Päätös Nro 57/2011/2 Dnro ESAVI/623/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Etelä-Suomi Päätös Nro 57/2011/2 Dnro ESAVI/623/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Destamatic Oy:n Kelatien puuaseman toiminnan muutosta koskeva ympäristölupahakemus, Tuusula. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Destamatic Oy Pyöräkuja 6 01450 Tuusula TOIMINTA JA SIJAINTI Kelatien puuasema, Jätehuolto ja kierrätys, Tuusula Pyöräkuja 6, 01450 Tuusula Kiinteistörekisteritunnukset: 858-411-6-93 ja 858-411-6-76 Kiinteistöjen omistaja: Destamatic Oy Toimialatunnus: 38320 Yritys- ja yhteisötunnus: 1481037-0 Destamatic Oy hakee ympäristölupaa nykyisen toiminnan laajentamiseksi sekä yritysjätteiden siirtokuormaukselle. Vastaanotettavan puu- ja rakennusjätteen määrää kasvatettaisiin nykyisestä 35 000 tonnista 65 000 tonniin. Laitoksen kokonaiskapasiteetti olisi 65 000 tonnia vuodessa. Uutena toimintona Destamatic Oy:n laitoksella aloitettaisiin kaupan ja teollisuuden erilliskerättyjen energia- ja materiaalikierrätyskelpoisten jätteiden vastaanotto siirtokuormausta varten. Vastaanotettavan kaupan ja teollisuuden jätteen enimmäismäärä olisi 30 000 t/a. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 16.9.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristölupapäätöksen No YS 335/17.3.2005 Kelatien kierrätysasemalle. Päätöksen mukaan asemalla saa vastaanottaa ja hakettaa puhdasta puuta, purkupuuta, risuja ja kantoja yhteensä noin 25 000 t/a. Edellä mainittuja jätteitä ja puujätteestä valmistettua haketta saa varastoida kerrallaan enintään 1 500 tonnia. Lisäksi kierrätysasemalla saa vastaanottaa ja lajitella rakennusjätettä noin 10 000 t/a ja sitä saa luvan mukaan varastoida käsittelemättömänä ja käsiteltynä kerralla enintään 1 500 tonnia. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 06/0278/2/10.11.2006 osittain muuttanut em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöstä No YS 335/17.3.2005. Laitos sijoittuu kahdelle kiinteistölle, jotka on vahvistetussa asemakaavassa merkitty teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (TK-1). Alueella saa käsitellä ja välivarastoida jätettä ei kuitenkaan ongelmajätettä. Yrityksellä on ympäristövahinkovakuutus Fennia (490-7065771). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee Tuusulassa Kelatien teollisuusalueella. Teollisuusalueella on erilaista pienteollisuutta mm. murskaus- ja romuttamotoimintaa. Teollisuusalue rajoittuu etelässä maantiehen 152 (Kulomäentie). Tien eteläpuolella sijaitsee Vantaan kaupungin maan- ja lumenkaatopaikka. Alue ei ole pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue Mätäkiven I luokan pohjavesialue (0185802 B) sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä laitosalueesta länteen. Alueen eteläpuolella, noin 2,3 km:n etäisyydellä, sijaitsee Valkealähteen pohjavesialue (I luokka, 0109201). Lounaassa sijaitsevaan Lentoaseman pohjavesialueeseen (I luokka, 0109204) on etäisyyttä noin 3,1 km. Maanpinnan korkeus vaihtelee +46,8 +47 m. Alueen pintamaa on pääosin kivennäismaatäyttöä (hiekkaa, soraa ja louhetta). Alueen perusmaa on savea, silttiä ja hiekkaa. Kierrätysasema sijaitsee Vantaan vesistöalueen Rekolanjoen valumaalueella (21.095). Alueen pintavedet, joita ei ohjata sadevesiviemäriin, va-

3 luvat Vierumäen Korson asuinalueen läpi ojia pitkin etelässä noin 2,5 km:n päässä virtaavaan Korsonjokeen. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee Vantaan puolella laitoksesta 1,5 kilometriä lounaaseen, Kylmäojan korpi (LUO 945, 27.9.2001). Alueen maaperän vedenläpäisevyys on huono ja pohjaveden muodostuminen vähäistä. Alueen pohjavedestä otettiin näytteitä vuonna 2004 maaperätutkimusten yhteydessä ja yhdessä tutkimuspisteessä havaittiin mineraaliöljyä (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy). Vuonna 2008 yhtiö myi pienen kaistaleen tontin länsireunaa naapuriyritykselle. Tontin ostokatselmuksen yhteydessä havaittiin myytävällä tonttialueella maaperän pilaantumista. Maaperä tutkittiin ja pilaantunut maa-aines poistettiin alueelta. Lähin asutus, Vierumäen omakotialue, sijaitsee idässä Vantaan kaupungin puolella noin 250 metrin etäisyydellä alueesta. Kierrätysaseman ja asutuksen välissä oleva alue on rakentamatonta soistuvaa metsää, joka on harvennettu vuonna 2009 toteutetun viemärinvedon yhteydessä. Kelatien teollisuuslaitosten toiminta aiheuttaa melua, mm. teollisuusalueella sijaitseva romumetallin käsittelylaitos (Tikkurilan Romu Oy). Myös Helsinki-Vantaa lentokentän lentoliikenne lisää melua. Alue on lentomelualuetta. LAITOKSEN TOIMINTA Nykytilanne Destamatic Oy on aloittanut toimintansa vuonna 1998. Yhtiö hankkii ja vastaanottaa puumateriaaleja ja tuottaa, markkinoi ja myy puumursketta energia- ja kompostointilaitoksille. Yritys myös jalostaa ja kehittää puumurskeesta innovatiivisia raaka-aineita ja tuoteratkaisuja. Yritys toimii pääkaupunkiseudulla Tuusulassa Kelatien teollisuusalueella, Keski-Suomessa Keuruun Varissaaressa sekä Tammisaaressa. Tuusulassa, Kelatien teollisuusalueella Destamatic Oy käsittelee puu- ja rakennusjätteitä. Jätteet ovat peräisin pääosin pääkaupunkiseudulta. Vastaanotettava rakennusjäte sisältää pääasiassa puu-, betoni-, tiili-, kiviainesjätettä ja metalliromua sekä pieniä määriä lasia, eristevillaa, muovia ja styroksia. Kierrätysasemalla ei oteta vastaan ongelmajätteitä. Vastaanotettava jäte ei sisällä esim. kyllästettyä puuta, asbestia tai PCB:tä sisältävää rakennusjätettä eikä haitta-aineilla likaantunutta materiaalia. Mikäli lajittelussa tulee esille em. tyyppisiä jätteitä, ne toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelypaikkaan. Vastaanotettavat kuormat punnitaan, tarkistetaan ja tarvittaessa esilajitellaan. Vastaanotossa kirjataan myös tiedot vastaanotetun jätteen määrästä, laadusta, alkuperästä ja toimittajasta sekä saapumisajankohdasta. Vastaanotettua puujätettä välivarastoidaan asfalttikentällä aumoissa. Lajiteltua

