKKO 1. Vero-mallilla laskettuja muuttujia MUUTTUJA KUVAUS 1 LAHDEVER M: Lähdevero 2 LELVAK M: Työnt.pakol. eläke- ja työt.maksu 3 LKIVE M: Kirkollisvero 4 LKUVE M: Kunnallisvero 5 LPAKELVA M: Työnt.pakol.eläke.vakuutusmaksu 6 LPAKTYVA M: Työnt.pakol.työt.vakuutusmaksu 7 LSVMA M: Sairausvakuutusmaksu 8 LTVA M: Valtion tuloveron osuus AT:n veroista 9 LTVP M: Pääomavero yht mk. 10 LVRTK M: Verotettava tulo kunnallisverotuksessa 11 LVRTP M: Verotettava pääomatulo 12 LVRTV M: Verotettava ansiotulo valtionverotuksess 13 SVAHK M: Vähennykset yht. kunnallisverotuksessa 14 SVAHVA M: AT:sta teht. vähennyk. valt.verotuksessa 15 SVATKV M: Verovuoden AT kunnallisverotuksessa 16 SVATPP M: Puhdas pääomatulo 17 SVATPV M: Verovuoden pääomatulo 18 SVATVA M: Ansiotulot yhteensä valtionverotuksessa 19 SVATVAP M: Puhdas ansiotulo valtionverotuksessa 20 SVATVAV M: Verovuoden ansiotulot valtionverotuksessa 21 SVATVP M: Pääomatulot yhteensä 22 VALIMH M: Alijäämähyvitys 23 VASOTO M: As.- ym.lain.kork.kohd.alijäämäh.os. 24 VELAKK M: Eläketulovähennys, kv. 25 VELAKV M: Eläketulovähennys, vv. 26 VELATV M: Elatusvelv.väh. valtionverosta 27 VENSASO M: Ensias.kork.kohd.alijäämähyvitysos. 28 VEROT M: POM+AT tulovero + KIVE + SAVA + KEL + LVV 29 VINVK M: Invalidiväh., kv. 30 VINVV M: Invalidivähennys valtionverosta 31 VKOTITA M: Kotitalousvähennys ans.tulon verosta 32 VKOTITKI M: KOTITALOUSVÄHENNYS KIRKOLLISVEROSTA 33 VKOTITKU M: KOTITALOUSVÄHENNYS KUNNALLISVEROSTA 34 VKOTITP M: Kotitalousvähennys pääomatulon verosta 35 VKOTITSV M: KOTITALOUSVÄHENNYS SV-MAKSUSTA 36 VMATKN M: Matkakustannukset, myönnetty määrä 37 VMTYOTK M: Merityötulovähennys, kv. 38 VMTYOTV M: Merityötulovähennys, vv. 39 VOPINTOR M: Opintorahavähennys kv. 40 VPALKK M: Ansiotuloväh. (tupo), kv. 41 VPER M: Perusvähennys, kv. 42 VTHANK M: Tulonhankkimisvähennys * Luettelo ei ole täysin kattava kuvaus mallin tuloksena syntyvistä muuttujista. Kyse on veromallin laskemista muuttujista, joille löytyy aineistosta vastaava tieto. 14

IV Apumuuttujaohjelmilla muodostettavat tiedostot ja muuttujat Apumuuttuja-ohjelma Tiedosto Onko pysyvä vemumac.sas muolib02.vero (välivaiheessa 1: muolib01.apu1 ja muolib01.apu2) on Apumuuttujaohjelma vemumac tuottaa pysyvän tiedoston muolib01.vero, joka sisältää taulukossa 2 esitetyt muuttujat. TAULUKKO 2. Apumuuttujaohjelmalla vemumac laaditut muuttujat MUUTTUJA KUVAUS ONKO UUSI MUUTTUJA 1 CKASVL KASVATTILASTEN LKM Korjaus 2 CLLKMMUO Alaikäisten lasten lkm, muokattu Uusi 3 CYHTVMUO Muokattu yhteisverotettavuustunnus Uusi 4 ELIVTU *KOTITALOUDEN ELINVAIHE Korjaus 5 HPNO Henkilönumero, juokseva vero-sort Uusi 6 JASEN KOTITALOUDEN JÄSENEN NUMERO 7 KNRO *KOTITALOUDEN JÄRJESTYSNUMERO 8 LALU37 3 7-v lasten lukumäärä, verotus Uusi 9 PNRT Parinumero, vain veropareilla Uusi 10 PUOLISO Puolisotunnus: 1 M 2 N vain veropareilla Uusi 11 SUKO SUKULAISUUSSUHDE KOHDEHENKILÖÖN Korjaus Apumuuttuja-ohjelma Tiedosto Onko pysyvä kanstu2002 muolib02.kans on Apumuuttujaohjelma kanstu2002 tuottaa pysyvän tiedoston muolib02.kans, joka sisältää taulukossa 3 esitetyn muuttujan. TAULUKKO 3. Apumuuttujaohjelmalla kanstu2002 laadittu muuttuja MUUTTUJA KUVAUS ONKO UUSI MUUTTUJA 1 KANS Kansaneläketunnus: 1 = yks. 2 = pari Uusi Apumuuttuja-ohjelma Tiedosto Onko pysyvä malperas muolib02.malperas on Apumuuttujaohjelma malperas tuottaa pysyvän tiedoston muolib02.malperas, joka sisältää alla taulukossa 4 esitetyn muuttujan. 15

TAULUKKO 4. Apumuuttujaohjelmalla malperas laadittu muuttuja MUUTTUJA KUVAUS ONKO UUSI MUUTTUJA 1 MALPERAS Mallien käyttämä perheasema Uusi MALPERAS-muuttujan arvoalue: 1 = Yksinäinen 2 = Pari 3 = Yksinhuoltaja 4 = Lapsi (ml. 18 +) 9 = Tuntematon HUOM! Lapsi luokka saattaa pitää sisällään hyvinkin vanhoja vanhempien luona asuvia lapsia! Esimerkiksi tapauksia, jossa lapsi huolehtii vanhemmastaan. Muuttujaa ei siis pidä käyttää sellaisenaan! Apumuuttuja-ohjelma Tiedosto Onko pysyvä svatkorj02 muolib02.veromuok on Apumuuttujaohjelma svatkorj02 tuottaa pysyvän tiedoston muolib02.veromuok, joka sisältää taulukossa 5 esitetyt muuttujat Uusien muuttujien lisäksi ohjelma muuttaa lukuisten verotuksen tulomuuttujien arvoja vastaamaan paremmin verotuksen summatietoja. Kyseessä eivät välttämättä ole suoranaiset aineistovirheet. Verohallituksen laskenta tapahtuu tietokantaympäristössä, joka saattaa tuottaa eroja peräkkäistiedostolla tapahtuvaan laskentaan. 16

