Policy Brief: No. 7/2015 Ekosysteemit Lähienergiaekosysteemit Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita lähienergiaan liittyen on tunnistettu? Mitä ne tarkoittavat lähienergiaekosysteemien synnyn kannalta? Miten lähienergiaekosysteemien syntyä voitaisiin tukea? Tämä artikkeli käsittelee lähienergialiiketoiminnan (kiinteistöjen energiantuotanto ja - hallinta) potentiaalia. Hyödynnämme artikkelissamme alan toimijoiden tunnistamia haasteita ja mahdollisuuksia. Tarkastelemme miten hajautettuun energiantuotantoon ja sen hallintaan liittyvän liiketoimintapotentiaalin voitaisiin valjastaa käytäntöön käyttäen hyväksemme ekosysteemin käsitettä. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi aloitetut kansainväliset ja kansalliset politiikkatoimet ovat tuottaneet merkittävän uusinvestointien aallon energiatehokkuuden lisäämiseksi rakennetussa ympäristössä. Energiantuotannon integroiminen osaksi kiinteistöjä on seuraava potentiaalinen kiinnostuksen kohde. Tämä vaatii energian tuotantopuolen osaamista ja yrityksiä. Tämän ns. lähienergialiiketoiminnan hyödyt eivät kuitenkaan ole saatavissa ilman uudistuksia liiketoimintatapoihin. Alan kehittymiselle on tärkeätä kiinteistö- ja energiaalan yritysten välinen yhteistyö, liiketoimintamallien uudistaminen, mahdollisuuksien tunnistaminen ja uuden teknologian sekä big datan merkitys. Lähienergialiiketoiminta kannattavimmillaan on ns. ekosysteemiliiketoimintaa, jossa yritykset saavat luotua uutta arvoa yhteistyössä ja pystyisivät näin paremmin hyödyntämään alan potentiaalin. Alan kehityksen kannalta on oleellista, miten hyvin alan yritykset itse tunnistavat yhteistoiminnan mahdollisuuksia ja pyrkivät aktiivisesti tuottamaan sellaisia toimintatapoja, joissa yhteistä arvoa voi syntyä. Innovaatiopolitiikan haasteena on tarjota yrityksille positiivisia signaaleja alan kannattavuudesta. Ekosysteemien tukeminen voi olla julkisille toimijoille yksittäisten yritysten tukemista luontevampaa, koska arvon yhteinen luominen ja arvon jakautuminen yksittäisille toimijoille ovat kaksi eri prosessia. Hankkeen nimi: Ecosystem Dynamics in Industry Transformation, EDIT Tekijä: Pia Pässilä, Lauri Pulkka, Seppo Junnila Liiketoimintaekosysteemillä tarkoitetaan tuotteiden tai palveluiden ympärille kehittyvää keskinäisriippuvaisten toimijoiden arvon yhteisluontia tuottavaa verkostoa. Hyvässä ekosysteemissä erikoistuneet toimijat yhdistävät ydinosaamisensa synergistisesti. Näin luotu arvo on enemmän kuin osiensa summa, eikä täten yhdenkään yksittäisen toimijan tavoitettavissa. Jotta arvon yhteisluominen on mahdollista, arvon jakautumisen täytyy kannustaa kaikkia jäseniä jatkamaan yhteistyötä.
