ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA. Lassi Kotiniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA. Lassi Kotiniemi"

Transkriptio

1 ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA Lassi Kotiniemi Poliisin perustutkinto 2015

2

3 Alkusanat Tämä päättötyö on toteutettu Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön tuella. Lisäksi päättötyön edetessä on avuksi ollut moni henkilö mm. Tilastokeskuksesta, Maahanmuuttovirastosta, Poliisista, Poliisiammattikorkeakoulusta sekä Maistraatista. Aihe on niin laaja ja moniulotteinen, ettei sen käsitteleminen olisi onnistunut ilman näitä asiantuntevia henkilöitä. Kiitän kaikkia päättötyössä tukeneita. Jyväskylässä lokakuussa 2015 Lassi Kotiniemi

4 Tiivistelmä Tekijä: Lassi Kotiniemi Julkaisun nimi: Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina Ohjaajat: Ylikomisario Jyrki Haapala & dosentti Pirjo Jukarainen Tutkinto: Poliisin perustutkinto Julkisuusaste: Julkinen Päättötyön muoto: Tutkimus Tiivistelmä Päättötyö on kantaa ottamaton tutkimus ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta. Sen tavoitteena on tuottaa faktaa ulkomaalaistaustaisten osuudesta Suomessa tapahtuvista rikoksista ja selvittää taustamaakohtaisia eroja rikoksenteossa. Tutkimus painottuu tilastojen muodostamiseen. Tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty poliisin vuonna 2013 selvittämiä rikoksia, joista on rajattu pois lievät liikennerikokset. Rikoksista on muodostettu kokonaisrikollisuustilasto, jossa on huomioitu epäiltyjen syntyperä. Toisin sanoen selvitettyjen rikosten epäillyt on jaoteltu suomalaistaustaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin. Lisäksi ulkomaalaistaustaisista on eritelty maassa vakinaisesti asuvat ja väliaikaisesti oleskelevat. Tutkimuksessa on otettu huomioon myös toisen polven ulkomaalaistaustaiset. Ensimmäisissä luvuissa käsitellään lähdeaineiston alkuperää, selvitetään tutkimukseen liittyviä käsitteitä ja tarkastellaan ulkomaalaistaustaista väestöä Suomessa. Varsinainen tutkimusosa koostuu rikollisuuden tarkastelusta rikostyyppien ja tapahtuma-alueiden mukaan sekä rikollisuuden vertaamisesta muihin tekijöihin. Tutkimus osoitti, että lukumäärään suhteutettuna Suomen väestöön kuuluvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden. Yhteensä kaikista rikoksista 15 prosentissa epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen, 7,4 prosentissa väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Maakunnittain suurimman osuuden rikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät Etelä-Karjalassa, jossa 43 prosentissa rikoksista epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen. Korostuneinta rikollisuus oli pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ryöstörikoksissa. Muutamissa rikostyypeissä, kuten vahingontekorikoksissa, ulkomaalaistaustaisten rikossuhde jäi suomalaistaustaisia pienemmäksi. Taustamaiden väliset erot olivat monessa rikosnimikkeessä merkittävän isoja. Sivumäärä Tarkastuskuukausi ja vuosi ISBN liitesivua Avainsanat Lokakuu 2015 Verkkojulkaisu koulutusaste, maahanmuutto, rikokset, rikollisuus, syntyperä, taustamaa, työttömyysaste, ulkomaalaistaustaiset, väestö, väestörakenne

5 Sisällys 1 Johdanto Aiemmat tutkimukset Kuka on ulkomaalaistaustainen? Syntyperä-luokitus Ulkomaalaistaustaisten tilastointi Ulkomaalaistaustaiset Suomessa Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne Maahanmuuton rakenne Tutkimuksen tilastoinnista Lähdeaineisto Lähdeaineiston rajaaminen Tilastointimenetelmät Maassa vakinaisesti asuvat Maassa väliaikaisesti oleskelevat Syntyperältään tuntemattomat Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus Kokonaisrikollisuus Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Petosrikokset ja maksuvälinepetokset Veropetosrikokset ja elinkeinorikokset Kätkemis- ja rahanpesurikokset Väärennysrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Pahoinpitelyrikokset Henkirikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan Vastustamisrikokset Väärän henkilötiedon antaminen Seksuaalirikokset Raiskausrikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö...33

6 6.5.3 Muut seksuaalirikokset Vakavat liikennerikokset Rattijuopumukset Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta Muut rikokset Huumausainerikokset Turvallisuutta uhkaavat rikokset Muut Vähäinen osuus Rikollisuuden ikärakenne Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus kunnittain maakunnissa kunnissa Toisen polven ulkomaalaistaustaisten rikollisuus Rikollisuuden vertailu muihin tekijöihin Työttömyysaste Koulutusaste Inhimillisen kehityksen indeksi Lukujen vertailu Lopuksi...56 Lähteet...57

7 Johdanto Tämän päättötyön tarkoituksena on käsitellä ulkomaalaistaustaisten Suomessa tekemiä rikoksia ja tuoda rikollisuutta luvuiksi. Päättötyössä esiin tuotavilla luvuilla pyritään tukemaan informaation tuottamista ulkomaalaistaustaisten sopeutumisesta yhteiskuntaan ja samalla annetaan päätöksentekoa ohjaavaa tietoa. Rikollisuuden tilan selvittäminen tuo tärkeää tietoa poliisille ja muille viranomaisille. Konkreettinen tutkimustyö voi osaltaan ohjata resursointia ja rikosten ennaltaehkäisemistä. Suomen maahanmuutto on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Vuonna 2015 pakolaiskriisin myötä on oletettavissa tilastopiikki, jollaista ei 1990-luvun alun jälkeen ole Suomessa nähty. Tuolloinkin piikki johtui maahanmuuttajien silloisesta vähäisestä määrästä. Keskusteluun maahanmuutosta on liittynyt oleellisesti rikollisuus ja sen mahdollinen lisääntyminen, ja tämä tekeekin päättötyöstä erittäin ajankohtaisen. Keskustelu ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta on usein epävarmaa pohjautumatta faktatietoihin, ja näiden faktatietojen puutteesta keskustelun osapuolet usein toisiaan syyttävät. Osa mieltää aiheen yhteiskuntamme yhdeksi tabuksi ja sanoo esimerkiksi median karttavan sen käsittelemistä ja sortuvan siinä sensuuriin. Jotkut taas näkevät aiheen esille nostamisen verrattain ylimitoitetuksi ja ajattelevat keskustelulla olevan leimaavia tavoitteita. On kuitenkin selvää, että asian epäselvyys sekoittaa keskustelua. Siksi asian läpinäkyvä tutkiminen on tärkeää ja perusteltua. Päättötyö pyrkii esittämään tietoa neutraalista näkökulmasta tuoden ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta esiin ainoastaan faktatietoa. Kriminologiassa aihe nähdään usein tunnepohjaisesti latautuneena ja helposti haavoittuvana. Siksi aiheen tutkiminen vaatii tietynlaista korrektiutta, tulosten totuudenmukaisuutta kuitenkaan vaarantamatta. Myös tilastojen tulkitsijalta vaaditaan tiettyä maltillisuutta ja perehtymistä. On hyvä muistaa, että pääosin luvuissa puhutaan erittäin pienistä osuuksista väestöryhmissä. Aiheesta on viime vuosina tehty Poliisiammattikorkeakoulussa muutamia päättötöitä. Niissä tavoitteena ei ole ollut tuoda neutraalia tietoa rikollisuudesta, vaan aihetta on käsitelty nuoremman konstaapelin näkökulmasta. Suurin ero aiemmin julkaistuihin päättötöihin on kuitenkin käsitellyssä kohderyhmässä; rikollisuutta on aiemmin mitattu vain ulkomaalaisten tekemänä. Tässä käsillä olevassa päättötyössä kohdejoukkona ovat ulkomaalaistaustaiset, joihin lukeutuvat ulkomaalaisten lisäksi Suomen kansalaisuuden saaneet sekä maahan muuttaneiden lapset. Päättötyöllä pyritään tuomaan selvyyttä harmaaseen kuvaan ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta ja ratkaista vallitsevaa monimielisyyttä asiasta. Päättötyöllä halutaan tuoda rohkeutta aiheen asianmukaiseen käsittelyyn ja luoda pohja aiheen syvemmälle tarkastelulle. Päättötyö on laadittu myös palvelemaan Valtioneuvoston rahoittamaa Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hanketta (2015). Kyseisessä hankkeessa tarkastellaan vertailevasti eri maahanmuuttajaryhmien asemaa ja haavoittuvuutta sekä siirtolaisuuden esille tuomia sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. 5

