Rikos- ja pakkokeinotilasto

Transkriptio

1 Oikeus 5 Rikos ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 4 Väkivaltarikosten uhrien määrä laski 6,3 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 4 koko maassa kaikkiaan 47 9 rikosta, mikä on 6 9 rikosta (,6 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 4 selvitettyihin 36 7 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 63 3 henkilöä, mikä on 3 (4,7 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 36 7 henkilöä Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 4 (Kaikkiaan 3 98 rikosta) Pahoinpitelyrikoksista yhteensä vajaa 4 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin yli puolet ja miehiin kohdistuvista neljännes. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä runsaat 45 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista vajaa neljännes. Ravitsemusliikkeessä tehtiin runsaat prosenttia pahoinpitelyistä. Vuonna 4 tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 36 7 henkilöä, mikä oli 6,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Uhreista miehiä oli 9 (56,9 prosenttia) ja naisia 5 8 (43, prosenttia). Miesuhrien määrä oli 8,3 ja naisuhrien 3,5 prosenttia pienempi kuin vuonna 3. Pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui yhteensä 3 henkilöä, joista miehiä oli 8 9 (58,9 prosenttia) ja naisia 3 (4, prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Pahoinpitelyrikoksen uhrin tyypillinen ikä oli 8 vuotta. Tähän ikäluokkaan sijoittui (3,7 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Ikäryhmään 8 vuotta kuului 4, prosenttia pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 5 vuotta täyttäneitä oli 4 5 (4, prosenttia). Alle 8 vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 5,7 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5. Tämä on 5,6 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 3 (64,5 prosenttia) oli poikia ja 8 (35,5 prosenttia) tyttöjä. Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista ikäluokkaan 9 sijoittui 3,5 prosenttia, 4vuotiaisiin 3, prosenttia ja 5 7vuotiaisiin 36,5 prosenttia. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista henkilöstä 89, prosenttia oli tyttöjä ja,8 prosenttia poikia. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 4 Vuoden 9 alusta luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen. Tarkempia tietoja vuoden 4 tietoon tulleista rikoksista löytyy julkaistusta katsauksesta sekä PXWeb tietokantapalvelusta. Tietoon tullutta perhe ja lähisuhdeväkivaltaa kuvaava tietokantataulukko päivitetään julkistuksen yhteydessä.

3 Sisällys. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen5.. Tiivistelmä5.. Omaisuusrikokset5.3. Väkivaltarikokset7.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset 8.5. Päihderikokset.6. Selvitetyt rikokset..7. Syylliseksi..8. Syylliseksi epäiltyjen taustat..9. Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset.5 Taulukot Taulukko. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden 47 Taulukko. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden 4.8 Taulukko 3. Eräiden rikosten selvitysprosentti 9864 Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan 54, osuus väestössä olevaa kohti Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet3 Taulukko 6. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan 46 Taulukko 7. Syylliseksi henkilöt ja osuus väestön :ta asukasta kohden syntyperän mukaan 4.7 Liitetaulukot Liitetaulukko. Eräiden rikostyyppien kehitys 48 Liitetaulukko. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 4.9 Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi Suomessa vakinaisesti asuvat kansalaisuuden mukaan vuosina 4, osuus asukasta kohden. Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet.3 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet4 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet5 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi henkilöt syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä 4.6 Liitetaulukko 9. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 4, pysäköintivirhemaksut.8 Liitetaulukko. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 4, muut pysäköinninvalvojan toimet9 Kuviot Kuvio. Rikokset maakunnittain asukasta kohden 45 Kuvio. Murtorikokset kohteen mukaan 4.6 3

4 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 4 (kaikkiaan 4 36 rikosta).7 Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain asukasta kohden 49 Kuvio 6. Huumausainerikokset 4 (kaikkiaan 78 rikosta). Kuvio 7. Syylliseksi rikosten määrän mukaan 4 Kuvio 8. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet4 Kuvio 9. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet5 Kuvio. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan Liitekuviot Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet3 Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet.3 Liitekuvio 3. Rikosten määrän muutosprosentti maakunnittain 3 4 (kartta)3 Laatuseloste: Rikos ja pakkokeinotilasto.3 4

5 . Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen.. Tiivistelmä Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 4 koko maassa kaikkiaan 47 9 rikosta, mikä oli 6 9 rikosta (,6 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleiden rikosten määrä on laskenut vuodesta, jolloin tietoon tuli rikosta. Vuoden 4 aikana selvitettiin yhteensä 36 7 rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 46. Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 3 7 rikosta, mikä on 3,3 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista rikoksista. Tullin tietoon tuli 8 7 rikosta, mikä oli 9,3 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 5 rikosta, mikä oli,5 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista noin neljännes oli alkoholirikoksia tai rikkomuksia sekä huumausainerikoksia. Vainoaminen kriminalisoitiin..4 alkaen. Vainoamisesta kirjattiin vuoden aikana 6 ilmoitusta. Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi KeskiSuomen (+6, ), KeskiPohjanmaan (+5,9 ), Kymenlaakson (+4,9 ), Satakunnan (+4,4 ), KantaHämeen (+3,8 ), Lapin (+,5 ), PäijätHämeen (+, ) ja Pirkanmaan (+,3 ) maakunnissa. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten PohjoisKarjalan maakunnassa, 9, prosenttia edellisvuodesta. Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, EteläKarjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi rikosta asukasta kohden. Kuvio. Rikokset maakunnittain asukasta kohden 4.. Omaisuusrikokset Omaisuusrikoksia tuli vuonna 4 tietoon 4 3, mikä oli,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkausrikokset (varkaus, näpistys ja törkeä varkaus). Niitä ilmeni 43, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksien määrä on ollut pääosin laskusuunnassa koko luvun, mutta viimeisen kahden vuoden aikana tilastoitujen varkausrikoksien määrä on hieman kasvanut. Vuonna 4 varkauksia kirjattiin 7 8 eli,6 prosenttia 5

6 enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia kirjattiin 3 7, mikä on,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Näpistyksiä tuli tietoon 68 6 eli, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Kolmannes varkausrikoksista (49 4 rikosta) oli myymälävarkauksia ja näpistyksiä. Vuoteen 3 verrattuna myymälävarkauksien määrä kasvoi 3,9 prosenttia. Vuonna 4 murtoja (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) tuli ilmi 34, mikä oli 4,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Vapaaajanasuntoihin tehdyt murrot lisääntyivät,7 prosenttia. Niitä tuli vuonna 4 ilmi 8. Eniten lisääntyivät asuntomurrot, 4,3 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 4 5. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät 3,6 prosenttia. Kuvio. Murtorikokset kohteen mukaan 4 Omaisuusrikoksista vajaa viidennes oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 4 5, mikä oli, prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Vahingontekojen määrä on ollut laskussa muutaman viime vuoden ajan. Petoksia (petos, lievä petos, törkeä petos) tuli ilmi 3 5, mikä oli 3, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Petokset muodostavat noin kymmenyksen omaisuusrikoksista. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 7 8, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 4 maksuvälinepetoksien tapahtumakerroista 77, prosenttia oli kortinhaltijan itsensä tekemiä petoksia (kohteena oma tili). Vuonna 4 tuli tietoon kaikkiaan 4 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito) tuli ilmi 3 3, mikä oli, prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Ryöstöjä ilmoitettin 7, mikä oli,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Ryöstörikoksista 3 eli 76, prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. Ryöstöistä,8 prosenttia oli törkeitä. 6