4 rakennusjätettä välivarastoidaan asfalttikentällä joko aumoissa tai vaihtolavoilla. Jätteitä toimitetaan eniten kierrätysasemalle huhti- ja marraskuun välisenä aikana. Puujäte murskataan energia-, kompostointi- tai uusioraaka-aineeksi erillisessä murskaushallissa sekä ulkotiloissa siirrettävällä murskaimella. Erillisessä rakennuksessa oleva murskaushalli käsittää jätepuun murskaukseen tarkoitetun kone- ja laitekokonaisuuden, pölynpoistojärjestelmän suodattimineen ja pölykontteineen sekä sähköpääkeskuksen. Murskauslaitos sijoittuu pääosin kylmään hallitilaan. Esimurskain, pölysuodatin, pölykontti sekä sähkö- ja ohjauskeskus sijaitsevat käsittelyhallin välittömässä läheisyydessä hallin ulkopuolella. Murskausjärjestelmä toimii sähköllä. Murskausjärjestelmä on esitetty kokonaisuudessaan hakemuksen liitteessä "Murskausjärjestelmän osat". Jätepuun syöttö murskausprosessiin tapahtuu kouralla varustetulla kaivinkoneella. Puu syötetään hallin ulkopuolelle sijoitettuun esimurskaimeen, josta murskattu puuaines siirtyy käsittelylinjalla eteenpäin automaattisesti hallitilaan. Hallitilassa esimurskattu puumurske siirtyy jälkimurskaukseen (vasaramurskain) ja seulontaan ja siitä edelleen seulalla erottuneet eri murskelajikkeet purkautuvat kuljetushihnoilla ulos avonaisiin varastoaumoihin varastokentälle. Välivaiheina murskeesta erotellaan hienoaines ja pöly pölysuodattimella ja metallit pyörrevirtaerottimella. Murskausprosessi on automatisoitu eikä se edellytä hallitilassa välitöntä työskentelyä tai oleskelua. Prosessin ohjaus tapahtuu sähkökeskukseen sijoitetulla ohjausautomatiikalla. Prosessin käynnissä ollessa hallissa on tarpeen käydä tyhjentämässä hienoaineskertymät sekä metalliastiat. Tyhjennykset tehdään pyöräkuormaajalla. Pölyn poisto tapahtuu pölyputkistoa pitkin ulkona sijaitsevan pölyimurin kautta pölysuodattimeen. Kiinteä murskauslaitos toimii sähköllä. Murskaimien kapasiteetti on noin 20 t/h, eli työpäivän aikana puujätettä voidaan murskata noin 250 tonnia. Ulkotiloissa oleva siirrettävä murskain toimii kevyellä polttoöljyllä. Murskain on varustettu magneeteilla ja pölynsitomiseksi murskaimeen sumutetaan vettä murskauksen aikana. Murskaimen kapasiteetti on noin 20 t/h. Siirrettävää murskainta käytetään murskauslaitoksen ollessa seisokissa sekä kuormitushuippujen tasaamiseen. Kantojen esikäsittelyssä käytetään pilkontalaitteistoa, jolla kannoista poistetaan maa- ja kiviaines. Laite on asennettu kaivinkoneeseen. Rakennusjätteen käsittelyssä käytetään kaivinkoneeseen asennettua kourakauhaa. Jätteiden ja hakkeiden siirrossa käytetään pyöräkuormaajaa ja osa siirroista voidaan tehdä hihnakuljettimella.

5 Suurimmat metalliesineet erotellaan puujätteestä käsin tai koneellisesti ennen murskausta. Hake välivarastoidaan vastaanotetun materiaalin tavoin asfaltoidulla kentällä aumoissa. Rakennusjätteestä lajitellaan erilleen hyödyntämiskelpoiset materiaalit: puu, betoni, tiili, kiviaines, lasi, eristevilla sekä muovi. Rakennusjätteestä eroteltu puujäte haketetaan muun puujätteen kanssa. Kaikki jakeet varastoidaan aumoissa tai kuormalavoilla asfaltoidulla kentällä. Hake toimitetaan sopimusasiakkaille energiahyötykäyttöön, joko suoraan energialaitoksille tai myyntiin puupolttoaineen toimittajille. Rakennusjätteestä lajitellut jätejakeet toimitetaan sellaisenaan jatkokäsittelyyn. Lähtevät kuormat punnitaan. Hyötykäyttöön toimitettujen materiaalien ja toiminnasta syntyvien jätteiden määrä, laatu ja vastaanottaja kirjataan ylös. Jätteidenkäsittelyprosessi on kiertävä. Alueella ei varastoida pysyvästi vastaanotettavaa tai lajiteltua materiaalia ja haketta. Tavoitteena on pitää varastointiajat mahdollisimman lyhyinä. Materiaalin kiertoaika on noin 3 vuorokautta. Kierrätysasemalla sijaitsevat vastaanotto, toimisto ja sosiaalitilat sekä vaaka. Toiminta-alueen pinta-ala on noin 1 hehtaari. Alue on kokonaan pinnoitettu ja alueella syntyvät vedet ohjataan keräysaltaan kautta ympärysojaan. Kierrätysaseman alue on aidattu ja portit pidetään lukittuina aseman ollessa kiinni. Laitos on toiminnassa arkisin klo 6 22 ja lauantaisin klo 8 16. Puunmurskausta tehdään ma - pe klo 6 22 välisenä aikana. Tuleva tilanne Nykyisin vastaanotettavan ja murskattavan puujätteen enimmäismäärää kasvatettaisiin 5 000 tonnilla vuodessa, eli nykyisestä 25 000 tonnista enimmillään 30 000 tonniin vuodessa. Vastaanotettavan sekä lajiteltavan rakennusjätteen enimmäismäärää kasvatetaan nykyisestä 10 000 tonnista enimmillään 30 000 tonniin vuodessa. Laitoksella ei murskata rakennusjätteistä lajiteltuja jakeita, puuta lukuun ottamatta, vaan ne siirtokuormataan jatkokäsittelyä varten. Uutena toimintona aloitettaisiin kaupan ja teollisuuden erilliskerättyjen energia- ja materiaalikierrätyskelpoisten jätteiden vastaanotto siirtokuormausta varten. Vastaanotettavan kaupan ja teollisuuden jätteen enimmäismäärä olisi 30 000 tonnia vuodessa. Laitokselle vastaanotettavia jätemääriä kasvatettaisiin enimmillään siis 30 000 tonnia vuodessa ja tämä määrä jakautuisi puujätteen, rakennusjätteen, energiajätteen sekä kierrätyskelpoisen jätteen kesken.

6 Arvio vastaanotettavien jätteiden suhteista normaalitilanteessa: Puujäte 28 000 t/a Rakennusjäte 22 000 t/a Kauppa- ja teollisuusjäte 15 000 t/a Yhteensä 65 000 t/a Vastaanotettavan sekä murskattavan puujätteen määrää voidaan kasvattaa nykyisellä laitteistolla, ilman ympäristöluvassa sallittujen toimiaikojen muutosta 5 000 tonnilla kehittyneen prosessinhallinnan johdosta. Käsittelemättömän puun ja valmiin hakkeen varastomäärä ei muuttuisi. Rakennusjätteen käsittelykapasiteettia kasvatetaan muuttamalla nykyisen lajittelupisteen sijoitusta tontilla. Kuten tälläkin hetkellä saapuva rakennusjäte lajitellaan koneellisesti ja poisvietävä jäte nostetaan suoraan lavoille kuljetettavaksi jatkokäsittelyyn. Laitosalueella varastoitavan lajittelemattoman ja lajitellun rakennusjätteen määrä ei muuttuisi. Vastaanotettavat siirtokuormattavat kaupan ja teollisuuden energia- ja materiaali-hyödyntämiskelpoiset jätteet puretaan betonielementeistä tehtyyn bunkkeriin, josta ne välittömästi kuormataan lavoille siirtokuljetusta varten. Näitä jätteitä olisi kerrallaan varastossa enintään 120 tonnia. Taulukko 1. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet sekä niiden arvioidut vuosittaiset käsittelymäärät, käsittelytapa ja varastointi. Käsiteltävä jäte, jäte Puujäte 03 01 05, 15 01 03, 17 02 01, 19 12 07, 20 01 38 Rakennusjäte 17 09 04, 15 01 01, 17 02 01, 15 01 02, 17 01 01 03, 17 01 07, 17 02 01 03, 17 08 02, 19 12 09, 20 01 01, 20 01 38, 20 01 39 Kaupan ja teollisuuden energiajäte 17 02 01, 20 01 39, 17 02 03, Haettava määrä t/a arvio Käsittelytapa Maksimivarasto Varastointipaikka 28 000 Murskaus 1 500 t Asfalttikenttä 22 000 Lajittelu, siirtokuormaus 15 000 Lajittelu, siirtokuormaus 500 t Asfalttikenttä, vaihtolavat 120 t Betonibunkkeri, vaihtolava