TAULUKKO 5. Apumuuttujaohjelmalla svatkorj02 laaditut muuttujat MUUTTUJA KUVAUS ONKO UUSI MUUTTUJA 1 MCRAIKA Cross-trade aika, STM muok. Uusi 2 VTYMKOR Työttömyysvak.maks. korj. STM muok. Uusi 3 VTELMKOR Eläkevakuutusmaks. korj. STM muok. Uusi 4 TTAKEL1 Korjauserä: takautuvat eläkkeet Uusi 5 TPOMKOR Pääomatulojen korjauserä, STM muok. Uusi 6 TPALV2M EPL:n mukaiset suoritukset,at, STM muok. Uusi 7 VTHM2KOR Puuttuvien POM-väh. korj. STM muok. Uusi 8 CSRKMUO Verotietojen mukaan päätelty CSRK-tieto Uusi 9 CVAKMMUO Korjattu vakuutusmaksutunnus Uusi 10 TRPLKOR RAHAPALKAN KORJAUSERÄ Korjaus 11 HULKPA ULKOMAAN PALKKATULOT, NETTO Korjaus 12 MUULKTU MUUT TULONSIIRROT ULKOMAILTA Korjaus 13 CINV INVALIDIPROSENTTI Korjaus 14 TRPL RAHAPALKKA PÄÄTOIMESTA JA LUONT.EDUT Korjaus 15 TMPT MUUT PALKKATULOT SIVUTOIMESTA (AT) Korjaus 16 TMERI MERITYÖTULO (AT) Korjaus 17 TLUE LUONTOIEDUT PÄÄTOIMESTA Korjaus 18 TLUE1 LUONTOISEDUT SIVUTOIMESTA Korjaus 19 TLUE2 LUONTOISEDUT MERITYÖTULOSTA Korjaus 20 TKUST TYÖNANT.MAKS.KUSTANNUSTEN KORV. (AT) Korjaus 21 TPALV LUNASTUKSET, PALVELURAHAT YMS. (AT) Korjaus 22 TELPS TYÖKORVAUS (AT) Korjaus 23 TELPS1 HENKILÖSTÖRAHASTON RAHASTO-OSUUS Korjaus 24 TELPS2 URHEILIJAN PALKKIO Korjaus 25 TELPS3 URHEILIJAN PALKKA Korjaus 26 TELPS4 PERHE- TAI OMAISH.PALKKIO TAI KULUK. Korjaus 27 TELPS5 MUU ENN.PID.AL.ANSIOTUL.OL.SUORITUS Korjaus 28 TELPS6 YLEISHYÖD.YHT.MAKS.MATKAKUST.KORV. Korjaus 29 TPALV2A TEKIJÄNOIKEUS YMS. KORVAUS ANSIOTUL. Korjaus 30 TEPALK ENNAKONK.AL.PALKKATULOT VEROIL. (AT) Korjaus 31 TLAKKO LAKKOAVUSTUS (AT) Korjaus 32 TOMAHO OMAISHOIDON TUKI ALAIK.LAPSEN VANH. Korjaus 33 TRESPA RESERVILÄISPALKKA (AT) Korjaus 34 TPTURVA PALKKATURVA JA SIJAISMAKS.PALK.(AT) Korjaus 35 TKANSEL KANSANELÄKE (AT) Korjaus 36 TANSEL TYÖ- VIRKA- JA YRITTÄJÄELÄKE (AT) Korjaus 37 TTAPEL TAPAT.JA LIIKENNEVAK.EL.,PAK. (AT) Korjaus 38 TMUUEL MUUT ELÄKKEET ANSIOTULONA Korjaus 39 TPOTEL POTILASVAKUUTUKSEN ELÄKE (AT) Korjaus 40 TPOTPR POTILASVAKUUTUKSEN PÄIVÄRAHA (AT) Korjaus 41 TSUURPU ULKOM.ED.VIRKAM.PUOLISON ERIT.KORV. Korjaus 42 TEANSTU ANSIOTULONA VEROTETTAVA MUU ELäKE Korjaus 43 TPERHEL KANSANELÄKKEEN PERHE-ELÄKE (AT) Korjaus 44 TTYOEL TYÖNANTAJAN MAKSAMA ELÄKE Korjaus 45 TPAR SAIRAUSVAK.PÄIVÄ- JA ÄIT.RAHAT (AT) Korjaus 46 TKOTIHTU LAPSEN KOTIH.TUKI JA OS.HO.RAHA(AT) Korjaus 47 TKOPIRA OPINTORAHA JA AVOLAITOSV.TOIMINTARA. Korjaus 48 TTAPPR TAPAT.JA LIIK.VAK.PVRAHA, SOT.V.(AT) Korjaus 49 TVAKPR HENKILÖVAKUUTUSPÄIVÄRAHA (AT) Korjaus 50 TMUUPR VASTUUVAKUUTUKSEN PÄIVÄRAHA (AT) Korjaus 51 TTYOTPR TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA YM. (AT) Korjaus 52 TKOULTUK KOULUTUSTUKI, AIKUISOP.RAHA YM. Korjaus 53 TTYOLTUK YRITTÄJÄN TYÖLLISTÄMISTUKI (AT) Korjaus Taulukko jatkuu 17

Taulukko jatkuu MUUTTUJA KUVAUS ONKO UUSI MUUTTUJA 54 TMLUOKO MAATAL.YRITT.LUOPUMISKORVAUS (AT) Korjaus 55 TKUNTRA KUNTOUTUSRAHA JA -AVUSTUS (AT) Korjaus 56 TOMTUYH1 YHL:N MUK.OS.-JA KORKOT.AT:NA 93-95 Korjaus 57 TYHHYV1 YHL:N MUK.YHT.VER.HYV.AT-OSING.93-95 Korjaus 58 TOMTUHV1 OSINGOT JA YHTIÖVER.HYV.AT:NA 93-95 Korjaus 59 TOMTUYHA YHL:N MUK.OS.JA KORKOT.AT:NA V.96-99 Korjaus 60 TYHHYVA YHL:N MUK.YHTIÖV.HYV.TUL.AT-OS.96-99 Korjaus 61 TOMTUYH3 YHL:N MUK.OS.JA KORKOT.AT:NA V.2000- Korjaus 62 TYHHYV3 YHL:N MUK.YHTIÖV.HYV.AT. V.2000- Korjaus 63 TMUUT MUUT ANSIOTULOT (AT) Korjaus 64 TOMLIS SELVITTÄM.OM.LIS.TULOON LIS.OSA, AT Korjaus 65 TELVPAL ELÄKEVAKUUTUSMAKSUN PALAUTUS (AT) Korjaus 66 TOMTUYH2 YHL:N MUK.OS.JA KORKOT.POT:NA 93-95 Korjaus 67 TYHHYV2 YHL:N MUK.YHT.VER.HYV.POT-OS. 93-95 Korjaus 68 TOMTUHV2 OS.JA YHTIÖVERON HYV.POT:NA 93-95 Korjaus 69 TOMTUYHP YHL:N MUK.OS. JA KORKOT.POT, V.96-99 Korjaus 70 TYHHYVP YHL:N MUK.YHT.VER.HYV.TUL.POT, 96-99 Korjaus 71 TOMTUYH4 YHL:N MUK.OS.JA KORKOT.POT:NA 2000- Korjaus 72 TYHHYV4 YHL:N MUK.YHT.VER.HYV.TUL.POT.2000- Korjaus 73 TVUOKR VUOKRATULO OSAKEHUON.TAI KIINT.