Rikos- ja pakkokeinotilasto

Transkriptio

1 Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2015 Huumausaineiden aiheuttamat rattijuopumukset lisääntyivät 19,7 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2015 koko maassa kaikkiaan rikosta, mikä on rikosta (1,1 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 selvitettyihin rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä henkilöä, mikä on (0,5 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui henkilöä Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset Törkeät rattijuopumukset vähenivät 5,9 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 5,6 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi , mikä oli 30 tapausta eli 0,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on ollut pääosin laskussa viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Rattijuopumustapauksista 69,0 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja 26,8 prosentissa jokin muu huumaava aine. Loput 4,2 prosenttia oli käyttänyt molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät 6,4 prosenttia, huumausaineiden aiheuttamat lisääntyivät 19,7 prosenttia ja alkoholin ja huumaavan aineen sekakäyttö lisääntyi 12,4 prosenttia. Rattijuopumusrikokset maakunnittain asukasta kohden 2015 Vuonna 2015 rekisteröitiin liikenneturvallisuuden vaarantamista, liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomusta sekä ajoneuvorikkomusta, mikä oli 1,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Lisäksi törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 900, mikä oli 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi , mikä oli 3,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Automaattisen liikennevalvonnan uudelleenorganisointiin liittyneet ongelmat aiheuttivat vuoden 2014 alkupuolella tilastoitujen liikennerikosten määrän huomattavaa laskua vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2012 lukujen kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden 2012 loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 2013 alkupuolelle. Tarkempia tietoja vuoden 2015 tietoon tulleista rikoksista sekä selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ja heidän taustoistaan löytyy julkaistusta katsauksesta sekä PX-Web tietokantapalvelusta. Tietoon tullutta perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kuvaava tietokantataulukko päivitetään julkistuksen yhteydessä. 2

3 Sisällys 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen Tiivistelmä Omaisuusrikokset Väkivaltarikokset Väkivaltarikosten uhrit Päihderikokset Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi Selvitetyt rikokset Syylliseksi Syylliseksi epäiltyjen taustat Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset16 Taulukot Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden Taulukko 3. Eräiden rikosten selvitysprosentti Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan , osuus väestössä olevaa kohti13 Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet14 Taulukko 6. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan Taulukko 7. Syylliseksi henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien kehitys Liitetaulukko 2. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi Suomessa vakinaisesti asuvat kansalaisuuden mukaan vuosina , osuus asukasta kohden.21 Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet22 Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet.23 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet24 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet25 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi henkilöt syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä Kuviot Kuvio 1. Rikokset maakunnittain asukasta kohden Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan

4 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2015 (kaikkiaan rikosta).7 Kuvio 4. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2015 (Kaikkiaan rikosta).9 Kuvio 5. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan Kuvio 6. Huumausainerikokset (kaikkiaan rikosta).11 Kuvio 7. Syylliseksi rikosten määrän mukaan Kuvio 8. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet15 Kuvio 9. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet16 Kuvio 10. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan Liitekuviot Liitekuvio 1. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet28 Liitekuvio 2. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet.28 Liitekuvio 3. Rikosten määrän muutosprosentti maakunnittain (kartta)29 Laatuseloste: Rikos- ja pakkokeinotilasto.30 4

5 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen 1.1. Tiivistelmä Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2015 koko maassa kaikkiaan rikosta, mikä oli rikosta (1,1 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleiden rikosten määrä on laskenut vuodesta 2011, jolloin tietoon tuli rikosta. Vuoden 2015 aikana selvitettiin yhteensä rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli rikosta, mikä on 3,1 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista rikoksista. Tullin tietoon tuli rikosta, mikä oli 8,3 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli rikosta, mikä oli 5,4 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista noin neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia sekä huumausainerikoksia. Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi Ahvenanmaan (+13,8 ), Kanta-Hämeen (+6,0 ), Pirkanmaan (+5,2 ), Keski-Suomen (+4,9 ), Pohjanmaan (+3,3 ), Varsinais-Suomen (+2,6 ) ja Pohjois-Savon (+2,6 ) maakunnissa. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten Etelä-Karjalan maakunnassa, 13,2 prosenttia edellisvuodesta. Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi rikosta asukasta kohden, kun vuonna 2014 vastaava luku oli Kuvio 1. Rikokset maakunnittain asukasta kohden 2015 Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin Identiteettivarkaudesta kirjattiin vuoden 2015 aikana 518 rikosilmoitusta Omaisuusrikokset Omaisuusrikoksia tuli vuonna 2015 tietoon , mikä oli 2,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkausrikokset (varkaus RL 28:1, törkeä varkaus RL 28:2 ja näpistys RL 28:3). Niitä ilmeni , mikä oli 3,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta 5

6 aiemmin. Varkausrikoksien määrä on ollut pääosin laskusuunnassa koko 2000 luvun. Vuonna 2015 varkauksia (RL 28:1) kirjattiin eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia (RL 28:2) kirjattiin 3 500, mikä on 3,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna Näpistyksiä (RL 28:3) tuli tietoon eli 4,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kolmannes kaikista varkausrikoksista ( rikosta) oli myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Vuoteen 2014 verrattuna myymälävarkauksien ja -näpistyksien määrä laski 3,5 prosenttia. Vuonna 2015 murtoja (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) tuli ilmi , mikä oli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Vapaa-ajan asuntoihin tehdyt murrot vähenivät 8,5 prosenttia. Niitä tuli vuonna 2015 ilmi Asuntomurrot vähenivät 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi Moottoriajoneuvomurrot lisääntyivät 2,0 prosenttia. Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan 2015 Omaisuusrikoksista runsas kuudennes oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi , mikä oli 11,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vahingontekojen määrä on ollut laskussa muutaman viime vuoden ajan. Vahingonteoista runsas puolet tehdään yleisellä paikalla. Petoksia (petos RL 36:1, lievä petos RL 36:3, törkeä petos RL 36:2) tuli ilmi , mikä oli 11,0 prosenttia enemmän kuin vuonna Petokset muodostavat noin kymmenyksen omaisuusrikoksista. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi , mikä oli 40,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 tuli tietoon kaikkiaan kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä oli 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito RL 33:1-4) tuli ilmi 2 700, mikä oli 17,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna Tilastoitujen väärennysrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa miltei koko 2000 luvun. Vuonna 2010 niitä tuli ilmi ja vuonna 2000 tuli ilmi tapausta. Ryöstöjä ilmoitettin 1 550, mikä oli 8,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna Ryöstörikoksista eli 70,7 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. Ryöstöistä 17,2 prosenttia oli törkeitä. 6

7 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2015 (kaikkiaan rikosta) Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden 2015 Maakunta Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Kaikki omaisuusrikokset Murrot Moottoriajoneuvon anastus- rikokset Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset, maksuvälinepetokset Väkivaltarikokset Vuonna 2015 tietoon tuli kaikkiaan pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli vajaa tapausta (2,9 prosenttia) enemmän kuin vuonna Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 5,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin Viimeisen kymmenen ( ) vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin

8 Henkirikoksia tuli tietoon 96. Niitä oli 5 tapausta vähemmän kuin vuonna Kymmenen edellisen vuoden vuosittainen keskiarvo on 109. Vastaava luku vuosina on 137. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 28:lla. Niitä tuli ilmi 299. Rikoksen kirjaamisvaiheessa rajanveto tapon yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on tulkinnanvarainen, mikä saattaa vaikuttaa tilastoissa näkyviin tasonmuutoksiin. Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 052, mikä on 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosina ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 880 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 230, mikä on 13,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna Seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 283 rikosilmoitusta. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja. Vuonna 2015 henkirikoksista 43 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 39 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskausrikoksista 18,7 prosenttia tehtiin yleisellä paikalla. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 13,3 prosenttia ja vuonna 2009 yleisellä paikalla tehtiin 23,5 prosenttia raiskausrikoksista. Seksuaalisesta ahdistelusta 45,6 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden 2015 Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Väkivaltarikosten uhrit Pahoinpitelyrikoksista yhteensä vajaa 40 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin yli puolet ja miehiin kohdistuvista neljännes. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä vajaa 45 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista runsas viidennes. Ravitsemusliikkeessä tehtiin runsaat 10 prosenttia pahoinpitelyistä. 8

9 Kuvio 4. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2015 (Kaikkiaan rikosta) Vuonna 2015 tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui henkilöä, mikä oli 1,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Uhreista miehiä oli (57,2 prosenttia) ja naisia (42,8 prosenttia). Miesuhrien määrä oli 2,4 ja naisuhrien 1,2 prosenttia suurempi kuin vuonna Pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5-7) uhriksi joutui yhteensä henkilöä, joista miehiä oli (59,2 prosenttia) ja naisia (40,8 prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista. Pahoinpitelyrikosten uhreista ikäryhmään vuotta kuului (13,1 prosenttia). Yli 50-vuotiaita uhreja oli (13,8 prosenttia). Alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 17,9 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt Tämä on 17,8 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista (63,8 prosenttia) oli poikia ja (36,2 prosenttia) tyttöjä. Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista 37,2 prosenttia oli alle 10-vuotiaita, vuotiaita oli 32,9 prosenttia ja vuotiaita 29,9 prosenttia alle 18-vuotiaista. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista henkilöstä 87,4 prosenttia oli tyttöjä ja 12,6 prosenttia poikia. 9

10 Kuvio 5. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan Päihderikokset Vuonna 2015 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan , mikä oli tapausta (7,4 prosenttia) enemmän kuin vuonna Törkeiden huumausainerikosten määrä väheni 7,8 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 10,9 prosenttia. Niitä tuli ilmi , mikä on tapausta enemmän kuin vuonna Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin. 10

11 Kuvio 6. Huumausainerikokset (kaikkiaan rikosta) Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 3 200, mikä oli 500 tapausta, eli 13,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon. 11

12 2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi 2.1 Selvitetyt rikokset Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2015 aikana kaikkiaan rikosta. Selvitysprosentti oli 57,2, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli 100. Yli asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Joensuussa (73,2 ), Kajaanissa (70,8 ) ja Porissa (70,0 ). Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Järvenpäässä (46,7 ), Keravalla (46,8 ) ja Hyvinkäällä (49,6 ) prosenttia. Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Omaisuusrikoksista selvitettiin 37,4 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 70,5 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista (RL 36:1 3) selvitettiin 68,1 prosenttia ja henkirikoksista 77,1 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 70,2. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2015 varkauksista (RL 28:1 2) selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin yli puolet. Vahingonteoista selvitettiin runsas viidennes ja maksuvälinepetoksista joka kymmenes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet. Taulukko 3. Eräiden rikosten selvitysprosentti Rikos Kaikki rikokset 1) Varkaus Törkeä varkaus Näpistys Ryöstöt Vahingonteot Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskaukset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus Syylliseksi Vuonna 2015 selvitettyihin rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 18,6 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) syylliseksi epäiltynä oli eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,5 rikoksesta. Tässä ei huomioida liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia. Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 63,0 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoksesta vuonna Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 16,8 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 20,2 prosenttia syylliseksi epäillyistä. 12

13 Kuvio 7. Syylliseksi rikosten määrän mukaan 2015 Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on kasvanut vuoden 1980 alle kymmenestä prosentista hieman alle kahteenkymmeneenprosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Sekä miehillä että naisilla rikoksesta epäiltyjen yleisin ikä oli 20 vuotta. Epäiltyjen miesten keski-ikä oli 32,6 vuotta ja naisten 32,7 vuotta. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä 30,0 prosenttia oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Epäillyistä 19,4 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena, 8,3 prosenttia oli muun päihteen vaikutuksen alaisena ja 2,3 prosenttia alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisena. Omaisuusrikoksissa jonkin päihteen vaikutuksen alaisena oli 14,2 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa 47,0 prosenttia ja raiskauksissa 38,0 prosenttia epäillyistä oli päihteiden vaikutuksen alaisena. Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan , osuus väestössä olevaa kohti Sukupuoli/ikäluokka Yhteensä Yhteensä Alle 15 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 20-vuotiaat Miehet Yhteensä Alle 15 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 20-vuotiaat Naiset Yhteensä Alle 15 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 20-vuotiaat Vuonna 2015 nuorten ja alaikäisten, alle 21-vuotiaiden, osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 19,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 20,4. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä 13

14 nuoria oli 37,0 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 37,4 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 19,7 prosenttia oli nuoria. 2.3 Syylliseksi epäiltyjen taustat Syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo oli noin euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin euroa. Tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta. Vastaavat mediaanitulot olivat ja euroa. Syylliseksi epäillyistä alle euron tulot oli 29,5 prosentilla, koko väestöstä 10,2 prosentilla. Vähintään euron tulot oli 32,7 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 57,1 prosenttia. Luokkaan alle euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Tässä luvussa ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet Sukupuoli/tulotieto Yhteensä ja yli Valtionveronalaiset tulot Sukupuoli yhteensä , , , , , , ,7 Mies ,4 5,2 17,4 18,4 22,3 9,9 2,0 Nainen ,7 5,0 19,7 23,9 21,6 5,2 0,6 Käytettävissä olevat tulot Sukupuoli yhteensä , , , , , , ,7 Mies ,7 5,1 14,1 36,0 25,2 3,8 0,8 Nainen ,7 4,0 10,7 39,6 29,3 2,2 0,2 Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 70 prosenttia koko väestön vastaavasta. Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 45 prosenttia. Alle euron käytettävissä olevat tulot oli 19,3 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 29,5 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,5 ja 10,2 prosenttia. Yli euron käytettävissä olevat tulot oli 30,2 prosentilla epäillyistä ja 51,4 prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn todellisia tuloja. 14

