Rikollisuus, siirtolaisuus ja turvapaikanhakijat Taustatietoa rikollisuudesta Venäjällä ja Suomen lähialueilla sekä siirtolaisuudesta ja maahanmuutosta Venäjällä ja Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi
SISÄLLYSLUETTELO Rikollisuus Venäjällä... 1 Yhteenveto... 1 Rikostilastot Venäjällä... 4 Rikostyypit... 6 Huumausainerikokset... 8 Rikoksista tuomitut... 9 Ulkomaalaisten tekemät rikokset... 1 Rikollisuuden vertailu Suomen ja Venäjän välillä... 11 Rikollisuus lähialueilla... 12 Ulkomaalaisten tekemät rikokset Suomessa... 15 Virolaisten ja venäläisten rikokset Suomessa... 18 Viranomaisarviot ja muut selvitykset... 24 Johtopäätöksiä... 25 Siirtolaisuus... 26 Siirtolaisuus Venäjällä... 26 Maahanmuutto Suomessa... 28 Turvapaikanhakijat... 3
1 RIKOLLISUUS VENÄJÄLLÄ Tässä liiteraportissa tarkastellaan rikollisuuden kehitystä Venäjällä ja Suomen lähialueilla sekä vertaillaan rikollisuuden määrää Venäjän ja Suomen välillä. Osiossa on tarkoitus luoda katsaus rikollisuuden nykytilanteeseen, sen kehitykseen viime vuosien aikana sekä rikollisuuden riskitekijöihin lähialueilla. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen, Venäjän sisäministeriön ja Venäjän tilastovirasto Rosstatin antamiin lukuihin. Liiteraportin toisessa osassa tarkastellaan erityisesti työperäistä siirtolaisuutta Venäjällä sekä maahanmuuttoa Venäjällä ja Suomessa. YHTEENVETO Rikollisuus Venäjällä ja lähialueilla Venäjän ja Suomen välisten rikostilastojen vertailu on haasteellista maiden erilaisten tilastointitapojen vuoksi. Rikollisuuden kehityksen arviointia Venäjällä vaikeuttaa lisäksi se, että maan sisäministeriön julkaisemia rikostilastoja on joissain yhteyksissä luonnehdittu epäluotettaviksi. Venäjän rikostilastojen kehityksen osalta tässä osiossa kerrottuja tietoja onkin tarkasteltava lähinnä suuntaa-antavasti. Rikosten määrien yleinen kehitys näyttäisi olleen 2-luvun puolivälin jälkeen laskusuhdanteinen suurimmassa osassa rikostyypeistä. Todellisen tilanteen arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, koska vaikka Venäjän poliisin tietoon tulleiden rikollisuuteen liittyvien ilmoitusten ja tiedonantojen lukumäärä on kasvanut, näistä ilmoituksista rikoksiksi rekisteröityjen tapausten osuus (sellaisten, jotka ovat johtaneet tutkinnan käynnistämiseen) on pienentynyt. Yleinen kehitys näyttää ollen sellainen, että niin Venäjällä kokonaisuudessaan, kuten myös lähialueilla törkeiden ja erityisen törkeiden rikosten osuus kaikista rikoksista on laskenut. Esimerkiksi ryöstöjen ja varkauksien määrä on laskenut vuodesta 25 lähtien. Toisaalta esimerkiksi huumausainerikosten määrä erityisesti suurkaupungeissa, esimerkiksi Pietarissa, on pysytellyt korkeana sen jälkeen kun huumerikosten määrä alkoi 199-luvun alussa voimakkaasti kasvaa. Vertailtaessa lähialueiden rikostilastoja Venäjän valtakunnallisiin tilastoihin, voidaan todeta, että rikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on valtakunnan keskitasoa pienempi Pietarissa ja Leningradin oblastissa, mutta suurempi Karjalan tasavallassa ja Murmanskin oblastissa. Toisaalta törkeiden ja erityisen törkeiden rikosten osuus rikosten kokonaismäärästä on Pietarissa ja Leningradin oblastissa suurempi kuin Karjalan tasavallassa ja Murmanskin oblastissa. Tästä voidaan siis vetää johtopäätös, että vaikka rikoksia tapahtuu Pietarin seudulla vähemmän kuin muilla lähialueilla, ne ovat luonteeltaan vakavampia.