7 03 01 01, 03 01 05, 03 01 99, 03 03 01, 03 03 08, 15 01 01 03, 15 01 06, 16 01 19, 16 01 22, 16 01 99, 19 02 10, 19 12 01, 19 12 04, 19 12 06, 19 12 08, 19 12 10, 19 12 12 Henkilökunnalla on vuosien kokemus jätehuoltoalan työstä. Henkilökuntaa koulutetaan ulkopuolisilla jätekursseilla sekä yrityksen sisäisissä koulutustilaisuuksissa. Erikoistapauksissa käytetään ulkopuolista asiantuntemusta. Tärkeimmät tuotantolaitteet ja rakennukset ovat: 2 kpl pyörökuormaajia 3 kpl kaivinkone 1 kpl puujätteen murskauslaitos, kuljettimet, magneetit ja Al-erottelulaitteet, pölynpoistolaite 1 kpl siirrettävä murskain 1 kpl jätteen lajittelualue 2 kpl autovaaka 1 kpl puunmurskaushalli ja toimisto. Laitoksella työskennellään vuonna 2005 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti. Puun murskausta tehdään ulkotiloissa ma pe pois lukien arkipyhät klo 7.00 18.00. Jos murskain sijoitetaan halliin, murskausta tehdään ma pe klo 6.00 22.00. Kuormien purkua ja lastausta tehdään ma pe klo 6.00 22.00 ja la klo 8.00 16.00. Hallitilassa sijaitseva kiinteä murskain on sähkökäyttöinen. Siirrettävässä murskaimessa käytetään kevyttä polttoöljyä. Murskaimessa on 0,8 m 3 ja 1,3 m 3 öljysäiliöt. Tankkaus tehdään suoraan säiliöihin. Laitokselle on hankittu metallivaippainen huoltokoppi, jossa on mm. suoja-altaallinen polttoainesäiliö (1,5 m 3 ). Huoltokopissa säilytetään pieniä määriä öljyjä, rasvoja ja jäähdytysnesteitä. Murskaimen polttoaineen kulutus on noin 50 l/h. Muiden työkoneiden polttoaineen kulutus on yhteensä noin 60 l/h. Sosiaalitiloissa kuluu vettä noin 50 m 3 vuodessa. Laitoksen kokonaissähkönkulutus on noin 2,3 GWh.

8 Laitos on liittynyt kunnalliseen vesijohtoon ja viemäriin. Vettä käytetään sosiaalitiloissa sekä murskaimen pölyntorjunnassa. Laitosalueen välittömässä läheisyydessä on myös tulipalojen varalta paloposti, joka on rakennettu laitosta varten yhteistyössä paloviranomaisten kanssa. Laitosalueella syntyvät hulevedet, noin 1 000 m 3 vuodessa, ohjataan tasausaltaan kautta maastoon. Liikenne Toiminnan kasvaessa Destamatic Oy:n alueelle suuntautuva liikenne tulee lisääntymään. Laitokselle tulee nykyisin noin 50 kuormaa päivässä ja laitokselta lähtee noin 10 kuormaa. Toiminnan laajentumisen myötä laitokselle tuleva liikenne kasvaisi noin 80 kuormaan päivässä ja lähteviä kuormia olisi noin 15 kuormaa päivässä. Liikenteen melu- sekä päästörasituksen pienentämiseksi tontin liikenne tullaan muuttamaan läpikulkuperiaatteella toimivaksi siten, että ajoneuvojen tyhjäkäynti sekä liikkuminen tontilla minimoituu. Tavoitteena on varustaa toimipiste erillisillä tulo- sekä lähtövaaoilla. Liikennerasitus tulee suuntautumaan enimmäkseen Tuusulanväylältä Kulomäentielle ja edelleen Kelatielle. Kadut eivät ole asuntokäytössä ja raskaanliikenteen osuus alueella on jo nyt merkittävä. Toiminnan kasvun arvioidaan oleva voimakkainta elinkeinoelämän jätteiden segmentissä. Koska nämä kuormat ovat pääsääntöisesti esipuristettuja, kuorman keskikoko on rakennusjäte- ja puujätekuormaa suurempi. Siten liikenteen kasvu tulee olemaan käsiteltävän tonnimäärän kasvua pienempi. Tontilta poistuvat materiaalivirrat tullaan kuormaamaan rekkoihin ja poistuvan materiaalivirran pääsuunta tulee olemaan Tuusulanväylä. Paras käyttökelpoinen tekniikka Yhtiössä on kehitetty v. 2007 2010 toimintajärjestelmä, jossa otetaan huomioon laadun, ympäristön ja turvallisuuden merkittävät näkökulmat. Jatkuva parantaminen perustuu riskianalyyseihin em. näkökohdista ja näihin perustuviin kehittämistoimenpiteisiin. Toimintajärjestelmän kulmakivinä ovat suunnitelmallisuus, vastuut ja tehtävät sekä henkilöosaamisesta huolehtiminen (koulutus ja perehdytys). Laitokselle vastaanotettavan jätteen laatua tarkkaillaan ja siitä on olemassa esihyväksyntämenettely. Laitokselle on käytössä näytteenottomenetelmät mm. kierrätyspolttoaineen sekä betoni- ja tiilijätteen laadun seurantaan. Laitoksella voidaan selvittää jälkikäteen eri jätteiden syntyperä. Jätteiden määrää ja haitallisuutta vähennetään käsittelemällä jätteet ennen loppusijoitukseen (luvan omaava vastaanottaja) ohjaamista ja erottamalla hyötykäyttöön kelpaavat jätteet, jotka pidetään toisistaan erillään käsittelyn kaikissa vaiheissa. Jätteet pyritään ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte materiaalina ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte energiana. Ongelmajätteet varastoidaan säiliöissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tai katetuissa tiloissa vesitiiviillä alustalla, joka estää jätteiden pääsyn maaperään. Laitteiston ja koneiden päästöjä ja kuntoa seurataan ja tarkkaillaan