15 Kuvio 8. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 36,1 prosenttia. Työttömiä oli 20,2 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 14,1 prosenttia epäillyistä. Edelliseen vuoteen verrattuna työllisten osuus on laskenut 1,3 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus kasvanut 2,2 prosenttiyksikköä. Koko väestöstä työllisiä oli 50,5 prosenttia, työttömiä 7,2 ja työvoiman ulkopuolella 4,0 prosenttia. Myös koko väestössä työllisten osuus on laskenut 1,1 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus noussut 1,0 prosenttiyksikköä. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuodelta 2013, joten se voi poiketa tämänhetkisestä tilanteesta. 15

16 Kuvio 9. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet 15 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 50,0 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 39,4 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 29,6 ja 40,6 prosenttia. Sekä syylliseksi epäillyillä että koko väestöllä vain perusasteen suorittaneiden osuus on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Liitetaulukoissa 4 7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin. 2.4 Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2015 oli , joista ulkomaiden kansalaisia oli Vuoteen 2014 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 0,5 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 3,9 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista epäillyistä oli 12,1 prosenttia. Vakituisesti Suomessa asuvista epäillyistä ulkomaalaisten osuus oli 6,2 prosenttia. Vuonna 2015 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (8 000) ja venäläiset (6 100). Virolaisista 43,5 ja venäläisistä 30,0 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä lisääntyi 1,7 prosenttia ja venäläisten väheni 16,9 prosenttia. Venäläisiin lasketaan myös entisen Neuvostoliiton kansalaiset. Ulkomaalaisten syylliseksi epäiltyjen määrän lasku selittyy lähes kokonaan venäläisten epäiltyjen määrän laskulla. Edellisvuoteen verrattuna venäläisten määrä väheni (16,9 prosenttia). Suomessa tilapäisesti oleskelevien venäläisten määrä väheni 21 prosenttia edellisvuodesta. Lukumääräisesti eniten venäläisten määrä väheni Etelä-Karjalan maakunnassa, jossa venäläisten epäiltyjen määrä väheni 630:llä vuoteen 2014 verrattuna. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli olivat Irak (1 900), Somalia (1 600), Romania (1 500) ja Ruotsi (1 300). Romanialaisista vain 8,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 92,6 ja 61,0. Ruotsalaisista 61,8 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2014 irakilaisia epäiltyjä oli ja heistä 84,0 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen. 16

17 Kuvio 10. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan Vuonna 2015 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 47,9 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keski-ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta. Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Ulkomaalaisten määrä poikkeaa jonkin verran poliisin ilmoittamista luvuista, sillä poliisi ilmoittaa epäillyn kansalaisuuden myös sellaisissa rikoksissa, joissa tutkinta on vielä kesken. Tilastokeskuksen luvuissa huomioidaan vain selvitetyt rikokset. Taulukko 6. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan 2015 Ikäluokat Yhteensä Vakinaisesti Suomessa asuvat Suomalaiset Ulkomaalaiset Osuus ikäryhmän asukasta kohden Suomalaiset Ulkomaalaiset 7,7 14,3 83,3 142,5 134,4 215,7 122,4 143,5 107,5 99,2 94,6 87,1 73,4 72,7 51,8 58,9 26,6 36,3 10,8 19,3 3,3 5,7 43,5 69,2 17

18 Epäiltyjen syntyperä Rikoksiin syylliseksi epäillyistä henkilöistä suomalaistaustaisia oli (87,6 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli (12,3 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen bruttomäärä. Koko väestössä suomalaistaustaisia on 94,1 ja ulkomaalaistaustaisia 5,9 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä (2,2 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 91,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Syntyperätieto on vuodelta 2014, joten runsaan sadan epäillyn syntyperätieto jäi tuntemattomaksi, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomeen vuoden 2015 aikana muuttaneita. Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 16,3 saman syntyperän väestön henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 38,0. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 20,1 ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 40,0. Taulukko 7. Syylliseksi henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan Syntyperä Epäillyt Osuus väestön asukasta kohden Syntyperä yhteensä ,2 17,7 Suomalaistaustainen yhteensä ,0 16,5 Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa ,8 16,3 Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla ,2 38,0 Ulkomaalaistaustainen yhteensä ,3 37,0 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa ,0 20,1 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla ,1 40,0 Tuntematon Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,7 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,1 on alle 40 vuotiaita. Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä (85,3 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on ja ulkomailla syntyneitä Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on (9,4 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on ja ulkomailla syntyneitä Syylliseksi epäillyistä 0,1 prosentilla syntyperä oli tuntematon ja (5,2 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. Verrattuna vuoteen 2014 suomalaistaustaisten määrä laski 0,2 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 0,5 prosenttia. Ryhmän ei väestötietoja määrä laski 8,3 prosenttia. Vuonna 2015 henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,7 selvitettyyn rikokseen. Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset olivat epäiltynä 2,6 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet Suomalaistaustaiset 4,1 rikoksesta. Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneet olivat epäiltynä 2,4 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet 2,0 rikoksesta. 18

19 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien kehitys Rikos ) KAIKKI RIKOKSET 1) A Omaisuusrikokset Murrot yhteensä Asuntomurrot -vapaa-ajanasunnosta -muusta asunnosta Liikemurrot Moottoriajoneuvomurrot Muut murrot Moottoriajoneuvon luvattomat käytöt ja anastukset, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet yhteensä Ryöstöt yhteensä -törkeä ryöstö Vahingonteot yhteensä - törkeä vahingonteko Kavallukset yhteensä -törkeä kavallus Petokset yhteensä -törkeä petos Maksuvälinepetokset yhteensä -törkeä maksuvälinepetos B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Tappo, murha tai surma Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitelyt yhteensä - törkeä pahoinpitely C Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen Haitanteko virkamiehelle E Eräät liikennerikokset Rattijuopumukset yhteensä - törkeä rattijuopumus F Muut rikokset Huumausainerikokset yhteensä - törkeä huumausainerikos Alkoholirikos/Alkoholirikkomus ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus

20 Liitetaulukko 2. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys Rikos 2) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus - nopeusrajoituksen rikkominen 1) ) Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröidyt nopeusrajoitusten rikkomiset