7 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 4 (kaikkiaan 4 36 rikosta) Taulukko. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden 4 Maakunta Koko maa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Åland Kaikki omaisuusrikokset Murrot Moottoriajoneuvon anastus rikokset Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset, maksuvälinepetokset Väkivaltarikokset Vuonna 4 tietoon tuli kaikkiaan 3 9 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli 6 tapausta (7,3 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 3. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 8, prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 6. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34. Vuoden alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 4. 7

8 Henkirikoksia tuli tietoon. Niitä oli 6 tapausta enemmän kuin vuonna 3. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo oli. Vastaava luku vuosina oli 37. Tapon, murhan tai surman yritykset lisääntyivät 63:lla. Niitä tuli ilmi 37. Rikoksen kirjaamisvaiheessa rajanveto tapon yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on tulkinnanvarainen, mikä saattaa vaikuttaa tilastoissa näkyviin tasonmuutoksiin. Vuonna 4 henkirikoksista 64 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 38 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 9, kun niitä vuonna 3 tuli tietoon 975. Vuosina 5 4 ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 84 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 46, mikä on 4,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja. Taulukko. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden 4 Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset Koko maa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Åland Rattijuopumukset ja liikennerikokset Törkeät rattijuopumukset vähenivät 7,7 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 3,5 prosenttia vuoteen 3 verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 7 6, mikä oli 4 tapausta eli, prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on ollut laskussa viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 99 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen. Rattijuopumustapauksista 73,9 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja,5 prosentissa päihdeaineena oli jokin muu huumaava aine. Loput 3,7 prosenttia oli käyttänyt molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät 7,6 prosenttia ja huumausaineiden aiheuttamat lisääntyivät prosenttia. 8

9 Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 98 4 Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain asukasta kohden 4 Vuonna 4 rekisteröitiin 4 4 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä oli 7,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Lisäksi törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 9, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 93 8, mikä oli 7, prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Automaattisen liikennevalvonnan uudelleenorganisointiin liittyneet ongelmat aiheuttivat vuoden 4 alkupuolella tilastoitujen liikennerikosten määrän huomattavaa laskua vuoteen 3 verrattuna. Vuoden 3 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden lukujen kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 3 alkupuolelle. 9

10 .5. Päihderikokset Vuonna 4 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 8, mikä oli 9 tapausta (3,9 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 3. Törkeiden huumausainerikosten määrä laski 6, prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 6. Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 7, prosenttia. Niitä tuli ilmi 3 7, mikä on 9 tapausta enemmän kuin vuonna 3. Vuodesta 9 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin. Kuvio 6. Huumausainerikokset 4 (kaikkiaan 78 rikosta) Alkoholirikoksia ja rikkomuksia kirjattiin 3 7, mikä oli 8 tapausta, eli 7,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon..6. Selvitetyt rikokset Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 4 aikana kaikkiaan 36 7 rikosta. Selvitysprosentti oli 56,6, mikä oli,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli. Omaisuusrikoksista selvitettiin 36,7 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 76, prosenttia. Yli 3 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Kirkkonummella ja Savonlinnassa, 66,5 ja 65,. Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Vaasassa ja Keravalla, 45,8 ja 48,5 prosenttia. Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus, liikenne ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista selvitettiin 64, prosenttia ja henkirikoksista 79, prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 75,9. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 4 varkauksista selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin yli puolet. Vahingonteoista selvitettiin viidennes ja maksuvälinepetoksista vähemmän kuin joka kuudes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

11 Taulukko 3. Eräiden rikosten selvitysprosentti 9864 Rikos Kaikki rikokset ) Varkaus Törkeä varkaus Näpistys Ryöstöt Vahingonteot Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskaukset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus Syylliseksi Vuonna 4 selvitettyihin 36 7 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 63 3 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 8, prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) sylliseksi epäiltynä oli 97 3 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin,4 rikoksesta. Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 63,3 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoksesta vuonna 4. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 6,6 prosenttia. Yli kolmesta rikoksesta oli epäiltynä, prosenttia syylliseksi epäillyistä. Kuvio 7. Syylliseksi rikosten määrän mukaan 4 Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on vuodessa kasvanut. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Syylliseksi naiset ovat myös hieman miehiä nuorempia. Epäiltyjen naisten yleisin ikä on 9 ja miesten vuotta.

12 Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan 54, osuus väestössä olevaa kohti Sukupuoli/ikäluokka Yhteensä Yhteensä Alle 5 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli vuotiaat Miehet Yhteensä Alle 5 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli vuotiaat Naiset Yhteensä Alle 5 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli vuotiaat Vuonna 4 nuorten ja alaikäisten alle vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli,4 prosenttia. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 4, prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 4,9 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 9,6 prosenttia oli nuoria..8. Syylliseksi epäiltyjen taustat Syylliseksi epäiltyjen 5 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo (tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta) oli noin 7 8 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 7 8 euroa. Vastaavat mediaanitulot olivat 4 ja 3 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 euron tulot oli 3,6 prosentilla, koko väestöstä,4 prosentilla. Vähintään euron tulot oli 3, prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 56,3 prosenttia. Luokkaan alle 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Luvussa.8. ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 3. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

13 Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet Sukupuoli/tulotieto Yhteensä ja yli Valtionveronalaiset tulot Sukupuoli yhteensä , 4 5, , , , 65, ,8 58,6 Mies , 5,6 5,3 7, 8,, 9,7,9 Nainen , 4,3 5,,3,9,9 5,,7 Käytettävissä olevat tulot Sukupuoli yhteensä , , , , , , 3 4 3,6 755,7 Mies , 6,4 4,9 4, 34,6 4,7 3,9,9 Nainen , 4,8 3,7,5 4,5 6,8,, Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 69 prosenttia koko väestön vastaavasta Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 45 prosenttia. Alle 5 euron käytettävissä olevat tulot oli,8 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 3,6 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,8 ja,4 prosenttia. Yli euron käytettävissä olevat tulot oli 9,4 prosentilla epäillyistä ja 49, prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn käytettävissä olevia tuloja. 3

14 Kuvio 8. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 5 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 37,4 prosenttia. Työttömiä oli 8, ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 4,6 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 5,6 prosenttia, työttömiä 6, ja työvoiman ulkopuolella 4, prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden tieto. 4