8 Aiemmat tutkimukset Maahanmuuttajien rikollisuudesta on Suomessa tehty suhteellisen vähän aiempia tutkimuksia. Merkittäviä tutkimuksia ovat mm. Juhani Iivarin "Tuomittu maahanmuuttaja" (2006) sekä hiljattain julkaistut Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen katsaukset "Ulkomaalaisten rikollisuus " (Lehti ym. 2014) ja "Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä" (Lehti ym. 2014). Iivarin tutkimus on laaja otanta maahanmuuttajien rikollisuudesta ja siinä on käytetty tutkimusmenetelmänä tilastojen lisäksi maahanmuuttajien haastatteluja. Tutkimus painottuu käsittelemään rikollisuuden taustoja ja syitä, mutta siinä on myös koottu lukuja maahanmuuttajien rikostuomioista vuosina 1997, 1999 ja Tutkimuksessa on huomioitu kaikki ulkomailla syntyneet Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Optl:n julkaisu "Ulkomaalaisten rikollisuus " kohdistuu Suomessa lyhytaikaisesti oleskeleviin rikoksesta epäiltyihin ulkomaalaisiin ja julkaisussa tutkitaan mm. rikollisuuden suhdetta maassaolon aikaan. Julkaisussa on otettu huomioon kokonaisrikollisuuden lisäksi tietyt rikoslajit kuten varkausrikokset. Optl:n julkaisussa "Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä" tutkitaan maahanmuuttajien rikollisuutta äidinkieleen pohjautuvalla tilastoinnilla sekä maahanmuuttajien haastatteluilla. Tutkimuksessa on otettu rikoslajeina huomioon väkivaltarikokset, raiskausrikokset, ryöstörikokset sekä varkausrikokset. Poliisissa ulkomaalaisten rikoksia on tutkittu Keskusrikospoliisin toimesta. Keskusrikospoliisi laatii vuosittain teemakohtaisia rikollisuuden tilaa ja ilmiöitä koskevia katsauksia viranomaiskäyttöön. Viimeisin julkaisu "Ulkomaalaisten rikollisuus 2014" (Hietaniemi 2015) käsittelee ulkomaan kansalaisten ja ulkomailla syntyneiden tekemiä rikoksia vuosina Edellä olevat julkaisut eroavat nyt julkaistavasta tutkimuksesta osin kohderyhmiltään, tutkimusmenetelmiltään sekä tiettyjen rikosten huomioonottamisen kannalta. Merkittävin ero aiempiin tutkimuksiin on tarkasteltavien kohderyhmien laajuus. Edeltävistä tutkimuksista poiketen rikoksesta epäillyt jaotellaan yksittäisiin taustamaihin, jolloin lukuja voidaan verrata muihin väestöryhmää koskeviin lukuihin. Toisekseen poikkeavana tekijänä tutkimuksessa otetaan huomioon kaikki rikokset, eikä tutkimusta ole rajattu ns. massarikoksiin. Tällöin saadaan kuva maan kokonaisrikollisuudesta, joka kiinnostaa erityisesti esimerkiksi poliisia. 6

9 Kuka on ulkomaalaistaustainen? Ulkomaalaistaustainen on käsitteenä hyvin monimuotoisesti käytetty niin yleisessä keskustelussa kuin tutkimuksissakin. Puhekielessä termillä usein viitataan maahanmuuttajien jälkeläisiin, jolloin kohderyhmä on hämärtyvä; mihin asti tausta periytyy? Toisinaan on myös arvosteltu termejä kuten maahanmuuttajataustainen käytettävän väärin erottelemaan ihmisiä ilman aihetta. Maahanmuuttaja tai ulkomaalaistaustainen voikin kahdelle keskustelijalle tarkoittaa eri asioita. Ulkomaalaisella tarkoitetaan kansalaisuuslaissa henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen 1, mutta ulkomaalaistaustaista laki ei käsitteenä tunne. Sen sijaan Tilastokeskus määrittelee ulkomaalaistaustaisiksi ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Määritelmä johtuu Tilastokeskuksen 2012 käyttöön ottamasta syntyperä-luokituksesta, joka on jo aiemmin ollut käytössä muissa Pohjoismaissa. 2 Luokitus on yleisölle vielä melko vieras, mutta sitä on tieteissä jo jonkin verran käsitelty. Ulkomaalaistaustaisia on aiemmin väestötieteessä luokiteltu muun muassa äidinkielen mukaan. Ulkomaan kansalaisesta merkitään väestötietojärjestelmään tämän kansalaisuuden lisäksi hänen itsensä ilmoittama äidinkieli 2. Henkilö on vieraskielinen, kun hän puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Henkilöön kohdistettavien palvelujen lisäksi äidinkielitietoa voidaan hyödyntää tilastoinnissa. Kansalaisuustiedon tavoin kielitietoa voidaan käyttää kantaväestön jaottelemiseen ryhmiin, kuten suomenruotsalaisiin ja saamelaisiin. Taustan luokittelua äidinkielen mukaan voidaan pitää osittain epätarkkana, sillä äidinkieli perustuu henkilön omaan ilmoitukseen ja saattaa poiketa todellisesta taustasta. Äidinkieli voi myös muuttua elämän aikana ja siksi etenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten kohdalla tieto äidinkielestä vaatii lisäkseen tiedon syntyperästä, jotta taustatieto on luotettava. Henkilöllä on oikeus päättää äidinkielensä itse ja sen voi muuttaa maistraatissa Syntyperä-luokitus Tässä tutkimuksessa käytetään Tilastokeskuksen määritelmää henkilön syntyperästä, jolloin luokitus kohdistuu mahdollisimman konkreettisesti henkilön taustaan. Termi 'ulkomaalaistaustainen' kattaa käytännössä seuraavat henkilöt: - Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaan kansalaiset, eli "ensimmäisen polven" maahanmuuttajat - Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat - maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset, eli "toisen polven" maahanmuuttajat - Suomessa väliaikaisesti oleskelevat ulkomaalaiset 1 Kansalaisuuslaki 1:2.2 2 Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä 1:17 ( /128) 3 Turun Sanomat Luettu

