LUPAPÄÄTÖS Nro 73/09/1 Dnro Psy-2008-y-225 Annettu julkipanon jälkeen 16.12.2009 1 ASIA HAKIJA Koivuojanlatvasuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Pudasjärvi Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90570 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 9 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 10 Korvaukset... 10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 10 Hakemuksen täydennykset... 10 Hakemuksesta tiedottaminen... 10 Lausunnot... 11 Muistutukset... 12 Hakijan vastine... 12 MERKINTÄ... 13 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU... 13 Ympäristöluparatkaisu... 13 Lupamääräykset... 13 Päästöt vesiin... 13 Päästöt ilmaan ja melu... 14 Varastointi ja jätteet... 14 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 15 Tarkkailut... 15 Kunnossapitovelvoitteet... 16 Kalatalousmaksu... 16 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 16 KORVAUSMÄÄRÄYS... 16 Korvaukset... 16 Korko... 17 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 17 Luvan voimassaolo... 17 Lupamääräysten tarkistaminen... 17 Korvattava päätös... 17 RATKAISUN PERUSTELUT... 17 Luvan myöntämisen edellytykset... 17 Lupamääräysten perustelut... 18 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN... 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 20 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 20 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohje... 21 MUUTOKSENHAKU... 22
3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 31.12.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Koivuojanlatvasuon 146 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Pohjois-Suomen vesioikeus on 17.12.1999 antamallaan päätöksellä nro 69/99/1 myöntänyt luvan alueen vesien johtamiseen. Vaasan hallinto-oikeus on 14.9.2000 antamallaan päätöksellä nro 00/0056/3 pysyttänyt Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen. Vesioikeuden päätöksen mukaisesti Turveruukki Oy:n on tehtävä vuoden 2008 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus, jossa on esitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto turvetuotannon päästöistä vesistöön sekä niiden vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä kalastoon ja kalastukseen. Hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueilta vesistöön johdettavien vesien haitallisten vaikutusten edelleen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä muut vesiasetuksessa mainitut selvitykset. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden toteutuneesta ja suunnitellusta jälkikäytöstä. Alue on vuokrattu Metsähallitukselta. Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on alue pääosin osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Osalla aluetta ei ole kaavamerkintöjä. Alueen lävitse on osoitettu kulkevaksi moottorikelkkailureitti. Alueen eteläpuolella sijaitsee tärkeä pohjavesivyöhyke sekä 1. ja 2. luokan pohjavesialueita. Suon itäpuolella on Tyräsuon SL-alue. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Koivuojanlatvasuo sijaitsee Pudasjärven kaupungissa Aittojärven luoteispuolella, noin 21 km Pudasjärven keskustasta länsi-luoteeseen. Suon kunnostus on aloitettu vuonna 1990 ja turvetuotanto vuonna 1992.
Alkuperäinen tuotantopinta-ala on ollut noin 175 ha. Tämän hetkinen tuotantoala on 146 ha. Tuotantoalue jakautuu 10 lohkoon. Auma-alueiden yhteisala on noin 4,8 hehtaaria. Lisäksi alueella on vara-auma-alue sekä käytöstä poistunut auma-alue. Tukikohta sijaitsee Venkaantieltä lähtevän metsäautotien varressa tuotantoalueen lounaispuolella. Vuotuinen tuotantotavoite on noin 65 000 MWh:ta vastaava määrä jyrsinpolttoturvetta vuosittain noin 30 40 tuotantopäivän aikana toukoelokuussa. Tuotantomenetelmänä käytetään hakumenetelmää, jonka päävaiheita ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, noin 2 3 senttimetrin paksuinen raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyrsöksen kuivuminen. Kahden kääntökerran jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuivia jyrsöksiä kootaan tuotantomenetelmästä riippuen 2 7 satoa samaan karheeseen, joka kuormataan hihnakuormaajalla viereisellä saralla kulkeviin turvekärryihin ja kuljetetaan auma-alueelle. Sinne toimitettu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla tai rinnekoneella varastoaumaan. Vetokalustona