15 Kuvio 9. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet 5 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 5,6 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 38,8 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 3,4 ja 4,3 prosenttia. Liitetaulukoissa 4 7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin..9. Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 4 oli 63 3, joista ulkomaiden kansalaisia oli 33. Vuoteen 3 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 4,7 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 5, prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista epäillyistä oli,5 prosenttia. Vuonna 4 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (7 9) ja venäläiset (7 4). Virolaisista 4,3 ja venäläisistä 6, prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä väheni,5 prosenttia ja venäläisten 9, prosenttia. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli olivat Romania ( 8), Somalia ( 7), Irak ( 4) ja Ruotsi ( 3). Romanialaisista vain 6, prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 95, ja 84,. Ruotsalaisista 55,6 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen. 5

16 Kuvio. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 9 4 Vuonna 4 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 46,4 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 3. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset. Heidän keskiikänsä oli 3 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keskiikä oli 3 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus, pahoinpitely ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta. Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Taulukko 6. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan 4 Ikäluokat Yhteensä Vakinaisesti Suomessa asuvat Suomalaiset Ulkomaalaiset Osuus ikäryhmän asukasta kohden Suomalaiset Ulkomaalaiset 8,4 4,8 9,8 5,7 37,3 96,9 7, 4, 7,5 6, 9, 87, 7,9 73, 49,3 67,9 6,5 4,,5 3, 3,3 7,5 43,5 73,9 Epäiltyjen syntyperä Rikoksiin syylliseksi epäillyistä 99 5 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 87 (87,5 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 3 (,3 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen bruttomäärä. Koko 6

17 väestössä suomalaistaustaisia on 94,5 ja ulkomaalaistaustaisia 5,5 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 8 (, prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 9,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Kaikista syylliseksi epäillyistä (, prosenttia) oli sellaisia, joiden syntyperä ei ole tiedossa, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomesta pois muuttaneita. Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 6,7 saman syntyperän väestön henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 38,3. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 7, ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 37,. Taulukko 7. Syylliseksi henkilöt ja osuus väestön :ta asukasta kohden syntyperän mukaan 4 Syntyperä Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt suomalaistaustainen Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen Ulkomaalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen Tuntematon Epäillyt Osuus väestön asukasta kohden 8, 6,9 6,7 38,3 34, 7, 37, Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,6 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,3 on alle 4 vuotiaita. Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 3 (84,7 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 5 5 ja ulkomailla syntyneitä 7 5. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 9 (7,9 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 8 ja ulkomailla syntyneitä 9. Syylliseksi epäillyistä 4 5 (,7 prosentilla) syntyperä oli tuntematon ja 5 (5,7 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. 7

18 Liitetaulukot Liitetaulukko. Eräiden rikostyyppien kehitys 4 Rikos 3 4 KAIKKI RIKOKSET ) A Omaisuusrikokset Murrot yhteensä Asuntomurrot vapaaajanasunnosta muusta asunnosta Liikemurrot Moottoriajoneuvomurrot Muut murrot Moottoriajoneuvon luvattomat käytöt ja anastukset, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet yhteensä moottoriajoneuvon anastus moottoriajoneuvon luvaton käyttö moottoriajoneuvon törkeä luvaton käyttö moottoriajoneuvon käyttövarkaus törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus Ryöstöt yhteensä törkeä ryöstö Vahingonteot yhteensä törkeä vahingonteko Kavallukset yhteensä törkeä kavallus Petokset yhteensä törkeä petos Maksuvälinepetokset yhteensä törkeä maksuvälinepetos B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Tappo, murha tai surma Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitelyt yhteensä törkeä pahoinpitely C Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen Haitanteko virkamiehelle E Eräät liikennerikokset Rattijuopumukset yhteensä törkeä rattijuopumus F Muut rikokset Huumausainerikokset yhteensä törkeä huumausainerikos Alkoholirikos/Alkoholirikkomus

19 ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. Liitetaulukko. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 4 Rikos H Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus nopeusrajoituksen rikkominen ) ) Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröidyt nopeusrajoitusten rikkomiset

20 Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi Suomessa vakinaisesti asuvat kansalaisuuden mukaan vuosina 4, osuus asukasta kohden Muiden ulkomaiden kansalaiset Somalian kansalaiset Venäjän/ent. Neuvostoliiton kansalaiset Viron kansalaiset Ulkomaiden kansalaiset Ruotsin kansalaiset Suomen kansalaiset Yhteensä Rikos/vuosi 99,4 86, 76, 88,8 5,5 83, 5,7 5,7 Kaikki rikokset ) 93,7 95,9 75,4 84,7,5 8,9 5,7 5,8 88, 7,9 76, 76,9 8,9 78,9 47, 48, 68, 69, 64, 73,4 5,5 7,8 45,6 46,7 3 68, 5,4 6,7 7,9 86, 73,9 43,5 44,7 4 57, 55, 6,3 8,9 3,5 6,5,,3 Varkausrikokset 57,8 56,7 7, 9,6,4 6,8,, 49,4 5,4 4,7 4,,7 4, 9,8, 48,9 59,,8 5,4 4, 3,9 9,8 9,9 3 46,7 78,4,3 3,7 4,6 3,9 9,6 9,8 4,3 6,,4,3,,7,, Ryöstörikokset,8 4,6,3,3,,8,,,8 3,,4,4,,5,,3,8,5,3,4,,5,, 3, 5,4,5,5,6,7,3,3 4 5,9 9,9 3,6,6,4 4,7 3, 3, Petokset 4,,5,6 3, 6,7 3,8 3, 3, 4,3 7,9 3,7 5, 9,6 4, 3, 3, 4,4,, 3, 5,6 3,9 3,5 3,5 3 5,6,,,7,3 4, 3, 3, 4 46, 3, 7,8 9,6 9,3,6 5, 5, Pahoinpitelyrikokset 55,6 38,5 9,8,5,6 5,5 5,6 5,9 55, 33,6, 9,, 4,9 5,4 5,8 44,3 7, 7,3 9,7,7,9 5, 5,4 3 44, 3, 7, 9,7 7,, 4,6 4,9 4 4,6,,,,3,, Raiskausrikokset,4,,,,,6,, 3,,,3,,,8,,,4,7,,,,6,, 3,,,,,,6,, 4 8,5,8 6,5,3 6, 5, 3,7 3,7 Rattijuopumukset 9,,3 6,,9 5,9 5, 3,5 3,6 8,3 3, 5,3 9, 8, 4,9 3, 3, 6,,3 5, 8,4 5, 4,3 3, 3, 3 5,6 3, 5, 7,8 4,8 4,,9,9 4 8, 5,3 5,5 3, 7,8 5,3 3,6 3,7 Huumausainerikokset 4,4 3,6 5,,8 6,6 4, 3,4 3,4 5,3,9 5,,4 6,5 4,4 3,4 3,4 6,6, 5,5 3,6 6, 4,6 3,6 3,6 3 9,,6 5, 3,9 6, 5,4 3,5 3,6 4

