9/2012 KUNNALLISVAALIT 2012 Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Palvelut tulee toteuttaa kuntalaisten tarpeista käsin, tehokkaasti ja taloudellisesti hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen kaikki tarjolla olevat voimavarat. Aivoliitto ja sen AVH-jäsenyhdistykset pitävät välttämättömänä, että 1. AVH-sairastaneet saavat tarvitsemansa kuntoutuksen iästä ja kotipaikasta riippumatta. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle ei riitä pelkkä erinomainen akuuttihoito. Akuuttihoitoa tulee seurata tehokas jatkokuntoutus, mikä on kiinteä osa saumatonta hoitoketjua. Kuntoutussuunnitelma tulee laatia kaikille sitä tarvitseville. 40 % sairastaneista tarvitsee pitkäkestoista ja moniammatillista kuntoutusta, jota annetaan kuntoutusyksiköissä ja -osastoilla. 12 15 paikan kuntoutusosaston arvioidaan huolehtivan n. 100 000 asukkaan AVH-kuntoutustarpeesta. Eniten kuntoutuksesta hyötyvät iäkkäät ja vaikeasti halvaantuneet potilaat. Osa sairastuneista hyötyy avokuntoutuspalveluista, joiden turvaamiseksi tarvitaan riittävästi erityistyöntekijöitä kuten fysio-, toiminta- ja puheterapeutteja sekä neuropsykologeja. Käypähoitosuositus käytäntöön. 2. Vammaispalvelut toteutuvat oikeudenmukaisesti ja mahdollistavat osaltaan toimivan arjen. AVH-sairastaneille jää pysyviä arkielämää ja osallistumista haittaavia jälkioireita. Vammaispalvelulain perustella järjestettävät palvelut ja tukitoimet olisivat usein em. esteiden poistajia tai lieventäjiä. Kirjavat soveltamiskäytännöt subjektiiviseen oikeuteen perustuvien palveluiden osalta sekä budjettisidonnaisuus harkinnanvaraisten palveluiden osalta nousevat usein esteiksi vammaispalveluiden toteutumiselle. Myös ikärasismiin sorrutaan, kun lakia sovelletaan iäkkäisiin. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, 20900 TURKU puh. 02 2138 200 / info@aivoliitto.fi / Y-tunnus 0399589-1 / www.aivoliitto.fi
9/2012 AVH-sairastaneet kohtaavat usein ymmärtämättömyyttä, kun kaikki vammat tai oireet tai niistä johtava haitta ei näy päällepäin tai kuulu puheessa. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille merkittävimmät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat kuljetuspalvelu, asunnonmuutostyöt ja henkilökohtainen apu. Palvelusuunnitelmia laaditaan turhan vähän vallitsevaan tarpeeseen nähden. Henkilökohtainen apu: lain soveltaminen käytäntöön sujuvaksi. Kuljetuspalvelut tulee järjestää toimiviksi (kuntarajat) ja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. 3. Työhön paluuta tuetaan tarvittaessa on tarjottava mahdollisuus mielekkääseen päivätoimintaan. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle heistä jää vuosittain noin 850 henkilöä eli lähes joka neljäs useampi kuin sepelvaltimotaudin seurauksena. AVH:n sairastanut työikäinen saattaa joko palata työelämään liian nopeasti tai saada eläkepäätöksen liian kevyin kriteerein. Usein tarvitaan neuropsykologista arviota siitä, miten ja milloin työhön paluu on mahdollista vai onko eläkeratkaisu kuitenkin se paras vaihtoehto. Tähän työhön tarvitaan toimintamalli, jota työstetään yhdessä AVHkuntoutuksen ammattilaisten ja työelämän osaajien kanssa Aivoliiton hallinnoimassa hankkeessa. Vaikeavammaisten päivätoimintaa tulee olla riittävästi tarjolla ja sen tulee olla sisällöltään mielekästä ja erilaiset tarpeet huomioivaa. 4. Aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn panostetaan. Hoidettavat riskitekijät pitää tuntea: kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet (eteisvärinä), diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino sekä liikunnan puute. Kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tehokasta ennaltaehkäisyä. Estohoitolääkkeillä voidaan tutkimusten mukaan vähentää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriskiä 30 80 %. Silti vain kolmannes AVH:n sairastaneista saa kansallisten suositusten mukaista ennaltaehkäisevää lääkehoitoa. Tunnetko Yksi elämä -hankkeen? Mitä voisimme tehdä yhdessä? Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, 20900 TURKU puh. 02 2138 200 / info@aivoliitto.fi / Y-tunnus 0399589-1 / www.aivoliitto.fi