10 Ollakseen ulkomaalaistaustainen tulee siis henkilön molempien vanhempien olla syntynyt ulkomailla. Mikäli vanhemmat ovat syntyneet eri ulkomaissa, on henkilön taustamaa lähtökohtaisesti äidin syntymämaa. Jos kummankaan vanhemman syntymämaasta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneellä henkilöllä tämän oma syntymämaa. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi ja näin ollen lapset ovat syntyperältään suomalaistaustaisia. Suomessa syntyneen henkilön, jonka vanhemmista ei ole tietoa, ja jonka on päätelty olevan ulkomaalaistaustainen, taustamaa jää tuntemattomaksi. 4 Luokituksessa ulkomaalaistaustaiset henkilöt voidaan edelleen jakaa Suomessa syntyneisiin ja ulkomailla syntyneisiin henkilöihin. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat näin ollen toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Syntyperä-luokitus rajoittaa ulkomaalaistaustaisuuden maahan muuttaneiden lapsiin eli toiseen polveen, jolloin Suomessa syntyneiden henkilöiden lapsia ei enää luokitella ulkomaalaistaustaisiksi. Täten syntyperä-luokitus ei ole suoraan verrannollinen etnisyyden luokitteluun. Kun tutkimuksessa otetaan huomioon kaikki maahan muuttaneet henkilöt ja näiden lapset, on tarkasteltava joukko tarkoituksenmukaisempi tutkimuksen tavoitteen kannalta. Verrattuna siihen, että tutkimus rajattaisiin pelkkiin ulkomaalaisiin (ulkomaan kansalaisiin), mahdollistaa ulkomaalaistaustaisten tarkastelu maahanmuuttajien todellisen integroitumisen tutkimisen. 3.2 Ulkomaalaistaustaisten tilastointi Suomessa ei tilastoida henkilöistä etnistä tietoa, kuten ihonväriä. Tilastoinnin ulkopuolelle jää myös tieto esimerkiksi kulttuuriperän ja uskonnon mukaisista kansanryhmistä. Tilastokeskuksen syntyperäluokituksessa koostetaan tieto henkilön taustasta syntymämaatietoihin perustuen. Syntyperä-luokitus mahdollistaa esimerkiksi syntymämaajaottelua tarkemman tilastoinnin ja sitä voidaan käyttää hyödyksi eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi työ- ja elinkeinotilastoissa. Tässä tutkimuksessa luokitusta käytetään erottelemaan poliisin selvittämien rikosten epäillyt näiden syntyperän mukaan. voidaan siis lajitella sen avulla suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemiin. Tilastokeskus käyttää rikostilastoissa lähteenä poliisiasiain tietojärjestelmä Patjaa, joka sisältää muun muassa kaikki poliisin kirjaamat rikosilmoitukset. Patjan tiedoista koostettuun tilastoon yhdistetään Tilastokeskuksen rekisterissä olevia taustatietoja, jotka ovat peräisin mm. väestörekisteristä. Epäillyn henkilötunnuksella voidaan siis rekisteristä selvittää tieto esimerkiksi syntymämaasta ja yhdistää se tilastoon. Joissakin tilastoissa Tilastokeskus käyttää lisäksi poliisin rikosilmoitukseen kirjaamia henkilötietoja täydentävänä tietona, mikäli Tilastokeskuksen rekisteri on henkilön osalta puutteellinen. 5 4 Tilastokeskus - Syntyperä ja taustamaa Luettu Tilastokeskus, Haapakangas helmikuu

11 Ulkomaalaistaustaiset Suomessa Vuoden 2013 lopussa Suomessa asui henkilöä, joista oli ulkomaan kansalaisia. Vieraskielisiä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia, oli Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia Suomessa asui yhteensä eli n. 5,5 prosenttia koko väestöstä. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia eli ulkomailla syntyneitä heistä oli ja toisen polven ulkomaalaistaustaisia eli Suomessa syntyneitä Ulkomaalaistaustaisista miehiä oli ja naisia Vuonna 2012 EU-maissa ulkomaan kansalaisten osuus oli keskimäärin 6,8 prosenttia. Suomessa ulkomaan kansalaiset muodostivat väestöstä 3,6 prosentin osuuden jääden vielä selvästi EU:n keskiarvon alapuolelle. 9 Ulkomaan kansalaisten määrä Suomessa pysyi pitkään 1980-luvulle saakka alle :ssa. Heistäkin suuri osa oli entisiä Suomen kansalaisia tai näiden jälkeläisiä. Sen sijaan vuosisadan saatossa Suomesta suuntautui isoja muuttoaaltoja ulkomaille, kuten Ruotsiin lukujen vaihteessa. Vasta 1990-luvun taitteessa tuli ulkomaalaisten määrään merkittävä muutos, kun vuodesta 1989 määrä kaksinkertaistui vuoteen 1991 mennessä. Maahanmuuttajista valtaosan muodostivat paluumuuttoluvan saaneet inkerinsuomalaiset sekä turvapaikanhakijoina maahan muuttaneet somalialaiset. Myös entisen Jugoslavian alueen kiristynyt tilanne sai liikkeelle satoja tuhansia pakolaisia, joista osa saapui Suomeen luvun alussa ulkomaalaisten määrä lähti tasaiseen nousuun. 10 Todellinen maahanmuuttokohde Suomesta tuli vasta 2000-luvulla. Maahanmuuton lisääntymiseen on suuresti vaikuttanut EU:n laajentuminen sekä Schengen-sopimus, jolloin rajojen ylittäminen on muuttunut helpommaksi. Ulkomailta saatu muuttovoitto onkin ollut suurempaa kuin luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden. 11 Väestöä koskevissa tilastoissa ovat mukana vain maassa vakinaisesti asuvat henkilöt. Käytännössä henkilö kuuluu Suomen väestöön, mikäli hänellä on Suomessa väestörekisteriin merkitty kotikunta. Kotikunnan saa kotikuntalain edellyttämissä olosuhteissa, ja siihen oikeuttaa mm. jatkuva tai pysyvä oleskelulupa Tilastokeskus - Ulkomaalaistaustainen väestö Tilastokeskus - Väestörakennetilastot Tilastokeskus - Ulkomaalaistaustainen väestö Eurostat Tilastokeskus - Ulkomaalaistaustainen väestö Tilastokeskus Luettu: Kotikuntalaki ( /201) 9

12 Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä eri tilastointitapojen mukaan. Vuosi Ulkomaan kansalaiset Ulkomailla syntyneet Vieraskieliset Ulkomaalaistaustaiset Lähde: Tilastokeskus 2014 Ulkomaan kansalaisten muodostamat luvut eivät suoraan kerro maahan pysyvästi muuttaneiden määrää, sillä lukuun vaikuttaa tässä suhteessa vähentävästi maan kansalaisuuden saaneiden määrä. Suomen kansalaisuus myönnettiin 1970-luvulla vuosittain muutamalle sadalle ja 1980-luvulla vuosittain noin tuhannelle henkilölle luvun alun lisääntynyt maahanmuutto johti myös lisääntyneeseen kansalaisuuksien myöntämiseen. Vuonna 2004 kansalaisuuden sai siihen saakka ennätykselliset ulkomaalaista. Vuonna 2012 kansalaisuus myönnettiin jo runsaalle ulkomaalaiselle, mihin osaksi vaikutti kansalaisuuden saamiseksi vaadittavan maassa-asumisajan lyhentyminen kuudesta vuodesta viiteen vuoteen. 13 Vuonna 2014 kansalaisuuksia myönnettiin eniten venäläisille (2 343) ja somalialaisille (856) 14. Suomen kansalaisuus voidaan lain mukaan myöntää sitä hakeneelle henkilölle, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Henkilön pitää muun muassa olla 18 vuotta täyttänyt, asunut viisi vuotta yhtäjaksoisesti Suomessa ja omata tyydyttävä kielitaito. Lisäksi hän ei saa olla syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon. 15 Ulkomailla syntyneiden määrässä ovat mukana myös ulkomailla syntyneet suomalaistaustaiset (v yhteensä ), jolloin luku on suurempi kuin ulkomaalaistaustaisten lukumäärä. Näin siitäkin huolimatta, ettei ulkomailla syntyneissä ole 2. polven ulkomaalaistaustaisia. Koska tilastot sisältävät vain Suomen väestöön kuuluvat henkilöt, ei luvuissa luonnollisesti ole myöskään ilman oleskelulupaa tai viisumia maassa oleskelevia henkilöitä. Vuonna 2013 näitä ns. paperittomia ulkomaalaisia eli laittoman maahanmuuton kautta tulleita arvioitiin olevan Suomessa muutamia tuhansia Tilastokeskus - Ulkomaalaistaustainen väestö Tilastokeskus, Rapo Kansalaisuuslaki 3:13 ( /359) 16 Tilastokeskus Luettu

13 4.1 Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne Ikärakenteeltaan ulkomaalaistaustaiset ovat huomattavasti suomalaistaustaisia nuorempia. Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisista työikäisiä eli vuotiaita oli 76 prosenttia, kun suomalaistaustaisista työikäisiä oli 63 prosenttia. Eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä ulkomaalaistaustaisista oli vain 5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista heitä oli 20 prosenttia Maahanmuuton rakenne Jotta maahan voisi muuttaa yli 90 päiväksi, täytyy henkilön hakea oleskelulupaa. Vuonna 2014 Maahanmuuttovirasto myönsi yhteensä oleskelulupaa. Oleskelulupaa haki yhteensä henkilöä, mikä tarkoitti noin neljän prosentin kasvua edelliseen vuoteen. Ennen vuotta 2015 olivat määrät pysyneet vuosikymmenellä suhteellisen tasaisena. Vuonna 2014 myönnetyt oleskeluluvat jakautuivat seuraaviin hakuperusteisiin: Tilastokeskus Luettu Maahanmuuttoviraston yleistilasto