9 säännöllisesti. Prosessilaitteille ja säiliöille on laadittu huolto- ja tarkastusohjelma. Ongelmajätteet toimitetaan käsittelyyn luvan omaavaan laitokseen. Laitoksen sähkönkulutusta seurataan. Laitokselle on laadittu pelastus-, räjähdyssuojaus- ja työturvallisuusohjeet ja suunnitelma sekä ohje työntekijöille toiminnasta onnettomuustilanteissa. Jätteiden käsittelyalueen siisteydestä huolehditaan ja laitosaluetta valvotaan. Melu-, ilma- ja vesipäästöt eivät ylitä ohje- eivätkä raja-arvoja. Eniten melua ja pölyä aiheuttavat toiminnot tehdään sisällä halleissa. Jätteiden jatkokuljetuksissa käytetään ajoneuvoja, joissa on matalapäästöiset moottorit. Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä, jolloin ehkäistään ympäristöpäästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään. Tiettyjen jätteiden käsittelytapaa koskeva BAT: Kiinteän polttoaineen valmistaminen muusta kuin vaarallisesta jätteestä: 1. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa noudatetaan standardisoitua laadunvalvontajärjestelmää (SFS 5875. Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä). Järjestelmän mukaisesti tehdään standardin mukaiset analyysit. Tiedot energiajakeen laadusta ja valmiin polttoaineen laadusta välitetään voimalaitokselle sekä jätteen tuottajalle. 2. Energiana hyödynnettävä kierrätyspolttoaine voidaan polttaa voimalaitoksissa, joissa on korkea sähkön tuotannon teho. 3. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa käytetään standardin mukaisia tekniikoita, kuten magneettierottimia rauta- ja ei-rautapitoisten metallien erotteluun, rumpuseulaa erikokoisten kappaleiden erotteluun, ominaispainoerottelulaitteita sekä infrapunavalotekniikkaa PVC-muovin erotteluun. 4. Murskauksessa ja seulonnassa syntyvä pöly imetään talteen kuitukangassuodattimiin. Arvio ristikkäisvaikutuksista Rakentamisen sekä kaupan ja teollisuuden jätteiden lajittelussa saadaan talteen kaatopaikalta kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa biohajoavaa materiaalia sekä raaka-aineita. Jätteiden keräys ja käsittely kuluttavat energiaa, mutta jätemateriaalien energiasisältö on yli 30 50-kertainen jätteen käsittelyyn kuluvaan energiaan nähden. Osa jätteiden käsittelyn tuottamista melu-, haju- ja pölypäästöistä syntyy nyt kaatopaikan sijaan lajittelulaitoksella, mutta toiminnalla estetään merkittävän kasvihuonepäästön syntymistä, säästetään fossiilisia polttoaineita ja saadaan talteen arvokkaita raaka-aineita. Laitoksella tehdään jatkuvasti laitteistojen kehittämistyötä. Yhtiön toiminnassa, toiminnan laajuudessa, toimintatavoissa sekä työtehtävissä tehdään muutoksia ja uudistuksia ennakoivasti. Kehitystyössä pyritään löytämään uusia työtapoja sekä tekniikkaa kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Laitoksen nykyiset päästöt ilmaan koostuvat työkoneiden ja liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä sekä murskauksessa syntyvistä pölypäästöistä. Murskaimista syntyy pölypäästöjä noin 1 000 kg vuodessa. Puun esimurskain sijaitsee ulkona murskauskentällä. Kenttä on varustettu vesisumulaitteistolla, joka puhaltaa hienojakoista vesisumua valmiin hakkeen päälle sekä puun syöttötason alueelle. Mahdollisia muutoksia pölypäästöihin saattaa aiheuttaa lisääntynyt ajoneuvoliikenne. Päästöjen lisäys minimoidaan asfaltoimalla koko tontti sekä asentamalla valmiudet pölynsitomisjärjestelmän laajentamiseen rakennusjätteen käsittelypaikalle. Tontille rakennettava meluvalli osaltaan pidättää asutuksen suuntaan tulevia pölypäästöjä. Puun jälkimurskain on hallin sisällä ja pöly imetään kangassuodattimien kautta jätekonttiin. Suodattimet vaihdetaan vuosittain. Puun murskauksen kasvu lisää pölypäästöjä noin 200 kg vuodessa täydellä kapasiteetilla toimittaessa. Rakennusjätteen ja energiajätteen lajittelu lisää laitoksen pölypäästöjä arviolta noin 200 kg vuodessa. Pölypäästöt syntyvät materiaalin käsittelystä ja siirtelystä. Kaupan ja teollisuuden energiahyödyntämiskelpoiset jätteet ovat lähtökohtaisesti syntypaikkalajiteltuja, siten ne eivät sisällä merkittävää biohajoavaa fraktiota. Tontilla oleva energiahyödyntämiskelpoinen fraktio on kuormattuna lavoille, mikä osaltaan estää hajupäästöjen syntymistä lämpimänä vuodenaikana haihduttavan pinta-alan ollessa mahdollisimman pieni. Liikennöintialueet on asfaltoitu pölyämisen estämiseksi. Asfaltoitujen alueiden säännöllinen puhdistaminen vähentää pölyämistä. Koska alueella ei vastaanoteta ongelmajätteitä, pöly ei sisällä terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita. Päästöt maaperään, pohjaveteen ja vesistöön Laitoksen sosiaalitiloissa syntyvät vedet ohjataan Tuusulan Veden viemäriin. Laitoksen piha-alueiden hulevedet ohjataan tasausaltaan kautta maastoon. Jätteitä varastoidaan ja käsitellään ainoastaan päällystetyillä alueilla. Näiltä alueilta tulevat hulevedet johdetaan kallistusten ja reunakorokkeiden avulla tasausaltaaseen ja siitä edelleen maastoon. Maastoon johdettavan veden laatua tarkkaillaan kerran vuodessa maalis-huhtikuussa otettavin näyttein ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Vesinäyte otetaan tasausaltaasta lähtevästä vedestä. Vesinäytteestä määritetään ph, sähkönjohtavuus sekä mineraaliöljy-, COD-, Pb-, Cu-, Cr-, As-, Ni-, Mo-, Zn- ja Fe-pitoisuudet.