21 Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi Suomessa vakinaisesti asuvat kansalaisuuden mukaan vuosina , osuus asukasta kohden Muiden ulkomaiden kansalaiset Somalian kansalaiset Venäjän/ent. Neuvostoliiton kansalaiset Viron kansalaiset Ruotsin kansalaiset Ulkomaiden kansalaiset Suomen kansalaiset Yhteensä Rikos/vuosi 288,1 170,9 76,1 76,9 78,9 108,9 47,0 48, ) Kaikki rikokset 1) 268,1 169,2 64,1 73,4 72,8 105,5 45,6 46, ,0 217,9 63,0 67,5 69,8 87,1 43,5 44, ,0 204,3 60,1 72,2 69,2 97,6 43,5 44, ,4 51,4 14,7 14,2 14,2 22,7 9,8 10, Varkausrikokset 48,9 59,1 12,8 15,4 13,9 24,2 9,8 9, ,4 79,3 12,4 12,7 13,1 14,7 9,6 9, ,4 65,4 12,2 14,8 13,0 20,0 9,1 9, ,8 3,2 0,4 0,4 0,5 1,2 0,2 0, Ryöstörikokset 1,8 1,5 0,3 0,4 0,5 1,0 0,2 0, ,0 5,4 0,5 0,4 0,6 0,6 0,3 0, ,8 6,4 0,3 0,5 0,6 0,4 0,3 0, ,3 7,9 3,7 5,1 4,0 9,6 3,0 3, Petokset 14,4 12,2 2,2 3,0 3,9 5,6 3,5 3, ,4 10,2 2,2 2,5 4,0 10,4 3,2 3, ,8 12,7 1,9 4,1 4,0 6,4 4,0 4, ,0 33,6 10,2 9,2 14,9 10,2 5,4 5, Pahoinpitelyrikokset 44,3 27,2 7,3 9,7 11,9 11,7 5,1 5, ,9 31,6 7,2 9,0 11,4 7,1 4,6 4, ,4 32,5 7,2 7,8 10,8 8,4 4,3 4, ,0 2,0 0,3 0,2 0,8 0,2 0,2 0, Raiskausrikokset 2,4 0,7 0,2 0,2 0,6 0,2 0,1 0, ,0 1,2 0,2 0,1 0,6 0,2 0,1 0, ,3 1,8 0,1 0,1 0,7 0,2 0,1 0, ,3 3,1 5,3 9,0 4,9 8,2 3,2 3, Rattijuopumukset 16,2 2,3 5,0 8,4 4,3 5,2 3,0 3, ,4 3,3 5,2 7,2 4,0 4,8 2,9 2, ,9 3,5 5,5 7,7 4,3 5,8 2,9 3, ,3 11,9 5,1 2,4 4,4 6,5 3,4 3, Huumausainerikokset 16,6 12,2 5,5 3,6 4,6 6,2 3,6 3, ,7 20,9 5,3 3,6 5,1 6,0 3,5 3, ,4 18,4 4,5 5,2 5,6 8,7 3,8 3, ,5 51,8 65,9 63,7 68,3 92,8 76,1 75, ) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus 258,0 56,3 64,5 63,7 65,1 94,8 77,7 77, ,1 49,5 58,8 64,5 60,6 84,3 71,5 71, ,3 56,5 54,1 71,8 63,4 82,5 70,8 70, Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. 1) 21

22 Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet 1) Rikokset 1 Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 54 4, , ,9 48 3, ,3 22 3, ,6 4 4, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 52 3, , , ,6 88 7, , , , , , , , , , ,1 4 0, , , ,5 25 2, ,3 98 3, , ,0 5 5, , , ja yli 2 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä , , , , , , , ,0 KOKO VÄESTÖ väestö , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 7,9 2,3 19, , ,2 20, , ,5 22, , ,5 7, , , , ,5 62 0,1 2 0,1 46 0,5 26 1,9 78 0,4 1 0,1 57 4,6 16 0,6 29 4, , ,0 30 1, ,0 18 0, ,0 22

23 Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet 1) Rikokset 1 Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä , , , , , Yrittäjät , , ,1 13 0, , , ,5 17 1, , , , ,2 3 3, , , , ,1 Ylemmät toimihenkilöt , , ,0 9 0, ,6 51 3, ,3 9 0,7 37 3,0 53 1,9 44 6, ,1 2 2, ,8 91 4, , ,1 Alemmat toimihenkilöt , , ,1 63 4, , , ,8 95 7,6 91 7, , , ,9 2 2, , , , ,4 Työntekijät , , ,2 81 5, , , ,9 95 7, , , , , , , , , ,9 Opiskelijat Eläkeläiset Muut, tuntematon , , , , , , , ,6 75 6, ,3 6 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 6 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä , , , , , , ,0 KOKO VÄESTÖ väestö ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 5,6 11, , , , ,6 53, ,1 23

24 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet 1) Rikokset 1 Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä , , , , , , , , , Työllinen , , ,0 95 6, , , , , , , , , , , , , ,2 Työtön , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Koululainen, opiskelija , , , , , , , ,9 77 6, ,0 5 0, , , , , ,1 Eläkeläinen Muut työvoiman ulkopuolella olevat , , , , , , , , , , , ,1 5 5, , , , , , Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä , , , , , ,1 KOKO VÄESTÖ väestö , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 7, , , , ,3 30, , , , , , , , , , , , , , , ,0 24

25 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet 1) Rikokset 1 Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä , , , , ,9 Perusaste , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Keskiaste , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Alin korkea-aste , , ,5 4 0, , , ,1 12 1,0 94 7, , , , , ,0 684 Alempi korkeakouluaste , , ,9 2 0, ,5 44 3, ,6 3 0,2 37 3,0 74 2,6 22 3, ,2 2 2, , ,2 481 Ylempi korkeakouluaste/tutkijakoulutus 2 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä , , , , ,8 KOKO VÄESTÖ väestö , , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 40,6 4, , ,0 2, , , , , ,0 2 0, ,8 41 3, ,7 3 0,2 45 3,6 31 1,1 32 5, ,3 5 5, ,1 44 2, ,3 89 0, ,5 25

26 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi henkilöt syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä 2015 Syntyperä ja ikäluokka Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ikäluokka yhteensä yli 50 Ikäluokka yhteensä yli 50 Ikäluokka yhteensä yli 50 Ikäluokka yhteensä yli 50 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,8 0,5 4,4 4,6 4,0 3,4 2,8 2,2 0,8 1,6 0,5 4,3 4,4 3,7 3,1 2,6 2,1 0,8 1,6 0,5 4,3 4,3 3,7 3,1 2,5 2,1 0,8 3,8 1,1 6,0 7,5 7,9 7,1 4,6 2,8 1,5 Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,8 0,8 6,3 7,0 6,3 5,3 4,3 3,4 1,4 2,6 0,7 6,2 6,7 5,8 4,8 4,0 3,2 1,3 2,6 0,7 6,1 6,7 5,8 4,8 4,0 3,2 1,3 5,5 1,5 8,2 11,0 12,0 9,6 6,8 4,3 2,1 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,7 0,3 2,4 2,0 1,6 1,4 1,1 1,0 0,3 0,7 0,2 2,3 1,9 1,6 1,4 1,1 1,0 0,3 0,7 0,2 2,3 1,9 1,5 1,3 1,1 1,0 0,3 2,0 0,6 3,8 3,8 3,7 4,5 2,2 1,3 0,9 26