14 Perhe, myönnettyä lupaa. Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella, kuten esimerkiksi puolison kanssa yhteen muuttaminen. Myönnetyissä perheperusteisissa oleskeluluvissa yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjä 1 135, Intia 699 sekä Somalia Opiskelu, myönnettyä lupaa. Oleskelulupa edellyttää hyväksyttyä opiskelupaikkaa suomalaisessa oppilaitoksessa. Myönnetyissä opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjä sekä Kiina Työ, myönnettyä lupaa. Oleskelulupa edellyttää, että henkilö tulee toimeen ansiotyöstä saatavilla tuloilla. Elinkeinoharjoittamiseen tarvitaan erillinen lupa. Myönnetyissä työperusteisissa oleskeluluvissa yleisimmät kansalaisuudet olivat Intia, henkilöä sekä Ukraina, 873 henkilöä. 21 Kansainvälinen suojelu, myönnettyä lupaa. Kansainvälinen suojelu koskee henkilöitä, joilla on perusteltu syy pelätä kotimaassaan vainoa ja jotka eivät halua turvautua oman valtionsa suojeluun. Kansainvälinen suojelu eli turvapaikka voidaan evätä esimerkiksi törkeän rikoshistorian vuoksi. 22 Turvapaikanhakijalla on oikeus työntekoon kolme kuukautta hakemuksen jälkeen 23. Turvapaikkaa haki vuonna 2014 yhteensä henkilöä, joka oli noin 13 prosentin kasvu edelliseen vuoteen. Hakeneista myönteisen päätöksen sai henkilöä. Kiintiöpakolaiset, myönnettyä lupaa. Pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan toiseen maahan, mutta eivät voi sinne jäädä, voidaan ottaa kolmanteen maahan kiintiöpakolaisina. Suomi päättää kiintiöpakolaisten määrän vuosittain. Vuonna 2014 Suomessa nostettiin pakolaiskiintiötä Syyrian tilanteen vuoksi kiintiöpakolaisesta 495 henkilöä olikin juuri Syyriasta. 24 Paluumuutto, 276 myönnettyä lupaa. Henkilöt, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen suhde Suomeen, voivat saada oleskeluluvan paluumuuton perusteella. Käytännössä paluumuuttajia ovat entiset Suomen kansalaiset sekä inkerinsuomalaiset eli Inkerin siirtoväkeen kuuluneet henkilöt. Myönnetyissä paluumuuttoperusteisissa oleskeluluvissa yleisin kansalaisuus oli Venäjä, 267 henkilöä. 25 Muut, 272 myönnettyä lupaa. Oleskelulupaa voi hakea myös esimerkiksi vakiintuneen seurustelukumppanuuden tai avioitumistarkoituksen perusteella. Pelkkä matkailu ei kuitenkaan riitä oleskelulupaan. 26 Kaikkiaan vuonna 2014 oleskelulupaa hakeneissa yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjä (3 737), Intia (1 954), Kiina (1 744), Ukraina (1 271) sekä Yhdysvallat (1 054) Maahanmuuttovirasto Luettu: Maahanmuuttovirasto Luettu: Maahanmuuttovirasto Luettu: Maahanmuuttovirasto inen_suojelu Luettu: Maahanmuuttovirasto 24 Maahanmuuttoviraston vuosikertomus Maahanmuuttovirasto 26 Maahanmuuttovirasto Luettu:

15 Tutkimuksen tilastoinnista 5.1 Lähdeaineisto Tilastoissa on käytetty lähdetietona poliisin vuonna 2013 selvittämiä rikoksia. Käytännössä rikos voi olla selvitetty vain, mikäli rikoksesta on joku epäiltynä. Selvitetyssä rikoksessa henkilöä epäillään esitutkinnan jälkeen todennäköisin syin rikoksesta ja asia etenee syyttäjän harkinnan mukaan tuomioistuimeen. Jos poliisin esitutkinnassa ei saada näyttöä rikoksen tapahtumisesta tai jonkun syyllistymisestä siihen, tutkinta päätetään selvittämättömänä tai keskeytetään. Rikosepäilyn vahvuuden vuoksi on tutkimustyössä syytä käyttää lähteenä ainoastaan selvitettyjä rikoksia. 5.2 Lähdeaineiston rajaaminen Tutkimuksen tilastoista on jätetty pois tietyt liikennerikokset, käytännössä rikosnimikkeet liikennerikkomus sekä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Näihin rikosnimikkeisiin lukeutuu sakolla käsiteltäviä nopeusrikkomuksia sekä liikennevahinkoja, jolloin rikosnimikkeiden luonne muista tutkimuksen rikoksista on poikkeava. Täten nimikkeiden pois jättäminen on vertailukelpoisuuden vuoksi järkevää. Vakavammat liikennerikokset kuten liikennejuopumukset ja rikosten törkeät asteet on tilastoinnissa huomioitu. Liikennerikosten lisäksi ei kuitenkaan muita poliisin ns. suppeana tutkimia rikoksia ole rajattu pois. Vaikka esimerkiksi näpistys on usein sakolla ratkaistava rikos, voidaan sitä pitää osana kokonaisrikollisuutta muun muassa tekijän motivoituneisuuden vuoksi. 5.3 Tilastointimenetelmät Koska tutkimuksen tavoite on selvittää ulkomaalaistaustaisten kokonaisrikollisuutta, ei tutkimuksessa ole käytetty rikoslukuihin tavalla tai toisella vaikuttavia tilastomenetelmiä. Tämä tarkoittaa, ettei rikoslukuja ole esimerkiksi vakioitu demografisten tekijöiden selittämiseksi ja täten vaikutettu kokonaislukuihin. Tämä säilyttää tilastot helposti tulkittavina, mutta vaatii toisaalta tilaston tulkitsijalta perehtymistä taustatekijöihin, kuten ikärakenteeseen (6.8). Tutkimuksessa on pyritty selvittämään, kuinka usein rikoksen tekijänä on ulkomaalaistaustainen, eikä niinkään rikokseen syyllistyneiden määrää. Tällöin tilastoissa on otettu huomioon kaikki tapahtuneet rikokset ja yksi sama henkilö saattaa näkyä tilastoissa epäiltynä useampaan kertaan. Lisäksi henkilöön liittyvään rikostutkintaan saattaa liittyä useita rikosnimikkeitä ja näistä jokainen näkyy tilastossa 13