2 Rikollisuuden kehityksestä on nostettava erityiseen tarkasteluun voimakas huumerikollisuuden kasvu 199-luvun alusta 2-luvulle. Vaikka huumerikosten määrissä olikin selkeä notkahdus 2-luvun puolivälissä, lähti niiden määrä sen jälkeen taas kasvuun ja on nykyisin lähes samoissa lukemissa kuin huippuvuosina 2-luvun alussa. Huumerikollisuuden suurehko osuus muista rikostyypeistä korostuu erityisesti Pietarissa ja Moskovassa. Viisumin vaikutus rikollisuuteen Venäläismatkailijoiden Suomessa tekemät rikokset ja rikkomukset ovat vähentyneet 2-luvulla selvästi. Todennäköisin syy tähän on pelko viisumin menettämisestä jos matkailija syyllistyy Suomessa esimerkiksi ylinopeuteen. Virolaiset ovat tehneet Suomessa rikoksia suhteessa huomattavasti venäläisiä useammin sen jälkeen, kun Viron ja Suomen välille tuli viisumivapaus vuonna 1997. Merkittävämmin virolaisten rikokset alkoivat kuitenkin lisääntyä vasta Viron liityttyä Euroopan Unioniin ja Schengen-alueeseen. On kuitenkin todennäköistä, että venäläisten tekemät rikokset ja erityisesti liikennerikkomukset tulevat moninkertaistumaan viisumivapauden myötä, sillä liikennesakko on saattanut estää viisumin saannin, mutta sen perusteella ei voida määrätä maahantulokieltoa. Sen sijaan syyllistyminen omaisuusrikokseen voi viisumivapauden jälkeenkin johtaa käännytykseen ja sen myötä maahantulokieltoon. Vaikka viisumipakko Suomen ja Venäjän väliltä poistuisikin, viisumin menettämiseen liittyvä pelotevaikutus voidaan säilyttää käännyttämällä rikoksiin syyllistyneet Suomesta. Tällöin heistä tulee merkintä rajaviranomaisten rekisteriin ja heidän pääsyään Suomeen voidaan tämän perusteella jatkossa rajoittaa. Toisin sanoen ei-toivottujen henkilöiden pääsy Suomeen voidaan estää, vaikka viisumipakko poistuisikin. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että rajaviranomaiset joutuvat käsittelemään nämä tapaukset ja käännyttämään ei-toivotut matkustajat raja-asemilla. Se lisää työmäärää raja-asemilla sekä heikentää rajaasemien läpäisykykyä. Siirtolaisuus ja maahanmuutto 2-luvulla Venäjän talouskasvu houkutteli maahan runsaan määrän työperäisiä siirtolaisia, joista pääosa alhaisemman elintason naapurimaista sekä erityisesti Keski-Aasian entisistä NL:n tasavalloista. Tällaisia työperäisiä siirtolaisia on saapunut Venäjälle 2-luvulla mm. Ukrainasta, Uzbekistanista, Tadzhikistanista, Kirgisiasta ja Moldovasta. Kontrolloimaton maahanmuutto on aiheuttanut sen, että arvioiden mukaan suurin osa työperäisistä siirtolaisista oleskelee Venäjällä laittomasti ilman asiaankuuluvia oleskelu- tai työlupia. Vuoden 29 taantuman jälkeen siirtolaisten määrä Venäjällä kääntyi laskuun. Venäjän muuttoviraston vuonna 213 tekemän arvion mukaan Venäjällä on tällä hetkellä noin 5,3 miljoonaa työperäistä siirtolaista, joista 3,5 miljoonaa työskentelee ilman työlupaa. Siirtolaiset ovat sijoittuneet erityisesti suurkaupunkeihin ja matalapalkka-aloille.
3 Pakolaisten osuus Venäjälle ulkomailta saapuvista henkilöistä on varsin vähäinen kaikista maahan saapuvista henkilöistä. Viime vuosien aikana pakolaisina maahan saapuneiden lukumäärä on vaihdellut noin 5 1 henkilöön vuositasolla. Venäjän muuttoviraston mukaan suurin osa pakolaisista saapuu maahan eteläisistä naapurivaltioista, esimerkiksi Kazakstanista, Georgiasta, Uzbekistanista ja Tadzhikistanista. Maastamuutto Venäjältä oli voimakkaimmillaan 199-luvun alkupuolella ja on hidastunut 2-luvun aikana. Reaalisen maastamuuton arvioiminen 2- luvulla on kuitenkin hankalaa, sillä esimerkiksi tilastovirasto Rosstat rekisteröi ainoastaan maasta lopullisesti poismuuttaneiden määriä, eikä esimerkiksi väliaikaisesti ulkomaille muuttavia. 2-luvulla maastamuuton määriin on vaikuttanut erityisesti maan poliittinen ja taloudellinen tilanne. Suuri osa maastamuuttajista lähtee taloudellisesti köyhimmiltä ja epävakaisimmilta alueilta, erityisesti Kaukasukselta. Venäläisten viime vuosina Suomessa tekemien kansalaisuushakemusten määrä on vaihdellut vuositasolla 14 ja 21 hakemuksen välillä. Vuodesta 26 lähtien tarkasteltuna hakemusten määrä oli suurin vuonna 212, jolloin venäläiset jättivät yhteensä 2111 kansalaisuushakemusta. Sen sijaan venäläisten osuus kaikkien ulkomaalaisten tekemistä kansalaisuushakemuksista on ollut selvässä laskussa vuodesta 27. Venäjän alueelta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on pysytellyt liki samansuuruisena 2 luvulla ja on ollut vuositasolla noin 2 4 hakijaa. Poikkeuksen tekee kuitenkin vuosi 29, jolloin Suomesta haki 62 Venäjältä tulevaa turvapaikanhakijaa. Myös Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden osuus suhteessa kaikkiin turvapaikanhakijoihin on pysytellyt samalla tasolla 2-luvulla ja on vaihdellut noin 5,5 %:sta aina 11 %:iin.