27 Syntyperä ja ikäluokka Ulkomaalaistaustainen yhteensä Ikäluokka yhteensä yli 50 Ulkomaalaistaustainen, Ikäluokka syntynyt Suomessa yhteensä yli 50 Ulkomaalaistaustainen, Ikäluokka syntynyt ulkomailla yhteensä Tuntematon yli 50 Ikäluokka yhteensä yli 50 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,7 1,0 6,5 7,7 7,4 5,6 4,5 3,7 1,9 2,0 0,8 6,8 7,1 7,7 14,8 21,7 7,4 1,1 4,0 1,5 6,3 7,9 7,4 5,5 4,5 3,6 2,0 Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,8 1,5 9,7 12,5 12,1 9,1 6,9 5,5 3,0 3,0 1,1 9,8 11,7 11,8 22,6 28,5 10,6 1,8 6,3 2,1 9,7 12,7 12,1 9,0 6,9 5,5 3,0 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,5 0,6 3,1 2,8 2,4 1,8 1,8 1,7 1,1 0,9 0,4 3,7 2,2 3,3 1,6 0,8 2,7 3,1 2,3 1,8 1,7 1,7 1,1 27

28 Liitekuviot Liitekuvio 1. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet Liitekuvio 2. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet 28

29 Liitekuvio 3. Rikosten määrän muutosprosentti maakunnittain (kartta) 29

30 Laatuseloste: Rikos- ja pakkokeinotilasto 1. Tilastotietojen relevanssi Rikos- ja pakkokeinotilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten jakaumien sekä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen käyttämien pakkokeinojen kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmi tulleiden rikosten laadusta ja määrästä. Lisäksi selvitetään poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tutkimien ja selvittämien rikosten määrä sekä tapaukset, joissa ilmoitus on todettu aiheettomaksi. Selvitetyistä rikoksista ilmoitetaan myös syylliseksi sekä heidän ikänsä, kansalaisuus ja joitain sosioekonomisia taustatekijöitä. Pakkokeinojen osalta alueluokituksena on poliisilaitos, rikosten osalta kunta. Vuoden 2009 alusta lähtien luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen. Tilasto sisältää myös tietoja perheväkivallasta, rikosten uhreista ja kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta sekä eräistä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen suorittamista tehtävistä kuten itsemurhien, hirvieläinkolarien, palonsyiden yms. tutkimuksista. Nämä luvut kuvaavat poliisin tehtäviä, eivätkä siten ole suoraan tulkittavissa esimerkiksi itsemurhien määräksi. Itsemurhien määrää kuvataan Tilastokeskuksen kuolemansyyt-tilastossa osoitteessa Tilasto sisältää tiedot pakkokeinolakiperusteisista pakkokeinoista. Niillä pyritään poikkeuksetta rikoksen selvittämiseen. Lisäksi tilasto sisältää ns. poliisilakiperusteiset kiinniotot, niillä taas pyritään suojaamaan kohteena olevaa henkilöä itseään tai estämään kohtuuton häiriön tai vahingon aiheuttaminen. Poliisilakiperusteisen kiinnioton kohteeksi joutuneista henkilöistä käytetään usein nimitystä 'päihtyneenä säilöönotetut', joita heistä on valtaosa. Poliisilakiperusteista kiinniottoa ei ole kuitenkaan rajattu pelkästään päihtyneisiin. Lisäksi tilasto sisältää ulkomaalaislakiperusteisia pakkokeinoja, joista esimerkkinä voidaan mainita 'ulkomaalaisen säilöönotto'. Osan pakkokeinoista voi päättää poliisi itse, osa edellyttää tuomioistuimen päätöstä. Tilastossa pakkokeinot, joiden lyhenne päättyy O -kirjaimeen, ovat tuomioistuimen hyväksymiä. Tilasto ei sisällä tietoja telekuuntelusta, televalvonnasta eikä teknisestä tarkkailusta pakkokeinona. Tilasto ei myöskään sisällä tietoja liiketoimintakielloista. Liiketoimintakielloista on saatavissa tietoa Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset tilastosta osoitteesta Tilastolla kuvataan vain rikoksia, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista jää piiloon, toisin sanoen ne eivät tule tietoon tai niitä ei rikoksina ilmoiteta. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Tilasto kuvaa rikoksia, jotka ovat tulleet tietoon tilastokauden aikana. Rikos voi olla tapahtunut aiemminkin. Tilasto kuvaa pakkokeinoja, joita on käytetty kalenterivuoden aikana. Niiden taustalla oleva rikos on voinut tapahtua aiemmin. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Rikos kirjataan tehdyksi rikoksen tekopaikan mukaan. Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Lukuihin sisältyvät rikoksen yritykset, poikkeuksena erillisenä ryhmänä esitettävät tapon, murhan ja surman yritykset sekä tuhotyön yritykset. Avunanto ja yllytys rikokseen esitetään sen rikoksen nimikkeellä, johon osallisuudesta on kysymys. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Tässä tilastossa pääasiallinen toiminta on ryhmitelty seuraavasti: 30

31 työlliset työttömät opiskelijat, koululaiset eläkeläiset, työttömyyseläkeläiset muut työvoiman ulkopuolella olevat ei väestötietoja Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin vuotiaat kuuluvat ryhmään 'opiskelija, koululainen'. Tieto kuvaa henkilön toimintaa vuonna Koulutusaste on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: perusaste keskiaste alin korkea-aste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste alle 15-vuotiaat ei väestötietoja Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Käytetyt tiedot ovat vuodelta Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Sosioekonominen asema on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: yrittäjät ylemmät toimihenkilöt alemmat toimihenkilöt työntekijät opiskelijat eläkeläiset muut tuntematon ei väestötietoja 7 15-vuotiaat on sijoitettu ryhmään 'opiskelijat' ja 0 6-vuotiaat ryhmään 'muut'. Luokkaan 'muut' kuuluvat pitkäaikaistyöttömät ja muualla luokittelemattomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta Valtionveronalaiset tulot: Ansiotulot + pääomatulot. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Ryhmään 'muut' sisältyy tulottomat ja tuntemattomat rekisteröityyn väestöön kuuluvat (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat), mutta ei henkilötunnuksettomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta Käytettävissä olevat tulot: Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2014 ja niiden kuvaamiseen käytetään samaa luokitusta kuin valtionveronalaisien tulojen kuvaamiseen. Syntyperä: Henkilö on suomalaista syntyperää, jos vähintään hänen toinen vanhempansa on syntynyt Suomessa. Ulkomaista syntyperää ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Lisäksi luokittelussa on henkilön syntymämaa: Suomessa tai ulkomailla. Pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sosioekonomisen aseman ja valtionveronalaisten tulojen ryhmään 'ei väestötietoja' kuuluvat sellaiset henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Tällaisia henkilöitä ovat Suomessa rekisteröityyn väestöön kuulumattomat, kuten turistit ja muut Suomessa väliaikaisesti vierailevat. 31