16 omana rikoksenaan. Tämä rikoslukujen suhteuttamattomuus koskee sekä suomalaistaustaisia että ulkomaalaistaustaisia. Rikoksentekoriskinä ajatellen vaikutus on kuitenkin suurempi ulkomaalaistaustaisten kohdalla, kun rikoslukuja verrataan pieneen saman taustamaan väestöön. Tutkimuksessa esitetyistä rikossuhdeluvuista ei voidakaan puhua väestöryhmään kuuluvan henkilön riskistä syyllistyä rikokseen, vaan luku kertoo taustamaan väestön ja taustamaan rikollisuuden suoran suhdearvon. 5.4 Maassa vakinaisesti asuvat Pääasiallisena kohderyhmänä tutkimuksen tilastoissa ovat ulkomaalaistaustaisista henkilöistä ne, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa ja kuuluvat Suomen väestöön. Kuten kertaalleen on jo mainittu, henkilö lukeutuu Suomen väestöön, kun hänelle kotikuntalain mukaisesti on rekisteröity kotikunta. Lisäksi vakinaisesti asuvilla henkilöillä on suomalainen henkilötunnus, jonka saa oleskeluluvan yhteydessä. Vain Suomen väestöön kuuluville on tilastossa määritetty syntyperä ja taustamaa. 5.5 Maassa väliaikaisesti oleskelevat Ulkomaalaistaustaisten määrästä on erikseen ilmoitettu Suomessa väliaikaisesti oleskelevat ulkomaan kansalaiset. Nämä ulkomaalaiset rikoksentekijät ovat henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Henkilötunnuksettomiin lukeutuu mm. turisteja, lyhytaikaisen oleskeluluvan saaneita, turvapaikanhakijoita ja liikkuvan rikollisuuden eli rajat ylittävän rikollisuuden tekijöitä. Ryhmän tekemien rikosten erittelyllä turvataan ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden vääristymätön arviointi, kun rikosten määrää esimerkiksi verrataan Suomessa asuvien henkilöiden määrään. Tällöin maassa väliaikaisesti oleskelevien henkilöiden rikollisuuden summaaminen vääristäisi tilastointia. Maassa väliaikaisesti oleskelevat henkilöt voidaan erottaa tilastoista helposti, sillä ilman kotikuntaa ja väestötietoa (henkilötunnusta) heille ei voida koostaa syntyperätietoa eli taustamaata. Maassa väliaikaisesti oleskelevien tekemiä rikoksia ei tutkimuksessa ole enempää tarkasteltu, vaan henkilöt näkyvät ainoastaan ulkomaalaistaustaisten jaottelussa. Väliaikaisesti oleskelevien tekemistä rikoksista on saatavilla tietoa muun muassa kansalaisuuden mukaan, joka saadaan poliisin kirjaamasta rikosilmoituksesta tai väestötietojärjestelmästä. Suomessa väliaikaisestikin asuvista henkilöistä merkitään väestötietojärjestelmään aina perustiedot, kuten nimi ja kansalaisuus. Kun henkilö muuttaa Suomeen vakinaisesti, hän saa suomalaisen henkilötunnuksen ja kotikunnan. Henkilötunnus voidaan myöntää myös esimerkiksi työskentelyä varten Maistraatti Luettu

17 5.6 Syntyperältään tuntemattomat Väliaikaisesti maassa oleskelevien lisäksi tilastoissa on mainittu joukko, jolle ei ole voitu määrittää syntyperää. Henkilöillä on suomalainen henkilötunnus, muttei rekisteröityä kotikuntaa. Nämä henkilöt ovat syntyperältään tuntemattomia, sillä Tilastokeskus määrittää syntyperän vain henkilöille, joilla on kotikunta Suomessa. Henkilöt näkyvät tilastoissa omassa sarakkeessaan syntyperältään tuntemattomina, mutta yhteisluvuissa he ovat summattuna ulkomaalaistaustaisiin. Myös syntyperältään tuntemattomien tekemistä rikoksista on saatavilla tietoa muun muassa kansalaisuuden mukaan. Syntyperältään tuntemattomat ovat maassa väliaikaisesti tai vakinaisesti oleskelevia, jotka maassa väliaikaisesti oleskelevien (5.5.) tapaan eivät ole osa Suomen väestöä. Väliaikaisesti oleskelevista poiketen heillä on kuitenkin suomalainen henkilötunnus. Esimerkiksi ulkomaalaisella työntekijällä tai opiskelijalla voi olla oleskeluluvan kautta suomalainen henkilötunnus, mutta hän ei välttämättä ole hakenut tai saanut vakinaista asuinpaikkaa eli kotikuntaa. Vakinaisen asuinpaikan sijasta kirjataan väestötietorekisteriin henkilön väliaikainen asuinosoite. EU-kansalaisen ei tarvitse hakea Suomessa oleskelulupaa, mutta hänen täytyy rekisteröityä maistraatissa kolmen kuukauden sisällä maahantulostaan. 28 Vuoden 2014 lopusta alkaen oleskelulupaa tai -korttia hakeva henkilö on voinut pyytää samassa yhteydessä rekisteröintiä väestötietojärjestelmään. Maahanmuuttovirasto tarjoaa mahdollisuutta myös turvapaikanhakijoille. Mikäli rekisteröitymisen edellytykset täyttyvät ja henkilö saa oleskeluluvan, annetaan henkilölle suomalainen henkilötunnus. Kotikuntaa henkilö hakee myöhemmin henkilökohtaisesti maistraatista. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleilla kotikunnan rekisteröinti voi turvapaikan saamisen jälkeen kestää kauankin Maistraatti, Kökkö Maahanmuuttovirasto, Komulainen

18 Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus Luvussa esitetään lukuja ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta ensin kokonaisrikollisuutena, sitten rikoslajeihin ja edelleen yksittäisiin rikostyyppeihin jakaen. Kaikki esitetyt luvut pohjautuvat Tilastokeskuksen vuonna 2014 keräämiin tietoihin, mikäli ei toisin mainita. Taulukoissa on esitetty poliisin vuonna 2013 selvittämät rikokset jaettuna suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten välillä. Lisäksi ulkomaalaiset on jaettu edelleen Suomessa vakinaisesti asuviin (ks. 5.4), Suomessa väliaikaisesti oleskeleviin (ks. 5.5) sekä syntyperältään tuntemattomiin (ks. 5.6). Rikoslajeja sekä yleisimpiä rikostyyppejä koskevissa taulukoissa on esitetty taustamaanosiin jaetut rikosluvut. Suurimmassa osassa taulukoista on lueteltu rikosmäärältään suurimmat yksittäiset taustamaat. Lisäksi taulukossa on mainittu kyseiseen taustaan kuuluvan Suomessa asuvan väestön lukumäärä, jonka pohjalta on laskettu rikossuhde (ks. 5.3). tta on verrattu kantaväestön eli suomalaistaustaisten rikossuhteeseen, jolloin on saatu selville väestöryhmän rikollisuuden kerroin. Suomalaistaustaisten rikoskerroin on tällöin tasan 1. Jos taustamaan kerroin on 1,5, kyseiseen väestöryhmään kuuluvat henkilöt ovat suhteessa ryhmän lukumäärään tehneet 1,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden. 6.1 Kokonaisrikollisuus Kokonaisrikollisuudessa on otettu huomioon kaikki Suomessa vuonna 2013 selvinneet rikokset. Poliisin tietoon tulleista rikoksista selvisi vuonna 2013 yhteensä 58 prosenttia. Yhteensä vuonna 2013 suomalaistaustaiset tekivät rikosta (85 %) ja ulkomaalaistaustaiset rikosta (15 %). Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli (7,4 %). Jos katsotaan vastaavia lukuja kansalaisuuksien mukaan, tekivät Suomen kansalaiset samana vuonna rikosta ja ulkomaan kansalaiset rikosta. Ero on molemmissa sama 6 669, joka kertoo Suomen kansalaisuuden saaneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrän. 16

19 Suomalaistaustaisten rikoksista naiset tekivät 21,7 prosenttia. Vakinaisesti Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten rikoksissa naisten osuus oli 19,2 prosenttia. Koko suomalaistaustaisessa väestössä naisia oli 50,9 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 49,3 prosenttia. Taulukko 2. Kokonaisrikollisuus 2013, taustamaanosat ja 5 suurinta taustamaata rikollisuuden mukaan. Väestö Suomessa yhteensä Suomalaistaustaiset ,046 1 Ulkomaalaistaustaiset Vakinaisesti asuvat ,068 1,48 Väliaikaisesti oleskelevat Syntyperä tuntematon 3812 EU MAAT ,060 1,31 Viro ,079 1,74 Ruotsi ,089 1,96 Romania ,063 1,38 Saksa ,030 0,67 Bulgaria ,053 1,17 EU:n ULKOPUOLISET MAAT ,062 1,36 Neuvostoliitto ,057 1,24 Entinen Jugoslavia ,081 1,78 Turkki ,101 2,21 Venäjä ,053 1,16 Entinen Serbia ja Montenegro ,103 2,25 AFRIKKA ,119 2,60 Somalia ,131 2,88 Kongon dem. tasavalta ,147 3,23 Marokko ,100 2,20 Entinen Sudan ,177 3,89 Gambia ,272 5,97 AMERIKKA ,041 0,91 Yhdysvallat ,027 0,60 Kuuba ,118 2,59 Brasilia ,039 0,85 Meksiko ,050 1,10 Chile ,062 1,37 AASIA ,065 1,42 Irak ,127 2,78 Iran ,120 2,63 Vietnam ,069 1,51 Afganistan ,085 1,87 Thaimaa ,037 0,80 OSEANIA ,013 0,29 Kaikkien taustamaiden kokonaisrikollisuuden luvut ovat nähtävissä liitetaulukossa 1. 17