9/2012 KUNNALLISVAALIT 2012 Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Palvelut tulee toteuttaa kuntalaisten tarpeista käsin, tehokkaasti ja taloudellisesti hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen kaikki tarjolla olevat voimavarat. Aivoliitto ja sen SLI-jäsenyhdistykset pitävät välttämättömänä, että 1. Kielellinen erityisvaikeus tunnistetaan mahdollisimman varhain. Neuvolan henkilökunnan pitää tunnistaa kielellinen erityisvaikeus kiinnostusta ja koulutusta tarvitaan. Kun vanhemmat tai neuvolan/päivähoidon henkilökunta epäilevät kielellisiä ongelmia, lapsi on lähetettävä puheterapeutin ohjaukseen 2 2,5 vuoden ikäisenä. Varhainen tuki: neuvoja ja ohjeita vanhemmille kodin arkeen. Käypähoitosuositus ohjenuoraksi. Riittävästi resursseja. 2. Perheille järjestetään tarvittava ammattitaitoinen tuki ja palvelut ajoissa. Tärkeimmät ennustetta parantavat tekijät ovat riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa, riittävä ja oikein ajoitettu kuntoutus sekä kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa. Tukitoimet tulee aloittaa heti, kun on herännyt epäily kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta. Ohjauksen antaminen ja perusterveydenhuollossa käynnistetty puheterapia ovat tärkeitä. Ne eivät edellytä, että SLI-diagnoosi on jo varma. Jos tukitoimet käynnistetään vasta, kun SLI on diagnosoitu, on menetetty ennusteen kannalta tärkeää varhaista kuntoutumisaikaa. Pienet päiväkoti- ja opetusryhmät ovat suositeltavia. Melu on haitallista lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Koulussa oleellista on vuorovaikutustaitojen tukeminen ja kielelliset ongelmat huomioiva opetus. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, 20900 TURKU puh. 02 2138 200 / info@aivoliitto.fi / Y-tunnus 0399589-1 / www.aivoliitto.fi
9/2012 Opetusmuotoa valittaessa on huomioitava kielellisen ja muun toimintakyvyn kehittyminen kouluikään mennessä sekä odotettavissa oleva kielellisen ja muun toimintakyvyn kehittyminen. Oppimisvaikeudet ja kielelliset vaikeudet on huomioitava myös toisen asteen koulutuksessa. Jos on ilmeistä, että lapsi ei selviydy peruskoulun oppimäärästä yhdeksässä vuodessa, hänellä on oikeus 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen, jolloin opetus alkaa vuosi tavanomaista varhaisemmin. Koulussa oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 3. Nuorten opiskelumahdollisuuksista ja työllistymisestä huolehditaan. Koululaisten ja opiskelijoiden oppioikeuden toteutuminen edellyttää oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia palveluja ja tukitoimia. Koulunkäynnin ja opiskelun sujumisen edellytyksenä on, että tarvittavat palvelut ja tukitoimet ovat käytettävissä. Usein koululaiset ja opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa palvelujen ja tukitoimien saatavuuteen liittyvien alue- ja kuntakohtaisten erojen vuoksi. Tehostetun ja erityisen tuen toteutuminen on turvattava - tukitoimet on toteutettava yksilöllisen tarpeen mukaan. Lukioverkon harventuminen voi tarkoittaa, että vammaiset lukiolaiset tulevat tarvitsemaan lisää esim. henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluita - lukion on jatkossakin etäisyyksistä huolimatta oltava todellinen vaihtoehto myös vammaisille nuorille. Vammaisten koululaisten ja opiskelijoiden on vammattomia vaikeampaa saada työelämään tutustumispaikkoja tai työharjoittelupaikkoja. Peruskoulun ylimpien vuosiluokkien työelämään tutustumisjaksojen tavoitteena on mm. tukea koulutus- ja ammatinvalintaa. Perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa työharjoittelujen merkitys osaamisen laajentajina ja työelämäkokemuksen antajina on tärkeä. Vammaisten työllisyysaste on huomattavasti keskimääräistä työllisyysastetta heikompi. Vammaisten panosta työmarkkinoilla ei hyödynnetä läheskään riittävästi. Tämä koskee sekä erilaisia opintoihin liittyviä työharjoitteluja että varsinaista palkkatyötä. Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen eivät kehity, ellei työtä ole tarjolla. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, 20900 TURKU puh. 02 2138 200 / info@aivoliitto.fi / Y-tunnus 0399589-1 / www.aivoliitto.fi
Terveet aiheet kuntavaaleihin Valtuustoon tarvitaan ihmisiä, joille kuntalaisten terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat pitkän aikavälin arvovalintoja. Siellä ei ole tarvetta lyhytnäköisille päättäjille, joiden säästämisinto ohittaa kuntalaisten oikeuden lakisääteisiin palveluihin. Terveydenhuoltolaki voimaan myös käytännössä Kuntalainen voi valita, kuka häntä hoitaa. Terveydenhuoltolaki turvaa valinnanvapauden niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Niukkuuden vallitessa lakisääteisten palveluiden tulee olla etusijalla. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että terveydenhuollon palveluita on oltava niiden tarvetta vastaava määrä. Nyt lailla säädetyt palvelut vaihtelevat luvattoman paljon eri kunnissa. Kesken oleva kuntauudistus ei voi olla syy lain noudattamatta jättämiseen. Kuntoutus osaksi hoitoketjua Erityishuomiota kunnissa tarvitsee toiminta- ja työkyvyn palauttava kuntoutus, joka nyt on erittäin kirjavaa, vaikka laki antaa selkeät puitteet ja velvoitteet sen toteuttamiseen. On kuntia, joissa velvollisuudet hoidetaan vasta epäkohtien tai selvien virheiden julkistamisen jälkeen. Toimintakyvyn palauttaminen merkitsee ihmiselle itselleen paljon. Sillä saavutetaan myös juuri niitä säästöjä, joihin hallinto aina vetoaa palveluita riisuessaan. Kunnat voivat itse valita, mitä ne tekevät. Tämä korostuu kuntoutuksessa, jonka toteuttamiseksi on useita eri vaihtoehtoja. Järjestöistä löytyy paljon asiantuntemusta ja palveluita, mitä kunnissa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Jokainen kuntoutuspäivä vähentää sairauden uusiutumisriskiä, kohentaa elämänlaatua ja omatoimisuutta ja antaa usein mahdollisuuden palata työelämään. Tästä hyötyy lyhytnäköinenkin talouspolitiikka. Terveydenhuoltolaki turvaa sairastuneen oikeuden saada henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Kuntoutus on saumaton osa hoitoa. Monimutkainen rahoitus kaipaa selkeyttä Terveydenhuollon monikanavainen rahoitusmalli ruokkii kustannusten vyöryttämistä maksajalta toiselle. Onneksi sitä on hallitusohjelman mukaisesti ryhdytty uudistamaan. Vaikka kuntien talous on niukan valtion avun kurimuksessa, kunnan on silti järjestettävä mm. lääkinnällinen kuntoutus lain määräämissä aikarajoissa - olkoonpa kuntoutuksen maksaja sitten Kela, vakuutuslaitos tai kunta itse. Terveyspäätöksiä tehdään kaikilla kunnan toimialoilla Ehkäisevä terveystyö sisältyy kaikkeen kunnan toimintaan. Yhtä hyvin maankäytön suunnittelussa kuin opetuksessa vaikutetaan kuntalaisten hyvinvointiin. Terveyttä edistävän päätöksenteon hyödyt näkyvät viiveellä vuosien kuluttua ja niiden yhteyttä kuntalaisten terveyteen ja elämänlaadun paranemiseen on usein vaikea osoittaa. Kunnallinen terveyspolitiikka ei siis rajoitu pelkästään sairastuneiden hoitamiseen ja kuntouttamiseen. Teksti on laadittu osana Yksi elämä -hankekokonaisuutta yhteistyössä Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton asiantuntijoiden kanssa.