11 Näytteenoton yhteydessä arvioidaan virtaama. Näytteiden otto ja analysointi suoritetaan standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa esitetään käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. Tasausaltaan vedestä analysoitujen epäpuhtauksien pitoisuudet ovat olleet vähäisiä. Laitokselle saapuvat materiaalit eivät sisällä sellaisia epäpuhtauksia, jotka olisivat haitaksi maaperälle, pohjavesille tai ilmanlaadulle. Suurin osa tontille vastaanotetuista materiaaleista lajitellaan ja materiaalien laatu tarkistetaan. Polttoainesäiliöt on varustettu kaksinkertaisella vaipalla. Lähes koko laitosalue on asfaltoitu ja vedet kerätään tasausaltaaseen, ennen niiden laskemista maastoon. Rakennusjätteen lajittelusta sekä elinkeinotoiminnan jätteen siirtokuormauksesta ei synny juurikaan hulevesipäästöjä, koska kaikki jäte lastataan uudelleen vaihtolavoille. Melu Kierrätysasemalla eniten melua aiheuttava toiminta, puun murskaus tapahtuu kiinteällä murskauslaitoksella pääasiassa sisätiloissa, vuonna 2007 rakennetussa hallissa sekä piha-alueella. Murskauslaitoksessa puut murskataan sähkökäyttöisellä murskaimella. Ulkona puut murskataan polttomoottorikäyttöisellä murskaimella. Polttomoottorisen murskaimen meluvaikutusta vähennetään suuntaamalla murskaimen syöttöaukko asutuksesta poispäin. Tontilla operoidaan kahdella kaivinkoneella sekä yhdellä pyöräkuormaajalla, jotka täyttävät koneille voimassaolevat melumääräykset. Toiminnan laajentuessa koneiden määrän arvioidaan kasvavan yhdellä pyöräkuormaajalla, joka pääsääntöisesti tulee lastaamaan tontilta pois suuntautuvan liikenteen ajoneuvoja. Toiminta-aikoihin tai melun raja-arvoihin ei tulla hakemaan muutoksia, siten toiminnasta syntyvän melukuorman ei oleteta kasvavan. Laitoksen asutuksen puoleiselle sivulle on rakennettu noin 5 metriä korkea maavalli. Toiminnan kehittämisen yhteydessä Destamatic Oy voi mahdollisesti muuttaa meluvallin rakennetta tilankäytön tehostamiseksi. Tällöin ratkaisuna voi olla esimerkiksi noin 6 metriä korkea meluvalli, joka koostuu n. 2 metriä korkeasta maaperustuksesta sekä n. 4 metriä korkeasta elementtirakenteisesta yläosasta. Destamatic Oy:n kierrätyslaitoksen toiminnan melua on selvitetty mittaamalla melua laitoksen itä- ja koillispuolella olevalla asuinalueella elokuussa 2010 ("Kelatien kierrätysasema, melumittaus". Ramboll Finland Oy, melumittausraportti 24.8.2010). Lähimmät talot ovat noin 300 metrin etäisyydellä laitoksesta. Selvityksen tuloksena oli, että aikavälillä, jolloin kierrätysasema toimi täysipainoisesti (murskaus, puutavaran käsittely ja kuljetukset), melun keskiäänitaso mittauspisteessä 5 (Korppitie 2A) oli 40 db ja mittauspisteessä 6 (Salkolantie 25) 47 db. Mitatut toiminnasta aiheutuvat

12 keskiäänitasot alittivat, ympäristömelun mittausohjeen mukainen mittausepävarmuus huomioituna, päiväajan ohjearvon 55 db. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Yritysasiakkaita neuvotaan lajittelemaan jätteensä asianmukaisesti, jotta vastaanotettavat jätteet eivät sisältäisi ympäristölle tai raaka-aineen hyödyntämiselle haitallisia epäpuhtauksia. Asiakkaille annetaan kirjallisia lajitteluohjeita sekä koulutusta eri materiaalien lajittelusta sekä palautetta mahdollisista lajitteluvirheistä. Lajittelulaitoksen aiheuttama ympäristön roskaantuminen on ajoittaista ja kohdistuu tuulisiin päiviin. Roskaantumista on pyritty estämään koko tonttia kiertävällä aidalla, tarkkailemalla laitoksen ympäristöä sekä keräämällä säännöllisesti roskia alueen ulkopuolelta. Roskaantuminen estetään myös noudattamalla jo vakioitua toimintatapaa lastata kaikki tontilta poisvietävä materiaali välittömästi lavalle. Tontille uutena materiaalivirtana tulevan elinkeinoelämän jätteen ei odoteta merkittävästi lisäävän roskaantumisriskiä. Kaupan ja teollisuuden jäte on pääsääntöisesti esipuristettu, joka tehokkaasti estää yksittäisten kappaleiden leviämistä tuulen mukana. Mikäli roskaantuminen havaitaan todennäköiseksi, laitosalueella on valmistauduttu verkottamaan tai peittämään roskaantumisen lähteet. Laitokselle tulevat sekä sieltä lähtevät kuormat peitetään. Laitoksen ympäristössä ei ole toistaiseksi havaittu roskaantumista. Nykyisin laitoksen toiminnasta syntyy hyödynnettävien jakeiden erottelun jälkeen lajittelurejektiä noin 10 % sisään tulevasta materiaalimäärästä eli noin 500 tonnia vuodessa. Lajittelurejekti toimitetaan loppusijoituslaitoksiin, joilla on voimassa olevat ympäristöluvat kyseisen jätteen käsittelyyn. Toiminnan laajentuessa lajittelurejektin kokonaismäärä hieman kasvaa. Omasta toiminnasta jätteitä syntyy mm. koneiden huollosta, toimistosta ja sosiaalitiloista: Jätelaji Jätenimike Määrä (kg/a) Paperi 20 01 01 100 Sekalainen yhd.jäte 20 03 01 500 Sekalainen rak.jäte 17 09 04 2 000 Hyöd.kelvoton jäte 19 12 12 1 000 Jäteöljy 13 02 05* 500 Kiinteä öljyinen jäte 13 05 01* 100 Loistelamput 20 01 21* 10 Lajittelurejekti 19 12 12 500 000 *ongelmajäte Laitoksen toiminnassa syntyvät ja jätekuormien mukana tulevat ongelmajätteet varastoidaan lukitussa ja nestetiiviissä ongelmajätteiden varastointiin tarkoitetussa kontissa. Varastossa vastaanotetut jätteet tunnistetaan, pakataan ja välivarastoidaan odottamaan sopivan kuljetuserän täyttymistä. Vastaanotetut ongelmajätteet pakataan ja varastoidaan kullekin jätelaadul-

13 le hyväksytyssä varasto-/kuljetusastiassa. Ongelmajätteistä pidetään varastokirjanpitoa, johon merkitään vastaanotetun jätteen alkuperä, laatu, määrä, päivämäärä ja vastaavat tiedot käsittelyyn toimitetuista jätteistä. Kaikista jätteiden kuljetuksista tehdään siirtoasiakirja. Ongelmajätteet luovutetaan käsiteltäväksi vain sellaiselle yritykselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon, varastoitiin ja käsittelyyn. Loppusijoitukseen menevät tavanomaiset jätteet välivarastoidaan vaihtolavoilla. Laitokselle tulevat jätteet lajitellaan ja käsitellään teollisuuden raakaaineiksi. Jäljelle jäänyt lajittelujäte toimitetaan rejektin käsittelylaitokselle. Lajittelurejektin määrää pyritään vähentämään tehokkaammalla lajittelulla ja asiakastiedotuksella, sekä etsimällä uusia hyötykäyttökohteita jätejakeille. Jätteet toimitetaan yrityksille, joilla on tarvittavat luvat ko. jakeen vastaanottamiseen. Mm. betonin ja tiilen hyötykäytöllä maanrakentamisessa säästetään alkuperäisluonnon mineraalivaroja. Samoin jätepuun ja kierrätyspolttoaineen käyttö energiana vähentää fossiilisten energiavarojen käyttöä sekä haitallisia metaanipäästöjä kaatopaikalla. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Toiminnan muutoksella ei ole vaikutusta lähiasukkaiden viihtyisyyteen tai terveyteen eikä oleellista merkitystä lähialueen luontoarvoille tai rakennetulle ympäristölle. Laitoksella ei ole vaikutuksia vesistöön. Laitoksen toiminasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Maaperän laadun vuoksi pohjaveden muodostus alueella on vähäistä eikä lähistöllä sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Ottaen huomioon toiminnan luonteen ja alueen maaperäolosuhteet toiminta ei aiheuta riskiä pohjavesialueille. Työkoneista aiheutuvat savukaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat työkoneiden välittömään läheisyyteen. Samoin materiaalien käsittelystä syntyvä pöly- ja hajuhaitta on lähinnä työsuojelullinen ja rajoittuu työkoneiden ja työkohteiden läheisyyteen. Laitoksen toiminnasta ei synny meluhaittaa ympäröivälle asutukselle tai virkistyskäytölle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Huomattavin laitoksen toimintaan sisältyvä riski on tulipalo. Nopeakierroksisen murskaimen (jälkimurskain) toimintaan sisältyy myös riski pölyräjähdyksestä. Tulipaloon liittyvä riski on pahin kesäaikaan. Laitoksen pelastussuunnitelmassa ja räjähdysasiakirjassa on tunnistettu yrityksen ympäristöasioihin liittyvät uhkat. Asiakirjoja päivitetään ja kehitetään tarpeen mukaan.