suolla käytetään neljää tai viittä pyörätraktoria sekä aumauksessa tela-alustaista puskutraktoria tai rinnekonetta. Turve varastoidaan viidessä aumassa, joista neljä sijaitsee tien varrella ja suolla yksi. Tien varressa olevat aumat on mahdollista toimittaa ympärivuotisesti poislukien kelirikkoaika. Suolla olevan auman turpeet voidaan toimittaa vain jäätyneen maan aikana. Tilapäisesti alueella voidaan lyhytaikaisesti varastoida alle 5 000 t vuodessa puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Ne varastoidaan aumaalueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan turvepolttoaineiden kanssa puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Turvetta toimitetaan noin 65 000 m 3. Enimmillään vuorokaudessa toimitetaan 30 40 täysperävaunukuormaa. Vuotuisen tuotantomäärän kuljetus kestää yhtäjaksoisesti toimittaessa noin kolme viikkoa. Alueen tuotantopinta-alan arvioidaan olevan vuonna 2013 95 ha ja vuonna 2018 60 ha. Tuotannon arvioidaan päättyvän kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2008 mennessä 29 ha on poistettu käytöstä. Alueet ovat massansiirtoalueita ja loppuun tuotettuja sarkoja. Niistä on luontaisesti kasvittunut noin 6 ha. Turvetuotannon loppuessa alueelta tullaan purkamaan tarpeettomat rakenteet ja poistetaan tuotantokalusto, muu materiaali sekä jätteet. Vesienkäsittelytoimet jatkuvat alueen jälkikäyttöön siirtymiseen saakka. Ennen turvetuotannon päättymistä laaditaan alueen jälkikäyttösuunnitelma. Mikäli osa alueesta siirtyy jälkikäyttöön ennen toiminnan päättymistä, tulee hakija esittämään asiaa koskevat suunnitelmat ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittaja tulee tekemään alustavan jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Suunnitelman mukaisesti toteutettavilla ojituksilla ja maansiirroilla voidaan varautua suon tuleviin jälkikäyttömuotoihin sekä mahdollistaa eri jälkikäyttömuotojen järkevä toteuttaminen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta. Tuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella ja sillä ei ole merkitystä porojen laidunalueena. Tuotantoaikana työmaalla liikkuu poroja ja niistä on ajoittain haittaa tuotannolle. Hakijalla ei ole ollut tiedossa porojen tai niiden vasojen hukkumistapauksia ojiin tai vesiensuojelurakenteisiin. 4
5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Eristysojilla estetään ympäristön vesien pääsy alueelle. Tuotantoalueen vesien puhdistuksessa käytetään viittä laskeutusallasta ja pintavalutuskenttää. Tuotanto- ja syyskunnostusaikana vedet pumpataan laskeutusaltaasta pintavalutuskentälle, joka on pinta-alaltaan noin 9,5 ha ja 4,2 % valuma-alueen pinta-alasta. Pintavalutuskentältä vedet kulkeutuvat vapaasti Kiviojan kautta Siuruanjokeen. Talviaikana vedet johdetaan neljän laskeutusaltaan kautta Koivuojaan ja edelleen Saariojaan ja Siuruanjokeen. Arvio Koivuojanlatvasuon tulevasta brutto- ja nettokuormituksesta on esitetty seuraavassa taulukossa. BRUTTO NETTO Vesienkäsittely Pinta-ala ha COD Mn kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk talvi la 150,8 29 0,2 2,7 9,6 0,1 2,1 7,3 kevät la 150,8 166 0,5 11 118 0,4 7,1 103 kesä pvk 150,8 44 0,1 1,5 9 0,03 0,7 6,0 syksy pvk 150,8 54 0,1 2,9 8,3 0,04 1,8 5,0 vuosi kg/v 18 439 53 1 122 7 102 38 738 5 733 kesä alivirtaama pvk 150,8 15 0,02 0,4 3,5 0,01 0,2 2,5 ylivirtaama pvk 150,8 203 0,3 10 60 0,1 4,7 42 la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä Vuositasolla Koivuojanlatvasuon vesistökuormituksen (netto) arvioidaan olevan 5 700 kg kiintoainetta, 740 kg typpeä ja 38 kiloa fosforia. Vesienkäsittelyn tehostaminen Suolla tullaan tehostamaan vesienkäsittelyä rakentamalla virtaamansäätöpato talvi- ja tulva-aikaisten vesien käsittelyyn. Olemassa olevaan settipatoon asennetaan talviajaksi virtaamansäätöpatolevy. Padolla voidaan pidättää vesiä koko tuotantoalueella. Hakijan mukaan ympärivuoden toimivan pumppaamon rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa tai mahdollista. Pumppaamon rakentaminen edellyttäisi uuden 10 km sähkölinjan rakentamista. Hakija on arvioinut ympärivuotisen pumppaamon investointikustannukseksi noin 252 000 euroa. Talviaikainen pumppaamon toiminnan valvonta aiheuttaa hakijan arvion mukaan vähintään 5 000 euron kustannuksen. Pumppukaivon ja pumpputekniikan sulanpito voi olla mahdotonta pakkasjaksojen aikana. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi turpeesta kuorittuja massansiirtosarkoja on mahdollista käyttää laskeutus- ja haihdutusaltaina sekä mahdollisesti kasvattaa niillä ravinteita ja kiintoainetta pidättävää ruokohelpiä. Mikäli alueella toteutetaan massansiirtoja ja massansiirtoaltaita on mahdollista käyttää vesienkäsittelyrakenteina, tulee hakija esittämään suunnitelmat ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Pöly, melu ja liikenne Pöly
Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölypäästöjä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Pölypäästöille on tunnusomaista tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetukseen. Tuotantopäiviä on suolla kesäisin 30 40. Turvetta voidaan kuljettaa ympäri vuoden. Turvetuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on kosteaa. Jyrsöstä käännettäessä pölyämien lisääntyy turpeen kuivuessa. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Koivuojanlatvasuolla käytettävä hakukeräysmenetelmä aiheuttaa selvästi imuvaunua ja mekaanista kokoojavaunua suuremmat päästöt. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölypäästöjä. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti tuotantoalueelta etäännyttäessä. Jo sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pölyäminen on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Käytettäessä tuotantomenetelmänä mekaanista kokoojavaunua yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuden rajaarvoa 50 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta mekaanisella kokoojavaunulla 400 m etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 m etäisyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei pääsääntöisesti voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttaa tuotantoalueen sijainti suhteessa mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Koivuojanlatvasuon turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pölyhaittaa lähiympäristöön. 6 Melu Melua aiheutuu työkoneista ja raskaasta kuljetuskalustosta. Melu ajoittuu kesän 30 40 tuotantopäivään. Tällöin työkoneet usein liikkuvat ympäri vuorokauden. Turvetta kuljetetaan ympäri vuoden toimitusohjelman mukaan ja melua aiheutuu tällöin lastauksen aikana. Hakumenetelmässä eri työvaiheiden lähtömelutasot vaihtelevat 100 105 db(a) välillä. Yli 100 metrin etäisyydellä eivät eri työvaiheissa melun päivä- tai yöaikaiset ohjearvot (55 db(a) päivällä ja 50 db(a) yöllä) ylity. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta. Koivuojanlatvasuon turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan meluhaittaa lähiympäristöön. Liikenne Tuotantoalueelle johtaa noin 10 kilometrin pituinen metsäautotie Yli-Ii- Pudasjärvi väliseltä maantieltä nro 855 ja noin 15 kilometrin pituinen metsäautotie Kipinä-Yli-Ii väliseltä tieltä nro 8540. Vuosittain nostettavan turpeen kuljetukseen tarvitaan noin 500 täysperävaunuyhdistelmää. Vuorokaudessa voi suolla enimmillään käydä 30 40 yhdistelmäajoneuvoa.
7 Varastointi ja jätteet Polttoaineet varastoidaan yhdessä tai kahdessa 2 5 m 3 valumaaltaallisessa säiliössä tai muussa sellaisessa säiliössä, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään vuototapauksissa. Varastopaikat on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Vuodessa polttoainetta kuluu 55 m 3. Voiteluaineita säilytetään alueella niille varatussa paikassa myyntipakkauksissaan enintään 200 litraa. Tuotantoalueella syntyviä jätteitä ovat jäteöljy, öljynsuodattimet, öljyiset jätteet, metalliromu, sekajäte ja muovi. Eniten syntyy jäteöljyä. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on erilliset keräysastiat. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys toteutetaan Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lisäksi suolle on tehty jätehuoltosuunnitelma, jossa ovat jätteiden käsittelyohjeet. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Pintamaat, kivet ja kivennäismaat käytetään pääosin maanrakennusmateriaalina. Laskeutusaltaiden liete käytetään hyödyksi maisemoinnissa. Kannot ja muu puuaines hyödynnetään energiana. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö Hakijan käsityksen mukaan alueella on toteutettu BAT-tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila, asutus ja maankäyttö Koivuojanlatvasuo on ollut 15 vuotta turvetuotannossa. Alueen ympäristö on pääasiassa suota ja metsää. Lähialueella ei ole asutusta eikä peltoja. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön ovat aiheutuneet pääosin suon kuntoonpanovaiheessa. Saariojan ja Kiviojan valuma-alueen yläosa on ojitettua aluetta. Suon läheisyydessä sijaitsee useita turvetuotantoalueita, joista lähin Kapeimmansuo sijaitsee noin kilometrin päässä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Suon itäpuolella lähimmillään 300 metrin etäisyydellä sijaitsee Tyräsuon Natura 2000 -alue. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole muita luonnonsuojelualueita, yksittäisiä suojelukohteita, arvokkaista pienvesiä tai erityisiä luontokohteita. Muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemia ei ole suon läheisyydessä. Turvetuotannosta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Siliäkankaan pohjavesialue. Etäisyyden vuoksi turvetuotannolla ei ole siihen vaikutuksia. Vesistö Koivuojanlatvasuo sijaitsee pääosaksi Saariojan valuma-alueella (61.419) ja osittain Kiviojan valuma-alueella. Saariojan valuma-alue on 21 km 2 ja Kiviojan 11 km 2. Saariojan laskennallinen vuoden keskivirtaama on
0,27 m 3 /s ja kesäaikainen keskivirtaama 0,24 m 3 /s sekä keskialivirtaama 0,04 m 3 /s. Kiviojan laskennallinen vuoden keskivirtaama on 0,14 m 3 /s ja kesäaikainen keskivirtaama 0,13 m 3 /s sekä keskialivirtaama 0,03. Kivioja laskee Siuruankylässä Saarikosken niskalle ja Saarioja Korpikosken alaosalle. Siuruanjoen koko vuoden keskivirtaama Saarikoskella on 16 m 3 /s, kesäaikainen keskivirtaama 14 m 3 /s ja keskialivirtaama 2,8 m 3 /s. 8 Veden laatu Siuruanjoki on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan luokitukseltaan tyydyttävä ja ekologisen luokituksen mukaan sen tila on hyvä. Siuruanjoen Saarikosken, joka sijaitsee Koivuojan latvasuon laskuojien välissä, vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Happitilanne on ollut pääosin hyvä. Kiviojassa suon tuotannonaikaisen vesien laskupaikasta alavirtaan veden typpi- ja kiintoainepitoisuus on ollut korkeampi kuin laskupaikasta ylävirtaan. Humus- ja fosforipitoisuuden ero ei ole ollut suuri. Kalasto Siuruanjoen saalis on ollut pääasiassa haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä. Madetta on saatu merkittävästi joen alajuoksulta. Hauen osuus on ollut noin puolet saaliista. Kokonaissaalis on vähentynyt puoleen vuoden 1990 jälkeen. Muutoksen syynä voi olla kalastapojen muutos. Kalastusta Siuruanjoella on haitannut pyydysten likaantuminen ja kalojen ajoittaiset makuvirheet. Siuruanjoen ala- ja keskiosalla on pyyntivahva rapukanta. Kivi- ja Saariojilla ei arvioida olevan juuri kalastollista tai kalastuksellista merkitystä. Vesistövaikutukset Tuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteiden avulla Saariojan ja Kiviojan suulla niiden laskiessa Siuruanjokeen. Lisäksi päästöjä on arvioitu Siuruanjoessa Saariojan ja Kiviojan alapuolella. Kiviojassa on pieni virtaama ja turvetuotantoalueen vedet heikentävät ojan veden laatua. Kuormitus voi näkyä veden tummumisena, suvantopaikkojen liettymisenä sekä pinnoille kiinnittyvien levien kasvun lisääntymisenä. Vaikutukset tulevat pysymään entisellä tasolla tai vähenevät tuotantopinta-alan pienentyessä. Saariojassa on myös vähäinen virtaama ja sen laskennalliset talviaikaiset vaikutukset ovat selviä. Kuormituksen vaikutukset Saariojassa pysyvät nykyisellä tasolla tai vähenevät tuotantopintaalan pienentyessä. Turvetuotannon päästöjen vaikutuksen arvioidaan olevan vähäisiä Siuruanjoen veden laatuun. Koivuojanlatvasuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Siuruanjoen veden laatuun. Pitoisuuksien lisäyksen on kesän ja talven eri virtaamatilanteissa arvioitu jäävän typpeä lukuun ottamatta alle 1 µg/l. Typen lisäys on 1 5 µg/l ja kiintoaineen alle 1 mg/l. Tuotantoalueella ei ole suurta vaikutusta Siuruanjoen humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin. Saariojan ja Kiviojan valuma-alueen yläosa on pääosin ojitettua aluetta. Turvetuotannon vaikutuksia ei voida erottaa vaikutuksiltaan samankaltaisista metsäojitusalueiden vesistä. Koivuojanlatvasuon kuormituksessa ei hakijan arvion mukaan tapahdu muutosta, joten vaikutukset Kiviojassa ja Saariojassa säilyvät samalla tasolla kuin viime vuosina tai vähenevät tuotantopinta-alan pienentyessä.
Koivuojanlatvasuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Siuruanjoen veden laatuun. Lisääntyvä kuormitus näkyy Siuruanjoella selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten muun muassa veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Siuruanjoella jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Koivuojanlatvasuon kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Koivuojanlatvasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muuta turvesuot ja asutus. 9 Ympäristöriskit Turvetuotantoon liittyviä riskejä ovat tulipalot, kuivatus-, ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontumien sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalojen ehkäisemiseksi on tehty Koivuojanlatvasuon pelastussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarvittaessa. Sarkaojien ja muiden ojien sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittaisen tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollinen vuoto tukitaan ja estetään öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset Turveruukki Oy:lle ja paloviranomaiselle. Ympäristövahinkovakuutus ja ympäristöjärjestelmät Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus ja käytössä standardit ISO 9001 ja ISO 14001 täyttävä toimintajärjestelmä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on esittänyt, että tarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2012 mukaisesti. Koivuojanlatvasuolla ei mitata virtaamia eikä oteta vesinäytteitä pintavalutuskentälle tulevasta ja kentältä lähtevästä vedestä. Pintavalutuskentän alapuolella ei ole keräilyojaa, vaan vedet kulkeutuvat pintavalutuskentän kautta Kiviojaan. Hakija esittää, että päästötarkkailuvuosina otetaan vesinäytteet Kiviojasta pintavalutuskentän ylä- ja alavirranpuolelta. Virtaamat on esitetty arvioitavaksi muiden edustavien tarkkailusoiden tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä saatavien valuntojen avulla. Päästötarkkailu tehdään lupakaudella kahtena vuotena. Toinen tarkkailuvuosi on 2011 ja toinen vuoden 2012 jälkeen. Suppea tarkkailu tehdään lupakaudella kahtena vuonna, vuonna 2012 ja toisen kerran seuraavan tarkkailuohjelmakauden aikana. Vaikutustarkkailu, biologinen tarkkailu sekä kalasto- ja kalastustarkkailu tehdään vuosille 2006 2012 vahvistetun ohjelman mukaisesti.
Pölyä ja melua ei esitetä tarkkailtavaksi, koska häiriintyviä kohteita ei ole kilometrin etäisyydellä suosta. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2012 -ohjelmassa on otettu huomioon Koivuojanlatvansuon tuleva tarkkailun tarve. Ohjelman ovat hyväksyneet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 14.6.2006, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 16.6.2006 ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 14.9.2006. 10 Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Pohjois-Suomen vesioikeus on velvoittanut Turveruukki Oy:n suorittamaan kalatalousmaksua 1800 markkaa vuodessa 17.12.1999 annetussa päätöksessä nro 69/99/1. Koivuojanlatvasuon kuormituksen vesistö- sekä kalasto ja kalastusvaikutukset on hakemuksessa arvioitu kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalasto- ja kalastusvaikutukset on arvioitu olevan sen tasoisia, että ne ylittävät kompensointitoimia edellyttävän tason. Siuruanjoen valuma-alueen turvetuotantosoiden kalatalousmaksut on käytetty 2000-luvulla kesävanhojen harjusten istutuksiin. Pienet kirjolohierät on istutettu Saarikosken koskikalastusalueelle. Pintavalutuskentällisten soiden kalatalousmaksun suuruus on ollut viimeisimmissä ympäristölupapäätöksissä noin 2 euroa tuotantohehtaarilta. Koivuojanlatvasuon kalatalousmaksuksi on hakija esittänyt 300 euroa vuodessa. Korvaukset Koivuojanlatvasuon kuormituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset ovat hakemussuunnitelman mukaan sen tasoiset, ettei niistä aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta 29.1.2009 ilmoittamalla, etteivät Koivuoja, Kivioja ja Saarioja ole yhteisiä vesialueita ja ojat kuuluvat niihin rajoittuviin rantatiloihin. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pudasjärven kaupungissa 23.2. 25.3.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta sekä sen ympäristönsuojelu-, ter-
veydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 23.2.2009 Iijokiseutu-lehdessä. 11 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että tuotantoalueen toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristökeskukselle. Maakuntakaavassa on merkitty alueelle moottorikelkkareitti, mutta hakemuksesta ei käy ilmi sen olemassaolo tai sijainti. Talvi- ja tulva-aikaista vesienkäsittelyä tehostetaan asentamalla virtaamansäätöpato nykyisen settipadon tilalle. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että tuotannosta poistuvien alueiden vedet on käsiteltävä samalla tavalla kuin tuotannossa olevien alueiden vedet vähintään kaksi vuotta tuotannosta poistumisen jälkeen tai siihen saakka kunnes uusi maankäyttö on aloitettu tai alue on luontaisesti kasvittunut. Toiminnalle voidaan myöntää lupa ja sen määräykset tulee tarkistaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Yhteenveto päiväkirjakoosteista on liitettävä tarkistamishakemukseen. Hakemuksen vesistövaikutusselvityksestä, jossa on käytetty hyväksi tarkkailuaineistoa, ei ympäristökeskuksella ole huomauttamista. Ehdotuksessa Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmaksi on esitetty Siuruanjoen vesistöalueelle nykykäytännön mukaisten vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi lisätoimenpiteitä, koska nykytilan säilyminen vuoteen 2015 ilman niitä on arvioitu epävarmaksi. Vesistötarkkailu on hakemuksessa esitetty hyväksytyn Ii- ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti ja jatkossa edelleen yhteistarkkailuna ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päästötarkkailu tehdään ottamalla vesinäytteet Kiviojasta pintavalutuskentältä ylä- ja alavirtaan. Tarkkailu voidaan toteuttaa esityksen mukaisesti. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Siuruanjoen vesi on tummaa ja runsasravinteista, mikä johtuu osin soiden suuresta osuudesta valumaalueella, mutta myös eri lähteistä tulevasta kuormituksesta. Tuotantoa rajoittavana ravinteena on typpi, jota vesistöön joutuu muun muassa turvetuotannon seurauksena. Joelta on raportoitu tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalastushaittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä. Sähkökalastustietojen mukaan harjusten poikastuotanto on ollut vaihtelevaa ja harjussaalis on laskenut. Mahdollista on, että kuormituksen aiheuttama lisästressi on heikentänyt harjuksen lisääntymistulosta. Kalasto- ja kalastustarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi ja se tulee määrätä tehtäväksi Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla Ii- ja Siuruanjoen turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, jossa Koivuojanlatvasuo on jo mukana. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaiseksi tulovuotta seuraavasta vuodesta alkaen 300 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu.
12 3. Oulunkaaren ympäristölautakunta, Pudasjärven kaupunki Ympäristölautakunta on todennut, että hakemussuunnitelmassa esitettyjä massansiirtoalueita on käytettävä kiintoaineen ja ravinteiden laskeutukseen, mikäli ne edistävät vesiensuojelua. Lisäksi toiminnanharjoittajan on säännöllisesti tarkastettava ojien ja lietekuoppien sekä laskeutusaltaiden kunto. Toimintaa tulee rajoittaa länsituulten aikana, jos pölyhaitoilla arvioidaan olevan vaikutuksia Tyräsuon Natura 2000 -alueeseen. Muistutukset 4. Iijoen vesistön kalastusalue Kalastusalue on esittänyt kalatalousmaksuksi 730 euroa vuodessa eli 5 /ha. Vaadittu 5 euroa hehtaarilta on yleisesti käytetty Suomessa. Kalatalousmaksun tulee olla niin suuri, että sillä voidaan tehdä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja korjaavia toimenpiteitä. Kyseessä olevien vesistöjen tila on saatu korjaavien toimien avulla hieman parantumaan ja toimia halutaan jatkaa. Hakijan vastine Ympäristölupavirastoon 28.4.2009 saapuneessa vastineessa on hakija esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Koivuojanlatvasuon poikki ei hakijan selvitysten mukaan mene moottorikelkkareittiä. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Hakija yhtyy lupamääräysten tarkistamisen osalta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen esittämään eli tarkistaminen tulee tehdä vuoden 2019 loppuun mennessä. 3. Oulunkaaren ympäristölautakunta, Pudasjärven kaupunki Hakijalla ei ole huomautettavaa ympäristölautakunnan esittämiin vaatimuksiin. 4. Iijoen vesistön kalastusalue Vaatimus 730 euron vuotuisesta kalatalousmaksusta tulee perusteettomana hylätä. Hakija on esittänyt 300 euron vuotuista kalatalousmaksua, joka perustuu haitta-arvioon. Siuruanjoella ei ole perusteita määrätä johonkin yleiseen yksikköhintaan perustuvaa kalatalousmaksua. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on esittänyt lausunnossaan samansuuruista kalatalousmaksua kuin hakija.