(POT) Korjaus 74 TMYYNT LUOVUTUSVOITOT, MUUT KUIN ARVOPAPER. Korjaus 75 TMYYNT1 LUOVUTUSVOITOT ARVOPAPEREISTA Korjaus 76 TSIRAHO SIJOITUSRAHASTON VOITTO-OSUUS, POT Korjaus 77 TJMARK JÄLKIMARKKINAHYVITYS Korjaus 78 TJVKORK JOUKKOVELKAKIRJALAINAN KORKO Korjaus 79 TMUUKOR MUU KORKO Korjaus 80 TVAHEVAS VAP.EHT.HENKILÖVAK.MAKS.SUOR.(POT) Korjaus 81 TPALV2P TEKIJÄNOIKEUS YMS.KORVAUS POT:NA Korjaus 82 TVLKORP VÄLILLISEN VERON PALAUTUSKORKO Korjaus 83 TVTKORP VÄLITTÖMÄN VERON PALAUTUSKORKO Korjaus 84 TMUUTP MUUT PÄÄOMATULOT Korjaus 85 TMAAT1 MAATALOUDEN ANSIOTULO, OMA (AT) Korjaus 86 TMAAT1P MAATALOUDEN ANSIOTULO, PUOLISON (AT) Korjaus 87 TMETSA METSÄTALOUDEN PUHDAS TULO (AT) Korjaus 88 TPJTA HANKINTATYÖN ARVO METSÄTALOUDESTA,AT Korjaus 89 TMAAT2 MAATALOUDEN PÄÄOMATULO, OMA Korjaus 90 TMAAT2P MAATALOUDEN PÄÄOMATULO, PUOLISON Korjaus 91 TMETSP METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULO, OMA Korjaus 92 TMETSPP METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULO, PUOLISON Korjaus 93 TLIIK1 ELINKEINOTOIMINNAN ANSIOTULO-OSUUS Korjaus 94 TLIIKP PUOLISON ELINKEINOT.ANSIOTULO-OSUUS Korjaus 95 TLIIK2 ELINKEINOTOIMINNAN PÄÄOMATULO-OSUUS Korjaus 96 TLIIK2P PUOLISON ELINKEINOTOIM.POT-OSUUS Korjaus 97 TPORO1 ANSIOTULO POROTALOUDESTA (AT) Korjaus 98 TPORO2 PÄÄOMATULO POROTALOUDESTA (POT) Korjaus 99 TYHTATE ELINKEINOTULON AT-OSUUS YHTYMÄSTÄ Korjaus 100 TYHTPOTE ELINKEINOTULON POT-OSUUS YHTYMÄSTÄ Korjaus 101 TYHTMAT MAATALOUSTULON AT-OSUUS YHTYMÄSTÄ Korjaus 102 TYHTMPOT MAATALOUSTULON POT-OSUUS YHTYMÄSTÄ Korjaus 103 TYHTM METSÄTALOUDEN PUHDAS TULO YHTYMÄSTÄ Korjaus 104 TYHTMY PUUN MYYNTITULO YHTYMÄSTÄ Korjaus 105 TYHTHAV HANKINTATYÖN ARVO YHTYMÄSTÄ (AT) Korjaus 106 TYHT1 MUUN TOIMINNAN TULO YHTYMÄSTÄ Korjaus 107 TYHTOA2 OSINKOTULOT AT:NA YHTYMISTÄ V.2000- Korjaus 108 TYHTOPO2 OSINKOTULOT POT:NA YHTYMISTÄ V.2000- Korjaus Taulukko jatkuu 18

Taulukko jatkuu MUUTTUJA KUVAUS ONKO UUSI MUUTTUJA 109 TYHTOA1 OSINKOTULOT AT:NA YHTYMISTÄ 93-95 Korjaus 110 TYHTOPO1 OSINKOTULOT POT:NA YHTYMISTÄ 93-95 Korjaus 111 TYHTOAT OSINKOTULOT AT:NA YHTYMISTÄ V.96-99 Korjaus 112 TYHTOPOT OSINKOTULOT POT:NA YHTYMISTÄ V.96-99 Korjaus 113 TYHAU AT-OSUUS ULKOMAISEN YHTYMÄN TULOSTA Korjaus 114 TYHAP POT-OSUUS ULKOMAISEN YHTYMÄN TULOSTA Korjaus 115 TULKS PUHDAS ULKOMAAN TULO Korjaus 116 TULKP PALKKAT.OS.ULKOMAAN TULOSTA, BR (AT) Korjaus 117 TULKEL ELÄKETULO ULKOMAANTULOSTA, BRUTTO,AT Korjaus 118 TULKYA1 HENK.KOHT.TULOL.ULKOM.AT, HYVITYS Korjaus 119 TULKYA2 HENK.KOHT.TULOLÄHT.ULK.AT, VAPAUTUS Korjaus 120 TULKYHP HENK.KOHT.TULOLÄHT.ULKOM.POT Korjaus 121 TULKP6 KUUDEN KUUKAUDEN SÄÄNNÖN MUK.PALKKA Korjaus 122 TULKP61 SIJ.MAKS.6 KK:N SÄÄNNÖN MUK.PALKKA Korjaus 123 FLUOTAP LUOVUTUSVOITOSTA VÄHENNETYT LUOV.TAP Korjaus 124 LAPSIEV ELATUSVELV.VÄH.OIKEUTT.LASTEN LKM Korjaus V Parametriohjelmalla muodostettava tiedosto ja muuttujat Parametrien muokkausohjelma Tiedosto Onko pysyvä euroveropara2 europara.vparam on Parametriohjelma euroveropara2 tuottaa pysyvän tiedoston europara.vparam, joka sisältää taulukossa 6 esitetyt muuttujat. TAULUKKO 6. Parametriohjelmalla euroveropara2 laaditut muuttujat MUUTTUJA KUVAUS ARVO 1 XVEROV Verovuosi 2002.00 2 XMAPR Pääomatulon osuus varall. maatal, % 18.00 3 XLIPR Pääomatulon osuus varall. liiket.,% 18.00 4 XYHPR Pääomatulon osuus varall. yhtym.,% 18.00 5 XMETKER Metsätalouden tuottokerroin 10.00 6 XVELKAMK Pitkäaikaislainan enimmäismäärä, 0.00 7 XVELKAPR Pitkaikaislainan enim. prosentti 0.00 8 XPOM Pääomaveroprosentti 29.00 9 XLAHDE Lähdeveroprosentti 29.00 10 XLAINAM Pitkäaikaislainojen osuus maatalous,% 90.00 11 XLAINAL Pitkäaikaislainojen osuus liiketoim., % 90.00 12 XLAINAY Pitkäaikaislainojen osuus yhtymissä, % 90.00 13 XALIHP Alijäämähyvitysprosentti 29.00 14 XAJAHMAX Alijäämähyvitysmaksimi, 1400.00 15 XALLAKOR Alij. hyvityksen lapsikorotus, 350.00 16 XALLAMAX Hyvityksen lapsilkm maksimi 2.00 Taulukko jatkuu 19