Johdanto Lähienergialiiketoiminta vaatii sekä rakennus- ja energia-alan osaamista ja toimijoita. Tämä policy brief -artikkeli tarkastelee lähienergiaan liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Julkaisu pohjautuu Tekesin tukemaan Ecosystem Dynamics in Industry Transformation -projektiin. Projekti tarkastelee disruptiivisten innovaatioiden aiheuttamia muutoksia kolmella toimialalla: energia-, media- ja kaupan aloilla. Tämä julkaisu perustuu energiaosa-alueen tutkimukseen. Artikkelissa esittelemme lähienergialiiketoiminnan potentiaalia ekosysteeminäkökulmasta, alan toimijoiden tunnistamia haasteita ja mahdollisuuksia sekä julkisen sektorin merkitystä lähienergiaekosysteemien synnyn tukemisessa. Lähienergialla tarkoitamme kiinteistöjen energianhallintaa ja -tuotantoa. Liiketoiminta keskittyy tulevaisuudessa kiinteistöjen ympärille syntyviin symbioottisiin verkostoihin, ekosysteemeihin, joissa muun muassa energiankäyttö (energy consumption and management), elämäntapa ja turvallisuus (lifestyle support and safety) sekä sähköauto nivoutuvat kodin, kiinteistön tai useampien kiinteistöjen ympärille (Junnila, 2014). Tämänkaltainen uusi liiketoiminta-alue ei ole pelkästään kiinteistö- tai energiaalaa, vaan siihen kuuluu toimijoita molemmista ja todennäköisesti myös aivan uusia yrityksiä. Rakennettu ympäristö on suurten potentiaalien teollisuudenala. Se käsittää yli puolet kansallisvarallisuudesta, tuottaa 30 % bruttokansantuotteesta ja 20 % työpaikoista, sekä luo taloudelliset puitteet noin 50 % ympäristöinvestoinneista. Rakennusten energiankulutuksella on merkitystä koko Suomen taloudelle; rakennetun ympäristön osuus kaikesta energian kulutuksesta on noin 40 %. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi aloitetut kansainväliset ja kansalliset politiikkatoimet ovat tuottaneet merkittävän uusinvestointien aallon energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi rakennetussa ympäristössä. Energiantuotannon integroiminen osaksi rakennuksia vaatii rakentamisalan lisäksi myös energian tuotantopuolen osaamista ja yrityksiä. Niin kutsut nolla- ja plusenergiatalot, jotka vaativat rakennukselta energiatehokkuuden lisäksi omaa energiantuotantoa, ovat keskeinen kiinteistö-, rakennus- ja energia-aloja yhdistävä kehityskohde. Lisäksi Advanced Energy -ratkaisut eli digitaaliset energianhallinnan ja säästämisen välineet ja älykkäät sähköverkot lisäävät kiinteistöalan osaamisen tarvetta energiantuotannossa ja -hallinnassa. Kiinteistöjen oma energiantuotanto on Suomessa puunpolttoon pitkälti perustuvaa (Heinonen, Junnila 2014) Viime vuosina myös maalämpö on noussut pientaloasujien suosioon. Muutoin Suomen energiantuotanto pohjautuu yhä suurelta osin fossiilisiin polttoaineisiin (40 %, turve mukaan lukien 44 %), ydinvoimaan (18 %) ja edellä mainittuihin puupolttoaineisiin (26 %). Uusiutuvan energian osuus kokonaisloppukulutuksesta on noin 30 %, mikä tarkoittaa, että muiden kuin puupolttoaineiden kulutus on vielä marginaalista. (Tilastokeskus 2014) Maailmanlaajuisesti uusiutuvien osuus energiantuotannosta on kasvussa, ja Suomessakin esimerkiksi aurinkoenergian kysyntä on lisääntynyt (Kortelainen, 2013). Pidemmällä aikavälillä muutos suuntautuu kohti uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa energiantuotantoa. Tämä vaatii kuitenkin älykkyyttä sähköverkolta sekä systeemisiä