29.8.2012 Infokirje Kantti kestää -tapahtumista Hyvä huominen rakennetaan yhteistyössä (KENEN) KANTTI KESTÄÄ Tietävätkö kuntavaaliehdokkaat, millaista on olla neurologisesti sairastunut tai vammautunut ihminen tämän päivän Suomessa? Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) kertoo siitä heille. NV:n kantti kestää kutsua ehdokkaita yhteisten asioiden ja boccia -pelin ääreen. Kestääkö kuntavaaliehdokkaiden kantti ottaa NV-haasteet vastaan? Neurologiset vammaisjärjestöt voivat tarjota kunnille, päättäjille ja muille sidosryhmille elintärkeää tietotaitoa ja osaamista. Elämäntarinoiden lisäksi meillä on tutkittua tietoa ja käytännön kokemusta arjen tarpeista, palvelujen toimivuudesta sekä hyviksi havaituista käytännöistä. Boccia tapahtumia järjestetään Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Raumalla, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Lisäksi Etelä-Karjalan NV-verkostolla on 4.10. Amazing race -tapahtuma Lappeenrannassa. Jokaista tapahtumaa toteuttamassa on vähintään kaksi NV-järjestöä. Tapahtumissa kisataan myös pisteistä ja luonnollisesti parhaat pelaajat palkitaan. Myös yhdistykset voivat saada palkintoja. Pistetilannetta seurataan sivuilla www.nv.fi ja Facebookissa facebook.com/nvfanit Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden elämää koskettaa jokin neurologinen sairaus tai vamma. Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) edustaa 14 valtakunnallista etujärjestöä: ADHD-liitto, Aivoliitto, Aivovammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Muistiliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MGyhdistys, Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinson-liitto ja Suomen Tourette-yhdistys. Tapahtumia järjestäville yhdistyksille Kiitos, kun otitte Kantti kestää -tapahtuman järjestämishaasteen vastaan ja mahdollistatte kuntavaaliehdokkaiden ja yhdistystoimijoiden kohtaamisen boccia-kisan merkeissä. Tapahtumasta voi tehdä juuri omannäköisensä. Pääasia on, että vaaliehdokkaat ja järjestöjen ihmiset kohtaavat ja tulevat tutuiksi. Jokaista tapahtumaa toteuttamassa tulee olla vähintään kaksi NV-järjestöä. Toki näkyminen on sitä vaikuttavampaa mitä enemmän osallistuvia järjestöjä on.
Vetäjäjärjestö ottaa yhteyttä alueensa NVjärjestöihin ja tarjoaa heille yhteistyötä tai osallistumisesta kiinnostunut järjestö voi ilmoittautua suoraan vetäjälle. Tapahtumien vetäjien yhteystiedot Joensuu: Liisa Karvinen, puh. 050 324 2361, liisa.karvinen@kolumbus.fi Jyväskylä: Anja Sukanen puh. 050 346 8333, anja.sukanen@elisanet.fi Lahti: Eero Keto, puh. 0500 930 998, ketooy@phnet.fi Oulu: Tanja Vihriälä-Määttä, puh. 09 3508 2325 tai 0400 954 830, tanja.vihrialamaatta@epilepsia.fi Rauma: Heli Granholm, puh. 050 361 9754, hjgranholm@gmail.com Seinäjoki: Tiina Kortesmäki, puh. 044 554 0123, toiminnanjohtaja@epms.fi Tampere: karipekka.rauhala@gmail.com Turku: Marita Untovuori, puh. 0400 174 401, yhdistys@loms.fi Lappeenranta: Amazing race -tapahtuma, järjestäjä Etelä-Karjalan NV-verkosto. Vaalipäivät: Ennakkoäänestys on 17. 23.10. ja varsinainen vaalipäivä 28.10. Kaikkien vaaliehdokkaiden nimet ovat tiedossa 27.9. Liitteenä on tikapuuohje siitä, mitä tapahtumien järjestämisessä tulee huomioida. Infopaketit tulossa Infopaketeissa on ohjeita ja vinkkejä tapahtumien järjestämiseksi. Materiaalipaketti toimitetaan viikolla 37. Sen sisältö on seuraava: Boccia-ohjeet Miten otat yhteyttä tiedotusvälineisiin Tapahtuman logo ja sen käyttöohjeet Pisteytyskisan salaisuudet Vinkkejä siitä, mistä löytää ehdokastietoja (kunnallisjärjestöjen sivut, puolueitten valtakunnalliset sivut, nettiosoitteita) Materiaalipaketti toimitetaan viikolla 39. Sen sisältö on seuraava: Kantti kestää -julisteita Kutsukirjemalli (miten kutsutaan ehdokkaat) Tarvittaessa kerrataan aiemmin annettua tietoa Tietoa palkinnoista Jälkihoito Tapahtumista saadut kokemukset kerätään kyselylomakkeella Kokemukset jakoon/tiedoksi NVjärjestöille Tiedotusta myös medialle ja yhteistyötahoille Kahdella paikkakunnalla mukana on toimittaja tekemässä juttuja tapahtumista NV-lehtiin Lisätietoa vaalivaikuttamistyöryhmältä: Toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam, puh. 050 5366 390, sirkku.lindstam@aivovammaliitto.fi Toiminnanjohtaja Helena Ylikylä-Leiva, puh. 0400 789 743, helena.ylikyla-leiva@ms-liitto.fi Viestintäpäällikkö Minna Heikkilä, puh. 0400 828 537, minna.heikkila@ms-liitto.fi Tiedotuspäällikkö Kaija Lindström, puh. 040 590 5690, kaija.lindstrom@epilepsia.fi