21 Rikos/vuosi Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus 3 4 Yhteensä Suomen kansalaiset 89,5 88,8 75,8 77, 7,3 89,9 89, 76, 77,7 7,6 Ruotsin kansalaiset 77,3 76, 68,3 Ulkomaiden Viron kansalaiset kansalaiset 95,9 96,7 9,8 73,7 73, 63,7 Venäjän/ent. Neuvostoliiton kansalaiset 8,9 76, 65,9 Somalian kansalaiset ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. 65, 64, 94,8 83,4 63,7 69,6 64,5 58,5 45,8 5,6 5,8 56,3 48,9 Muiden ulkomaiden kansalaiset 35, 3,9 7,5 58, 56,4

22 Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 4 67, , , 45 99,9 9 74, , , ,9 8 99,9 73, 636, 7 98, 98, 5 93, 43, 6 66, , , , , , ,4 35, , , 7, ,7 5, ,3 3 3, ,4 449, 4 8 4, 8 3 4, , , ,5 4 8, , 7 4,4 36 7,7 67 4,7 49 3,8 4 5, 8 4, ,7 8 8, 495 5,8 6 7, , , , ,5 37,8 63, 35 4,7 3 98,6 39 7,3 3 8, 6, 6 9, ,5 3 3, ,7 54 4, , , , 8 7,4 53 5,7 346, , 97 3,7 79,8 44 6, 58 4, ,8,4 5 8, 35 4, , , ,3 4,8 94,3 4 5,7 867,6 75, 34 3,7 4 8, 65 5,9 6 9,8 5 5,3 5 67,6 466, , 348,4 56,,8 86,9 37 8,6 496,8 5,7 68 3, 3,7 9 4,5 4 7,9 95 7,5 7 9, ja yli Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 39 75, ,7 3, , , , , 338 5,4 KOKO VÄESTÖ , , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 8,,4 8, , ,5 9,6 9 4, ,8, , ,4 8, 3, , 9, 45,4 48, 37,4 47,9 8,5 3, 8, 8, 3 4,9 98, 6,9,9 64, 7, 8 84,8

23 Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 4 67, , ,9 45, ,9 595, ,9 435, 8, 73 99,9 636, 7 98, 98, ,9 43, 6 66, 9 763, Yrittäjät 4 5, ,8 73,4,5 36 3, 36 4, ,6 4,9 79 4, 9 4,7 85 9, 477 5,3, 39 5, 6 5,4 3 6, 58,6 Ylemmät toimihenkilöt 6 58,7 479,5 47,9,7 8,9 93 5,8 3,8,8 38 3, 5,9 33 5, 9 3,3 8 8, 747,9 7 3, ,3 6,3 Alemmat toimihenkilöt , ,5 4 4, 58 4, 67 6,3 8 7,7 5 6,5 98 6,8 6 8,3 43 5, 74, ,4 4 4, 56 8,3 5,5 4 7,5 64 5,4 Työntekijät , , , 8 8,8 34 3,6 9 8, 3, 76,3 6,4 34,5 4 6,4 6 8,7 4 4, 5 78, 463,6 3 43, , Opiskelijat Eläkeläiset Muut, tuntematon , , ,7 4 7,7 56 6,3 3 7, , 4 9,8 57 4, , 5, ,6 3 3, ,5 38 7,8 5, 4,3 4, 83, ,8 9 6, 756 7,8 44 9, 38 7,9 86 3, 3 6,6 57 9,4 66, ,5 4 4,3 85 8, 6 9,6 94, , , , ,8 74 5, ,9 47 6, , , , , 59 5, 3 36, 54 55, , 68 3, , 48 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 39 75, 49 6, , , , , , ,5 KOKO VÄESTÖ , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 5,7, 886 9, , , ,3 5, ,5 3

24 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 4 67, , 5 657, 45, ,9 595, 7 585, 435, 8 99,9 73, 636, 7 98, 98 99, ,9 43, 6 66, 9 763, Työllinen , ,9 5 6, 35 9,3 957, , , 9, , 488 7,9 39 6,3 7 36,7 6 6, , , , ,6 Työtön , , , 344 3,7 88,5 6 4, , ,3 3 6,6 7 6, 6 9,4 6 74, 3 3, , , 3 74, ,6 Koululainen, opiskelija , , , 468 3, ,8 44 9, 688 5,3 5,6 55 4, , 5, ,, , 39 8,3 94 3, Eläkeläinen Muut työvoiman ulkopuolella olevat 363 8, ,9 6 45, 73 5, 69 7, 8 8, 85 6,7 64,4 3 5,8 39 8,8 6 9,6 5 7,7, 88 7, 97 9, 75, , 7 6 8, 6 8 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 39 75, , , 44 66, , 443 5,5 KOKO VÄESTÖ , , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 6, 4 47, , 794 4, , 3,8 43 9,7 89 9,4 34 4, , 466 3,5 44 9, 794 9, 7, ,4 7 7, ,7 436, , , 9 7 4, 4

25 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 4 67, , 5 657, 45, 9 74, 595, 7 585, 435, 8 99,9 73, 636, , ,9 5 93, 43, 6 66, 9 763, Perusaste , , ,9 8, , , ,4 3 7,8 6 47,6 7 6, , , 54 55, ,5 9 47, , ,5 Keskiaste ,9 6 7, 647 5, 4 6,7 94 3, 56 35, , , , ,5 65 4,7 9 39,3 4 4,8 4 39, , , , Alin korkeaaste 6 999,9 9,4 83,6 5,3 9, 54 9, , 3, 6 4,8 78,9 7, 97 3,5, 85 3,3 58,7 778 Alempi korkeakouluaste 5 78, 38,4 48,8 3, 4,3 6,3 8,6,8 5 4, 76,8 3 5, 89,9, 77,8 59,8 59 Ylempi korkeakouluaste/tutkijakoulutus Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä , , , , , ,3 KOKO VÄESTÖ , , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 4,3 4,7 79, , 3, 7, ,9 3 84,6 93, 364,7 85,9 37,3 69, 4,3 49 3,8 33, 3 4,9 595, 494,9 6,9 37, 9, ,3 5

26 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi henkilöt syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä 4 Syntyperä ja ikäluokka Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt suomalaistaustainen Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,8,5 4,7 4,7 4, 3,5,8,3,9,7,5 4,6 4,5 3,8 3,,6,,8,7,5 4,5 4,5 3,8 3,,6,,8 3,8,9 6,8 8, 7,9 6,7 4,4 3,,3 Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,9,8 6,8 7,3 6,4 5,4 4,4 3,5,5,7,7 6,6 6,9 5,9 4,9 4, 3,3,4,7,7 6,5 6,9 5,9 4,9 4, 3,,4 5,5,4,,8, 9, 6, 4,8,8 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,8,3,5,,6,4,,,3,7,3,4,,6,3,,,3,7,3,4,,5,3,,,3,,5 3, 3,5 4,6 4,,5,4,7 6