14 Yleiset toimet ympäristöriskien torjumiseksi laitoksella ovat koulutus, koneiden riittävä huolto, tuotekehitys ja imeytysaineiden nopea saatavuus sekä riittävyys. Osassa työkohteista on annettu suojelukoulutusta ja laitokselle on nimetty suojelupäällikkö. Laitoksen piha-alue on valaistu ja alue on aidattu sekä varustettu tallentavalla kamerajärjestelmä. Vasaramurskaimen pölyräjähdysriskiä pyritään ehkäisemään palovaaraa aiheuttavien töiden ohjeistuksella ja työntekijöiden neuvonnalla. Vasaramurskaimen pölyräjähdystä estetään suihkuttamalla vettä murskattavaan materiaaliin. Pelastussuunnitelmassa on annettu ohjeet erilaisia häiriö- ja onnettomuustilanteita varten. Ohjeet koskevat tilanteista ilmoittamista, tilanteiden tunnistamista sekä ensitorjunnan järjestämistä. Rakennusjätteen ja kaupan sekä teollisuuden energiajätteen lajittelu ei lisää oleellisesti laitoksen ympäristöriskejä tai onnettomuuksien määrää ja niiden hallinta onnistuu nykyisillä suojausjärjestelyillä. Taulukko 2. Toiminnan muutoksesta aiheutuvien keskeisten riskien arviointi toiminnan keskeiset ympäristövaikutuksia sisältävät riskitekijät: Riski tai ongelma Riskin syyt Pahimmat seuraukset Toimenpiteet Jätepuu syttyy palamaan murskattaessa Polttoaine ylikuumenee murskattaessa, pölyräjähdys Murskaimen ja varaston palaminen Asianmukaiset sammutusvälineet paikalle, jatkuva tarkkailu, liekinilmaisin, yleinen siisteys, pelastussuunnittelu Tontilla oleva jäte syttyy palamaan itsestään Nestevuodot (diesel, öljyt) Jäte ylikuumenee itsestään, tulityöt, tupakointi, staattinen kipinä, valmiiksi palava raakaaine (puu, turve), pölyräjähdys Kulumat, iskut, huonolaatuiset koneet, huolimaton nesteiden käsittely Varaston sekä mahdollisesti kaluston palaminen Nesteiden pääsy ympäristöön, maaperän likaantuminen Jatkuva tarkkailu, asianmukaiset sammutusvälineet, jätteen oikea varastointi erillään tai konteissa, tupakointipaikat, pelastussuunnittelu Huolellisuus koneiden käytössä, laadukkaiden koneiden hankinta, huolto, tarkastukset, suojavalli Kone- tai laiterikko Väärä käyttö, huono laatu, iskut, Nestevuodot, tulipalot, kulumat, henkilövahingot murskaimessa metallit, kivet, etc. Huolto, tarkastukset, laitteiden oikeaoppinen käyttö, hyvälaatuinen jäteraaka-aine

15 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitoksen henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana mahdollisia ympäristövahinkoja. Yrityksellä on kirjallinen ohjeistus ja henkilökuntaa koulutettu siihen, kuinka toimitaan mahdollisessa ympäristöonnettomuustapauksessa. Laaduntarkkailu aloitetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Polttoaineen valmistukseen hyväksytään vain ennalta hyväksyttyjen toimipaikkojen jätteet. Yhtiön henkilökunta on koulutettu tunnistamaan energiapuuhun kuulumattomat materiaalit. Polttomurskeen laatua valvotaan standardin 5875 Jätteen jalostaminen polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä mukaisesti. Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan, rekisteröidään ja punnitaan. Jätemäärät raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Laitoksen käsittely- ja varastointialueen hulevesiä ehdotetaan tarkkailtavan hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu on aloitettu vuonna 2006. Laitoksen aiheuttamia pölyjä sekä hajuja seurataan säännöllisesti laitosalueella ja sen vaikutuspiirissä. Laitoksen vastuuhenkilön määräämä henkilö seuraa ja pitää kirjaa toiminnan aiheuttamista pölyistä ja niiden lähteistä sekä sääolojen vaikutuksesta pölyn leviämiseen. Energiahyötykäyttöön toimitettavan jätteen näytteenotto ja analysointi toteutetaan standardin SFS 5875 periaatteiden mukaisesti sekä tuottajan ja polttolaitoksen sopimia käytäntöjä noudattaen. Valmiin tuotteen laatua seurataan säännöllisesti määrittämällä edustavasta kokoomanäytteestä eri jätejakeiden osuudet sekä palakoko, kosteus, energiasisältö, tuhkapitoisuus sekä haitta-ainepitoisuudet. Tuloksista raportoidaan Uudenmaan ELYkeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Laitoksen uusien toimintojen käynnistyessä ja toiminnan vakiintuessa, tehdään laitoksen meluvaikutuksista kertaluonteinen selvitys vuoden 2011 aikana. Puunmurskauksen hiukkaspäästöt ilmaan mitataan kertaluonteisesti vuoden 2011 aikana. Hiukkaspäästöstä selvitetään kokonaisleijumapitoisuus µg/m 3. Mittaukset tehdään kahdessa pisteessä yhtäaikaisesti, joista toinen sijaitsee kierrätysaseman läheisyydessä ja toinen samalla linjalla kauempana laitoksesta, esim. lähimmällä asuinalueella. Lisäksi mitataan tuulensuunta, -nopeus ja ilman lämpötila. Mittausjakson pituus on kaksi viikkoa. Näytteitä otetaan arkisin molemmissa mittauspisteissä. Valikoiduista näytteistä tunnistetaan puupöly mikroskopoimalla. Mittaukset tehdään murskainten toimiessa normaalisti. Mittaussuunnitelma toimitetaan ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle kuukautta ennen mittausten suorittamista. Selvitykseen sisältyy myös itse mittaustulokset, laskelmat, virhearviointi ja