innovaatioita, joilla tuotannon ja kulutuksen eriaikaisuutta voidaan hallita (Lund, 2014). Myös ansaintalogiikka markkinoilla muuttuu, kun energiantuotannon marginaalikustannukset pienenevät tai katoavat kokonaan. Ammattimaiselle energianhallinnalle on liiketoimintapotentiaalia. Tämänkaltaisen liiketoiminnan kehitys riippuu paljolti siitä, miten lähienergiaekosysteemit rakentuvat. Toimivan ekosysteemin keskiössä on yhteinen arvonluonti. Lähienergia ekosysteemi Ekosysteemi on tehokas kielikuva, mutta sillä ei ole yhtä vakiintunutta merkitystä. Laajimmillaan ekosysteemiä käytetään ikään kuin synonyymina klusterille tai innovaatiojärjestelmälle, erityisesti kun halutaan korostaa sen kansalliset ja toimialarajat ylittäviä piirteitä. Me käytämme ekosysteemiä sen suppeammassa merkityksessä tarkoittaen arvon yhteisluomiseen tietoisesti keskittyvää keskinäisriippuvaisten toimijoiden verkostoa. Tukeudumme erityisesti Thomaksen ja Aution (2015) sekä Thomaksen, Aution ja Gannin (2015) esittämään ekosysteemin määritelmään. Ekosysteemin keskiössä on arvon yhteisluonti, joka riippuu verkoston jäsenistä, rakenteesta ja ominaisuuksista (Kuvio 1). Hyvässä ekosysteemissä erikoistuneet toimijat yhdistävät ydinosaamisensa synergistisesti. Näin luotu arvo on enemmän kuin osiensa summa, eikä täten yhdenkään yksittäisen toimijan tavoitettavissa. On kuitenkin syytä huomioida, että arvon yhteisluominen tapahtuu systeemitasolla ja arvon jakautuminen yritystasolla. Kaikki ekosysteemin jäsenet eivät hyödy osallistumisestaan tasaisesti. Miten arvo jakautuu eri toimijoille, riippuu muun muassa omistusoikeuksista sekä toimijoiden kyvystä vaikuttaa ekosysteemin tavoitteisiin ja toimintaan. Jotta arvon yhteisluominen on mahdollista, arvon jakautumisen täytyy kannustaa kaikkia jäseniä jatkamaan yhteistyötä. Kuvio 1. Arvon yhteisluominen tapahtuu ekosysteemitasolla ja arvon jakautuminen yritystasolla. Käytämme lähienergiaekosysteemin käsitettä artikkelissa tarkastellaksemme, miten hajautettuun energiantuotantoon ja sen hallintaan liittyvän liiketoimintapotentiaalin voi valjastaa käytäntöön. Lähestymme asiaa seuraavien kysymysten kautta: Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita lähienergiaan liittyen on tunnistettu? Mitä ne tarkoittavat lähienergiaekosysteemien synnyn kannalta? Miten lähienergiaekosysteemien syntyä voitaisiin tukea? Lopuksi annamme myös toimenpide-ehdotuksia lähienergiaekosysteemien tukemiseksi.
Aineisto Tämä julkaisu pohjautuu pääosin lähienergiatyöpajaan, joka pidettiin Aaltoyliopistolla Otaniemessä Espoossa 8.12.2014. Työpajaan osallistui Aalto-yliopiston tutkijoita, yritysedustajia sekä Lähienergialiiton edustaja. Yhteensä osallistujia oli 17. Työpaja sisälsi alustukset prof. Peter Lundilta (Aalto) sekä Prof. Seppo Junnilalta (Aalto), ryhmäkeskustelut sekä loppuyhteenvedon keskusteluista. Lähienergia-alan mahdollisuudet ja haasteet Lähienergia-alalla haasteena ja mahdollisuutena uudet yhteistyökuviot, liiketoimintamallit sekä tieto ja teknologia Lähienergia-alaan liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja haasteita tunnistettiin lukuisia (ks. Taulukko 1). Näiden haasteiden ja mahdollisuuksien kautta voidaan tunnistaa useita elementtejä, jotka ovat tärkeitä lähienergia-alan kehittymisessä: 1) Kiinteistö- ja energia-alan yritysten välinen yhteistyö 2) Liiketoimintamallien uudistaminen ja mahdollisuuksien tunnistaminen 3) Uuden teknologian ja big datan merkitys Yritysten välinen yhteistyö tunnistettiin sekä haasteeksi että mahdollisuudeksi. Yhteistyö