Lukumäärä Muutos% 4 RIKOSTILASTOT VENÄJÄLLÄ Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu Venäjän sisäministeriön rekisteröimiä rikoksia, joiksi luetaan rikokset, joista on käynnistetty poliisitutkinta. Rekisteröityjen rikosten määrä alkoi kasvaa Neuvostoliiton loppuvuosina ja tilanne säilyi tasaisena 199-luvulla. Rekisteröityjen rikosten määrä lisääntyi vuosien 22 ja 26 välillä, mutta sen jälkeen määrä alkoi vähentyä. Vuonna 212 rekisteröityjen rikosten määrä on laskenut alle 199-luvun keskitason. Vuonna 212 Venäjällä rekisteröitiin yhteensä 2,3 miljoonaa rikosta. 45 4 35 3 Kaikkien rekisteröityjen rikosten määrä ja muutos 4 3 2 25 2 1 15 1 5 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212-1 -2 Rekisteröidyt rikokset Muutos ed. vuoteen Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat
Rikosten lukumäärä % 5 2-luvulla Venäjän synkimmät rikostilastovuodet olivat vuonna 23, jolloin tehtiin eniten törkeitä rikoksia, sekä 26, jolloin rekisteröitiin lukumääräisesti eniten kaikkia rikoksia: yhteensä 3,85 miljoonaa rikosta. Vuoden 26 jälkeen rekisteröityjen rikosten lukumäärä on kääntynyt laskuun ja samalla myös törkeiden ja erityisen törkeiden rikosten osuus kaikista rikoksista on pienentynyt. Kun vielä vuonna 23 törkeiden rikosten osuus kaikista rikoksista oli lähes 4 %, oli se vuoteen 212 mennessä laskenut 25 %:iin. 45 Törkeiden rikosten osuus 45 4 4 35 3 25 2 18151 93684 176988 17451 961133 851392 796224 684347 6757 56984 35 3 25 2 15 1 1676247 19576 247775 278872 262148 235847 2198596 1944452 17973 1732364 15 1 5 5 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Lievät rikokset Törkeät ja erityisen törkeät rikokset Törkeiden rikosten %osuus Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat
Lukumäärä 6 RIKOSTYYPIT Vertailtaessa eri rikostyyppien määriä vuodesta 1991 vuoteen 212 voidaan havaita seuraavia trendejä: Varkaudet kasvoivat 199-luvun alussa ja 2- luvun puolivälissä, ja lähtivät laskuun vuoden 26 jälkeen; ryöstöt kasvoivat erityisesti 2-luvun puolivälissä, jonka jälkeen niiden määrä on vähentynyt; tappojen, murhien ja murhayritysten määrät olivat huipussaan 199-luvun alusta vuoteen 28, jolloin niiden määrä kääntyi laskuun. Erityisesti huomioitavaa on huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden kasvu, joka on jatkunut tasaisena 199-luvun alusta saakka. Huumausainerikosten määrä on yli 11- kertaistunut vuodesta 1991 vuoteen 212. 18 Rikostyypit 16 14 12 1 8 6 4 2 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat Tappo, murha tai surma ja niiden yritykset Ryöstö Varkaus Huumausainerikokset
Indeksi, 1=22 7 Kun tarkasteluun otetaan viimeisen kymmenen vuoden ajanjakso, voidaan todeta, että vuonna 212 tappojen, murhien, surmien ja niiden yritysten, sekä ryöstöjen lukumäärät ovat vähentyneet, mutta huumausainerikoksien määrät lisääntyneet. Vuonna 212 rekisteröitiin vuoteen 22 verrattuna 15,5 % enemmän huumausainerikoksia. Huumausainerikosten suhteellinen määrä muihin rikostyyppeihin nähden on kasvanut erityisen paljon Pietarissa. 25 Eri rikostyyppien määrien suhteellinen kehitys 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat Tappo, murha tai surma ja niiden yritykset Ryöstö Varkaus Huumausainerikokset
Määrä Muutos ed. vuoteen 8 HUUMAUSAINERIKOKSET Vertailussa mukana olevista rikostyypeistä erityisesti huumausainerikosten määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten 2 vuoden aikana. Huumerikosten määrän kasvu on ollut voimakkaimmillaan 199-luvulla ja 2-luvun puolivälissä. Vuonna 212 huumausainerikosten määrä kasvoi 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. 3 Huumausainerikokset 1 25 8 2 6 15 1 4 2 5-2 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212-4 Huumausainerikokset Muutos ed. vuoteen Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat
Henkilöä vuodessa 9 RIKOKSISTA TUOMITUT Rikoksista tuomittujen henkilöiden määrä on vaihdellut viimeisten 2-vuoden aikana 1, 1,7 miljoonaan tuomittuun vuodessa. Rikoksista tuomittuja henkilöitä oli enimmillään 199-luvun ja 2-luvun vaihteissa. Tuomittujen määrä on laskenut vuodesta 25 lähtien. Rikoksista vankeuteen tuomittujen henkilöiden määrä oli suurimmillaan 199-luvun toisella puoliskolla. Vankeuteen tuomittujen henkilöiden määrä kääntyi laskuun vuonna 28. 2 Rikostuomiot ja vankeuteen tuomitut 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Rikoksista tuomittujen määrä Vankeuteen tuomittujen määrä Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat
Määrä Osuus kaikista tuomituista 1 ULKOMAALAISTEN TEKEMÄT RIKOKSET Vaikka venäläisessä mediassa on viime aikoina keskusteltu ulkomaalaisten (erityisesti laittomat siirtolaiset) tekemien rikosten määrän kasvusta, rikoksista tuomittujen ulkomaalaisten määrä kääntyi laskuun jo vuonna 21. Osaselityksenä määrän laskulle on taantuma, jonka seurauksena Venäjältä poistui runsaasti (erityisesti laittomia) siirtolaisia. Sen sijaan rikoksista tuomittujen ulkomaalaisten osuus kaikista rikostuomioista on viimeisten 2 vuoden aikana kasvanut tasaisesti: Vuonna 212 kaikista rikostuomituista 4,2 % oli ulkomaalaisia tai kansalaisuudettomia. 7 6 5 Rikoksista tuomitut ulkomaalaiset 5 4,5 4 3,5 4 3 2 1 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 3 2,5 2 1,5 1,5 Rikoksista tuomittujen ulkomaalaisten määrä Osuus kaikista rikoksista tuomituista Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat
Lukumäärä / 1 as. 11 RIKOLLISUUDEN VERTAILU SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLÄ Rikostilastojen vertaaminen Suomen ja Venäjän välillä on haasteellista maiden toisistaan poikkeavan tilastointitavan vuoksi. Suomessa (Tilastokeskus) rekisteröi poliisin tietoon tulleita rikoksia ja Venäjällä maan sisäministeriö rekisteröi poliisille tehtyjen rikoksiin liittyvien ilmoitusten määriä. Vuosien 27 212 välisenä aikana poliisille tehdyistä ilmoituksista noin 7 14 % rekisteröitiin varsinaisesti rikoksiksi. Tämän vuoksi rikosten määrien vertailu Suomen ja Venäjän välillä on lähinnä suuntaa antavaa. Vuosien 27 212 välisenä aikana poliisille annettujen rikosilmoitusten määrä on kasvanut (2,5 -> 26,2 milj.), mutta rikoksiksi rekisteröitävien rikosten osuus ilmoitusten määrästä laskenut (14 -> 7 %). On vaikea arvioida, johtuuko tämä siitä, että ilmoituksia tehdään yhä enemmän lievistä tapauksista, jotka eivät täytä rikoslaissa määriteltyjen rikosten tunnusmerkkejä, vai esimerkiksi resurssipulasta, jonka vuoksi yhä vähäisempi osuus ilmoituksista otetaan tutkintaa. Sisäministeriön ilmoittamien ja Rosstatin koostamien rikostilastojen luotettavuutta on kritisoitu useissa yhteyksissä Venäjällä ja erityisesti Pohjois- Kaukasuksen alueiden tilastojen uskotaan olevan alakanttiin. Poliisin tietoon tulleet rikokset / ilmoitukset 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 Suomi Venäjä Lähde: Tilastokeskus / Venäjän sisäministeriö
Rekisteröityä rikosta / 1 as. 12 RIKOLLISUUS LÄHIALUEILLA Lähialueiden rikollisuus lähti kasvuun 2-luvun alkuvuosina ja se jatkoi kasvuaan aina vuoteen 26 saakka. Tämän jälkeen rekisteröityjen rikosten määrä on kääntynyt laskuun erityisesti Pietarissa ja Leningradin oblastissa. Sen sijaan Karjalan tasavallassa rikollisuuden määrä on pysytellyt samoissa lukemissa tai laskenut vain lievästi koko 2-luvun. Karjalan tasavallassa tehtiin vuonna 211 asukaslukuun suhteutettuna lähes kaksinkertainen määrä rekisteröityjä rikoksia Pietariin verrattuna (22,2 ja 12 rikosta / 1 as.). 3 Rekisteröidyt rikokset / 1 as. 25 2 15 1 5 199 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Pietari Leningradin obl. Karjalan tasav. Murmanskin obl. Venäjä Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat
Suhteellinen osuus Suhteellinen osuus 13 Törkeiden rikosten osuus lähialueilla Taulukossa on vertailtu lievien ja törkeiden rikosten suhteellista osuutta vuosina 23 ja 212. Tilastojen mukaan törkeiden ja erityisen törkeiden rikosten suhteellinen osuus rikosten kokonaismäärästä on vähentynyt kaikilla alueilla. Erityisen selkeää väheneminen on ollut Murmanskin oblastissa ja Karjalan tasavallassa, joissa törkeiden rikosten osuus kaikista rikoksista oli vuonna 212 noin 2 25 %. Pietarissa ja Leningradin oblastissa törkeiden ja erityisen törkeiden rikosten osuus vuonna 212 oli noin 4 35 %. 23 212 1 % 1 % 9 % 9 % 8 % 8 % 7 % 7 % 6 % 6 % 5 % 5 % 4 % 4 % 3 % 3 % 2 % 2 % 1 % 1 % % Pietari Leningradin oblast Karjalan tasavalta Murmanskin oblast % Pietari Leningradin oblast Karjalan tasavalta Murmanskin oblast Lievät rikokset Törkeät rikokset Lievät rikokset Törkeät rikokset Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat
%osuus ryhmästä 14 Tilastossa on vertailtu huumerikosten, varkauksien ja ryöstöjen suhteellista osuutta Venäjällä sekä Suomen lähialueilla vuonna 211. Tilaston mukaan huumerikosten suhteellinen osuus on muita alueita ja Venäjän keskiarvoa suurempi Pietarissa, jossa huumerikosten osuus näistä kolmesta rikostyypistä muodostaa yli kolmanneksen. Leningradin oblastissa, Karjalan tasavallassa ja Murmanskin oblastissa näiden rikostyyppien välinen suhde on suunnilleen sama kuin valtakunnallisestikin. 1 % Huumerikosten, varkauksien ja ryöstöjen suhteellinen osuus 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Venäjä Pietari Leningradin oblast Karjalan tasavalta Murmanskin oblast Ryöstöt Varkaudet Huumerikokset Lähde: Venäjän sisäministeriö, Rosstat
Määrä osuus 15 ULKOMAALAISTEN TEKEMÄT RIKOKSET SUOMESSA Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan rikoksiin syyllisiksi epäiltyjen ulkomaalaisten määrä on viime vuosien aikana kasvanut. Vuonna 211 kaikista syyllisiksi epäillyistä ulkomaalaisista 2,4 % oli kansalaisuudeltaan Venäjältä tai muista ex-neuvostoliiton valtioista. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon, että Tilastokeskuksen luvut eivät sisällä pelkästään matkailijoita, vaan myös Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaan kansalaiset. Vuonna 211 noin 43 %:lla Suomessa syyllisiksi epäillyistä ulkomaalaisista oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Venäläisten ja ex-nl:n alueelta kotoisin olevien osuus rikoksista epäillyistä kasvoi erityisen nopeasti taantumavuonna 29. Lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että myös venäläismatkailijoiden osuus kaikista ulkomaalaisista matkailijoista Suomessa on kasvanut. Syyllisiksi epäillyt Syyllisiksi epäiltyjen osuus 3 25 1 % 9 % 8 % 15, 12,9 19,9 18,9 2,4 2 7 % 6 % 15 1 5 % 4 % 3 % 85, 87,1 8,1 81,1 79,6 5 2 % 1 % 27 28 29 21 211 % 27 28 29 21 211 Muut ulkom. Ven. + ex-nl Muut ulkom. Ven. + ex-nl Lähde: Tilastokeskus
Osuus Rik. epäiltyä / 1 matkaa 16 Alla olevissa kuvioissa on tarkasteltu venäläisten matkustustilastoja suhteessa muista maista tuleviin matkustajiin. Venäläisten osuus ulkomaisista matkailijoista Suomessa kasvoi 27 211 välisenä aikana 36 %:sta 43 %:iin. Kun Suomessa rikoksista syyllisiksi epäiltyjen Venäjän ja ex-nl:n kansalaisten määrät suhteutetaan matkojen määriin, rikoksista epäiltyjen osuudet näyttävät olevan selvästi alhaisemmalla tasolla muista maista tulevien matkailijoiden kanssa. Matkojen osuudet Rikoksista epäiltyjä / 1 matkaa 1 % 8, 9 % 7, 8 % 7 % 36% 38% 38% 41% 43% 6, 6 % 5, 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 64% 62% 62% 59% 57% 4, 3, 2, 1, 4,9 5,5 1,5 1,3 6,8 7,5 2,7 2,5 6,4 2,2 % 27 28 29 21 211, 27 28 29 21 211 Muut Venäjä Muut Venäjä Lähde: TIlastokeskus
Määrä 17 Venäjän ja ex-neuvostoliiton kansalaisten Suomessa rikoksista epäillyiksi joutuneiden rikostyypeissä ei ole ollut merkittävää vaihtelua viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Rikostyyppejä hallitsevat varkaudet, joita tekivät yli 5 % kaikista epäillyiksi joutuneista. Seuraavaksi yleisimmät rikostyypit olivat Tilastokeskuksen mukaan rattijuopumukset, pahoinpitelyt ja huumausainerikokset. 25 Rikoksista epäillyt Venäjän ja ex-nl:n kansalaiset rikostyypeittäin 2 212 15 1 98 375 5 311 15 164 169 433 359 7 6 282 323 9 9 212 357 5 244 13 49 3 336 1 5 153 864 986 198 1152 27 28 29 21 211 Varkaudet Ryöstöt Pahoinpitelyt Raiskausrikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Lähde: Tilastokeskus
Määrä 18 VIROLAISTEN JA VENÄLÄISTEN RIKOKSET SUOMESSA Arvioitaessa mahdollisen viisumivapauden vaikutusta matkailijoiden rikollisuuteen Suomessa, voidaan vertailutietona käyttää Suomessa vierailevien virolaisten Suomessa tekemien rikosten määriä ja niiden muutoksia Suomen ja Viron välisen viisumivapauden sekä Schengen-sopimuksen mahdollistaman vapaan liikkumisen voimaantulon jälkeen. Alla olevasta tilastosta voi nähdä, että sekä Viron viisumivapaus, että erityisesti Viron EU-jäsenyys ja Schengensopimuksen voimaantulo on lisännyt virolaisten matkailijoiden rikollisuuden määrää Suomessa. 6 Virolaisten rikokset Suomessa 5 Omaisuus 4 Henkeen ja terveyteen Liikenne 3 2 Viisumivapaus Suomen ja Viron välille. Muut Viro EU:n jäseneksi. Viro Scengenalueeseen 1 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Lähde: Ilmoitettu epäillyt rikoksina asuinmaittain (Poliisi)