16 kuvaus mittauspaikasta sekä tarvittaessa esitys hiukkaspäästön pienentämisestä. Kaikista vastaanotetuista, varastoiduista, käsitellyistä, edelleen toimitetuista ja omassa toiminnassa syntyneistä jätteistä pidetään kirjaa. Jätteet luokitellaan ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) liitteen mukaan. Kirjanpidosta käy ilmi kunkin jäte-erän alkuperä, määrä, laatu, varastointi, käsittely, toimituksen vastaanottopäivä, toimittaja sekä edelleen toimituspaikka. Yhteenveto kunkin vuoden jätekirjanpidosta, analyysituloksista, pölyseurannasta, polttoon toimitetun jakeen laatuanalyyseistä, kaatopaikkakelpoisuusanalyyseistä, poikkeuksellisista tilanteista sekä laitoksen käyttötarkkailusta toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Tuusulan kunnan ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Uudenmaan ELY-keskukselle toimitettavaan raporttiin liitetään vuosittain lisäksi kopiot tuottajayhteisöille toimitetuista vuosiraporteista. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Luvan hakija hakee lupaa aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen, vaikka päätökseen haettaisiinkin muutosta. Perusteluina hakija esittää, että laitokseen suunnitellut toiminnot ovat kaikki sen kaltaisia, että ne eivät aiheuta lähiympäristölleen mahdollisen muutoksenhakuprosessin aikana sellaista peruuttamatonta haittaa, joka tekisi muutoksen haun tarpeettomaksi. Mikäli ympäristölupapäätös kumotaan hallinto-oikeudessa ja uudet sekä laajennetut laitoksen toiminnot lopetetaan, on kaikki muutoksenhakuprosessin aikana mahdollisesti syntyneet ympäristövaikutukset palautettavissa samaan tilaan, kuin ne olivat ennen niiden aloittamista. Luvan hakija esittää toiminnan aloittamisen yhteydessä asetettavan väliaikaisen vakuuden määräksi 20 000. Perusteluna vakuuden suuruuteen on, että varastossa olevan maksullisen tavanomaisen jätteen määrä ei kasva voimassa olevaan lupaan nähden. Rakennusjätteen kierto on nopeampaa, jolloin varastoitavan rakennusjätteen määrä on edelleen 500 tonnia. Muun laitoksen pihalla olevan materiaalin arvo on positiivinen, ja näiden materiaalien arvo kattaa käsittely- ja kuljetuskustannukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 2.11.2010, 6.5.2011 ja 23.5.2011. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä 28.1. 28.2.2011 Etelä- Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Vantaan kau-

17 pungin ilmoitustauluilla ja 24.1. 28.2.2011 Tuusulan kunnan ilmoitustaululla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Keski-Uusimaa ja Vartti Uusimaa -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Laitoksessa on suoritettu ympäristöluvan käsittelyyn liittyvä tarkastus 28.3.2011. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tuusulan kunnanhallitukselta, Tuusulan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Tuusulan kunnanhallitus Toiminta sijoittuu teollisuusalueelle eikä läheisyydessä ole erityisen herkkiä häiriintyviä kohteista. Ongelmallisimpana voidaan pitää Vantaan kaupungin puolella olevaa asutusta. Asutuksen suuntaan on tehty meluntorjuntatoimenpiteitä, joten toiminnan laajentumisen ei voida olettaa aiheuttavan lisämeluhaittaa. Samoin puujätteen murskauskapasiteetin lisäys on niin pieni, että sekään tuskin aiheuttaa pölyhaitan lisääntymistä. Alueella on tullut voimaan 28.11.2007 ns. Pyöräkujan asemakaavan muutos. Korttelissa 9008, jolle toiminta sijoittuu, on asemakaavamerkintä TK-1 eli teollisuus- ja varastorakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueella saa käsitellä ja välivarastoida jätettä ei kuitenkaan ongelmajätettä. Alueelle saa rakentaa lämpölaitoksen. Suunniteltu toiminta on asemakaavan mukaista toimintaa edellyttäen, että toiminta ongelmajätteiden suhteen on pienimuotoista eikä tulkittavissa ongelmajätteen käsittelyksi tai välivarastoinniksi. Määräysten mukaan ulkovarastointi ei saa aiheuttaa ympäristön roskaamista tai huomattavaa maisemallista taikka muuta haittaa ympäristölle. Ulkovarastointialueet on aidattava. Orgaanisen kaupan- ja teollisuusjätteen vastaanotto ja käsittely voi aiheuttaa roskaantumista tai hajuhaittaa, jos jäte pääsee kastumaan tai varastointiaika on pitkä tai jätteessä on biojätettä. Samoin haittaeläinvaaraa voi kasvaa. Lupapäätöksessä on huomioitava nämä ja alue ympäristöineen on pidettävä siistinä ja jätteenkäsittely järjestettävä niin, että roskia ei pääse leviämään ympäristöön. Kaupan ja teollisuuden jäte on varastoitava ja käsiteltävä siten, että jäte ei kastu ja pääse syntymään olosuhteista, jossa jäte voi lähteä hajoamaan anaerobisesti. Kuormat on tarkistettava ja niihin joutunut mahdollinen biojäte on poistettava. Toiminta-alueen itäpuolella, jonne huleveden ohjataan, on asemakaavana voimassa vuoden 1995 rakennuskaava, jossa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi merkinnällä M. Hulevesien purkamisesta maastoon M-alueelle tulisi esittää tarkemmat suunnitelmat (suunta, kulkeutuminen

18 yms.). Hulevesien selkeytysallas on ruopattava säännöllisesti. Altaan veden sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus ovat korkeat ja altaan vesi haisee. Ruopattu liete on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Destamatic Oy:n toiminnan laajentuminen lisää ympäristöhaittojen todennäköisyyttä alueella, sillä yhtiön nykyisestäkin toiminnasta on erityisesti kuivina ja tuulisina päivinä tullut Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristövalvonnalle useita pölyhaittaa ja roskaantumista koskevia valituksia. Koska kiinteistöllä on lupahakemuksen mukaan tarkoitus aloittaa myös kaupan ja teollisuuden energiajätteen vastaanotto ja lajittelu, tulee niiden käsittelyn aiheuttama roskaantuminen ehkäistä oikeilla käsittelymenetelmillä ja varastoinnilla. Energiajäte sisältää runsaasti kevyttä helposti tuulen mukana leviävää materiaalia, mikä voi aiheuttaa ympäristön roskaantumista. Vastaanotettaessa kaupan jätettä tulee huolehtia myös siitä, että jätteen joukossa ei ole biojätettä, joka voi säilytyksen aikana aiheuttaa hajuhaittaa ja lisätä haittaeläinten leviämistä alueelle. Ulkona tapahtuvan esimurskauksen pölyntorjuntaa on tehostettava, mikäli toiminnan laajentamiselle myönnetään lupa. Myös liikennöinti alueella voi aiheuttaa pölyhaittaa, ellei liikennöintiväylien puhtaanapidosta huolehdita. Näihin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota lupaehdoissa. Kiinteistön hulevedet tulee johtaa selkeytysaltaaseen. Allas tulee rakentaa tiivispohjaiseksi ja se tulee tarvittaessa tyhjentää ja puhdistaa. Mikäli hulevettä johdetaan maastoon, tulee johdettavien vesien laatua tarkkailla. Toiminnan melusta on myös tullut ajoittain valituksia. Kantojen murskauksessa käytettyä siirrettävää murskainta ei ole viime aikoina käytetty, mikä yhdessä alueelle rakennetun meluvallin kanssa on osaltaan vähentänyt meluhaittaa. Toiminnan laajennuksen jälkeen tulee siitä aiheutuvaa melu mitata, jotta voidaan selvittää muutosten vaikutus melun leviämiseen. Lisäksi melumittauspisteitä tulee tarvittaessa lisätä siten, että melun leviämistä voidaan arvioida laajemmin laitoksen vaikutusalueella. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta, ympäristö- ja terveydensuojeluviranomainen Murskausta voidaan pitää YVA-asetuksen (713/2006) 6 11) b-kohdassa tarkoitettuna fysikaalis-kemiallisena käsittelynä, jonka raja on 100 t/vrk. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella murskausta tapahtuu arkisin ja puujätettä otetaan vastaan 30 000 t/a eli 115 tonnia arkivuorokautta kohden. Hakemuksessa ei ole mainittu rakennusjätteestä lajiteltavan puun murskattavaa määrää. Hakemusasiakirjoissa ei ollut mainintaa kaupan ja teollisuuden jätteiden sisältämästä puun määrästä eikä tietoa käsitelläänkö puujäte murskaamalla. Murskaimen kapasiteetti on 20 t/h. Mikäli murskattavan jätteen määrä laitoksella ylittää 100 t/vrk, laitoksen toimintaan on tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Jätepuun murskausmäärää ei voi nostaa yli 25 000 tonnin vuodessa ilman ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