20 6.2 Omaisuusrikokset Tässä alaluvussa tarkastellaan yleisimpiä omaisuusrikoksia. Yhteenvetotilasto sisältää kaikki Tilastokeskuksen omaisuusrikoksiksi luokitellut nimikkeet, käytännössä rikoslain luvut eli varkausrikokset, rikokset julkista taloutta vastaan, elinkeinorikokset, ryöstörikokset, kiristysrikokset, kätkemisja rahanpesurikokset sekä väärennysrikokset. Taulukko 3. Omaisuusrikokset vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 10 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan. Yhteensä Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset ,019 1 Ulkomaalaistaustaiset Vakinaisesti asuvat ,025 1,3 Väliaikaisesti oleskelevat 7502 Syntyperä tuntematon 1165 EUROOPPA ,023 1,2 EU MAAT ,023 1,2 EU:n ULKOPUOLISET MAAT ,023 1,2 AFRIKKA ,046 2,5 AMERIKKA ,010 0,5 AASIA ,022 1,2 OSEANIA < < 0,0065 < 0,9 Neuvostoliitto ,022 1,2 Viro ,030 1,6 Somalia ,063 3,3 Irak ,037 2,0 Entinen Jugoslavia ,032 1,7 Ruotsi ,044 2,3 Vietnam ,035 1,9 Iran ,041 2,2 Turkki ,020 1,1 Afganistan ,024 1,3 18

21 6.2.1 Varkausrikokset Varkausrikoksiin lukeutuvat rikoslain luvun 28 mukaiset rikokset varkaus, törkeä varkaus ja näpistys. Yhteensä vuonna 2013 poliisin tietoon tuli yli varkausrikosta, ja rikostyypin selvitysprosentti oli rikoksista matalimpia, 35 prosenttia. Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisten osuus varkausrikoksista oli suhteellisen iso (17 %). Suurimmassa osassa näistä eli 60 prosentissa ulkomaalaistaustaisten rikoksista tekijänä oli väestöön kuulumaton ulkomaalaistaustainen. Varkausrikokset ovatkin tyypillinen liikkuvan rikollisuuden ilmentymä. Tulosten perusteella rikostyyppi on korostunut tietyillä väestöön kuuluvilla väestöryhmillä. Suurin rikossuhde muodostui somalialaistaustaisille (rikoskerroin 4,3), entisen Serbia- ja Montenegrotaustaisille (4,2) sekä angolalaistaustaisille (3,9). Yhteensä seitsemässä prosentissa varkausrikoksista oli epäiltynä väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Taulukko 4. Varkausrikokset RL 28:1-3 vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 10 suurinta taustamaata rikosmäärän mukaan. Yhteensä Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset ,010 1 Ulkomaalaistaustaiset Vakinaisesti asuvat ,013 1,4 Väliaikaisesti oleskelevat 5500 Syntyperä tuntematon 594 EUROOPPA ,012 1,3 EU MAAT ,012 1,3 EU:n ULKOPUOLISET MAAT ,012 1,3 AFRIKKA ,028 2,8 AMERIKKA ,005 0,5 AASIA ,010 1,0 OSEANIA < < 0,0065 < 0,9 Neuvostoliitto ,012 1,3 Somalia ,042 4,3 Viro ,016 1,6 Vietnam ,025 2,6 Entinen Jugoslavia ,017 1,8 Irak ,015 1,5 Ruotsi ,025 2,6 Kongon dem. tasavalta ,033 3,3 Iran ,011 1,1 Afganistan ,011 1,2 19

22 6.2.2 Ryöstörikokset Ryöstörikoksiin kuuluvat rikoslain mukaiset nimikkeet ryöstö sekä törkeä ryöstö ja sen valmistelu. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista ryöstörikoksista 53 prosenttia. Taulukko 5. Ryöstörikokset RL 31:1-2a vuonna suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä 1367 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset , Ulkomaalaistaustaiset 185 Vakinaisesti asuvat , ,3 Väliaikaisesti oleskelevat 18 Syntyperä tuntematon 5 Somalia , ,8 Entinen Jugoslavia , ,4 Neuvostoliitto , ,1 Irak , ,8 Viro , ,6 Iran , ,7 Entinen Sudan , ,7 Ruotsi , ,3 Tsekkoslovakia , ,4 Turkki , ,0 Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus ryöstörikoksista oli 14 prosenttia. Näissä 88 prosentissa tapauksista tekijänä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Suurin rikossuhde oli etuaasialaistaustaisilla ja afrikkalaistaustaisilla. Ryöstörikoksissa oli afrikkalaistaustainen epäiltynä yhteensä 56 kertaa, joka muodosti taustamaanosan kertoimeksi 6,7. 30 Tsekkoslovakian väestömäärä on tsekkiläis- ja slovakialaistaustaisten yhteismäärä. 20

23 6.2.3 Petosrikokset ja maksuvälinepetokset Petosrikoksiin lukeutuvat rikoslain 36-luvun mukaiset nimikkeet petos, törkeä petos sekä lievä petos. Vuonna 2013 poliisin tietoon tulleista petosrikoksista selvisi 69 prosenttia. Maksuvälinepetoksiin sen sijaan lukeutuvat maksuvälinepetos ja sen valmistelu sekä lievä ja törkeä aste. Selvitysprosentti niissä vuonna 2013 oli 27 prosenttia. Alhaiseen selvitysprosenttiin saattaa vaikuttaa mm. se, että osa rikoksista on tapahtunut ulkomailla. Taulukko 6. Petosrikokset RL 36:1-3 vuonna suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset , Ulkomaalaistaustaiset 1657 Vakinaisesti asuvat ,0041 1,2 Väliaikaisesti oleskelevat 241 Syntyperä tuntematon 169 Neuvostoliitto ,0032 0,9 Viro ,0053 1,5 Somalia ,0090 2,6 Iran ,0171 4,9 Irak ,0062 1,8 Entinen Jugoslavia ,0039 1,1 Ruotsi ,0050 1,4 Libanon , ,0 Vietnam ,0036 1,0 Saksa ,0055 1,6 Taulukko 7. Maksuvälinepetokset RL 37:8-11 vuonna suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä 1851 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset , Ulkomaalaistaustaiset 645 Vakinaisesti asuvat , ,1 Väliaikaisesti oleskelevat 313 Syntyperä tuntematon 115 Viro , ,4 Neuvostoliitto , ,7 Somalia , ,2 Ghana , ,9 Irak , ,7 Iran , ,6 Turkki , ,4 Entinen Jugoslavia , ,9 Afganistan , ,8 Ruotsi , ,9 21