13 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Pohjois-Suomen vesioikeuden 17.12.1999 antama päätös nro 69/99/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat sekä Vaasan hallinto-oikeuden 14.9.2000 antama päätös. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Koivuojanlatvasuon turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa Siuruanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 146 ha. Siuruanjoen kalasto- ja kalastushaittojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Koivuojanlatvasuon vesien johtamisesta aiheutuneen ja aiheutuvan Koivuojan, Saariojan ja Kiviojan vesialueen kalastuksen tuoton menetyksestä määrätään korvaus. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6.3 olevan piirustuksen "Koivuojanlatvasuo tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet" MK 1:10 000 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojaa tuotanto- ja syyskunnostusaikana Kiviojaan ja muulloin Koivuojaan. Massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä laskeutus- ja haihdutusaltaina sekä ruokohelpikenttinä kiintoaineen ja ravinteiden pidätykseen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.3 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet" MK 1:10 000 ja liitteenä 6.4 olevan piirustuksen "Rakennekuva virtaamansäätöpadosta varustettuna putkipatolevyllä mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävän padon, neljän laskeutusaltaan ja sulan maan ajan, kuitenkin ainakin 1.5. 31.10. yhden laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Vesi tulee jakaa rinnakkaisiin laskeutusaltaisiin tasaisesti ja laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uusi virtaamansäätöpato tulee tehdä ja ottaa käyttöön 31.10.2010 mennessä ja sen käyttöönotosta tulee ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muista mahdollisista vesienkäsittelyn tehostamistoimenpiteistä tulee ennen niiden toteuttamista toimittaa suunnitelmat ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Pintavalutuskentän toimintaa on tarkkailtava. On huolehdittava vesien tasaisesta leviämisestä kentälle. Mahdolliset oikovirtaukset ja vesien karkaamiset on välittömästi estettävä padotuksin, penkerein tai muilla toimenpiteillä. 5. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä 300 400 metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. 14 Päästöt ilmaan ja melu 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotantotoimet, aumaus ja lastaus on toteutettava sellaisella kalustolla ja tuuliolosuhteissa, ettei turvepölyä leviä Kivilammelle. Varastointi ja jätteet 7. Turvetta on tuotettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jät-
teet on lajiteltava Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Auma-alueilla saa varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuodessa. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen liitteenä 6.7 olevaa 15.12.2008 päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen valuma-allas. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 15 Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailua ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus voi tarkentaa kalasto- ja kalastustarkkailua ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus muuta tarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vuoden 2012 jälkeen käyttö-, päästö ja vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalastoja kalastustarkkailu Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
16 Kunnossapitovelvoitteet 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen vuosittain maksettava kalatalousmaksua 360 euroa Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi Koivuojanlatvasuon vesien vaikutusalueella Siuruanjoessa. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta kalatalousmaksu on maksettava voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. KORVAUSMÄÄRÄYS Korvaukset Luvan saajan on maksettava kertakorvauksena vuosilta 2009 2019 Koivuojan ja Saariojan vesialueiden kalastuksen tuoton alentumisesta Kollajan lohkokunnan Siuruan osakaskunnalle 363 euroa ja Metsähallitukselle 77 euroa sekä Kiviojan vesialueiden kalastuksen tuoton alentumisesta Kol-
lajan lohkokunnan Siuruan osakaskunnalle 484 euroa ja Metsähallitukselle 242 euroa. 17 Korko Korvaukset on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta (eräpäivä). Eräpäivän jälkeen maksetuille korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista vesistöön, sen kalastoon sekä kalastus- ja virkistyskäyttöön ja rapuun, kalatalousmaksun käytöstä ja sen tuloksellisuudesta, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta, yhteenveto käyttöpäiväkirjakoosteista ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattava päätös Pohjois-Suomen vesioikeuden 17.12.1999 antama päätös nro 69/99/1. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Koivuojanlatvasuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki vedet käsitellään sulan maan aikana pintavalutuksella. Settipatoon asennettava virtaamansäätöpato on riittävä käsittelymenetelmä, koska alueen tasaisuuden vuoksi koko alueen vesiä voidaan
sillä pidättää. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Koivuojanlatvasuon olosuhteissa. Kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvat haitat Siuruanjoella ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Koivuojanlatvasuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 18 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Sulan maan aikainen pintavalutus on vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Koivuojanlatvasuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa porojen liikkumiselle. Määräys 6 pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi on riittävä, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse muita häiriintyviä kohteita kuin Kivilampi. Ympäristölupavirasto on arvioinut, ettei suojelualueelle aiheudu sinne leviävästä pölystä haitallisia vaikutuksia. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksessä 11 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa.