19 Kelatien teollisuusalueen itäpuolella Vantaalla olevat alueet ovat Vantaan yleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Meluntorjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska alueella on muutakin meluavaa toimintaa. Ennen toiminnan laajentamista on toteutettava hakemuksessa esitetty meluvallin korottaminen. Toiminta-aika arkisin (ma pe) tulee rajoittaa Vantaan ympäristösuojelumääräysten mukaisesti klo 7 21, eikä kierrätysaseman toiminnoista liikenne mukaan lukien aiheutuva melu yhdessä muun alueen toiminnan melun kanssa saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa toiminta-aikaista melutasoa 55 db (L Aeq ). Kelatien teollisuusalueen toiminnasta aiheutuvasta melusta on valitettu Vantaan ympäristökeskukseen useiden ilmoittajien toimesta viime vuosina. Varastoitavan murskaamattoman jätteen ja murskatun tuotteen varastointimäärille on annettava enimmäisrajoituksia. Myös varastokasojen erillään pitämisestä valmiin tuotteen ja jätteiden sekoittumisen ehkäisemiseksi on annettava määräyksiä. Vastaanotettavat jäte-erät, bunkkerit, lavat ja varastokasat sekä näiden käsittely on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu pölyhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pohjavedelle, hajuhaittaa, haittaeläimiä, kuten lintuja tai rottia, tai muuta haittaa ihmisille ja ympäristölle. Haittojen estämiseksi on asetettava riittävät määräykset. Hiukkaspäästöt on mitattava kuten hakemuksessa on esitetty. Hakemuksessa on arvioitu pölyhaittojen lisääntyvän 40 %. Vantaan ympäristökeskus katsoo määrän merkittäväksi eikä vähäiseksi, joten pölyhaittojen torjuntaa on parannettava. Koska Kelatien teollisuusalueen toiminnasta aiheutuvasta hajusta on valitettu Vantaan ympäristökeskukseen useiden ilmoittajien toimesta viime vuosina, on hajuhaittojen torjuntaa parannettava jätevalikoiman lisääntyessä. Kaupan ja teollisuuden jätteet tulee varastoida ehdotuksen mukaan vaihtolavoilla, ja kaupan ja teollisuuden jätteiden varastointiin tarkoitetut lavat tulee peittää tai kattaa haittaeläinten, hajuhaittojen, roskaantumisen ja hulevesien likaantumisen vähentämiseksi. Polttoaineiden ja toiminnassa syntyvien jätteiden käsittelystä ja varastoinnista on annettava määräykset luvanhakijalle, jotta niistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa eikä maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista. Pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava ympäristössä. Hulevesien tarkkailua on hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman lisäksi laajennettava, koska rakennusjätteen määrä lisääntyy merkittävästi ja kiinteistöllä aloitetaan uuden jätejakeen vastaanotto. Esitetyn hulevesien tarkkailusuunnitelman lisäksi ympäristöön johdettavista hulevesistä on tarkkailtava myös kadmium, PCB- ja PAH-yhdisteet rakennusjätteiden vastaanoton takia, sekä BOD, typpi ja fosfori mahdollisen kaupan ja yritysten jätteiden mukana tulevan biohajoavan jakeen takia. Pintavesien käsittelylle on annettava tiukempia määräyksiä, sillä hakemuksen liitteenä olleiden tutkimustodistusten perusteella hulevedet ovat kemi-

20 allisesta hapenkulutuksesta ja sähkönjohtokyvystä päätellen pilaantuneita, laadultaan jätevettä vastaavia. Ympäristöön tai hulevesiviemäriin ei saa johtaa laadultaan käsittelemätöntä jätevettä vastaavaa pintavettä, vaan pintavedet tulee tarvittaessa johtaa jätevesiviemäriin. Hakemusta on täydennettävä vuoden 2009 ja 2010 selkeytysaltaasta maastoon johdettavan veden tutkimustodistuksilla. Luvanhakija tulee velvoittaa noudattamaan jäteasetuksessa annettuja määräyksiä jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikan perustamisesta, hoitamisesta ja lopettamisesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Voimassa olevan luvan mukaan laitoksella saa murskata puujätettä 25 000 t/a ja lajitella rakennusjätettä 10 000 t/a. Kerralla varastossa saa olla puujätettä ja puuhaketta yhteensä 1 500 tonnia ja rakennusjätettä 500 tonnia. Vuosittain murskatun puun määrä on ollut noin 20 000 26 000 tonnia. Rakennusjätteen vastaanotto on aloitettu vuonna 2009. Jo vuonna 2010 vastaanotetun ja käsitellyn jätteen määrä nousi 38 000 tonniin, josta rakennusjätteen osuus oli noin 13 000 tonnia. Toiminnan vaikutuksia on seurattu ympäristöluvassa määrätyin tarkkailuin. Uusimman melumittauksen mukaan laitoksen aiheuttama melutaso ympäristön lähimmillä asuntoalueilla jäi selvästi alle 55 db mittausepävarmuuskin mukaan laskettuna. Tällöin siirrettävä murskain ei ollut toiminnassa. Vuonna 2007 on melutasot mitattu tilanteessa, jossa sekä kiinteä että siirrettävä murskain olivat käytössä. Myös tällöin melutasolle asetettu rajaarvo alittui. Pintavesien tarkkailemiseksi on vesinäyte jouduttu ottamaan selkeytysaltaan seisovasta vedestä, joten se ei kuvaa laitoksen vaikutuksia ympäristöön. Toiminnasta on tehty vuosien aikana useita valituksia Uudenmaan ympäristökeskukselle ja vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskukselle. Valitukset ovat koskeneet pääasiassa toiminnan aiheuttamaa pölyämistä. Pölyn leviämisestä laitosalueen ulkopuolelle on valitettu sekä laitoksen pohjoisitäpuolelta että eteläpuolelta. Pölyämisen syyksi on esitetty kastelun riittämättömyys tai sen kokonaan puuttuminen murskauslaitoksen alkupäässä ja valmiin murskeen putoamispäässä suojaseinämien puuttuminen. Valitusten mukaan pölyn määrä on lisääntynyt rakennusjätteen vastaanoton alettua ja pöly on ollut hienojakoisempaa sisältäen myös kalkkia ja betonia. Valitusten johdosta toiminnanharjoittaja on antanut vastineet ja selvitykset kyseisistä tilanteista. Pölyhaitat eivät ole johtuneet kastelun laiminlyönneistä tai poikkeuksellisista tilanteista, vaan ne ovat olleet lähinnä seurausta normaalitoiminnasta tuulisella säällä. Vuonna 2010 valmistuneiden meluvallien vaikutuksesta pölyn leviämiseen pohjois-itäpuolelle ei ole vielä tietoa. Syksyllä 2010 toiminnan harjoittaja esitteli uudet suunnitelmat pölyn leviämisen estämisestä laitoksen loppupäässä. Näitä rakenteita ei vielä ole toteutettu.