27 Syntyperä ja ikäluokka Ulkomaalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen Tuntematon Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,4, 6,7 7,9 6, 4,8 4, 3,6,9,7,7 6,5 7,8 7, 5,, 3,7,5 6,8 7,9 6, 4,8 4, 3,6,9 Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,,4,,3, 7,4 5,8 5,3,8,6, 9,8,9,8,3 5,6,,,, 7,4 5,8 5,3,8 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,6,5 3, 3,3,,9,9,7,,7,3 3,,,8,8,7,9 3,4 3,6,,9,9,7, 7

28 Liitetaulukko 9. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 4, pysäköintivirhemaksut Kunta Yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kangasala Kerava Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mariehamn Mikkeli Naantali Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Vaasa Varkaus Pysäköintivirhemaksut Tieliikennelain yhteensä perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Yhteensä Niistä poliisin antamat Maastoliikennelain perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Pelastuslain perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Joutokäyntirikkomus Yhteensä Niistä poliisin antamat

29 Liitetaulukko. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 4, muut pysäköinninvalvojan toimet Kunta Yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kangasala Kerava Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mariehamn Mikkeli Naantali Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Vaasa Varkaus Korotetut pysäköintivirhemaksut Kirjalliset huomautukset Rengaslukkopäätökset Pysäköintivirheen johdosta siirretyt Niistä varastosiirtoja Ulosottoon menneet pysäköintivirhemaksut Oikaisuvaatimusten määrä Pysäköintivirhemaksuista saadut tulot (euroa)

30 Liitekuviot Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet 3

31 Liitekuvio 3. Rikosten määrän muutosprosentti maakunnittain 3 4 (kartta) 3

32 Laatuseloste: Rikos ja pakkokeinotilasto. Tilastotietojen relevanssi Rikos ja pakkokeinotilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten jakaumien sekä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen käyttämien pakkokeinojen kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmi tulleiden rikosten laadusta ja määrästä. Lisäksi selvitetään poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tutkimien ja selvittämien rikosten määrä sekä tapaukset, joissa ilmoitus on todettu aiheettomaksi. Selvitetyistä rikoksista ilmoitetaan myös syylliseksi sekä heidän ikänsä, kansalaisuus ja joitain sosioekonomisia taustatekijöitä. Pakkokeinojen osalta alueluokituksena on poliisilaitos, rikosten osalta kunta. Tilasto sisältää myös tietoja perheväkivallasta, rikosten uhreista ja kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta sekä eräistä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen suorittamista tehtävistä kuten itsemurhien, hirvieläinkolarien, palonsyiden yms. tutkimuksista. Nämä luvut kuvaavat poliisin tehtäviä, eivätkä siten ole suoraan tulkittavissa esimerkiksi itsemurhien määräksi. Itsemurhien määrää kuvataan Tilastokeskuksen kuolemansyyttilastossa osoitteessa Tilasto sisältää tiedot pakkokeinolakiperusteisista pakkokeinoista. Niillä pyritään poikkeuksetta rikoksen selvittämiseen. Lisäksi tilasto sisältää ns. poliisilakiperusteiset kiinniotot, niillä taas pyritään suojaamaan kohteena olevaa henkilöä itseään tai estämään kohtuuton häiriön tai vahingon aiheuttaminen. Poliisilakiperusteisen kiinnioton kohteeksi joutuneista henkilöistä käytetään usein nimitystä 'päihtyneenä säilöönotetut', joita heistä on valtaosa. Poliisilakiperusteista kiinniottoa ei ole kuitenkaan rajattu pelkästään päihtyneisiin. Lisäksi tilasto sisältää ulkomaalaislakiperusteisia pakkokeinoja, joista esimerkkinä voidaan mainita 'ulkomaalaisen säilöönotto'. Osan pakkokeinoista voi päättää poliisi itse, osa edellyttää tuomioistuimen päätöstä. Tilastossa pakkokeinot, joiden lyhenne päättyy O kirjaimeen, ovat tuomioistuimen hyväksymiä. Tilasto ei sisällä tietoja telekuuntelusta, televalvonnasta eikä teknisestä tarkkailusta pakkokeinona. Tilasto ei myöskään sisällä tietoja liiketoimintakielloista. Liiketoimintakielloista on saatavissa tietoa Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset tilastosta osoitteesta Tilastolla kuvataan vain rikoksia, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista jää piiloon, toisin sanoen ne eivät tule tietoon tai niitä ei rikoksina ilmoiteta. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Tilasto kuvaa rikoksia, jotka ovat tulleet tietoon tilastokauden aikana. Rikos voi olla tapahtunut aiemminkin. Tilasto kuvaa pakkokeinoja, joita on käytetty kalenterivuoden aikana. Niiden taustalla oleva rikos on voinut tapahtua aiemmin. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Rikos kirjataan tehdyksi rikoksen tekopaikan mukaan. Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Lukuihin sisältyvät rikoksen yritykset, poikkeuksena erillisenä ryhmänä esitettävät tapon, murhan ja surman yritykset sekä tuhotyön yritykset. Avunanto ja yllytys rikokseen esitetään sen rikoksen nimikkeellä, johon osallisuudesta on kysymys. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Tässä tilastossa pääasiallinen toiminta on ryhmitelty seuraavasti: työlliset työttömät opiskelijat, koululaiset 3

33 eläkeläiset, työttömyyseläkeläiset muut työvoiman ulkopuolella olevat ei väestötietoja Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. 4vuotiaat kuuluvat ryhmään 'opiskelija, koululainen'. Tieto kuvaa henkilön toimintaa vuonna. Koulutusaste on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: perusaste keskiaste alin korkeaaste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste alle 5vuotiaat ei väestötietoja Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Käytetyt tiedot ovat vuodelta. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Sosioekonominen asema on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: yrittäjät ylemmät toimihenkilöt alemmat toimihenkilöt työntekijät opiskelijat eläkeläiset muut tuntematon ei väestötietoja 7 5vuotiaat on sijoitettu ryhmään 'opiskelijat' ja 6vuotiaat ryhmään 'muut'. Luokkaan 'muut' kuuluvat pitkäaikaistyöttömät ja muualla luokittelemattomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta. Valtionveronalaiset tulot: Ansiotulot + pääomatulot. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Ryhmään 'muut' sisältyy tulottomat ja tuntemattomat rekisteröityyn väestöön kuuluvat (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat), mutta ei henkilötunnuksettomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 3. Käytettävissä olevat tulot: Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot maksetut tulonsiirrot. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 3 ja niiden kuvaamiseen käytetään samaa luokitusta kuin valtionveronalaisien tulojen kuvaamiseen. Syntyperä: Henkilö on suomalaista syntyperää, jos vähintään hänen toinen vanhempansa on syntynyt Suomessa. Ulkomaista syntyperää ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Lisäksi luokittelussa on henkilön syntymämaa: Suomessa tai ulkomailla. Pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sosioekonomisen aseman ja valtionveronalaisten tulojen ryhmään 'ei väestötietoja' kuuluvat sellaiset henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Tällaisia henkilöitä ovat Suomessa rekisteröityyn väestöön kuulumattomat, kuten turistit ja muut Suomessa väliaikaisesti vierailevat. 33