NV-yhdistysten kunnallisvaalitempaus 2012 Vinkkejä, miten pääsette liikkeelle 1. Kokoonkutsuja: ota yhteyttä vähintään yhteen, mielellään useampaan paikkakuntanne neurologiseen yhdistykseen. 2. Sopikaa yhdessä tapahtumanne aika, paikka ja keskinäinen työnjako. Työnjakoehdotus: kokoonkutsuja ohjelmavastaava tiloista vastaava välinevastaava tiedotuksesta ja kutsuista vastaava 3. Ottakaa yhteyttä kuntanne virkailijoihin (esim. sosiaali ja terveys-, liikunta-, vapaaaika-, kulttuuri- jne.) tapahtumiin liittyvissä asioissa, esimerkiksi tilan ja välineiden pyytämiseksi, heidän edustajiensa kutsumiseksi mukaan jne. 4. Sopikaa Kantti kestää -kunnallisvaalitempauksenne järjestämisen vaatimista toimenpiteistä, kulujen kustantamisesta, kutsujen lähettämisestä, ehdokkaiden nimilistojen saamisesta jne. Huom! NV lähettää tapahtumiin julisteita ja tiedotusaineistoa maksutta. 5. Ehdokaslistat vahvistetaan 27.9.2012, jolloin ne ovat käytettävissänne täydellisinä. 6. Sopikaa tilaisuuden ohjelman vastuista (tervetulopuhe, ehdokkaiden emäntänä tai isäntänä toimiminen, pelinjohtaja, kahvinkeittäjä, pöydänkattaja, siivous jne.) 7. Varmistakaa myös, että omien yhdistystenne väki saapuu paikalle runsain joukoin. Median edustajiakin on hyvä houkutella mukaan. 8. Lähettäkää ehdokkaille kutsut tulla tilaisuuteenne tapaamaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä ja keskustelemaan heidän kanssaan. Mallikutsu on tulossa infopaketissa viikolla 39. Kutsussa voi olla myös lyhyt esittely tilaisuuden järjestävistä yhdistyksistä. Muistakaa mainita kutsujat ja kannustaa ehdokkaita osallistumaan Oikein onnistuvaa kunnallisvaalitempausta! NV-järjestöjen kuntavaalityöryhmän puolesta Sirkku Lindstam
Uusi opas vanhemmille Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä lapsesi kielenkehityksen tukemiseen sekä kivaan yhdessäoloon. Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi > Verkkokauppa, numerosta 02 2138 222 (ma ke) tai sähköpostitse pia.vuoltee@aivoliitto.fi. Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.aivoliitto.fi > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut. Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200 www.aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi www.facebook.com/puhetta
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Aivoinfarkti, aivovaltimotukos. Aivoverenvuoto, aivojen sisäinen verenvuoto, ICH. Lukinkalvonalainen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto, SAV. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, TIA (engl. Transient Ischemic Attack). Sairastuvuus Vuosittain noin 14 600 suomalaista saa ensimmäisen aivoinfarktin, 2 600 aivoverenvuodon (ICH) ja 1 300 lukinkalvon alaisen verenvuodon (SAV). Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin 4 000 henkilöä. Yhteensä vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. Väestön ikääntyessä sairastavuuden ennustetaan lisääntyvän merkittävästi, mikäli ennaltaehkäisyä ei onnistuta tehostamaan. Kuolleisuus Vuosittain aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista menehtyy 1 800 miestä ja 2 600 naista. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt 20 vuoden kulues sa alle puoleen. Eniten on laskenut aivoinfarktin akuuttivaiheen kuolleisuus, joka on nykyään noin 19 % ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Esiintyvyys Sairastuneita arvioidaan olleen Suomessa vuoden 2009 alussa 82 000. Ennuste AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. 