Taulukko jatkuu MUUTTUJA KUVAUS ARVO 17 XTOMPR Tallennushuojennusprosentti 10.00 18 XALKORM Muut korot (siirt. max ennen 25%), 0.00 19 XALKORM1 Muut korot, siirtymäk. vähenn.max, 0.00 20 XASUNTO Asuntovähennys, 0.00 21 XTHANK Tulonhankkimisvähen. vakio-osa, 460.00 22 XTHANKPR Tulonhankkimisvähennys, osuus % 0.00 23 XTHANKMX Tulonhankkimisvähennysmaksimi, 460.00 24 XMATK Matkakuluvähennys maksimi, 4700.00 25 XMATKAR Matkakuluvähennys omavastuu, 500.00 26 XSAIR1 Sairauskuluväh., yksinäinen, 0.00 27 XSAIR2 Sairauskuluväh., puoliso, 0.00 28 XSAIR3 Sairauskuluväh., lapsikorotus, 0.00 29 XSAIROM1 Sairv. - omavastuu, yksinäinen 0.00 30 XSAIROM2 Sairv. - omavastuu, puolisot, 0.00 31 XTYOV Työtulovähennys, 0.00 32 XTYOPR Työtulovähennys - osuus ansiotulosta % 0.00 33 XEVMPR Eläkevakuutusmaksun vähennys, % 12.00 34 XMTYOTV Merityötulovähennys vv., 6650.00 35 XMTYOTVP Mer.vv. - osuus merityötulosta, % 18.00 36 XMTYOTK Merityötulovähennys kv., 11350.00 37 XMTYOTKP Mer.kv. - osuus merityötulosta, % 30.00 38 XMTYOTCR Mer.kv. - cross trade-korotus, / kk 170.00 39 XYKSHV Yksinhuoltajavähennys vv., 0.00 40 XYKSHVPR Yksinhv.vv. - osuus ansiotulosta % 0.00 41 XYKSHK Yksinhuoltajavähennys kv., 0.00 42 XELATV Elatusvelvollisuusväh.vtv:sta, 80.00 43 XELATVPR Elv. vtv - vähennyksen osuus, prom 125.00 44 XELATK Elatusvelvollisuusvähennys kv., 0.00 45 XPUOLV Puolisovähennys, 0.00 46 XPUOL8 Puolisovähennys - alle 8 v. korotus, 0.00 47 XPUOLPR Puolisovähennys - alenemiskerroin % 0.00 48 XKOULV Koulutusvähennys, 0.00 49 XHUOLV Huoltajavähennys, 0.00 50 XHUOLV2 Huoltv. - jos erisuuri: 2. lapsesta, 0.00 51 XHUOLV3 Huoltv. - jos erisuuri: 3. lapsesta, 0.00 52 XHUOLV4 Huoltv. - jos erisuuri: 4. lapsesta, 0.00 53 XHUOLV5 Huoltv. - jos erisuuri: 5. lapsesta, 0.00 54 XLHOIT Lapsenhoitovähennys, 0.00 55 XLHOITK Lapshv. - alle 8-v. korotus, 0.00 56 XLHOITPR Lapshv. - osuus ansiotulosta % 0.00 57 XLAPS1 Lapsivähennys, 0.00 58 XLAPS2 Lapsiv. - jos erisuuri: 2. lapsesta, 0.00 59 XLAPS3 Lapsiv. - jos erisuuri: 3. lapsesta, 0.00 60 XLAPS4 Lapsiv. - jos erisuuri: 4. lapsesta, 0.00 61 XLAPS5 Lapsiv. - jos erisuuri: 5. lapsesta, 0.00 62 XIKAL Alaikäisen lapsen ikäraja 17.00 63 XOPISKV Opiskelijavähennys 0.00 64 XOPIRA Opintorahavähennys, maksimi 2200.00 65 XOPIRAPR Opintorahavähenys, alenema-% 50.00 66 XELAKK Eläketuloväh. kv.max, yksin., 6540.00 67 XELAKKP Eläketuloväh. kv.max, puoliso, 5580.00 68 XELAKKPR Eläketuloväh. kv. - alenemis-% 70.00 69 XELVIK Eläktulov. kv. - laskentaker.,1000 osa 1370.00 70 XELAKV Eläketulovähennys vv., 1490.00 71 XELAKVPR Eläketuloväh. vv., alenemis-% 70.00 Taulukko jatkuu 20

Taulukko jatkuu MUUTTUJA KUVAUS ARVO 72 XELVIV Eläketulov. vv. - laskentaker., 1000 osa 2220.00 73 XTAYSKE Täysi kansaneläke v:ssa, yksin., 5851.19 74 XTAYSKEP Täysi kansaneläke v:ssa, puoliso, 5148.21 75 XINVV Invalidivähennysvv. (verosta), 115.00 76 XINVK Invalidivähennys kv., 440.00 77 XVANHV Vanhuusvähennys vv., 0.00 78 XVANHKV Vanhuusvähennys kv., 0.00 79 XPER Perusvähennys, enimmäismäärä 1480.00 80 XPERPR Perusvähennys - alenemis-% 20.00 81 XVAPAS Muun asunnon raja / asuntotulo, 0.00 82 XANSIO Ansiotulo-osuusolettama, 0.00 83 XANSME Ansiotulona jaettava metsätulo, 0.00 84 XLYHTVT Erillisverotettava pääomatulo, 0.00 85 XVRTK Verotettavan tulon alaraja kv., 20.00 86 XPALKV Palkkavähennys, 0.00 87 XPALKPR Palkkavähennys - alenemiskerroin, prom. 0.00 88 XTPALKV Ansiotuloväh.kv. max, 2140.00 89 XTPALPP Ansiotuloväh, % ansiotulosta 35.00 90 XTPALRP Ansiotuloväh. alaraja, 2500.00 91 XTPALPT Alenema, % rajatulon ylitteestä 18323 92 XTPALRT Ansiotuloväh. aleneman rajatulo, 12600.00 93 XMEVMPR Merimieseläkevak. maksuvähennys, % 9.00 94 XVEMMK Vapaaehtoisen eläkevähen. maksimi, 8500.00 95 XKE Kansaneläkevakuutusmaksu,1000 %:a 0.00 96 XKEE Eläkeläisten ke -maksu,1000 %:a 0.00 97 XSV Sairausvakuutusmaksu,1000 %:a 1500.00 98 XSVKOR Sv -maksu, korotus,1000 %:a 0.00 99 XSVKORE Sv -maksu, korotus, eläkeläiset,1000 %:a 0.00 100 XSV2 Korotettu sv -maksu, eläkeläiset,1000 %:a 1900.00 101 XSVRAJA Korotuksen äyriraja, 0.00 102 XTEL Palkansaajien TEL -maksu,1000 %:a 4400.00 103 XTY Työttömyysvakuutusmaksu,1000 %:a 400.00 104 XOMAS Vakituisen asunnon raja / as.tulo, 0.00 105 XOMASMK Vak. asunnon verotusarvon alennus, 10000.00 106 XOMASPR Vak. asunnon - alennusprosentti 0.00 107 XOMTUL Omaisuustulovähennys, 0.00 108 XOMTULO Omv. - osinkojen maksimi, 0.00 109 XOMTULK Omv. - maksimi (v:een -88 korkojen), 0.00 110 XOSUUPR Omv. - osuus