Määrä 19 Poliisin tutkimat venäläisten matkailijoiden rikokset Suomessa Alla olevassa kuvassa on tarkasteltu Suomessa käyvien venäläisten rikosten määriä ja rikostyyppejä Suomessa. Tilastojen mukaan rikollisuuden määrä kääntyi laskuun 2-luvun puolivälin jälkeen, mutta esimerkiksi näpistysten määrä on viime vuosina kasvanut. Venäläisten yleisimpiä rikostyyppejä ovat viime vuosina olleet liikenteeseen liittyvät rikkomukset. 25 Poliisin tutkimat venäläisten matkailijoiden rikokset Suomessa 2 15 Viisumin hinta laski Liikennerikkomus Liikenneturvallisuuden vaarantaminen Ulkomaalaisrikkomus Näpistys Muut rikokset 1 5 Lähde: Poliisi Tutkinta siirtyi Rajavartiostolle 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212
Rikoksia 1 matkustajaa kohden 2 Venäläisten ja virolaisten rikokset suhteessa matkustajamääriin Viisumivapauden tultua voimaan virolaisille vuonna 1997, virolaismatkailijoiden tekemien rikosten määrä vuosina 1998 22 oli keskimäärin 7,6 rikosta tuhatta matkustajaa kohden. Schengen-sopimuksen voimaantulon jälkeen vuonna 28 rikosten määrä tuhatta matkustajaa kohden lisääntyi. Sen sijaan Viron EU-jäsenyyden voimaantulon jälkeen vuonna 24 rikosten määrä suhteessa matkustajamääriin pieneni. Venäläisten tekemien rikosten määrä suhteutettuna matkustajamääriin on ollut laskussa 2-luvulla. venäläisten virolaisten 2, 18, 18,4 16, 14, 14,4 14, 15,7 13,1 12, 1,8 11,4 11,6 1, 8, 7,8 7,7 7,9 9,3 6, 4,9 4,8 4, 2, 3,3 2,9 2, 1,6 1,5 1,4 1,2 1,,8,7, 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Lähteet: Ilmoitettu epäillyt rikoksina kansallisuuksittain (Poliisi) ja Rajahaastattelututkimus - Matkustajamäärät kansallisuuksittain (Tilastokeskus)
Määrä 21 Tullin tutkimat venäläisten rikokset Tullin tutkimien venäläisten rikosten lukumäärä on lähtenyt kasvuun vuodesta 29. Vuonna 212 Tullin tutkimia rikoksia oli yhteensä 2692. Eri rikostyyppejä hallitsivat paljastinlaiterikkomukset, tullirikkomukset sekä liikennerikkomukset. 3 Tullin tutkimat venäläisten rikokset 25 2 15 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 liikennerikkomus paljastinlaiterikkomus tullirikkomus muut Lähde: Tulli
Määrä 22 Rajavartioston tutkimat venäläisten rikokset Myös Rajavartioston tutkimien rikosten määrä on ollut tasaisessa kasvussa 2-luvulla, lukuun ottamatta vuotta 21. Vuonna 212 Rajavartiosto tutki noin 33 rikosta, mikä on noin 3,5-kertainen määrä vuoteen 26 verrattuna. Rajavartioston tutkimien rikosten rikostyyppejä hallitsivat vuonna 212 voittopuolisesti paljastinlaiterikkomukset ja liikennerikkomukset. 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 Muut Vaarallisen esineen hallussapito / ampuma-aserikos Lievä väärennys Törkeä rattijuopumus Paljastinlaiterikkomus Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta Rattijuopumus Liikennerikkomus Ulkomaalaisrikkomus Ajoneuvorikkomus Lähde: TIlastokeskus
Määrä Käännytettyä / 1 matkailijaa Määrä Etsintäkuulutettuja / 1 matkailijaa 23 Käännetyt ja etsintäkuulutetut Venäjän kansalaiset Alla olevissa kuvissa on tarkasteltu Kaakkois-Suomen rajavartioston käännyttämiä ja etsintäkuuluttamia Venäjän kansalaisia. Sekä käännytettyjen, että etsintäkuulutettujen kokonaismäärä on kasvanut. Kun käännytettyjen määrä suhteutetaan venäläisten Suomeen tekemiin matkoihin, käännytettyjen osuus oli laskussa 28 211, mutta kasvoi 212. Etsintäkuulutettujen osuus kääntyi laskuun vuonna 21. Käännytetyt Etsintäkuulutetut 14,45 25,12 12 1,4,35,3 245 24 235,1,8 8 6,25,2 23 225 22,6 4 2,15,1,5 215 21 25,4,2 28 29 21 211 212, 2 28 29 21 211 212, Määrä Osuus Määrä Osuus Lähde: Kaakkois-Suomen rajavartiosto
24 VIRANOMAISARVIOT JA MUUT SELVITYKSET Tullin selvityksessä kasvavan rajaliikenteen vaikutuksista arvioidaan, että viisumivapaus lisäisi jossain määrin rajan yli tapahtuvaa rikollisuutta: Vaikka valtaosa rajan ylittävistä henkilöistä on tavallisia lainkuuliaisia matkailijoita, matkustajaliikenteen lisääntyminen lisää jossain suhteessa pienten veropetos- ja salakuljetustapausten määrää mm. savukkeiden tuonnissa. Viisumivapaus tulee mahdollistamaan matkustamisen myös henkilöille, joille viisumiin liittyvät kustannukset ovat tähän asti muodostaneet matkustamisen esteen. Tällöin Suomessa tehtävien ostosten rahoittamiseksi osa näistä uusista matkustajista turvautunee savukkeiden ja alkoholin salakuljetukseen ja laittomaan myyntiin. Kaupallisia vientejä pyritään jakamaan pienempiin eriin ja viemään Venäjälle verottomina matkustajatuomisina. Erilaiset tuotaviin elintarvikkeisiin, lemmikkeihin ja ajoneuvoihin liittyvät valvontatoimet lisääntyvät. Niin sanotun hit and run -rikollisuuden voi olettaa kasvavan. Ilmiön hallitseminen edellyttää PTR-yhteistyön tiivistämistä, rajan ylittävää