32 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu poliisin käytössä olevasta automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvasta rikosilmoitusjärjestelmästä, josta tässä yhteydessä käytetään lyhennettä PATJA. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastokeskukseen toimitettu neljännesvuosiaineisto tarkentuu tilastovuoden aikana poliisin tutkinnan edetessä. Vuosiaineistosta tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa poimittavat tiedot poikkeavat jossain määrin neljännesaineiston tiedoista. Tilastossa ovat kaikki edellä mainitut poliisin määräämät pakkokeinot ja kaikki poliisin tuomioistuimen päätettäväksi jättämät pakkokeinot. Suhteellisen harvinaiset tapaukset, joissa tuomioistuin ei ole hyväksynyt pakkokeinoa tai on muuttanut sitä, eivät välttämättä näy tilastossa. Nykyiset tilastot kuvaavat hyvin rikollisuutta ja sen muutoksia. Tilastokeskuksessa on analysoitu rikosilmoitusaineistosta tapausten selosteosat vuoden 1998 väkisinmakaamisten ja törkeiden pahoinpitelyjen sekä vuoden 2007 lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen ja törkeiden ryöstöjen osalta. Selosteet olivat laadultaan hyviä. Rikosten lukumäärätiedot ja rikoksista rekisteriin kirjatut tiedot olivat selosteiden kanssa yhtäpitäviä. PATJA-järjestelmään kirjattavat tiedot osoittautuivat luotettaviksi. Tilastojen perusaineistona PATJA-järjestelmää voidaan pitää hyvänä. Vuoden 2006 luvuissa esiintyneet virheellisyydet on korjattu nyt esitettävään taulukkoon. Väärennysrikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä oli poikkeuksellisen suuri vuonna Tämä johtuu Imatralla ilmi tulleesta rikossarjasta. Vuonna 2010 Pohjanmaalla raiskausrikosten lisääntyminen johtui yhteen rikosilmoitukseen kirjatusta usean osateon käsittävästä tapahtumasarjasta. Lievät pahoinpitelyt siirtyivät vuoden 2011 alusta virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat alaikäiseen, tekijälle läheiseen henkilöön tai henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään. Tähän asti rankaiseminen lievästä pahoinpitelystä on edellyttänyt, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Jatkossa esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät ole enää riippuvaista uhrin tahdosta 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietoon tullutta rikollisuutta kuvaavat neljännesvuosiaineistosta poimittavat tiedot valmistuvat tilastokautta seuraavan kuukauden kuluessa. Tietoon tullut rikollisuus vuositilaston perusaineisto poimitaan poliisin PATJA-järjestelmästä tilastovuotta seuraavan helmikuun alussa. Tulokset valmistuvat huhtikuun aikana. Pakkokeinojen aineisto poimitaan poliisin PATJA-järjestelmästä tilastovuotta seuraavan helmikuun alussa. Tulokset valmistuvat touko kesäkuun aikana. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Tietoon tullut rikollisuus vuositilasto julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä. Tietoon tullut rikollisuus neljännesvuositilasto julkaistaan 4 kertaa vuodessa tilastokautta seuraavan kuukauden kuluessa. Pakkokeinojen tilasto julkaistaan vuosittain touko-kesäkuussa. Tarkempia tietoja poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilastosta löytyy tilaston www-sivuilta. Lisätietoja voi pyytää myös Tilastokirjaston tietopalvelusta sekä oikeustilastojen asiantuntijoilta. Mahdollisuudesta saada tilastoaineistoja tutkimuskäyttöön voi tiedustella Tilastokeskuksen tutkijapalvelusta. 32

33 Tietoja poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista sekä pakkokeinoista on Tilastokeskuksen maksuttomassa StatFin-tilastopalvelussa osoitteessa Rikos ja pakkokeinotilaston www-sivut: Tilastokirjaston tietopalvelu: tai puhelimitse arkena ma pe klo numerosta Oikeustilastojen yhteydenottolomake: Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilasto ja pakkokeinot tilasto yhdistettiin maaliskuussa Tätä aiemmin julkaistut tiedot löytyvät tilastojen vanhoilta kotisivuilta. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilaston www-sivut: ja Pakkokeinot-tilaston www-sivut: 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoissa käytetään julkaisuhetkenä voimassa olevaa alueluokitusta. Taulukoissa, joissa esitetään muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, aikaisempien vuosien luvut on muutettu vastaamaan uusinta alueluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Pakkokeinoissa alueluokituksena käytetään julkistamishetkellä voimassa olevaa poliisilaitosluokitusta. Poliisilaitosten määrä väheni vuoden 2009 alusta 90:stä 24:ään. Vuodesta 2009 lähtien tiedot esitetään uuden poliisilaitosjaon mukaisesti. Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalveluun jäävät lisäksi vuodet aikaisempien poliisilaitosten mukaisesti tehtyinä. Vuonna 2014 poliisilaitosten määrä laski 12:sta ja vuoden 2013 pakkokeinot on tilastoitu uudella poliisilaitosjaolla. Lainmuutokset vaikeuttavat vertailua eri vuosien ja eri rikostyyppien välillä. Tilastoilla kuvataan yksittäisten rikosten määriä. Suuret rikossarjat saattavat paljastuessaan aiheuttaa kymmenien, joissain tapauksissa jopa tuhansien rikosten lisäyksen tilastossa. Seuraavana vuonna luvut useimmiten palaavat entiselleen. Ongelma korostuu, kun tehdään suhteellisen harvinaisista rikoksista alueellisia vertailuja rikollisuuskehityksestä. Rikosten määrän laskentaperusteissa tapahtuvat muutokset vaikeuttavat rikosten määrän vertailtavuutta eri vuosina. Kun esimerkiksi petosten lukumäärän laskentaperuste muuttui 1991, niin muutos ei vaikuttanut pelkästään petosten määrään, vaan myös rikosten kokonaislukumäärän vertailtavuus edellisiin vuosiin vaikeutui. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset poliisin valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Suomen virallisessa tilastossa (sarja XXIII, uusi sarja Oikeus) on julkaistu Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilastoa vuodesta 1927 lähtien. Tietojen saanti perustuu valtioneuvoston päätökseen (nro 321/1926), jolla poliisipiirit on määrätty antamaan oikeustilastoja varten tiedot tietoon tulleista rikoksista. Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet tiedonkeruun ja tietosisällön myöhemmistä muutoksista. Kaudelle sisäasiainministeriö on antanut ohjeet Poliisin käskylehdessä nro 2/1971 ja vuodesta 1980 lähtien kiertokirjeessä nro 4616/402/79. Vuodelle 1991 ohjeet on annettu kirjeessä nro 900/69/91 ja vuodesta 1992 alkaen päivätyssä kirjeessä. Myös vuosina 1938, 1945 ja 1951 on tehty muutoksia, joilla on ollut huomattava vaikutus tilaston sisältöön. Vuodesta 1954 lähtien Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus-tilaston yhteydessä on julkaistu tietoja myös tullirikoksista. Maksuttoman Statfin tietopalvelun poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus- tietojen aikasarjat alkavat vuodesta Vuoden 2010 alussa lukuihin lisättiin tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Nämä tiedot esitetään vuodesta 2009 alkaen. Muutos lisäsi kaikkien rikosten lukumääriä noin kaksi prosenttia. Huumausainerikokset lisääntyivät muutoksen johdosta 6-8 prosenttia. 33