omaisuustulosta % 0.00 111 XAFKERR Verovuoden yhtiöveron hyvitys, promillea 408.45 112 XAFKER2 Edell. vuoden yhtiöveron hyvitys, promillea 408.45 113 XASULAP Asv. - lapsikorotus/lapsi, 0.00 114 XASULAPM Asv. - lapsikor. oik. lasten max. lkm 2.00 115 XVARPR Ylärajan tarkistus-% varallisuus 100.00 116 XVARVP Puolisoväh. varall.verotuksessa, 0.00 117 XVARVL Lapsivähennys varall. verotuksessa, 2000.00 118 XHKORK Huoltokontt. tall. enimmäismärä, 0.00 119 XHENK Henkivakuutusmaksuvähennys, 0.00 120 XAJHMAX Ansiotulosta hyvitett. maksimi, 1400.00 121 XKORY Korkovähennys, enimmäismäärä, 0.00 122 XKORYY Korkv. (jos>0) - yksinäisen maksimi, 0.00 123 XKORYASU Korkv. (jos>0) - puol: asuntov:n ohella 0.00 124 XKORM1 Korkovähennys, muut lainat max., 0.00 125 XKORM1Y Korkv. (jos>0) - yksinäisen maksimi, 0.00 126 XKORLAP Korkv. - lapsikorotus/lapsi, 0.00 Taulukko jatkuu 21

Taulukko jatkuu MUUTTUJA KUVAUS ARVO 127 XKORLAPM Korkv. - lapsikor. oik. lasten max. lkm 2.00 128 XKORPR Korkv. - vähennyskelpoinen osuus % 0.00 129 XKOROMA Korkv. - omavastuu, 0.00 130 XEASHYV Ensiasunnon lisähyvitysprosentti 1.00 131 XKORYL Ylimääräinen korkovähennys % 0.00 132 XKORYLR Ylim.korkov.: Täysim. tulor. -93 tulot, 0.00 133 XKORYLY Ylim. korkov: maksimikorot yksin, 0.00 134 XKORYLP Ylim. korkov: maksimikorot puolisot, 0.00 135 XKORYLL Ylim. korkov: maksimin korotus/lapsi, 0.00 136 XKORKUL Kulutuskorkovähennys, 0.00 137 XANSKOR Ansiotoim. siirt.kauden hyv. % 0.00 138 XALIHOS Alijäämän vv:sta vähen. %-osuus 132 75.00 139 XOS Korko- ym. tulojen jako-osuus, % 0.00 140 XKORVEL Asuntovelan 92 hyväksytt. osuus, % 8.00 141 XYHTMIES Yhtiömiesvähennys, osuus % 0.00 142 XYHTMIR Yhtiömiesvähennys, tuloraja 0.00 143 XYHTMIRP Yhtiömiesvähennys, alenema % 0.00 144 XVEROPR Veron ylärajaprosentti 70.00 145 YHVALT Yhteisöjen valtionvero, 1000 %:a 29000.00 146 YHKUVE Yhtymien kunnallisvero,1000 %:a 0.00 147 YHKIVE Yhtymien kirkollisvero,1000 %:a 0.00 148 TASOTU Työnant. kesk. KE+SV-maksu, 1000 %:a 5000.00 149 KUHI Kunnallisvero-%, 1000 %:a 17780.00 150 LUTHI Kirkollisprosentti, 1000 %:a 1300.00 151 XKESVPR El.tuloa saaneen maksimi SOTU-kor. % 0.40 152 XKOREA Alijäämähyv: Ensiasun. korkojen lisä-% 1.00 153 XSOPVERA Maatal. sop.väh. Velkaraja, 0.00 154 XSOPVEPR Maatal. sop.väh. osuus velasta, % 0.00 155 XSOPVUOS Maatal. sop.väh. vuosit. max osuus 0.00 156 XSOPMUVA Maatal. sop.väh. muun varal. Raja, % 0.00 157 AYRHINTA Äyrihinta yhteensä,1000 %:a 20580.00 158 XMATTYV Matkakuluväh. omav. pienenemä / ty.kk. 45.00 159 XMATRMI Matkakuluväh. omavastuun minimi, 90.00 160 XKOTITMX Kotital.työn. väh. valt.tuloverosta,max 900.00 161 XKEL Kansaneläkeindeksi 1333.00 162 XTPALPP2 Ansiotuloväh., % 2. alarajan ylit. tulosta 10.00 163 XTPALRP2 Väh. oikeut. tulon 2. alaraja, 7230.00 164 XKOTITOM Kotitalousvähennyksen omavastuu, 100.00 165 XTYANMAK Työnantajamaksut, keskim.,1000 %:a 28728.00 166 XTURA1 1. tuloraja tuloverotuksessa 11500.00 167 XTURA2 2. tuloraja tuloverotuksessa 14300.00 168 XTURA3 3. tuloraja tuloverotuksessa 19700.00 169 XTURA4 4. tuloraja tuloverotuksessa 30900.00 170 XTURA5 5. tuloraja tuloverotuksessa 54700.00 171 XTURA6 6. tuloraja tuloverotuksessa. 172 XTURA7 7. tuloraja tuloverotuksessa. 173 XTURA8 8. tuloraja tuloverotuksessa. 174 XTURA9 9. tuloraja tuloverotuksessa. 175 XTURA10 10. tuloraja tuloverotuksessa. 176 XTURA11 11. tuloraja tuloverotuksessa. 177 XVERPR1 Vero %:a 1. tulorajan ylittävästä tulosta 13.00 178 XVERPR2 Vero %:a 2. tulorajan ylittävästä tulosta 17.00 179 XVERPR3 Vero %:a 3. tulorajan ylittävästä tulosta 23.00 180 XVERPR4 Vero %:a 4. tulorajan ylittävästä tulosta 29.00 181 XVERPR5 Vero %:a 5. tulorajan ylittävästä tulosta 36.00 Taulukko jatkuu 22