viranomaisyhteistyötä, sekä Venäjälle sijoitettujen yhdysmiesten hyödyntämistä. Poliisiammattikorkeakoulu selvitti itäliikkuvuuden kasvun ja mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia. Selvityksen muistiossa todetaan mm. seuraavaa: Suomi on venäläisten ylivoimaisesti suurin ulkomaan matkakohde ja jos maan taloudessa ei tapahdu muutoksia, niin maahan saapuvien venäläisten määrä kasvaa vuosittain 15-2 %. Koko ajan kasvava maahan saapuvien venäläisten määrä ei ole lisännyt rikoksista epäiltyjen (kansalaisuus Venäjä) tekemien rikosten määrää poliisin tutkimissa rikoksissa. Tullin ja Rajan tutkimissa rikoksissa epäiltyjen (kansalaisuus Venäjä) tekemien rikosten määrät ovat kasvaneet suhteessa maahan saapuvien venäläisten määrään. Poliisin tutkimissa rikoksissa (rikoksesta epäiltynä Suomessa käyvä Venäjän kansalainen) suurimman osan muodostaa liikennerikokset ja - rikkomukset, noin 66 % kaikista. Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostaa omaisuusrikokset, noin 25 % kaikista. Suomessa käyvät venäläiset työllistävät pääasiassa itäisen ja pohjoisen poliisilaitoksia sekä Helsinkiä. Poliisin tutkimissa rikoksissa (rikoksesta epäilty Suomessa käyvä Venäjän kansalainen) vuonna 22 suurimman osan muodostivat liikennerikokset, ulkomaalaisrikkomukset sekä näpistykset. Rikosten määrät laskivat huomattavasti 22 > 25 (n. -6 %) ja 22 > 212 (n. -68 %). Vuonna 212 liikennerikokset ja näpistykset muodostivat suurimman osan rikoksista.
25 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Venäläismatkailijoiden Suomessa tekemät rikokset ja rikkomukset ovat vähentyneet 2-luvulla selvästi. Todennäköisin syy tähän on pelko viisumin menettämisestä, jos Suomessa syyllistyy esimerkiksi ylinopeuteen. Virolaiset ovat tehneet Suomessa rikoksia huomattavasti venäläisiä useammin sen jälkeen, kun Viron ja Suomen välille tuli viisumivapaus vuonna 1997. Merkittävämmin virolaisten rikokset alkoivat kuitenkin lisääntyä vasta Viron liityttyä Euroopan Unioniin ja Schengen-alueeseen. On kuitenkin todennäköistä, että venäläisten tekemät rikokset ja erityisesti liikennerikkomukset tulevat moninkertaistumaan viisumivapauden myötä, sillä liikennesakko on saattanut estää viisumin saannin, mutta sen perusteella ei voida määrätä maahantulokieltoa. Sen sijaan syyllistyminen omaisuusrikokseen voi viisumivapauden jälkeenkin johtaa käännytykseen ja sen myötä maahantulokieltoon. Viron ja Suomen välille tuli viisumivapaus vuonna 1997. Vuonna 1997 Viron kansalaiset olivat epäiltynä 1554 rikoksessa. Vuonna 1998 määrä nousi 211:een ja vuosina 1998 23 virolaisten epäiltyjen määrä oli keskimäärin 2179 henkilöä. Virolaisia rikoksesta epäiltyjä oli näinä vuosina keskimäärin 8 henkilöä tuhatta Suomessa matkailevaa virolaista kohden. Vuonna 21 poliisi tutki 5979 rikosta, jossa epäiltynä oli Venäjän kansalainen. Vuosina 21 23 näitä rikoksia oli keskimäärin 6131, mikä on 4,3 rikosta tuhatta matkustajaa kohden. Vaikka venäläisten matkat Suomeen ovat lisääntyneet voimakkaasti 2-luvulla, on rikoksesta epäiltyjen venäläisten määrä vähentynyt. Vuonna 212 venäläiset olivat epäiltynä,7 poliisin tutkimaan rikokseen tuhatta Suomessa vieraillutta matkustajaa kohden. Poliisin edustajat uskovat viisumikäytännön rajoittavan venäläisten tekemiä rikoksia Suomessa. Venäläiset varovat erityisesti syyllistymästä liikennerikoksiin viisumin menettämisen pelossa. Poliisin edustajien mukaan myös venäläisten tekemät omaisuusrikokset ovat vähentyneet huomattavasti 199-luvun tasosta. Vielä vuonna 21 venäläismatkailija oli epäiltynä 893 näpistystapauksessa, kun vuonna 212 näiden tapausten määrä oli pudonnut 392:een. Jos venäläismatkustaja syyllistyy Suomessa rikokseen ja siitä tulee merkintä poliisin rekisteriin, se voi estää häneltä viisumin saannin. Vaikka viisumipakko Suomen ja Venäjän väliltä poistuisikin, viisumin menettämiseen liittyvä pelotevaikutus voidaan säilyttää käännyttämällä rikoksiin syyllistyneet Suomesta. Tällöin heistä tulee merkintä rajaviranomaisten rekisteriin ja heidän pääsyään Suomeen voidaan tämän perusteella jatkossa rajoittaa. Toisin sanoen ei-toivottujen henkilöiden pääsy Suomeen voidaan estää, vaikka viisumipakko poistuisikin. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että rajaviranomaiset joutuvat käsittelemään nämä tapaukset ja käännyttämään ei-toivotut matkustajat raja-asemilla. Se lisää työmäärää raja-asemilla sekä heikentää rajaasemien läpäisykykyä.