34 . Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu poliisin käytössä olevasta automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvasta rikosilmoitusjärjestelmästä, josta tässä yhteydessä käytetään lyhennettä PATJA. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastokeskukseen toimitettu neljännesvuosiaineisto tarkentuu tilastovuoden aikana poliisin tutkinnan edetessä. Vuosiaineistosta tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa poimittavat tiedot poikkeavat jossain määrin neljännesaineiston tiedoista. Tilastossa ovat kaikki edellä mainitut poliisin määräämät pakkokeinot ja kaikki poliisin tuomioistuimen päätettäväksi jättämät pakkokeinot. Suhteellisen harvinaiset tapaukset, joissa tuomioistuin ei ole hyväksynyt pakkokeinoa tai on muuttanut sitä, eivät välttämättä näy tilastossa. Nykyiset tilastot kuvaavat hyvin rikollisuutta ja sen muutoksia. Tilastokeskuksessa on analysoitu rikosilmoitusaineistosta tapausten selosteosat vuoden 998 väkisinmakaamisten ja törkeiden pahoinpitelyjen sekä vuoden 7 lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen ja törkeiden ryöstöjen osalta. Selosteet olivat laadultaan hyviä. Rikosten lukumäärätiedot ja rikoksista rekisteriin kirjatut tiedot olivat selosteiden kanssa yhtäpitäviä. PATJAjärjestelmään kirjattavat tiedot osoittautuivat luotettaviksi. Tilastojen perusaineistona PATJAjärjestelmää voidaan pitää hyvänä. Vuoden 6 luvuissa esiintyneet virheellisyydet on korjattu nyt esitettävään taulukkoon. Väärennysrikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä oli poikkeuksellisen suuri vuonna 7. Tämä johtuu Imatralla ilmi tulleesta rikossarjasta. Vuonna Pohjanmaalla raiskausrikosten lisääntyminen johtui yhteen rikosilmoitukseen kirjatusta usean osateon käsittävästä tapahtumasarjasta. Lievät pahoinpitelyt siirtyivät vuoden alusta virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat alaikäiseen, tekijälle läheiseen henkilöön tai henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään. Tähän asti rankaiseminen lievästä pahoinpitelystä on edellyttänyt, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Jatkossa esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät ole enää riippuvaista uhrin tahdosta 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Tietoon tullutta rikollisuutta kuvaavat neljännesvuosiaineistosta poimittavat tiedot valmistuvat tilastokautta seuraavan kuukauden kuluessa. Tietoon tullut rikollisuus vuositilaston perusaineisto poimitaan poliisin PATJAjärjestelmästä tilastovuotta seuraavan helmikuun alussa. Tulokset valmistuvat huhtikuun aikana. Pakkokeinojen aineisto poimitaan poliisin PATJAjärjestelmästä tilastovuotta seuraavan helmikuun alussa. Tulokset valmistuvat touko kesäkuun aikana. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Tietoon tullut rikollisuus vuositilasto julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä. Tietoon tullut rikollisuus neljännesvuositilasto julkaistaan 4 kertaa vuodessa tilastokautta seuraavan kuukauden kuluessa. Pakkokeinojen tilasto julkaistaan vuosittain toukokesäkuussa. Tarkempia tietoja poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastosta löytyy tilaston wwwsivuilta. Lisätietoja voi pyytää myös Tilastokirjaston tietopalvelusta sekä oikeustilastojen asiantuntijoilta. Mahdollisuudesta saada tilastoaineistoja tutkimuskäyttöön voi tiedustella Tilastokeskuksen tutkijapalvelusta. 34

35 Tietoja poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista sekä pakkokeinoista on Tilastokeskuksen maksuttomassa StatFintilastopalvelussa osoitteessa Rikos ja pakkokeinotilaston wwwsivut: Tilastokirjaston tietopalvelu: tai puhelimitse arkena ma pe klo numerosta Oikeustilastojen yhteydenottolomake: Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilasto ja pakkokeinot tilasto yhdistettiin maaliskuussa 5. Tätä aiemmin julkaistut tiedot löytyvät tilastojen vanhoilta kotisivuilta. Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilaston wwwsivut: ja Pakkokeinottilaston wwwsivut: 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoissa käytetään julkaisuhetkenä voimassa olevaa alueluokitusta. Taulukoissa, joissa esitetään muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, aikaisempien vuosien luvut on muutettu vastaamaan uusinta alueluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Pakkokeinoissa alueluokituksena käytetään julkistamishetkellä voimassa olevaa poliisilaitosluokitusta. Poliisilaitosten määrä väheni vuoden 9 alusta 9:stä 4:ään. Vuodesta 9 lähtien tiedot esitetään uuden poliisilaitosjaon mukaisesti. Tilastokeskuksen StatFintilastopalveluun jäävät lisäksi vuodet 4 8 aikaisempien poliisilaitosten mukaisesti tehtyinä. Vuonna 4 poliisilaitosten määrä laski :sta ja vuoden 3 pakkokeinot on tilastoitu uudella poliisilaitosjaolla. Lainmuutokset vaikeuttavat vertailua eri vuosien ja eri rikostyyppien välillä. Tilastoilla kuvataan yksittäisten rikosten määriä. Suuret rikossarjat saattavat paljastuessaan aiheuttaa kymmenien, joissain tapauksissa jopa tuhansien rikosten lisäyksen tilastossa. Seuraavana vuonna luvut useimmiten palaavat entiselleen. Ongelma korostuu, kun tehdään suhteellisen harvinaisista rikoksista alueellisia vertailuja rikollisuuskehityksestä. Rikosten määrän laskentaperusteissa tapahtuvat muutokset vaikeuttavat rikosten määrän vertailtavuutta eri vuosina. Kun esimerkiksi petosten lukumäärän laskentaperuste muuttui 99, niin muutos ei vaikuttanut pelkästään petosten määrään, vaan myös rikosten kokonaislukumäärän vertailtavuus edellisiin vuosiin vaikeutui. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset poliisin valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Suomen virallisessa tilastossa (sarja XXIII, uusi sarja Oikeus) on julkaistu Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastoa vuodesta 97 lähtien. Tietojen saanti perustuu valtioneuvoston päätökseen..96 (nro 3/96), jolla poliisipiirit on määrätty antamaan oikeustilastoja varten tiedot tietoon tulleista rikoksista. Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet tiedonkeruun ja tietosisällön myöhemmistä muutoksista. Kaudelle sisäasiainministeriö on antanut ohjeet Poliisin käskylehdessä nro /97 ja vuodesta 98 lähtien kiertokirjeessä nro 466/4/79. Vuodelle 99 ohjeet on annettu kirjeessä nro 9/69/9 ja vuodesta 99 alkaen päivätyssä kirjeessä. Myös vuosina 938, 945 ja 95 on tehty muutoksia, joilla on ollut huomattava vaikutus tilaston sisältöön. Vuodesta 954 lähtien Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuustilaston yhteydessä on julkaistu tietoja myös tullirikoksista. Maksuttoman Statfin tietopalvelun poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus tietojen aikasarjat alkavat vuodesta 98. Vuoden alussa lukuihin lisättiin tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Nämä tiedot esitetään vuodesta 9 alkaen. Muutos lisäsi kaikkien rikosten lukumääriä noin kaksi prosenttia. Huumausainerikokset lisääntyivät muutoksen johdosta 68 prosenttia. 35

