Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1 120/11.01.00/2015 33 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. 043 826 5223 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen yhteenvedon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportista 2014. Käsittely Päätös Marika Visakova ilmoitti olevansa asiassa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taustaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta on esitettävä ympäristövalvontaviranomaisille vuosittain raportti, jossa esitetään tiedot edellisen vuoden toiminnasta ja saaduista päästö- ja tarkkailutuloksista ja mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain (86/2000) 46 :ään ja sen perusteella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on toimittanut vuotta 2014 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille 27.2.2015. Raportti on luettavissa myös HSY:n verkkosivulla www.hsy.fi --> Asiantuntijalle --> Jätehuolto --> Tilastot ja raportit --> ympäristöraportit.
Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 2 / 2 Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus etelän suunnalta nähtynä. Käsittelykeskuksen lupatilanne Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on tarkistettu 14.12.2012. Lupa sisältää seuraavat toiminnot: - kaatopaikan vanhan osan viimeistely ja muotoilu stabiileilla jätejakeilla - kaatopakan uuden osan toiminta eli tavanomaisten jätteiden loppusijoitus - jätettä sisältävien maa- ja kiviainesten käsittely - asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittely hyödyntämistä varten - sekajätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen käsittely ja paalaus Vantaan jätevoimalan seisokkien aikana - pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - puujätteen ja risujen haketus ja välivarastointi ulkokentällä - puutarha- ja puistojätteiden kompostointi ulkokentällä - biojätteiden jälkikypsytys avoaumoissa ulkokentällä - mullan valmistus bíojätekompostista - Sortti aseman toiminta. Tästä luvasta on Vaasan hallinto-oikeus 17.11.2014 antanut päätöksen, jossa lupaa ei juurikaan muutettu. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. HSY:llä on lisäksi erilliset ympäristöluvat - alueen rakentamista palvelevalle louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle - biojätteen kompostointilaitoksille - kaatopaikkakaasuvoimalalle - vaaralliseksi jätteeksi katsottavien polttolaitostuhkien sijoittamiselle.
Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 3 / 3 Aluehallintovirasto on 8.10.2014 antanut ympäristöluvan biojätteen kompostointi- ja mädätyslaitoksista. Espoon ympäristölautakunta on 22.1.2015 antanut vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristölupaa koskevista valituksista. Aluehallintovirasto on 9.2.2015 tarkistanut kaasupaikkavoimalan ympäristöluvan lupamääräyksiä. Käsittelykeskuksen toiminta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtui keväällä 2014 merkittävä muutos, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimala käynnistyi ja kiinteistöjen sekajäte ohjattiin sinne polttoon. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä väheni huomattavasti. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätteet. Vastaanotettu jätemäärä vuonna 2014 oli 328 266 tonnia, josta kaatopaikalle sijoitettiin sekajätteenä 76 571 tonnia sekä rakenteisiin ja muotoiluun yms. 42 762 tonnia. Loput vastaanotetut jätteet käytettiin mm. uuden ja vanhan kaatopaikan muotoilussa, toimitettiin uudelleen- tai hyötykäyttöön, kompostoinnin tukiaineeksi tai käsiteltiin pilaantuneina maa-aineksina. Vuonna 2014 kokonaisjätemäärä oli 171 175 tonnia pienempi kuin vuonna 2013. Autokuormien määrä vuonna 2014 oli 42 622 kpl ja vuonna 2013 määrä oli 65 633 kpl. Vastaanotetusta jätteestä oli biojätettä 50 635 tonnia, josta 94 % kompostoitiin omassa kompostointilaitoksessa. Loput toimitettiin mädätettäväksi Envor Group Oy:n laitokselle Forssaan ja pieni osa sijoitettiin kaatopaikalle. Valmis kompostimateriaali jalostetaan Ämmässuolla maanparannusaineeksi. Ämmässuolla toimii Kekkilä Oy:n mullanvalmistusasema, jolle HSY myy biojätekompostin. Valmis tuote täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset. Vuonna 2014 Kekkilä Oy käytti tuotannossaan HSY:n kompostimateriaalia 19 275 tonnia. Yksityisiä jätteen tuojia palvelevalla Sortti asemalla otetaan vastaan henkilö- ja pakettiautoilla tuotavia jätteiden pieneriä. Asiakkaat lajittelevat jätteet omatoimisesti eri lavoille: metalli, paperi, pahvi, kartonki, puujäte, risut, sähkö- ja elektroniikkaromu ja sekajäte. Vaarallisille jätteille on lukittavia kontteja. Asemalla on lupa ottaa vastaan hyötyjätteitä 30 000 t/a ja vaarallisia jätteitä 10 000 t/a. Vuonna 2014 asemalla otettiin vastaan jätettä 7 137 tonnia, josta vaarallista jätettä oli 103 tonnia. Asiakkaita asemalla kävi 39 560 henkilöä, vuonna 2013 asiakkaita oli 43 804. Vantaan jätevoimalan aloitettua toimintansa asiakkaiden tuoma sekajäte on toimitettu polttoon kaatopaikalle viemisen sijaan. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa aloitettiin voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisiksi katsottavien maa-ainesten käsittely joulukuussa 2010. Maa-aineksia käsitellään umpinaisessa hallissa.
Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 4 / 4 Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käsitellä kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä maa-aineksia, jotka ovat pilaantuneet öljyillä tai polttoaineilla, kreosootilla, PAH-yhdisteillä, kloorifenoleilla, glykoleilla, tributyylitinalla (TBT) tai muilla organotinayhdisteillä. Vuoden 2014 alusta lähtien HSY tiukensi sellaisenaan hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanottoehtojaan hyväksymällä vain laboratorioanalyyseilla tutkittuja pilaantuneita maita Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla hyödynnettäviksi. Tämä näkyy vastaanotettavien maa-ainesten määrissä. Vuonna 2014 vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 789 tonnia. Lisäksi tavanomaiseksi jätteiksi luokiteltuja, mutta kuitenkin pilaantuneiksi katsottuja maa-aineksia otettiin vastaan 10 551 tonnia. Vuonna 2013 vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 1 170 tonnia. Tavanomaiseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 19 358 tonnia. Valtaosa maa-aineksista oli öljyllä pilaantuneita erilaisten vahinkotapausten seurauksena. Käsittelyn jälkeen maa-ainekset on käytetty kaatopaikan rakenteissa ja muotoilussa. Kuonan käsittely Jätevoimalan kuonan vastaanotto kuonakentälle aloitettiin keväällä 2014. Vuoden aikana sitä vastaanotettiin 42 049 tonnia. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 20 000-30 000 tonnin erissä. Kuonasta on erotettu magneettinen ja ei-magneettinen metalli, jotka on myyty kierrättäjille. Käsittelyssä on meneillään koevaihe, jossa kokeillaan erilaisia käsittelytapoja. Lopullisesta käsittelytavasta päätetään vuoden 2016 aikana. Tuhkien käsittely Keväällä 2014 otettiin käyttöön vaaralliseksi luokitellun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalue (tuhkalokero). Sinne sijoitetaan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan tuhkia. Esikäsitellyn tuhkan loppusijoitusalue on kallioon louhittuun kaivantoon toteutettu lokeromainen noin 40 m leveä ja noin 100 m pitkä ja 9,5-19,5 m korkea kaatopaikkasolu. Sen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikan vaatimukset. Jätevoimalan tuhkaa sijoitettiin tuhkalokeroon 2 637 tonnia vuonna 2014. Ennen loppusijoittamista tuhka stabiloidaan sementin ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Loppusijoitettavaa massaa syntyi 4 067 tonnia. Ympäristölupa mahdollistaa erilaisten sideaineiden käytön. Jätevoimalatuhka on vaarallista jätettä ensisijaisesti sen sisältämän korkean kloridipitoisuuden takia. Stabiloidussa tuhkassa kloridien liukoisuus vaihteli 42 000-57 000 mg/kg. Pitoisuudet alittivat ympäristöluvan raja-arvon 75 000 mg/kg. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti.
Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 5 / 5 Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasun keräys aloitettiin kaatopaikan vanhalla osalla vuonna 1996 ja uudella osalla vuonna 2009. Kaatopaikkakaasu poltettiin aluksi soihtupoltinasemalla, mutta tällä hetkellä hyödynnetään kaatopaikkakaasuvoimalaitoksessa, joka aloitti toimintansa 4.5.2010. Kaasuvoimalan kaasunkäyttöä on tehostettu rakentamalla rikinpoistolaitos rikkiyhdisteiden poistamiseksi kaasusta ennen sen johtamista kaasumoottoreille. Voimalaitoksessa on neljä saksalaista kaasumoottoria. Yhden moottorin sähköteho on 3,6 megawattia ja lämpöteho 4,2 megawattia. Lisäksi voimalan savukaasujen energia otetaan talteen lämmönvaihtimien avulla. Lämpö hyödynnetään sähkön tuotannossa ORC prosessiyksikön (Organic Rankine Cycle) avulla, tästä saadaan 1,5 megawatin lisäteho. Laitos on pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala. Laitoksen sähkötuotto vastaa noin 7 000 omakotitalon sähköntarvetta. Sähkö syötetään valtakunnanverkkoon Fortum Oy:n Järvikylän muuntoaseman kautta. Vuonna 2014 kaatopaikan vanhalta ja uudelta osalta kerättiin kaasua 47,23 milj. nm 3 (normikuutiometriä). Kaasua hyödynnettiin voimalaitoksessa 41,05 milj. nm 3 ja poltettiin soihtupolttimessa 6,18 milj. nm 3, jolloin hyödyntämisaste oli 88 %. Hyödyntämisaste nousi 8 % verrattuna vuoteen 2013. Laitos tuotti sähköä 88,98 GWh, josta Ämmässuolla käytettiin 14,67 GWh ja valtakunnanverkkoon myytiin 74,33 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin lisäksi hyödynnettävää lämpöä 10 087 MWh, joka käytettiin alueen rakennusten lämmityksessä. Kompostointitoiminta Ämmässuolla kompostoidaan biojätteitä vuosina 1998 ja 2007 käyttöön otetuissa kompostointilaitoksissa. Biojäte otetaan vastaan uudessa laitoksessa ja jälkikompostointi tehdään vanhassa laitoksessa. Kompostointilaitoksen prosessi perustuu tunnelikompostointitekniikkaan. Biojäte vastaanotetaan sisätiloissa ja siihen sekoitetaan tukiaines. Laitoksessa on 15 kompostointitunnelia, joiden täyttö ja tyhjennys on automatisoitu. Tunneleiden poistoilma puhdistetaan pesurilla ja biosuodattimella. Laitoksen alla on tiivis vuodontarkkailujärjestelmällä varustettu suojausrakenne. Biojätettä kompostoidaan tunneleissa kolme viikkoa. Esikompostoitu biojäte siirretään vanhaan kompostointilaitokseen noin kahdeksi viikoksi jälkikompostointia varten. Lopuksi komposti viedään ulkoaumoihin. Alueella toimiva Kekkilä Oy jalostaa aumoissa kypsyneen kompostin mullan raaka-aineeksi. Vuonna 2014 otettiin vastaan 50 635 tonnia biojätettä. Ämmässuon kompostointilaitoksissa käsiteltiin 47 230 tonnia, Forssassa toimivaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle toimitettiin 2 428 tonnia ja pieni osa sijoitettiin kaatopaikalle. Biojätteen jälkikypsytys tehdään ulkokentällä avoaumoissa. Aumoja käännetään noin kolmen viikon välein. Kompostimassat ovat jälkikypsytyskentällä vuodenajasta riippuen 4 12
Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 6 / 6 kuukautta. Kypsymistä seurataan lämpötila-antureilla. Aumojen katsotaan olevan kypsiä, kun lämpötila on 40 50 o C. Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan kompostiaumojen käännöstä. www.hsy.fi --> Asukkaalle --> Millaista ilmaa hengität? --> Uutiset. Vuonna 2014 viherjätekentälle otettiin vastaan yhteensä 8 874 tonnia viherjätettä. Viherjäte sisältää lehtiä, risuja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja kuivikkeet). Kompostointilaitosten hajunpoisto on toiminut hyvin. Alkuvuodesta 2013 uuteen kompostointilaitokseen rakennettiin uusi poistoilman puhdistuslaitos, ns. biopesuri. Laitosten poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2014 oli 304 ou/m 3 (uusi laitos) ja 1088 ou/m 3 (vanha laitos), kun raja-arvoksi laitosten ympäristöluvassa on määrätty 3 000 ou/m 3. Ympäristöluvan mukaisesti poistoilman hajua mitataan kerran vuodessa. Hajuyksikön määrittäminen: Hajupitoisuudet määritetään aistinvaraisesti olfaktometrillä. Olfaktometri on kaasunlaimennin, joka tuottaa kaasua kahteen haistelupisteeseen. Toisessa pisteessä on näytekaasua ja toisessa puhdasta ilmaa. Määrityksen tekee hajuraati. Jäsen ei ennalta tiedä kummassa pisteessä on näytekaasua. Hajuraadin (vähintään neljä henkilöä) arvioinnin perusteella olfaktometri laskee näytteen hajupitoisuuden (D50) muodossa hajuyksikköä/m 3 (oue/m 3 ). Hajupitoisuus tarkoittaa sitä laimennuskertojen lukumäärää, jolla näytekaasuvirtaa on laimennettava, jotta 50 % hajupaneelin jäsenistä ei enää tunnista näytekaasuvirrassa hajua. Hajupäästö saadaan laskennallisesti kertomalla hajupitoisuus poistuvan kaasun tilavuusvirtauksella. Hajunäytteenotto ja näytteiden hajukynnykset määritetään standardin SFS-EN 13725 mukaisesti. Suomessa hajumäärityksiä tekee mm. VTT. Vesiasiat Vuoden 2014 vesien tarkkailusta on laadittu yhteenvetoraportti. Tarkkailussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna. Vesientarkkailusta on laadittu erillinen yhteenveto lautakunnalle. Muu päästöseuranta Ilman laatua valvotaan kahdella Ämmässuon alueella sijaitsevalla ilmanlaatuasemalla. Asemilla mitataan hiukkaspitoisuutta, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä ja tuulen suuntaa. Hiukkaspitoisuuden PM 10 (hengitettävät hiukkaset) ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt toimintavuoden aikana. Rajaarvon numeroarvo 50 µg/m 3 ei ylittynyt vuoden 2014 aikana. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, katsotaan rajaarvon ylittyneen. Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä TRS seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa 10 µg/m 3 mittausaseman havainnoissa.
Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 7 / 7 Ohjearvo on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso, jonka tulee jäädä alle 10 µg/m 3. VTT tutkii säännöllisesti hajun esiintymistä Ämmässuon ympäristössä. Tutkimus tehdään aistinvaraisena Ämmässuon ympäristön maastossa. Tutkimusraportit on julkaistu vuosina 2000, 2002, 2003, 2007-2008 ja 2010. Vuonna 2014 hajun maastohavainnot tehtiin syys-joulukuussa. Maastossa jokaisen havainnointikerran tulosten perusteella arvioitiin hajun esiintymistiheys prosentteina kokonaisajasta. Lisäksi määritettiin hajutilanne 4 jakoisen asteikon (0 = ei hajua, 1 = heikko haju, 2-3 = selvä haju, 3 = voimakas haju) mukaan. Suomessa ei ole annettu ohjearvoja hajun esiintymiselle. VTT soveltaa Tanskassa sovellettavia ohjearvoja. Tulosten mukaan suurin hajun esiintymistiheys havaittiin jätteenkäsittelykeskuksen pohjois- ja koillispuolella. Voimakkaimmat hajuhavainnot olivat käsittelykeskuksen luoteis- ja pohjoispuolella. Vuonna 2014 hajuvalituksia tuli HSY:n palautejärjestelmään jätteenkäsittelykeskuksen lähialueelta 17 kpl, vuonna 2013 valituksia oli 25 kpl. HSY on mitannut melua Ämmässuon ympäristössä kolmessa pisteessä, Råbackan, Laitamaan ja Kolmperän lähimpien asuinrakennusten luona. Vuonna 2014 melumittaukset tehtiin huhti-, heinä-, loka- ja joulukuussa. Melun ekvivalenttitasot vaihtelivat 39-53 dbl Aeq välillä. Ympäristöluvan määräyksen mukainen ulkopuolinen konsultti mittasi melua samoissa pisteissä kesäkuussa 2014. Melun ekvivalenttitaso vaihteli välillä 37-48 dbl Aeq. Melun päiväajan ohjearvo on 55 dbl Aeq. Ajankohtaista HSY:llä on vireillä aluehallintovirastossa ympäristölupahakemus louhinnalle ja murskaukselle tasoituslouhinnan tekemiseksi laajennusalueella. Kaatopaikan laajennusalueelle valmistui syksyllä 3000 m 2 :n laajuinen lajittelukatos, jonka 12 m korkea vapaa sisäkorkeus luo edellytykset monipuoliselle käsittelytoiminnalle. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi ekoteollisuuspuistoksi. Tarkoituksena on suunnitella materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttuu oleellisesti, kun sekajätteen käsittely siirtyi Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan vuonna 2014 ja biohajoavan sekä muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna 2016. HSY:n nykyisistä toiminnoista alueelle jää kaatopaikkakaasua käyttävä kaasuvoimala, kompostointilaitos, Sortti-asema asukkaiden pienjätteille sekä jätevoimalan tuhkan ja kuonan vastaanottoalue. HSY selvittää kipsilevyjen keräystä erillisessä hankkeessa. Kipsilevyjätteitä aiotaan käsitellä erityisesti kipsijätteen käsittelyyn tehdyllä kalustolla vuonna 2015. Kierrätysyksikkö erottelee kipsin muista epäpuhtauksista.
Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 8 / 8 Tiedoksi Biojätteen mädätyslaitoksen rakennustyöt jatkuivat ja laitoksen koekäyttö alkaa vuonna 2015. Biokaasu hyödynnetään ensin kaasuvoimalassa ja myöhemmin uudessa voimalaitoksessa, jota suunnitellaan mädätyslaitoksen läheisyyteen.
Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 9 / 9