Taulukko jatkuu MUUTTUJA KUVAUS ARVO 182 XVERPR6 Vero %:a 6. tulorajan ylittävästä tulosta. 183 XVERPR7 Vero %:a 7. tulorajan ylittävästä tulosta. 184 XVERPR8 Vero %:a 8. tulorajan ylittävästä tulosta. 185 XVERPR9 Vero %:a 9. tulorajan ylittävästä tulosta. 186 XVERPR10 Vero %:a 10. tulorajan ylittävästä tulosta. 187 XVERPR11 Vero %:a 11. tulorajan ylittävästä tulosta. 188 XVERO1 Vero 1. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa 8.00 189 XVERO2 Vero 2. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa 372.00 190 XVERO3 Vero 3. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa 1290.00 191 XVERO4 Vero 4. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa 3866.00 192 XVERO5 Vero 5. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa 10768.00 193 XVERO6 Vero 6. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa. 194 XVERO7 Vero 7. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa. 195 XVERO8 Vero 8. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa. 196 XVERO9 Vero 9. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa. 197 XVERO10 Vero 10. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa. 198 XVERO11 Vero 11. tulorajan kohdalla tuloverotuksessa. 199 XVVRAJA1 1. varallisuusraja varallisuusverotuksessa 200 XVVRAJA2 2. varallisuusraja varallisuusverotuksessa 0.00 201 XVVRAJA3 3. varallisuusraja varallisuusverotuksessa 0.00 202 XVVRAJA4 4. varallisuusraja varallisuusverotuksessa 0.00 203 XVVRAJA5 5. varallisuusraja varallisuusverotuksessa 0.00 204 XVVPRO1 Vero %:a 1. varallisuusrajan ylittävästä varallisuudesta 0.90 205 XVVPRO2 Vero %:a 2. varallisuusrajan ylittävästä varallisuudesta 0.00 206 XVVPRO3 Vero %:a 3. varallisuusrajan ylittävästä varallisuudesta 0.00 207 XVVPRO4 Vero %:a 4. varallisuusrajan ylittävästä varallisuudesta 0.00 208 XVVPRO5 Vero %:a 5. varallisuusrajan ylittävästä varallisuudesta 0.00 209 XVVERO1 Vero 1. varallisuusrajan kohdalla varallisuusverotuksessa 80.00 210 XVVERO2 Vero 2. varallisuusrajan kohdalla varallisuusverotuksessa 0.00 211 XVVERO3 Vero 3. varallisuusrajan kohdalla varallisuusverotuksessa 0.00 212 XVVERO4 Vero 4. varallisuusrajan kohdalla varallisuusverotuksessa 0.00 213 XVVERO5 Vero 5. varallisuusrajan kohdalla varallisuusverotuksessa 0.00 214 XPAKKRA1 1. tuloraja korotetussa ennakonpidätyksessä (ns. pakkolaina) 0.00 215 XPAKKRA2 2. tuloraja korotetussa ennakonpidätyksessä (ns. pakkolaina) 0.00 216 XPAKKRA3 3. tuloraja korotetussa ennakonpidätyksessä (ns. pakkolaina) 0.00 217 XPAKKPR1 Korotettu ennakopidätys %:a 1. tulorajan ylittävästä tulosta 0.00 218 XPAKKPR2 Korotettu ennakopidätys %:a 2. tulorajan ylittävästä tulosta 0.00 219 XPAKKPR3 Korotettu ennakopidätys %:a 3. tulorajan ylittävästä tulosta 0.00 220 XPAKKVE1 Korotettu ennakopidätys 1. tulorajan kohdalla ennakopidätyksessa 0.00 221 XPAKKVE2 Korotettu ennakopidätys 2. tulorajan kohdalla ennakopidätyksessa 0.00 222 XPAKKVE3 Korotettu ennakopidätys 3. tulorajan kohdalla ennakopidätyksessa 0.00 223 XTELKOR Palkansaajien korotettu TEL -maksu. (yli 53-vuotiaille vuodesta 2005 alkaen),1000 % 224 XTELIKA Palkansaajien korotetun TEL-maksun ikäraja. (53-vuotta,vuodesta 2005 alkaen) 225 XALPOMOS Yrittäjän vaatimuksesta pääomatulo-osuuden laskennassa 10.00 käytettävä alempi tuottoprosentti TVL 38 226 XOSVEROS Veronalainen osuus osingoista. 227 XOSPOMTU Osakkeiden arvolle laskettava tuottoa (muut kuin julkisesti noteeratut yhtiöt). 228 XOSPOMVA Nettovarallisuuteen perustuva verovapaan osingon. enimmäismäärä (muut kuin julkisesti noteeratut yhtiöt) Erillisistä sas-formaattina olevista valtion tulo- ja varallisuusverotaulukoista luovuttiin keväällä 2004, ja taulukot sisältyvät nykyisin parametritiedostoihin (vrt. edellä luku II taulukko otsikolla Varsinaisen veromallin ohjelmat ) 23

VI Päivitystyön kuvaus Vaihe 1 Päivitystyössä ajettiin aluksi paritunnusten ja lapsitietojen muokkausohjelma (vemumac.sas) sekä erikseen kansaneläketunnus ja perheasemamuuttujat omilla ohjelmillaan. Paritunnuksissa ei ilmennyt ongelmia, mutta lapsitiedoista saatiin pitkähkö listaus epäselvistä tapauksista. Kehitettiin vemumac.sas ohjelmaa, jotta virhelistaukset lyhentyisivät. Virhelistauksista ja ns. manuaalitarkistuksista päästiin lähes kokonaan eroon. Ohjelman käyttö edellyttää kuitenkin jatkossakin tiettyä varovaisuutta, sillä päättelyt eivät ole täysin aukottomia. Lasten ikiä koskevat tiedot (LAPSI1 LAPSI5) ovat edelleen kahdella numerolla, joten 2000 ei syntyneitä ei voi erottaa tyhjistä kentistä. Asiasta on ilmoitettu tilastokeskukseen. Viime vuosien tapaan lapsitiedot muutettiin melko yhteneviksi haastattelutietojen