36 Vuoden loppuvuoden ja vuoden 3 alkuvuoden liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä tuli ilmi, että automaattisen liikennevalvonnan loppuvuonna havaitsemia ylinopeuksia on kirjattu vuoden 3 alkupuolelle. Pakkokeinoja on tilastoitu samankaltaisesti vuodesta lähtien. Lainmuutokset vaikeuttavat myös pakkokeinojen vertailua eri vuosien ja eri pakkokeinotyyppien välillä. Esimerkiksi henkilökatsastuksiin sisältyvä DNAtunnisteiden ottoa koskeva lainsäädäntö muuttui 4 alusta (Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta.8.3/76 ja Pakkokeinolaki 7.6.3/646). Muutos aiheutti sen, että DNAtunnisteiden otto muuttui normaaliksi tutkimusrutiiniksi. Pakkokeinojen määriin voivat vaikuttaa esimerkiksi muutokset poliisin rikostutkimuskäytännöissä tai päihtyneiden huollossa. RIKOS: Uusi tieliikennelaki(67/8) tuli voimaan Tilastossa lakia sovellettiin vuoden alusta lähtien. Luvut eivät lainmuutoksesta johtuen vastanneet aikaisempien vuosien lukumääriä eri liikennerikostyypeissä. Rikesakkolaki (66/83) ja Laki rikesakosta tieliikenteessä (68/83) tulivat voimaan Lain mukaan voidaan tieliikennelain (67/8) tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomisesta antaa rikesakko, mikäli rikkomuksen katsotaan aiheuttaneen vain vähäistä vaaraa tai haittaa. Poliisin antamat rikesakot lähtien sisältyvät tilastoon. Kavallusrikosten tilastointikäytäntöä muutettiin vuodesta 983 lähtien, usean osateon käsittävät kavallusrikokset tilastoidaan yhtenä rikoksena...99 tuli voimaan laki rikoslain muutoksesta (769/9), muutos koski omaisuus, vaihdanta ja talousrikoksia. Muutos oli rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe, se sisälsi myös senkaltaisia periaatteellisia muutoksia, että eräiden rikosluokkien osalta vertailtavuus aikaisempiin vuosiin katkesi. Tuli uusia rikosnimikkeitä, ja osin myös samoina säilyneiden nimikkeiden sisältö muuttui. Ongelmallisia tässä suhteessa ovat irtaimen omaisuuden luvatonta käyttöä koskevat rikokset, ja niistä erityisesti ns. moottoriajoneuvojen anastukset, petos ja maksuvälinepetosrikokset ja väärennysrikokset. Muiden yleisten tavanomaisten omaisuusrikosten osalta vertailukelpoisuus aikaisempiin vuosiin säilyi. Tilaston tietosisältöä muutettiin vastaamaan uudistettua lainsäädäntöä. Maksuvälinepetosten tilastointikäytäntö muuttui vuonna 99. Muutos vähensi tilastoitujen rikosten määrää. Rikoksen yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisen (697/9) johdosta ei tilastoinnissa vuoden 99 alusta lukien otettu huomioon käsitettä yksin teoin tehdystä rikoksesta. Aikaisemmin yksin teoin tehdyt rikokset oli tilastoitu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vain päärikoksen mukaan. Päärikoksella tarkoitetaan rikosta, josta laissa määrätty rangaistus on ankarin. Tilastointitavan muutos lisäsi jossain määrin tilastoitujen rikosten määrää. Huumausainerikoksia koskevat uudet säädökset tulivat voimaan Ne muodostavat rikoslain 5 luvun. Lainmuutoksen takia ainoastaan huumausainerikosten kokonaismäärät ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien vastaaviin lukuihin. Vaikka tilastointikäytäntöä ei lainmuutoksen seurauksena muutettu oli vuoden 994 huumausainerikosten tilastointi poliisipiireissä jossain määrin epäyhtenäistä. Huumausainerikoksia arvioidaan kirjatun kymmenisen prosenttia todellista enemmän tulivat voimaan liikennejuopumuksia koskevat uudet säädökset. Törkeän rattijuopumuksen promilleraja laski,5:sta,:een. Lainmuutoksen vuoksi vain rattijuopumusten yhteismäärät ovat vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Vesiliikennejuopumuksen uudeksi rajaksi vahvistettiin yksi promille entisen,5 promillen asemesta tuli voimaan laki Rikoslain muutoksesta (578/95). Rikosnimikkeistön muutoksen vaikutukset tietojen vertailtavuuteen aikaisempiin vuosiin olivat vähäiset. Seuraavassa esitetään uuden nimikkeen vastaavuus aikaisemmin käytössä olleeseen nimikkeeseen: Vanha nimike > Uusi nimike Tappo > Tappo Tappo > Surma Tapon tai murhan yritys > Tapon, murhan tai surman yritys Lapsentappo > Lapsensurma 36