34 Vuoden 2012 loppuvuoden ja vuoden 2013 alkuvuoden liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä tuli ilmi, että automaattisen liikennevalvonnan loppuvuonna 2012 havaitsemia ylinopeuksia on kirjattu vuoden 2013 alkupuolelle. Pakkokeinoja on tilastoitu samankaltaisesti vuodesta 2002 lähtien. Lainmuutokset vaikeuttavat myös pakkokeinojen vertailua eri vuosien ja eri pakkokeinotyyppien välillä. Esimerkiksi henkilökatsastuksiin sisältyvä DNA-tunnisteiden ottoa koskeva lainsäädäntö muuttui 2004 alusta (Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta /761 ja Pakkokeinolaki /646). Muutos aiheutti sen, että DNA-tunnisteiden otto muuttui normaaliksi tutkimusrutiiniksi. Pakkokeinojen määriin voivat vaikuttaa esimerkiksi muutokset poliisin rikostutkimuskäytännöissä tai päihtyneiden huollossa. RIKOS: Uusi tieliikennelaki(267/81) tuli voimaan Tilastossa lakia sovellettiin vuoden alusta lähtien. Luvut eivät lainmuutoksesta johtuen vastanneet aikaisempien vuosien lukumääriä eri liikennerikostyypeissä. Rikesakkolaki (66/83) ja Laki rikesakosta tieliikenteessä (68/83) tulivat voimaan Lain mukaan voidaan tieliikennelain (267/81) tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomisesta antaa rikesakko, mikäli rikkomuksen katsotaan aiheuttaneen vain vähäistä vaaraa tai haittaa. Poliisin antamat rikesakot lähtien sisältyvät tilastoon. Kavallusrikosten tilastointikäytäntöä muutettiin vuodesta 1983 lähtien, usean osateon käsittävät kavallusrikokset tilastoidaan yhtenä rikoksena tuli voimaan laki rikoslain muutoksesta (769/90), muutos koski omaisuus-, vaihdanta- ja talousrikoksia. Muutos oli rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe, se sisälsi myös senkaltaisia periaatteellisia muutoksia, että eräiden rikosluokkien osalta vertailtavuus aikaisempiin vuosiin katkesi. Tuli uusia rikosnimikkeitä, ja osin myös samoina säilyneiden nimikkeiden sisältö muuttui. Ongelmallisia tässä suhteessa ovat irtaimen omaisuuden luvatonta käyttöä koskevat rikokset, ja niistä erityisesti ns. moottoriajoneuvojen anastukset, petos- ja maksuvälinepetosrikokset ja väärennysrikokset. Muiden yleisten tavanomaisten omaisuusrikosten osalta vertailukelpoisuus aikaisempiin vuosiin säilyi. Tilaston tietosisältöä muutettiin vastaamaan uudistettua lainsäädäntöä. Maksuvälinepetosten tilastointikäytäntö muuttui vuonna Muutos vähensi tilastoitujen rikosten määrää. Rikoksen yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisen (697/91) johdosta ei tilastoinnissa vuoden 1992 alusta lukien otettu huomioon käsitettä yksin teoin tehdystä rikoksesta. Aikaisemmin yksin teoin tehdyt rikokset oli tilastoitu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vain päärikoksen mukaan. Päärikoksella tarkoitetaan rikosta, josta laissa määrätty rangaistus on ankarin. Tilastointitavan muutos lisäsi jossain määrin tilastoitujen rikosten määrää. Huumausainerikoksia koskevat uudet säädökset tulivat voimaan Ne muodostavat rikoslain 50 luvun. Lainmuutoksen takia ainoastaan huumausainerikosten kokonaismäärät ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien vastaaviin lukuihin. Vaikka tilastointikäytäntöä ei lainmuutoksen seurauksena muutettu oli vuoden 1994 huumausainerikosten tilastointi poliisipiireissä jossain määrin epäyhtenäistä. Huumausainerikoksia arvioidaan kirjatun kymmenisen prosenttia todellista enemmän tulivat voimaan liikennejuopumuksia koskevat uudet säädökset. Törkeän rattijuopumuksen promilleraja laski 1,5:sta 1,2:een. Lainmuutoksen vuoksi vain rattijuopumusten yhteismäärät ovat vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Vesiliikennejuopumuksen uudeksi rajaksi vahvistettiin yksi promille entisen 1,5 promillen asemesta tuli voimaan laki Rikoslain muutoksesta (578/95). Rikosnimikkeistön muutoksen vaikutukset tietojen vertailtavuuteen aikaisempiin vuosiin olivat vähäiset. Seuraavassa esitetään uuden nimikkeen vastaavuus aikaisemmin käytössä olleeseen nimikkeeseen: Vanha nimike --> Uusi nimike - Tappo --> Tappo - Tappo --> Surma - Tapon tai murhan yritys --> Tapon, murhan tai surman yritys - Lapsentappo --> Lapsensurma 34