19 Kalatalousmaksu Koivuojanlatvasuon kuormituksen haitalliset vaikutukset ulottuvat Siuruanjokeen ja osaltaan lisäävät eri kuormitustekijöiden yhteisvaikutusta. Koivuojanlatvasuon turvetuotannon aiheuttama ravinne-, COD Mn - ja kiintoainekuormitus vaikuttavat osaltaan purkuvesistön vedenlaatuun. Kuormitus näkyy selvimmin erilaisina kalastukseen sekä kalojen ja ravun elinoloihin liittyvinä haittoina, kuten veden sameutena, pohjan liettymisenä ja levänkasvun lisääntymisenä. Koivuojanlatvasuon sijainti ja kuormitus, purkureitit, eri kuormittajien yhteisvaikutus ja vaikutusalueen kalastollinen ja kalastuksellinen arvo sekä elpymässä oleva rapukanta huomioon ottaen alueen turvetuotannon vaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Hankkeiden yhteisvaikutusten takia on tarpeen määrätä lupamääräyksen 13 mukainen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi hankkeen vaikutusalueella. Turvetuotanto jatkuu Siuruanjoen vesistöalueella vielä suhteellisen pitkään, joten kalatalousmaksu on tarpeen haitallisten vaikutusten syntymisen ehkäisemiseksi tulevaisuudessakin. Tehtäessä toimenpiteitä maksun perusteella on kuultava vesialueen kalastusoikeuden haltijoita. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on vaatinut 300 euron vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä ja luvan saaja on hakemuksessaan esittänyt samaa. Iijoen vesistön kalastusalue on vaatinut 730 euron vuotuista kalatalousmaksua. Pohjois-Suomen vesioikeus määräsi 17.12.1999 antamallaan päätöksellä (nro 69/99/1) kalatalousmaksun suuruudeksi vuodesta 2000 alkaen 1 800 mk (303 euroa) vuodessa ja määräsi rakentamaan pintavalutuskentän. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty laskelmiin perustuvaa arviota kalatalousmaksun suuruudesta. Hakemussuunnitelmassa olevan tulevia päästöjä koskevan arvion perusteella ei ole odotettavissa, että kuormitus tulevalla lupakaudella merkittävästi pienenisi nykyisestä. Tällä perusteella kalatalousmaksua on korotettu elinkustannusindeksin nousua vastaavasti (kerroin joulukuusta 1999 lokakuuhun 2009 on 1,18). Kalatalousmaksulla on yksityisoikeudellisten vahinkojen ja haittojen ehkäisemisen lisäksi turvattava kalatalouden yleinen etu ja kalatalouden kehittämismahdollisuudet niillä vesialueilla, joille Koivuojanlatvasuon vesien haitallinen vaikutus ulottuu. Kalatalousmaksulla rahoitetaan myös tehtävän toimenpiteen kustannukset. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Korvausmääräyksen perustelut Hakemussuunnitelman mukaan Koivuojanlatvasuon kuormituksessa ei arvioida tapahtuvan muutosta, joten vaikutukset Kiviojassa ja Saariojassa säilyvät samalla tasolla kuin viime vuosina tai vähenevät tuotantoalan pienentyessä. Ympäristölupavirasto arvioi, että turvetuotantopinta-alan vähenemisen seurauksena Koivuojan, Saariojan ja Kiviojan vesistökuormitus ja kuormituksen aiheuttamat haitalliset vesistövaikutukset eivät heti vähene, vaan vesistön tilan parantuminen kestää useita vuosia. Korvausperusteeksi on otettu 17.12.1999 annetussa Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä
(nro 69/99/1) määrätyt vuotuiskorvaukset korotettuna elinkustannusindeksillä tämän päätöksen antopäivän hintatasoon. Elinkustannusindeksi oli joulukuussa 1999 1466 ja lokakuussa 2009 1723 eli kerroin on 1,18. Kalatalousmääräyksellä on tarkoitus estää tulevaisuudessakin korvattavien vahinkojen ja haittojen syntyminen Siuruanjoessa, kuten edellä kohdassa kalatalousmääräyksen perustelut on esitetty. Turvetuotanto jatkuu hakemuksen mukaan vielä suhteellisen pitkän ajan. 20 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen ja Oulunkaaren ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Iijoen vesistön kalastusalueen kalatalousmaksuvaatimus on hylätty. Ympäristölupavirasto viittaa edellä kohtiin kalatalousmaksu ja sen perustelut. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 66, 67, 71, 72, 74, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. Perustelut Pinta-alaltaan 30 300 hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa.
21 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Simo Perkkiö Mikko Keränen Juha Koskela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Juha Koskela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. JK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailuohjelma
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen 31.12.2009 saakka Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 15.1.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava 31.12.2009 saakka Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot 31.12.2009 saakka käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 690 182 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot 1.1.2010 alkaen käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 000 /020 6361 020 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 1