ja sen kehittäminen nähtiin tärkeäksi toimivien kokonaiskonseptien tarjoamiseksi asiakkaille. Työpajan jäsenet toivat myös ilmi, että yksittäisen kohteen pidemmän ajan arvonluonti on harvemmin yksittäisen yrityksen intresseissä. Erilaisilla, yhteistyöllä toteutetuilla konsepteilla voitaisiin hakea ratkaisua tähän tilanteeseen. Hyvin merkittäväksi asiaksi nousi uusien mahdollisuuksien tunnistaminen sekä liiketoimintamallien kehittäminen: osin näitä on markkinoilla jo syntynytkin. Erilaiset energianhallintaa ja energiatehokkuutta parantavat ratkaisut, kuten kysyntäjoustopalvelu jolla sähkön kulutuksen ajankohtaa voidaan rajoittaa sähköyhtiön puolesta on tuotu tarjolle yritysasiakkaiden lisäksi myös kotitalouksille. Näitä tuntilaskutusjärjestelmään perustuvia ratkaisuja työpajan jäsenet näkisivät mielellään laajemmin hyödynnettyinä. Tämän kaltaisten ratkaisujen lisääntyminen sekä laajamittainen markkinoiden valloitus ovat silti vasta kehityksen asteella: arvonluomisen potentiaali todettiin osittain hankalaksi tunnistaa, ja kotimaan markkinat nähtiin pieninä. Sen sijaan globaalilla tasolla markkinoiden olemassaoloon uskottiin. Energiatehokkuutta parantavat energianhallinnan ratkaisut koettiin tarpeelliseksi tuoda markkinoille viihtyvyyttä ja turvallisuutta tarjoavina palveluina, eikä niinkään taloudelliseen säästöön vedoten. Erityistä haastetta uusiutuvan energian käyttöönottoon tuo sähkön mieltäminen geneeriseksi kulutushyödykkeeksi, jonka tuotteistamista ei ole suuressa mittakaavassa tehty. Osallistujat myös otaksuivat, että kaikki lähienergiaan liittyvät liiketoimintamahdollisuudet eivät vielä ole tiedostettuina ja ala voi kasvaa tulevaisuudessa myös muilla kuin jo ennakoitavissa olevilla osa-alueilla. Kotien ja muiden kiinteistöjen sähkölaitteiden älykkyyden lisääntymisen merkitystä ei välttämättä vielä edes tiedosteta.
Taulukko1. Lähienergian mahdollisuudet ja haasteet Liiketoimintamahdollisuudet Haasteet Kokonaiskonsepteja ja avaimet käteen periaatteella toimivia tuotteita yhteistyöllä Mm. sähköauton integrointi osaksi kodin energiajärjestelmää parantaa taloudellisuutta Olemassa olevia ratkaisuja tulisi hyödyntää paremmin Uusia arvoja, kuten käyttäjälähtöisyys, viihtyvyys ja turvallisuus samaan tuotepakettiin Energian big datan luominen esim. julkisen vallan voimin avoimesti saataville: synnyttäisi liiketoiminnan ideoita Tuotteistaminen (esim. Helsingin Energian aurinkopaneelit ja Teslan kotikäyttöön tarkoitetut akustot) Globaalien markkinoiden kysynnän hyödyntäminen Energiaa hankala differentioida lisäarvon luomiseksi Energian osuus kulutuksesta on pieni Automatisoidut ratkaisut ovat kalliita Yrityksillä hankaluuksia luoda isoja, tuottavia kokonaisuuksia Suomen pienet markkinat Kielteinen asenneilmapiiri Alan toimijat hyvin hajallaan Politiikan epädynaamisuus Politiikkamekanismeista liian vähän tutkimustietoa ja osaamista Vanha teollisuus ohjaa energiapolitiikkaa Energiateollisuus laajalti säänneltyä; yrittäjä ja läppäri - malli ei toimi (vrt. peliteollisuus) Tulevaisuuden haasteena miten ja kenelle lähienergia-alan potentiaali konkretisoituu lisäarvona. Nämä esille tuodut haasteet ja mahdollisuudet kuvaavat hyvin tämän hetkistä tilannetta lähienergia-alalla: mahdollisuuksia tuntuisi olevan paljon, mutta ei käsitystä siitä miten ja kenen toimesta näitä voisi hyödyntää. Energiatehokkuuden isoimmat yksittäiset säästökohteet on jo tunnistettu ja toimenpiteisiin