35 - Kuolemantuottamus --> Kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus - Ruumiinvamman tai sairauden tuottamus --> Vammantuottamus, törkeä vammantuottamus - Murhapoltto --> Tuhotyö, liikennetuhotyö, törkeä tuhotyö - Murhapolton yritys --> Tuhotyön, liikennetuhotyön, törkeä tuhotyön yritys Tuhotyötä ja murhapolttoa koskevat rikosnimikkeet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. Tuhotyö käsittää murhapolton lisäksi myös aiemmin muihin nimikkeisiin kuuluneita tapauksia voimaan tullut uusi Alkoholilaki (1143/94) aiheutti muutoksia rikosluokitteluun. Käytöstä poistettiin nimike 'alkoholipitoisen aineen nauttiminen yleisellä paikalla'. Vuoden 1995 huumausainerikosten tilastointi oli poliisipiireissä jossain määrin epäyhtenäistä. Vuonna 1996 otettiin käyttöön seuraavat uudet rikosnimikkeet: sotilasrikokset, työrikokset, ympäristörikokset, eräiden aineettomien oikeuksien loukkaaminen. Uusina tietoina esitetään syylliseksi epäiltyjen naisten ikäjakauma sekä henki- ja pahoinpitelyrikosten tapahtumapaikka. Vuodesta 1997 lähtien esitetään tieto syylliseksi epäillyn kansalaisuudesta. Rikoksia oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan sekä seksuaalirikoksia koskevat uudet säädökset tulivat voimaan Ne muodostavat rikoslain 15, 16, 17 ja 20 luvun tulivat voimaan liikennerikoksia koskevat uudet säädökset rikoslain 23 lukuun. Taulukon rikosnimikkeet on ryhmitelty uuden lainsäädännön mukaan. Nyt esitettävät rikoslakirikokset sisältävät aiemmin tieliikennelakiin kuuluneita rikoksia muutettiin eräiden rikostyyppien tilastointikäytäntöä. Rauhanrikkomiset (Rikoslaki 24 luku) tilastoidaan siten, että usean osateon käsittävä tapahtumasarja merkitään yhtenä rikoksena. Samalla tavoin tilastoidaan hautarauhan rikkomiset ja lähestymiskiellon rikkomiset. Viimeksi mainitut sisältyvät rikosryhmään `muut rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan' tuli voimaan uusi huumausainerikoksia koskeva säädös. Rikosluokitukseen lisättiin nimike huumausaineen käyttörikos tulivat voimaan uudet moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia koskevat säädökset. Rikosluokitukseen lisättiin kaksi uutta nimikettä: moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus sekä törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Aiemmin nämä rikokset tilastoitiin moottoriajoneuvoon kohdistuviksi luvattomiksi käytöiksi uutena rikosnimikkeenä otettiin käyttöön muu ajoneuvorikkomus tuli voimaan uusi Järjestyslaki. Rikosluokitukseen lisättiin nimike järjestyslain rikkomiset. Vuodesta 2003 lähtien esitetään rattijuopumusten yhteydessä tieto syylliseksi epäillyn käyttämästä päihteestä. Vuodesta 2004 lähtien esitetään syylliseksi epäillyn käyttämää päihdettä koskeva tieto: muun päihteen ja alkoholin yhteiskäyttö (sekakäyttö). Aiemmin nämä tiedot esitettiin kohdassa muun päihteen vaikutuksen alaisena otettiin käyttöön uutena rikosnimikkeenä järjestyslain rikkomiset. Nimikkeistöstä poistettiin järjestyssääntörikkomus, poliisimääräyksen rikkominen. Aserikoksia koskeva rikoslain 41 luku tuli voimaan Nämä rikokset sisältyvät uudistettuun rikosnimikkeeseen rikokset rikoslain 41, 42 ja 43 lukua vastaan. Muutos ei vaikuta rikosten kokonaismäärään. Vuoden 2009 alusta otettiin käyttöön uusi rikosten ryhmittely. A Omaisuusrikokset B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset C Seksuaalirikokset D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan E Eräät liikennerikokset F Muut rikokset Myös rikosnimikkeistön rakennetta on muutettu: 35

36 Eräät liikennerikokset ryhmässä (E) ei esitetä liikenneturvallisuuden vaarantamisia eikä liikennepakoja tieliikenteessä. Muut rikokset ryhmä (F) koostuu ryhmiin A-E kuulumattomista rikoslakia vastaan tehdyistä rikoksista sekä rikoslain ulkopuolisista rikoksista. Jako rikoslakirikoksiin ja muihin rikoksiin on poistettu. Tilastoon on muodostettu omana ryhmänään liikenneturvallisuuden vaarantamiset, liikennepaot tieliikenteessä, liikennerikkomukset, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiset ja ajoneuvorikkomukset. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rikosten vertailtavuutta eri vuosien kesken sekä edistää niiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Alkoholirikoksia koskeva rikoslain 50a luku ja alkoholilain muutos tulivat voimaan Uusina rikosnimikkeinä otettiin käyttöön alkoholirikos, törkeä alkoholirikos, lievä alkoholirikos ja alkoholirikkomus. Lainmuutoksen vuoksi vain alkoholirikosten ja -rikkomusten yhteismäärä on vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Tapahtumakertatietoja ei tässä taulukossa esitetä. Vuonna 2010 muutettiin asunnosta luvatta tunkeutuen tehtyjen varkausrikosten tilastointikäytäntöä. Vuodesta 2009 lähtien vapaa-ajan asuntoon ja muuhun asuntoon kohdistuneet varkausrikokset esitetään erillisinä tietoina. Vuonna 2010 lisättiin tekopaikkaa kuvaavia tietoja seuraaville rikoksille: ryöstörikokset, vahingontekorikokset, tapon, murhan tai surman yritykset ja raiskausrikokset. Tiedot esitetään vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2012 lisättiin syylliseksi epäiltyjen taustoja kuvaavia tietoja syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisista tuloista, koulutusasteesta, pääasiallisesta toiminnasta ja sosioekonomisesta asemasta. Sosioekonomista asemaa kuvaavan liitetaulukon 5. ja pääasiallista toimintaa kuvaavan liitetaulukkon 6. väestötiedot ovat vuodelta Muissa liitetaulukoissa koko väestön tiedot ovat vuodelta Vuonna 2013 lisättiin tieto syylliseksi epäiltyjen syntyperästä. Vuoden 2013 elokuussa tulivat voimaan lait toisen henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, törkeän ryöstön valmistelusta sekä panttivangin ottamisen valmistelusta. Vainoaminen krimalisoitiin alkaen Rikoslain 20. luku (seksuaalirikoksista) uudistui. Rikoksien rangaistusasteikkoa kovennettiin ja 20:3 (pakottaminen sukupuoliyhteyteen) kumottiin. Lakiin lisättiin 20:5a seksuaalinen ahdistelu rikoslakiin lisättiin identiteettivarkaus (RL 38:9a ). 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Vuositilaston tiedot poikkeavat neljännesvuosittain esitetyistä ennakollisista tiedoista. Keskusrikospoliisi ja yksittäiset poliisilaitokset julkaisevat tietoja rikollisuudesta. Nämä luvut eroavat Tilastokeskuksen tiedoista aineiston poiminta-ajankohdasta ja erilaisista tiedonkeruukriteereistä johtuen. Tilastossa käytetyt rikosluokitukset vuosilta ovat Tilastokeskuksen verkkosivuilla osoitteessa Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on kuvattu verkko-osoitteessa Henkilötarkastuksiin ja kotietsintöihin liittyvistä takavarikoista esitetään vuodesta 2009 lähtien vain kokonaismäärät. Tarkempaa luokittelua ko. pakkokeinoista ei ole käytettävissä. Poliisilakiperusteisten säilöönottojen määrä ei määritelmällisistä syistä ole täysin sama kuin tietoon tullut rikollisuus -tilastossa esitetty päihtyneenä säilöönotettujen määrä. Verikokeesta tehdyt humalatilan selvitysten määrät olivat vuosina kirjautuneet järjestelmään puutteellisesti. Tämä usean tuhannen tapauksen poikkeama on huomioitava vertailtaessa pakkokeinojen kokonaismääriä. Vuoden 2010 luku oli vain 975, kun sen olisi pitänyt olla lähempänä vuoden 2011 lukua, joka oli

37 Tuomioistuinten päättämistä pakkokeinoista on saatavissa tietoja tuomioistuintilastoista vuoden 2013 tilastoihin saakka. 37

38 Oikeus 2016 Lisätietoja Kimmo Haapakangas Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]