24 Molemmissa rikoksissa epäiltyjen tausta oli hyvin hajanaista. Taustamaita, joiden väestö oli tehnyt 1-5 rikosta, oli yli 60. Petosrikoksissa rikossuhteeltaan korkein taustamaa oli Libanon, jonka luku nousi 14-kertaiseksi suomalaistaustaisiin nähden. Maksuvälinepetoksissa valkovenäläistaustaisten vastaava luku nousi kahdeksalla rikoksella yli 100-kertaiseksi. Molempia rikostyyppejä voidaan pitää sarjamaisina, eli samalla tekniikalla tehdään usein monta rikosta. Esimerkiksi samalla maksukortin kopiointilaitteella voidaan lukea monta maksukorttia, jolloin rikoksia on voinut tapahtua useampia. Petosrikoksissa väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus ei ollut erityisen korkea. Myös ulkomaalaistaustaisten kokonaisosuus rikoksista (8 %) on heidän keskimääräistä osuuttaan matalampi. Maksuvälinepetoksissa ulkomaalaistaustainen oli epäiltynä joka kolmannessa rikoksessa. 12 prosentissa maksuvälinepetoksista rikoksentekijä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen Veropetosrikokset ja elinkeinorikokset Veropetosrikoksiin lukeutuvat rikoslain mukaiset nimikkeet veropetos, lievä ja törkeä veropetos sekä verorikkomus. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista veropetosrikoksista 92 prosenttia. Tilastoon on yhdistetty myös RL 30-luvun kaikki elinkeinorikokset, joihin lukeutuvat mm. markkinointirikokset ja kirjanpitorikokset. Elinkeinorikosten selvitysaste vuonna 2013 oli 94 prosenttia. Taulukko 8. Veropetosrikokset RL 29:1-4 ja elinkeinorikokset RL 30:1-10a. Taustamaat, joiden rikosmäärä yli 5. Yhteensä 2495 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset , Ulkomaalaistaustaiset 507 Vakinaisesti asuvat , ,9 Väliaikaisesti oleskelevat 224 Syntyperä tuntematon 64 Neuvostoliitto , ,5 Viro , ,3 Irak , ,4 Turkki , ,9 Egypti , ,0 Ruotsi , ,2 Iran , ,9 Venäjä , ,8 Entinen Jugoslavia , ,2 Ulkomaalaistaustaisten osuus veropetos- ja elinkeinorikoksista oli yhteensä 20 prosenttia. Yhdeksässä prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen, epäillyt olivat 42 taustamaasta. 22

25 6.2.5 Kätkemis- ja rahanpesurikokset Kätkemis- ja rahanpesurikoksiin lukeutuu rikoslain luku 32 kokonaisuudessaan. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista kätkemis- ja rahanpesurikoksista 99 prosenttia. Taulukko 9. Kätkemis- sekä rahanpesurikokset RL 32 vuonna suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä 2195 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset , Ulkomaalaistaustaiset 413 Vakinaisesti asuvat , ,9 Väliaikaisesti oleskelevat 185 Syntyperä tuntematon 25 Neuvostoliitto , ,3 Irak , ,5 Somalia , ,2 Viro , ,3 Romania , ,1 Iran , ,6 Turkki , ,5 Entinen Jugoslavia , ,9 Gambia , ,6 Valko-Venäjä , ,4 Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus kätkemis- ja rahanpesurikoksissa vuonna 2013 oli 19 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 9 prosenttia, joka muodosti heille kaksinkertaisen rikossuhteen suomalaistaustaisiin nähden. Koska kätkemis- ja rahanpesurikokset on rikosmäärältään melko pieni rikostyyppi, nousi taustamaista valtaosan rikossuhde jo yhdestä rikoksesta suomalaistaustaisten rikossuhdetta korkeammaksi. Erityisen korkea oli valkovenäläis- ja gambialaistaustaisten rikossuhde, vaikka rikosten kokonaismäärä jäi molempien kohdalla alle kymmeneen. 23

26 6.2.6 Väärennysrikokset Väärennysrikoksiin lukeutuvat rikoslain mukaiset nimikkeet väärennys, lievä ja törkeä väärennys sekä väärennysaineiston hallussapito. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista väärennysrikoksista 93 prosenttia. Taulukko 10. Väärennysrikokset RL 33:1-4 vuonna suurinta taustamaata rikosmäärän mukaan. Yhteensä 3983 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset , Ulkomaalaistaustaiset 828 Vakinaisesti asuvat , ,4 Väliaikaisesti oleskelevat 497 Syntyperä tuntematon 64 Neuvostoliitto , ,2 Viro , ,5 Entinen Jugoslavia , ,9 Intia , ,3 Irak , ,6 Somalia , ,7 Vietnam , ,5 Saksa , ,2 Ghana , ,9 Afganistan , ,5 Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus väärennysrikoksista oli 21 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia. Mainittavan korostunutta väärennysrikoksiin syyllistyminen oli intialais-, ghanalais- ja angolalaistaustaisten kohdalla. 24

27 6.3 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Tässä alaluvussa on tarkasteltu yleisimpiä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia. Yhteenvetotilasto sisältää kaikki Tilastokeskuksen henkeen ja terveyteen kohdistuneiksi rikoksiksi luokitellut nimikkeet, käytännössä rikoslain luvut 21 ja 22. Näihin lukeutuvat mm. henkirikokset, pahoinpitelyrikokset sekä kuoleman- ja vammantuottamusrikokset. Taulukko 11. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 10 isointa taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset ,005 1 Ulkomaalaistaustaiset 4360 Vakinaisesti asuvat ,012 2,2 Väliaikaisesti oleskelevat 540 Syntyperä tuntematon 236 EUROOPPA ,01 1,6 EU MAAT ,01 1,4 EU:n ULKOPUOLISET MAAT ,01 1,8 AFRIKKA ,02 4,5 AMERIKKA ,01 1,1 AASIA ,01 2,7 OSEANIA < < 0,0065 < 0,9 Neuvostoliitto ,007 1,3 Viro ,010 1,8 Somalia ,024 4,4 Irak ,031 5,6 Turkki ,026 4,9 Entinen Jugoslavia ,015 2,8 Iran ,023 4,2 Thaimaa ,015 2,8 Afganistan ,020 3,7 Entinen Sudan ,055 10,1 25

28 6.3.1 Pahoinpitelyrikokset Pahoinpitelyrikoksiin lukeutuvat rikoslain mukaiset nimikkeet pahoinpitely, lievä ja törkeä pahoinpitely sekä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyrikoksista 77 prosenttia. Taulukko 12. Pahoinpitelyrikokset RL 21:5-7, 34a vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 10 suurinta taustamaata rikosmäärän perusteella. Yhteensä Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset , Ulkomaalaistaustaiset 4168 Vakinaisesti asuvat ,0114 2,3 Väliaikaisesti oleskelevat 504 Syntyperä tuntematon 213 EUROOPPA ,0083 1,7 EU MAAT ,0074 1,5 EU:n ULKOPUOLISET MAAT ,0091 1,8 AFRIKKA ,0237 4,7 AMERIKKA ,0059 1,2 AASIA ,0143 2,8 OSEANIA < < 0,0065 < 0,9 Neuvostoliitto ,0065 1,3 Viro ,0093 1,8 Irak ,0302 6,0 Somalia ,0226 4,5 Turkki ,0263 5,2 Entinen Jugoslavia ,0150 3,0 Iran ,0226 4,5 Thaimaa ,0146 2,9 Afganistan ,0185 3,7 Entinen Sudan , ,9 Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus pahoinpitelyrikoksista oli 14 prosenttia. 11 prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Suomessa väliaikaisesti oleskelevien osuus oli kaksi prosenttia pahoinpitelyrikoksista, joka on kyseisen ryhmän kohdalla pienimpiä lukemia. Taustamaanosista korostunut rikossuhde oli afrikkalaistaustaisilla. Yksittäisistä taustamaista korostuneesti pahoinpitelyrikoksia tekivät irakilais- ja turkkilaistaustaiset. Entisen Sudan-taustaisilla rikossuhde oli muista maista poikkeavan korkea. 26

29 6.3.2 Henkirikokset Henkirikoksiin lukeutuvat rikoslain mukaiset nimikkeet tappo, murha, surma sekä lapsensurma. Vuonna 2013 selvisi poliisin tietoon tulleista henkirikoksista 89 prosenttia. Rikostyyppi on määrältään hyvin pieni, joten rikoksista on esitetty vain pääjaon mukaiset luvut. Taulukko 13. Henkirikokset RL 21:1-3, 34a, 21:4. Yhteensä 106 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset 10 Vakinaisesti asuvat Väliaikaisesti oleskelevat 0 Syntyperä tuntematon 3 Taulukko 14. Henkirikoksen yritykset RL 21:1-4, 34a Yhteensä 268 Väestö Suomessa Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset 17 Vakinaisesti asuvat Väliaikaisesti oleskelevat 0 Syntyperä tuntematon 0 Toteutuneissa henkirikoksissa ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia ja yrityksissä 6 prosenttia. Väliaikaisesti maassa oleskelevat eivät syyllistyneet henkirikoksin. 27