26 SIIRTOLAISUUS SIIRTOLAISUUS VENÄJÄLLÄ 199-luvun merkittävimmän maahanmuuttaja-aallon muodostivat entisistä NL:n tasavalloista Venäjälle muuttavat etniset venäläiset. Arvioiden mukaan 199-luvun aikana Venäjälle muutti noin 8 miljoonaa tällaista maahanmuuttajaa. 2-luvulla Venäjän talouskasvu houkutteli maahan runsaan määrän työperäisiä siirtolaisia, joista pääosa alhaisemman elintason naapurimaista sekä erityisesti Keski-Aasian entisistä NL:n tasavalloista. Tällaisia työperäisiä siirtolaisia on saapunut Venäjälle 2-luvulla mm. Ukrainasta, Uzbekistanista, Tadzhikistanista, Kirgisiasta ja Moldovasta. Suuri osa työperäisistä siirtolaisista on saapunut Venäjälle valtioista, joista voi matkustaa Venäjälle ilman viisumia ja oman maan sisäisellä passilla. Kontrolloimaton maahanmuutto on aiheuttanut sen, että arvioiden mukaan suurin osa työperäisistä siirtolaisista oleskelee Venäjällä laittomasti, ilman asiaankuuluvia oleskelu- tai työlupia. Oleskelun ja työnteon laittomuus on osaltaan johtunut Venäjän aiemmin epäselvästä lainsäädännöstä ja hankalasta byrokratiasta oleskelu- ja työlupien saamisessa. Keski-Aasiasta tulevien siirtolaisten suuri määrä on aiheuttanut ongelmia ja viime aikoina myös kuohuntaa yhteiskunnassa. Em. asioista johtuen Venäjällä oleskelevien siirtolaisten kokonaismäärän arvioiminen on hankalaa. 2-uvulla tehtyjen arvioiden (mm. YK) mukaan Venäjällä on eri aikoina oleskellut noin 1 2 miljoonaa työperäistä siirtolaista, joita noin puolet oleskelee maassa laittomasti. Suurin osa siirtolaisista saapuu Venäjälle kuitenkin vain väliaikaista työntekoa varten ja Venäjän talouden tilanteella on ollut siirtolaisten määrään suuri vaikutus. Niinpä esimerkiksi vuoden 29 taantuman jälkeen siirtolaisten määrä Venäjällä kääntyi laskuun. Venäjän muuttoviraston vuonna 213 tekemän arvion mukaan Venäjällä on tällä hetkellä noin 5,3 miljoonaa työperäistä siirtolaista, joista 3,5 miljoonaa työskentelee ilman työlupaa. Siirtolaiset ovat sijoittuneet erityisesti matalapalkka-aloille ja suurkaupunkeihin. Pakolaisten osuus Venäjälle ulkomailta saapuvista henkilöistä on varsin vähäinen kaikista ulkomailta maahan saapuvista henkilöistä. Viime vuosien aikana pakolaisina maahan saapuneiden lukumäärä on vaihdellut noin 5 1 henkilöön vuositasolla. Venäjän muuttoviraston mukaan suurin osa pakolaisista saapuu maahan eteläisistä naapurivaltioista, esimerkiksi Kazakstanista, Georgiasta, Uzbekistanista ja Tadzhikistanista. Maastamuutto Venäjältä oli voimakkaimmillaan 199-luvun alkupuolella ja on hidastunut 2-luvun aikana. Reaalisen maastamuuton arvioiminen 2- luvulla on kuitenkin hankalaa, sillä esimerkiksi Rosstat rekisteröi ainoastaan maasta lopullisesti poismuuttaneiden määriä, eikä esimerkiksi väliaikaisesti ulkomaille muuttavia. 2-luvulla maastamuuton määriin on vaikuttanut erityisesti maan poliittinen ja taloudellinen tilanne. Suuri osa maastamuuttajista lähtee taloudellisesti köyhimmiltä ja epävakaisimmilta alueilta, erityisesti Kaukasukselta.