ryhdytty. Sen sijaan kertamäärältään pienemmät, vaikkakin esiintyvyydeltään lukuisammat säästökohteet ovat vielä hyödyntämättä tai niitä ei ole edes tunnistettu (Junnila, 2014). Energiankulutuspuolella ongelmaksi muodostuu sen pieni osuus muusta kulutuksesta: asumisen energiankulutukseen menee suomalaisella keskimäärin 856 euroa vuodessa kun tavaroihin käytetään 2859 euroa ja autoiluun keskimäärin 2598 euroa vuodessa (Tilastokeskus 2012). Energiantuotannon ja hallinnan liiketoimintaan vaikuttaa myös kiinteistö- ja energiaalan keskimääräistä suurempi konservatiivisuus. Tätä selittää osin se, että arvo on infrastruktuuriin (kiinteistöt, sähköverkot, tuotantolaitokset) sitoutunutta ja siten aiemmat valinnat rajoittavat helposti tulevaisuuden toimia ja niiden kannattavuutta. Tämä ns. polkuriippuvuusilmiö saattaa siis toimia rajoittavana ja hidastavana tekijänä. Tämän lisäksi uusien toiminta-alueiden luomista rajoittaa myös mieltymys pysytellä ns. suuruuden ekonomiassa eli toiminnan kohdistamisessa ensisijaisesti niihin kohteisiin joista voidaan saada kerralla mahdollisimman suuri hyöty. Tämä näkyi työpajassakin: osallistujat kokivat riittävän isojen kokonaisuuksien hahmottamisen puutteen suureksi haitaksi.
Myös työpajassa esitetty ajatus energian big datan luomisesta vaikka saikin kannatusta ja innostusta herätti epäilystä siitä, mitä datalla oikeastaan tehtäisiin. Lisäksi pohdittiin olisiko riittävän isoja, tuottavia kokonaisuuksia mahdollista luoda. Samalla on selvää, että lähienergialiiketoiminnassa arvoa täytyy luoda innovatiivisesti, muitakin kuin rahan säästämiseen korostavia keinoja käyttäen. Lisäksi uudet tuotteet tulee osata myydä ja yhdistelemällä uusia osasia kokonaisuuteen voi saada lisää taloudellista kannattavuutta. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta on luonnollista, että liiketoiminnan painopiste halutaan suunnata kohti isoja, varmemmilta vaikuttavia voittoja. Kuitenkin markkinoiden kehittyessä juuri pienemmät yksittäiset, mutta lukuisat virrat voivat tuottaa pidemmällä aikavälillä arvoa yrityksille. Historia tuntee myös monia esimerkkejä siitä, miten uudet toimijat ovat vallanneet markkinoita vakiintuneilta yrityksiltä ottamalla osansa ensin kyseisen alan vähiten arvoa tuottaneilta osa-alueilta (Christensen 2003). Arvonluonnilla ekosysteemeissä lähinergialiiketoiminnasta kannattavaa Lähienergia-alan haasteet asettuvat uuteen näkökulmaan, kun alan muodostumista katsotaan ekosysteemiajattelusta käsin. Kuten artikkelin alussa totesimme, ekosysteemin keskiössä on arvon yhteisluonti, joka ideaalitilanteessa tapahtuu erikoistuneiden toimijoiden ydinosaamisen synergisellä yhdistämisellä. Tästä yhdistämisestä johtuen yritykset pystyvät yhdessä tuottamaan enemmän arvoa, kuin yksikään toimija olisi erikseen saanut aikaiseksi. Ottaen huomioon työpajassa esille tuodut huolet toimijoiden hajanaisuudesta sekä tarpeesta yhteistyöllä tuotettuihin kokonaisratkaisuihin voidaankin esittää, että kannattavin lähienergia-alan toimintamuoto on luonteeltaan selkeästi ekosysteemimäistä: yhteinen arvonluonti toisi jo todetut mahdollisuudet toteutettavammaksi. Valtion innovaatiotoiminta sekä alaa yhdistävät järjestöt, kuten Lähienergialiitto voivat tuoda toimijoita yhteen ja lisätä alan tunnettuutta. Pitkällä aikavälillä kysymys on kuitenkin myös siitä, miten hyvin alan yritykset itse tunnistavat yhteistoiminnan mahdollisuuksia ja pyrkivät aktiivisesti tuottamaan sellaisia