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T 12285 A OMAISUUSRIKOKSET 6688 Varkaus 28:1 1779 Törkeä

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY 23.3.2018 Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset vuonna 2016

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 930

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 930 1 (5) 2.7.2018 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.6.2018 ROOLI/NIMIKE ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 930 PAHOINPITELY 272 LAITON UHKAUS 106 VARKAUS 101 LIEVÄ PAHOINPITELY 65 NÄPISTYS 59

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus Ulkomaalaistaustaisen tekemän rikoksen kohteena usein toinen ulkomaalaistaustainen Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö 16.3.2009 OLESKELULUVAT VUONNA 2008 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2008 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2015 Huumausaineiden aiheuttamat rattijuopumukset lisääntyivät 19,7 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat

Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat Henna Huhtamäki 17.8.2017 1 23.2.2018 Etunimi Sukunimi Lupatyypit 2015-2017 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1.8.2017 2 0 1 6 2015 2 23.2.2018

Lisätiedot

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1 (5) 11.7.2017 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.6.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 858 PAHOINPITELY 300 LAITON UHKAUS 104 VARKAUS 101 NÄPISTYS 66 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2010

Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Väestö 2011 Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä suureni vähän vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2010 aikana 4 350 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1 (5) 11.10.2017 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.9.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1377 PAHOINPITELY 453 LAITON UHKAUS 187 VARKAUS 180 NÄPISTYS 112 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866 1 (6) 16.1.2018 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 31.12.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866 PAHOINPITELY 629 LAITON UHKAUS 239 VARKAUS 216 NÄPISTYS 157 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 218 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 217 Nuorten osuus omaisuusrikoksiin syylliseksi epäillyistä laskussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2018

TILASTOKATSAUS 7:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013 Oikeus 4 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 3 Suomalaistaustaisista,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 3,5 prosenttia epäiltiin rikoksesta Korjaus.4.3: Ensimmäisessä kappaleessa kolme lukua korjattu.

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 5 Rikos ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 4 Väkivaltarikosten uhrien määrä laski 6,3 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2011/2 Kansalaisuusyksikkö 29.2.2012 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2011 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2012

Suomen kansalaisuuden saamiset 2012 Väestö 013 Suomen kansalaisuuden saamiset 01 Suomen kansalaisuuden saaneita ennätysmäärä vuonna 01 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 01 aikana 9 090 Suomessa vakinaisesti asunutta

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisinlupahallinnon toimintaakuvaavia tilastoja Viimeinenvuosi/kk:2015/07 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisinkäsittelemätlupa-asiatluparyhmittäin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja Viimeinen vuosi/kk: 2015/01 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisin

Lisätiedot

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä 199 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1 Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Helsingin yliopisto Tapio Lappi-Seppälä 23.12.216 TILASTOKATSAUS RIKOLLISUUSMUUTOKSISTA 199-215 Muistioon

Lisätiedot

Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon?

Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon? Pekka Myrskylä Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon? Kirjoitimme Jussi Pyykkösen kanssa EVA:lle pari vuotta sitten raportin Kadonneet työmiehet. Raportissa tarkasteltiin vain 2554vuotiaita miehiä,

Lisätiedot

OLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)

OLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) EU_KORTTI 1 OLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) Haen oleskelukorttia Haen pysyvää oleskelukorttia

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2013

Suomen kansalaisuuden saamiset 2013 Väestö 014 Suomen kansalaisuuden saamiset 013 Suomen kansalaisuus myönnettiin 8 930 ulkomaiden kansalaiselle Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 013 aikana 8 930 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO

KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO 1 TRENDIKATSAUS 1/16 (6.4.16) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 15-17 KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO ETELÄ-SAVON MAAHANMUUTTOVIRRAT, MAAHANMUUTTAJATAUSTAINEN VÄESTÖ SEKÄ MAAHANMUUTON TULEVAISUUS

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)

EUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) EU_REK 1 EUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) Haen oleskeluoikeuden rekisteröintiä Koskee myös Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia (UlkL

Lisätiedot

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,

Lisätiedot

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2011

Suomen kansalaisuuden saamiset 2011 Väestö 2012 Suomen kansalaisuuden saamiset 2011 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä kasvoi vähän vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2011 aikana 4 550 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

***Maahanmuuttoviraston päätöksenteon jälkeen syntyneitä lapsia ei ole tilastossa. Mies Nainen Total 0-6

***Maahanmuuttoviraston päätöksenteon jälkeen syntyneitä lapsia ei ole tilastossa. Mies Nainen Total 0-6 Kiintiöpakolaiset 2017 Suomeen valitut Turkki 290 Syyria Turkki 240 Syyria Zimbabwe 120 Kongon demokraattinen tasavalta Hätätapaukset 100 Eri kansalaisuuksia Yhteensä 750*** ***Maahanmuuttoviraston päätöksenteon

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 % Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten osuus väestöstä Kuopiossa 2000-2016 Ulkomaan kansalaiset, % KUOPIO Vieraskieliset,

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOANALYYSI 2/07 Kansalaisuusyksikkö 12.2.2008 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2007 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikkö TILASTOKATSAUS 21/3 Maahanmuuttoyksikkö 15.3.211 OLESKELULUVAT VUONNA 21 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 21 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa tehtyjen

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen III.A.3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen 315 3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Tiedot selvitetyistä rikoksista sisältyvät poliisitilastoon. Rikos merkitään

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen ulkomaan kansalaiselle

Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen ulkomaan kansalaiselle Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen ulkomaan kansalaiselle Kelan kv-kesätilaisuus 28.8.2018 Torbjörn Sandell Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen Rekisteröintiprosessi Sisältö Henkilötunnuksen ja

Lisätiedot

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

244 Muut-luku sisältää muiden oleskelulupaperusteiden lisäksi myös turvapaikkaprosessin yhteydessä myönnetyt oleskeluluvat.

244 Muut-luku sisältää muiden oleskelulupaperusteiden lisäksi myös turvapaikkaprosessin yhteydessä myönnetyt oleskeluluvat. 5 Maahanmuuttoviraston myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat ja Suomen kansalaisuuden saaneet 5 PERHE 6 36 OPISKELU 5 869 ENSIMMÄISET OLESKELULUVAT YHTEENSÄ 79 TYÖ 5 36 KANSAINVÄLINEN SUOJELU 68 Suomen kansalaisuuden

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 213/2 Maahanmuuttoyksikkö 27.1.214 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.213 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan 1.1.-.31.12.213 välisenä aikana vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOANALYYSI 2/08 Kansalaisuusyksikkö 2.3.2009 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2008 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Muutamasta erityistapauksesta moninaiseksi joukoksi ajankohtaista maahanmuutosta ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta alueella

Muutamasta erityistapauksesta moninaiseksi joukoksi ajankohtaista maahanmuutosta ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta alueella Muutamasta erityistapauksesta moninaiseksi joukoksi ajankohtaista maahanmuutosta ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta alueella Hanna Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset

Lisätiedot

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke Hankkeen esittely Hankkeen sisältö Tavoitteet Prosessi muutoksen

Lisätiedot

Mies Suomessa, Suomi miehessä

Mies Suomessa, Suomi miehessä Mies Suomessa, Suomi miehessä Maahanmuuttajamies, rikollisuus ja ennaltaehkäisy Juhani Iivari METSÄTALO, Sali 2 (B212) 21.01. 2009 Maahanmuuttajien rikollisuuden selittämisestä 1. KONTROLLITEORIA 2. MUUT

Lisätiedot

Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS

Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS 15.6.2017 VTVPL 9 :n 1 momentissa on säädetty niistä seikoista, joiden on oltava olemassa, jotta ulkomaalaisen tiedot voidaan tallettaa väestötietojärjestelmään:

Lisätiedot

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI KAN_5 1 *1209901* KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu 12 vuotta täyttäneelle ottolapselle, jonka ottovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen.

Lisätiedot

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI KAN_5 1 *1209901* KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu 12 vuotta täyttäneelle ottolapselle, jonka ottovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen.

Lisätiedot