37 Kuolemantuottamus > Kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus Ruumiinvamman tai sairauden tuottamus > Vammantuottamus, törkeä vammantuottamus Murhapoltto > Tuhotyö, liikennetuhotyö, törkeä tuhotyö Murhapolton yritys > Tuhotyön, liikennetuhotyön, törkeä tuhotyön yritys Tuhotyötä ja murhapolttoa koskevat rikosnimikkeet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. Tuhotyö käsittää murhapolton lisäksi myös aiemmin muihin nimikkeisiin kuuluneita tapauksia voimaan tullut uusi Alkoholilaki (43/94) aiheutti muutoksia rikosluokitteluun. Käytöstä poistettiin nimike 'alkoholipitoisen aineen nauttiminen yleisellä paikalla'. Vuoden 995 huumausainerikosten tilastointi oli poliisipiireissä jossain määrin epäyhtenäistä. Vuonna 996 otettiin käyttöön seuraavat uudet rikosnimikkeet: sotilasrikokset, työrikokset, ympäristörikokset, eräiden aineettomien oikeuksien loukkaaminen. Uusina tietoina esitetään syylliseksi epäiltyjen naisten ikäjakauma sekä henki ja pahoinpitelyrikosten tapahtumapaikka. Vuodesta 997 lähtien esitetään tieto syylliseksi epäillyn kansalaisuudesta. Rikoksia oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan sekä seksuaalirikoksia koskevat uudet säädökset tulivat voimaan Ne muodostavat rikoslain 5, 6, 7 ja luvun tulivat voimaan liikennerikoksia koskevat uudet säädökset rikoslain 3 lukuun. Taulukon rikosnimikkeet on ryhmitelty uuden lainsäädännön mukaan. Nyt esitettävät rikoslakirikokset sisältävät aiemmin tieliikennelakiin kuuluneita rikoksia..4. muutettiin eräiden rikostyyppien tilastointikäytäntöä. Rauhanrikkomiset (Rikoslaki 4 luku) tilastoidaan siten, että usean osateon käsittävä tapahtumasarja merkitään yhtenä rikoksena. Samalla tavoin tilastoidaan hautarauhan rikkomiset ja lähestymiskiellon rikkomiset. Viimeksi mainitut sisältyvät rikosryhmään `muut rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan'..9. tuli voimaan uusi huumausainerikoksia koskeva säädös. Rikosluokitukseen lisättiin nimike huumausaineen käyttörikos... tulivat voimaan uudet moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia koskevat säädökset. Rikosluokitukseen lisättiin kaksi uutta nimikettä: moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus sekä törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Aiemmin nämä rikokset tilastoitiin moottoriajoneuvoon kohdistuviksi luvattomiksi käytöiksi...3 uutena rikosnimikkeenä otettiin käyttöön muu ajoneuvorikkomus...3 tuli voimaan uusi Järjestyslaki. Rikosluokitukseen lisättiin nimike järjestyslain rikkomiset. Vuodesta 3 lähtien esitetään rattijuopumusten yhteydessä tieto syylliseksi epäillyn käyttämästä päihteestä. Vuodesta 4 lähtien esitetään syylliseksi epäillyn käyttämää päihdettä koskeva tieto: muun päihteen ja alkoholin yhteiskäyttö (sekakäyttö). Aiemmin nämä tiedot esitettiin kohdassa muun päihteen vaikutuksen alaisena... 4 otettiin käyttöön uutena rikosnimikkeenä järjestyslain rikkomiset. Nimikkeistöstä poistettiin järjestyssääntörikkomus, poliisimääräyksen rikkominen. Aserikoksia koskeva rikoslain 4 luku tuli voimaan Nämä rikokset sisältyvät uudistettuun rikosnimikkeeseen rikokset rikoslain 4, 4 ja 43 lukua vastaan. Muutos ei vaikuta rikosten kokonaismäärään. Vuoden 9 alusta otettiin käyttöön uusi rikosten ryhmittely. A Omaisuusrikokset B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset C Seksuaalirikokset D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan E Eräät liikennerikokset F Muut rikokset Myös rikosnimikkeistön rakennetta on muutettu: 37

38 Eräät liikennerikokset ryhmässä (E) ei esitetä liikenneturvallisuuden vaarantamisia eikä liikennepakoja tieliikenteessä. Muut rikokset ryhmä (F) koostuu ryhmiin AE kuulumattomista rikoslakia vastaan tehdyistä rikoksista sekä rikoslain ulkopuolisista rikoksista. Jako rikoslakirikoksiin ja muihin rikoksiin on poistettu. Tilastoon on muodostettu omana ryhmänään liikenneturvallisuuden vaarantamiset, liikennepaot tieliikenteessä, liikennerikkomukset, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiset ja ajoneuvorikkomukset. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rikosten vertailtavuutta eri vuosien kesken sekä edistää niiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Alkoholirikoksia koskeva rikoslain 5a luku ja alkoholilain muutos tulivat voimaan.. 9 Uusina rikosnimikkeinä otettiin käyttöön alkoholirikos, törkeä alkoholirikos, lievä alkoholirikos ja alkoholirikkomus. Lainmuutoksen vuoksi vain alkoholirikosten ja rikkomusten yhteismäärä on vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Tapahtumakertatietoja ei tässä taulukossa esitetä. Vuonna muutettiin asunnosta luvatta tunkeutuen tehtyjen varkausrikosten tilastointikäytäntöä. Vuodesta 9 lähtien vapaaajan asuntoon ja muuhun asuntoon kohdistuneet varkausrikokset esitetään erillisinä tietoina. Vuonna lisättiin tekopaikkaa kuvaavia tietoja seuraaville rikoksille: ryöstörikokset, vahingontekorikokset, tapon, murhan tai surman yritykset ja raiskausrikokset. Tiedot esitetään vuodesta 9 alkaen. Vuonna lisättiin syylliseksi epäiltyjen taustoja kuvaavia tietoja syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisista tuloista, koulutusasteesta, pääasiallisesta toiminnasta ja sosioekonomisesta asemasta. Sosioekonomista asemaa kuvaavan liitetaulukon 5. ja pääasiallista toimintaa kuvaavan liitetaulukkon 6. väestötiedot ovat vuodelta. Muissa liitetaulukoissa koko väestön tiedot ovat vuodelta 3. Vuonna 3 lisättiin tieto syylliseksi epäiltyjen syntyperästä. Vuoden 3 elokuussa tulivat voimaan lait toisen henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, törkeän ryöstön valmistelusta sekä panttivangin ottamisen valmistelusta. Vainoaminen krimalisoitiin..4 alkaen..9.4 Rikoslain. luku (seksuaalirikoksista) uudistui. Rikoksien rangaistusasteikkoa kovennettiin ja :3 (pakottaminen sukupuoliyhteyteen) kumottiin. Lakiin lisättiin :5a seksuaalinen ahdistelu. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Vuositilaston tiedot poikkeavat neljännesvuosittain esitetyistä ennakollisista tiedoista. Keskusrikospoliisi ja yksittäiset poliisilaitokset julkaisevat tietoja rikollisuudesta. Nämä luvut eroavat Tilastokeskuksen tiedoista aineiston poimintaajankohdasta ja erilaisista tiedonkeruukriteereistä johtuen. Tilastossa käytetyt rikosluokitukset vuosilta 4 4 ovat Tilastokeskuksen verkkosivuilla osoitteessa Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on kuvattu verkkoosoitteessa Henkilötarkastuksiin ja kotietsintöihin liittyvistä takavarikoista esitetään vuodesta 9 lähtien vain kokonaismäärät. Tarkempaa luokittelua ko. pakkokeinoista ei ole käytettävissä. Poliisilakiperusteisten säilöönottojen määrä ei määritelmällisistä syistä ole täysin sama kuin tietoon tullut rikollisuus tilastossa esitetty päihtyneenä säilöönotettujen määrä. Verikokeesta tehdyt humalatilan selvitysten määrät olivat vuosina 9 kirjautuneet järjestelmään puutteellisesti. Tämä usean tuhannen tapauksen poikkeama on huomioitava vertailtaessa pakkokeinojen kokonaismääriä. Vuoden luku oli vain 975, kun sen olisi pitänyt olla lähempänä vuoden lukua, joka oli

39 Tuomioistuinten päättämistä pakkokeinoista on saatavissa tietoja tuomioistuintilastoista vuoden 3 tilastoihin saakka. 39

40 Oikeus 5 Lisätietoja Kimmo Haapakangas Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala [email protected] Lähde: Rikos ja pakkokeinotilasto 4, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN 3495 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]