kanssa (ts. vuoden lopun kotitalousrakenne). Vuoden aikana kotoa muuttaneiden 17-vuotiaiden ei annettu olla vanhempien vähennyksiin (lapsikorotukset) oikeuttavina lapsina, vaikka näin ilmeisesti on käytännössä. Verolapsien lukumäärästä (1 110 691, CLLKMMUO) muodostui noin 3 500 pienemmäksi kuin verottajan alkuperäisissä tiedoissa (CLLKM). Edellisvuonna näytti, että verottajan alkuperäisissä tiedoissa oli mukana myös verovuoden jälkeen syntyneitä. Nyt tämä mahdollinen virhe näyttää olevan korjattu. Työmäärä 1pv: Paritunnukset ja lapsitiedot valmiit 23.6. Päivitettiin veromalli ja tehtiin dataan II muokkausvaiheen lisämuuttujat sekä korjattiin muuttujien arvoja. Tietosisällössä joitain muutoksia (palkkatulojen muuttujat), jotka edellyttivät malliin päivityksiä. Tulonimikkeistöön tehtyä muutosta, jossa TELPS, TELPS3, TELPS4, TELPS6 korvattiin TPALV2-muuttujalla, ei otettu käyttöön, koska aineiston mallikorjauksissa tämä otetaan huomioon. Työmäärä: 1½ pv. Valmis ja lähetetty 2.7. Yhdistettiin em. muokkausten tuloksena tehdyt muuttujat palvelutiedostoon. Valmis 18.6. Muiden mallien käyttämät SVATVA- ja SVATVP-summaukset ja keep-listat päivitettiin. Työmäärä: ½ tuntia. Valmis 20.7. VII Simuloidun mallin testaus Vero-mallin tulosummavertailu vuoden 2002 tulonjakotilaston kanssa Taulukossa 7 on esitetty veromallin laskemien verotuserien vertailu alkuperäisiin tulonjakotilastosta laskettuihin veroeriin tehtyjen muokkausten jälkeen. Muokkausten jälkeisten veroerien kokonaissummien poikkeamat alkuperäisistä veroeristä ovat yleensä hyvin pienet. Sen sijaan ennen muokkauksia ja aineistoon mahdollisesti sisältyvien virheiden korjauksia, erot voivat olla huomattavia. Vakuutetun työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun osalta pieni ero perustuu kaavamaiseen korjauskertoimeen. Vakuutusmaksun perusteena oleva tulo kerrotaan mallissa ko. kertoimella ennen vakuutusmaksun laskentaa. Ilman kerrointa vakuutusmaksuista muodostuisi muutamia prosentteja ylipeittävät, koska aineistosta ei pystytä erottamaan palkkatuloja, joista vakuutusmaksuja ei makseta. 24

TAULUKKO 7. Vero-mallin tulosummavertailu vuoden 2002 tulonjakotilaston kanssa (milj. ) MUUTTUJA KUVAUS SIMUL. ALKUP. EROTUS EROTUS AINEISTO AINEISTO Milj. % LAHDEVER M: Lähdevero 112,4 112,4 0,0 0,0 LELVAK M: Työnt,pakol, eläke- ja työt,maksu 2 465,9 2 466,2-0,3-0,0 LKIVE M: Kirkollisvero 706,5 705,4 1,1 0,2 LKUVE M: Kunnallisvero 11 327,0 11 303,0 24,0 0,2 LPAKELVA M: Työnt,pakol,eläke,vakuutusmaksu 2 260,5 2 260,8-0,3-0,0 LPAKTYVA M: Työnt,pakol,työt,vakuutusmaksu 205,4 205,4 0,0 0,0 LSVMA M: Sairausvakuutusmaksu 1 000,0 1 001,2-1,2-0,1 LTVA M: Valtion tuloveron osuus AT:n veroista 6 552,2 6 542,8 9,4 0,1 LTVP M: Pääomavero yht mk, 1 719,5 1 704,2 15,3 0,9 LVRTK M: Verotettava tulo kunnallisverotuksessa 64 162,7 64 147,9 14,8 0,0 LVRTP M: Verotettava pääomatulo 5 929,3 5 921,4 7,9 0,1 LVRTV M: Verotettava ansiotulo valtionverotuksess 71 956,9 71 954,7 2,2 0,0 SVAHK M: Vähennykset yht, kunnallisverotuksessa 13 541,2 13 554,9-13,7-0,1 SVAHVA M: AT:sta teht, vähennyk, valt,verotuksessa 5 740,1 5 742,4-2,2-0,0 SVATKV M: Verovuoden AT kunnallisverotuksessa 64 163,3 64 148,6 14,8 0,0 SVATPP M: Puhdas pääomatulo 6 243,4 6 259,4-16,0-0,3 SVATPV M: Verovuoden pääomatulo 5 948,5 5 952,7-4,2-0,1 SVATVA M: Ansiotulot yhteensä valtionverotuksessa 77 691,0 77 691,6-0,6-0,0 SVATVAP M: Puhdas ansiotulo valtionverotuksessa 74 985,9 74 990,2-4,2-0,0 SVATVAV M: Verovuoden ansiotulot valtionverotuksessa 71 957,8 71 955,6 2,2 0,0 SVATVP M: Pääomatulot yhteensä 6 341,8 6 343,9-2,1-0,0 VALIMH M: Alijäämähyvitys 390,3 389,3 1,0 0,3 VASOTO M: As,- ym,lain,kork,kohd,alijäämäh,os, 298,8 298,1 0,7 0,2 VELAKK M: Eläketulovähennys, kv, 2 913,9 2 903,2 10,8 0,4 VELAKV M: Eläketulovähennys, vv, 14,8 14,8-0,0-0,0 VELATV M: Elatusvelv,väh, valtionverosta 5,6 5,6 0,0 0,7 VENSASO M: Ensias,kork,kohd,alijäämähyvitysos, 80,0 80,0-0,0-0,0 VEROT M: POM+AT tulovero + KIVE + SAVA + KEL + LVV 21 445,8 21 397,0 48,8 0,2 VINVK M: Invalidiväh,, kv 92,3 92,2 0,1 0,2 VINVV M:Invalidivähennys valtionverosta 63,3 63,3 0,0 0,1 VKOTITA M: Kotitalousvähennys ans,tulon