toimintatapoja, joissa yhteistä arvoa voi syntyä. Varovaisesti voisi sanoa, että ekosysteemin aloitusvaihe on käynnistynyt. Innovaatiopolitiikan haasteet Innovaatiopolitiikan haasteena luoda positiivisia signaaleja ekosysteemien keskeisille liiketoiminnoille Ekosysteeminäkökulmasta innovaatiopolitiikan haaste on olemassa olevien sekä potentiaalisten ekosysteemien tunnistamisessa, niiden kehitysmahdollisuuksien lisäämisessä ja niille haitallisten toimien poistamisessa. Toisaalta ekosysteemien tukeminen voi olla julkisille toimijoille yksittäisten yritysten tukemista luontevampaa, koska arvon yhteinen luominen ja arvon jakautuminen yksittäisille toimijoille ovat kaksi eri prosessia. Yritysten riskien arviointi ei ole puhdas tekninen kaava, vaan siihen vaikuttavat myös asenteet ja arvot. Siksi politiikan tulee ensisijaisesti pystyä vaikuttamaan siihen, millaisiksi yritykset mieltävät riskit ja tuotot. (Wüstenhagen & Menichetti, 2012). Erityisestä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että poliittiset signaalit ekosysteemien keskeisille liiketoiminnoille ja niiden ympärille muodostuville verkostoille olisivat positiiviset.
Toimenpide-ehdotukset Energian big datan luominen synnyttäisi uutta liiketoimintaa Lähienergiaekosysteemien syntyä voitaisiin tukea seuraavilla suorilla tukikeinoilla: Luodaan kaikille avoin energia tietokanta, energian big data, joka sisältää kaiken energian kulutuksen (rakennusten energialuokitus, teollisuus) ja tuotannon paikkatietomallissa. Tietokanta palvelisi uusien liikeideoiden luontia ja tiedon hyödyntämistä uudessa liiketoiminnassa Tutkimuksella tuotetaan aktiivisesti tietoa erilaisten politiikkakeinojen vaikutuksista sekä välitetään tätä tietoa virkamiehille sekä politiikoille Aktiivisella skenaariotyöllä helpotetaan heikkojen signaalien ja mahdollisten tulevaisuuden nousevien ekosysteemien tunnistusta Tarkempi lukeminen Christensen, Clayton & Michael Raynor. 2013. The innovator's solution: Creating and sustaining successful growth. Harvard Business Review Press. Halme, M. et al. 2014. Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla. Helsinki. Heinonen, Jukka & Junnila,Seppo. 2014. Residential energy consumption patterns and the overall housing energy requirements of urban and rural households in Finland, Energy and Buildings, Volume 76, Pages 295-303 Junnila, S., 2014. Lähienergia liiketoimintana? Esitys lähienergiatyöpajassa, Espoo. Kortelainen, K., 2013. Aurinkoenergia hyvässä kasvussa Suomessa. Tekniikka ja Talous. Loock, M., 2012. Going beyond best technology and lowest price: on renewable energy investors preference for service-driven business models. Energy Policy, 40, pp.21-27. Lund, P.D., 2014. Energy Transitions - Observations and Implications. Esitys lähienergiatyöpajassa, Espoo. Sitra, 2013. Palveluintegraattoritoiminta ja sen vauhdittaminen Suomessa. Keskustelupaperi. Sitra. Tilastokeskus. 2012. Kulutustutkimus 2012. Helsinki Tilastokeskus. 2014. Energian hankinta ja kulutus. 4. Vuosineljännes. Helsinki Thomas & Autio. 2014. The fifth facet: The ecosystem as an organizational field. DRUID Society Conference 2014, CBS, Copenhagen, June 16-18. Thomas, Autio & Gann. 2015. Value Creation and Appropriation in Platform Ecosystems. Forthcoming. Wüstenhagen, R. & Menichetti, E. 2012. Strategic Choices for Renewable Energy Investment: Conceptual Framework and opportunities for further research. Energy Policy, 40, pp.1-10.a