verosta 27,3 27,4-0,1-0,4 VKOTITKI M: KOTITALOUSVÄHENNYS KIRKOLLISVEROSTA 0,2 0,2-0,0-5,6 VKOTITKU M: KOTITALOUSVÄHENNYS KUNNALLISVEROSTA 3,5 3,7-0,2-4,5 VKOTITP M: Kotitalousvähennys pääomatulon verosta 6,2 6,2 0,0 0,3 VKOTITSV M: KOTITALOUSVÄHENNYS SV-MAKSUSTA 0,3 0,4-0,0-5,0 VMATKN M: Matkakustannukset, myönnetty määrä 856,6 853,4 3,2 0,4 VMTYOTK M: Merityötulovähennys, kv, 81,6 82,0-0,3-0,4 VMTYOTV M: Merityötulovähennys, vv, 48,9 49,1-0,2-0,4 VOPINTOR M: Opintorahavähennys kv, 174,1 174,1-0,0-0,0 VPALKK M: Ansiotuloväh, (tupo), kv, 3 717,7 3 720,0-2,3-0,1 VPER M: Perusvähennys, kv, 885,1 882,9 2,2 0,2 VTHANK M: Tulonhankkimisvähennys 1 171,5 1 171,4 0,1 0,0 Vero-mallin peittävyysvertailu vuoden 2002 tulonjakotilaston kanssa Taulukossa 8 mallin peittävyyttä on verrattu vertaamalla positiivisia arvoja saaneiden lukumäärää mallin ja aineiston välillä. Suurimmat erot ovat kotitalousvähennyksen kohdalla. 25

TAULUKKO 8. Vero-mallin peittävyysvertailu vuoden 2002 tulonjakotilaston kanssa MUUTTUJA KUVAUS SIMUL. ALKUP. EROTUS EROTUS AINEISTO AINEISTO LKM % LAHDEVER M: Lähdevero 605 807 605 807 0 0,0 LELVAK M:Työnt.pakol. eläke- ja työt.maksu 2 528 090 2 498 310 29 780 1,2 LKIVE M: Kirkollisvero 3 132 925 3 131 132 1 793 0,1 LKUVE M: Kunnallisvero 3 663 142 3 664 918-1 776-0,0 LPAKELVA M:Työnt.pakol.eläke.vakuutusmaksu 2 498 758 2 498 310 448 0,0 LPAKTYVA M:Työnt.pakol.työt.vakuutusmaksu 2 510 416 2 461 443 48 973 2,0 LSVMA M: Sairausvakuutusmaksu 3 661 217 3 661 513-296 -0,0 LTVA M:Valtion tuloveron osuus AT:n veroista 2 452 285 2 450 334 1 951 0,1 LTVP M: Pääomavero yht mk. 1 246 756 1 201 418 45 338 3,6 LVRTK M:Verotettava tulo kunnallisverotuksessa 3 674 592 3 675 468-876 -0,0 LVRTP M: Verotettava pääomatulo 1 246 756 1 246 757-1 -0,0 LVRTV M:Verotettava ansiotulo valtionverotuksessa 4 035 058 4 035 058 0 0,0 SVAHK M:Vähennykset yht. kunnallisverotuksessa 3 880 342 3 879 901 441 0,0 SVAHVA M: AT:sta teht. vähennyk. valt.verotuksessa 2 824 534 2 834 823-10 289-0,4 SVATKV M:Verovuoden AT kunnallisverotuksessa 3 674 630 3 675 505-875 -0,0 SVATPP M: Puhdas pääomatulo 1 626 930 1 630 825-3 895-0,2 SVATPV M: Verovuoden pääomatulo 1 263 789 1 268 637-4 848-0,4 SVATVA M: Ansiotulot yhteensä valtionverotuksessa 4 097 362 4 097 362 0 0,0 SVATVAP M: Puhdas ansiotulo valtionverotuksessa 4 043 542 4 043 542 0 0,0 SVATVAV M: Verovuoden ansiotulot valtionverotuksessa 4 035 254 4 035 254 0 0,0 SVATVP M: Pääomatulot yhteensä 1 681 996 1 682 932-936 -0,1 VALIMH M:Alijäämähyvitys 1 229 038 1 218 653 10 385 0,8 VASOTO M: As.- ym.lain.kork.kohd.alijäämäh.os. 1 043 399 1 039 157 4 242 0,4 VELAKK M: Eläketulovähennys, kv. 834 820 833 446 1 374 0,2 VELAKV M: Eläketulovähennys, vv. 23 634 23 634 0 0,0 VELATV M:Elatusvelv.väh. valtionverosta 52 087 51 410 677 1,3 VENSASO M: Ensias.kork.kohd.alijäämähyvitysos. 156 744 156 540 204 0,1 VEROT M: POM+AT tulovero + KIVE + SAVA + KEL + LVV 3 799 650 3 790 485 9 165 0,2 VINVK M: Invalidiväh., kv. 262 085 262 085 0 0,0 VINVV M:Invalidivähennys valtionverosta 609 227 609 227 0 0,0 VKOTITA M:Kotitalousvähennys ans.tulon verosta 76 299 75 979 320 0,4 VKOTITKI M: KOTITALOUSVÄHENNYS KIRKOLLISVEROSTA 10 556 11 642-1 086-10,3 VKOTITKU M: KOTITALOUSVÄHENNYS KUNNALLISVEROSTA 13 187 14 573-1 386-10,5 VKOTITP M:Kotitalousvähennys pääomatulon verosta 40 198 36 509 3 689 9,2 VKOTITSV M: KOTITALOUSVÄHENNYS SV-MAKSUSTA 13 187 14 573-1 386-10,5 VMATKN M: Matkakustannukset, myönnetty määrä 702 922 701 374 1 548 0,2 VMTYOTK M:Merityötulovähennys, kv. 11 661 11 661 0 0,0 VMTYOTV M:Merityötulovähennys, vv. 11 695 11 695 0 0,0 VOPINTOR M:Opintorahavähennys kv. 192 748 193 117-369 -0,2 VPALKK M:Ansiotuloväh. (tupo), kv. 2 411 232 2 411 888-656 -0,0 VPER M:Perusvähennys, kv. 1 284 172 1 281 744 2 428 0,2 VTHANK M:Tulonhankkimisvähennys 2 625 915 2 625 702 213 0,0 Vero-mallin kohdentumisvertailu tulodesiileittäin vuoden 2002 tulonjakotilaston kanssa Taulukossa 9 mallin ja aineiston välisiä eroja on tarkasteltu vertaamalla veroerien kokonaissummia desiileittäin. Myöskään desiilitarkastelu ei paljasta merkittäviä eroja mallin ja aineiston alkuperäisten tietojen välillä. 26