17 % aivoinfarktipotilaista sairastuu vuoden kuluessa uudestaan ja 25 % kuolee vuoden kuluessa. Osa sairastuneista (10 20 %) dementoituu, toistuvat aivoverenkiertohäiriöt lisäävät dementian riskiä. Kolmanneksella sairastaneista esiintyy afasiaa, häiriötä kielellisissä kyvyissä. Afaattisia henkilöitä arvioidaan olevan noin 16 000 17 000. Vaikka ennuste on parantunut, AVH aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. Kustannukset AVH on kolmanneksi kallein kansantautimme mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen. Ensimmäisen vuoden hoitokustannukset ovat noin 21 000 euroa, josta akuuttihoidon osuus on noin kolmannes. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin 86 000 euroa, eli yhden vuoden aikana sairastuneiden osalta noin 1,1 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidossa kuluu 260 000 hoitopäivää ja perusterveydenhuollossa lisäksi 1 500 000 hoitopäivää vuosittain. On laskettu, että vuoteen 2020 mennessä tarvitaan ainakin 100 uutta vuodeosastoa pelkästään AVH-potilaille, elleivät ennaltaehkäisy, akuuttihoito ja varhaisvaiheen kuntoutus tehostu. AVH aiheuttaa noin 7 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Hoidettavat riskitekijät Hoidettavat riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet (eteisvärinä), diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino sekä liikunnan puute. Ennaltaehkäisy Kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tehokasta ennaltaehkäisyä. Estohoitolääkkeillä voidaan tutkimusten mukaan vähen tää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriskiä 30 80 %. Silti vain kolmannes AVH:n sairastaneista saa kansallisten suositusten mukaista ennaltaehkäisevää lääkehoitoa. Akuuttihoito Aivoinfarktin ainoa tehokas lääkehoito on liuotushoito 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta. Mitä no peammin hoito aloitetaan, sitä paremmat ovat tulokset. Akuutti AVH tunnistetaan jo ensihoidossa, kunhan on soitettu yleiseen hätänumeroon 112, jolloin myös hoitoketju käynnistyy. Ne sairaalat, joissa ei ole päivystävää neurologia, käyttävät etälääketieteellistä (telestroke) apua eli Meilahden sairaalan akuuttihoitoon perehtyneen neurologin apua. Tämä järjestelmä ei vielä kata koko Suomea. Liuotushoito ei sovi kaikille potilaille, mutta hoito AVH-yksikössä sopii ja parantaa kaikkien AVH-potilaiden toipumisennustetta. Hyvällä akuuttihoidolla ja kuntoutuksella saavutetut tulokset säilyvät vuosia. Kuntoutus Sairastuneista noin 45 %:n arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa ja sitä seuraavina kuukausina. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita arvioidaan olevan ainakin 30 000, mikä sisältää myös ylläpitävän kuntoutuksen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuntoutuminen riippuu AVH:n tyypistä ja vaikeusasteesta, sen aiheuttamista puutosoireista (halvausoireet, kielellisten ja muiden henkisten toimintojen ja pidätyskyvyn häiriöt), potilaan iästä ja liitännäissairauksista, sairas tumista edeltäneestä toimintakyvystä, työikäisillä työn vaatimuksista, sosiaalisesta verkostosta ja potilaan omasta motivaatiosta. Työhön paluu Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle heistä jää vuosittain noin 850 henkilöä eli lähes joka neljäs, siis useampi kuin sepelvaltimotaudin seurauksena. Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi 08/2012 www.aivoliitto.fi
Kohonnut verenpaine vaarantaa terveytesi Kohonnut verenpaine vaurioittaa sekä aivoja että sydäntä. Verenpainetta voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. Perinnöllinen alttius ja elämäntavat vaikuttavat kohonneen verenpaineen kehittymiseen. Seuraavilla elämäntapamuutoksilla voit laskea verenpainettasi: Suolan käytön vähentäminen. Pehmeiden rasvojen lisääminen ja kovien rasvojen vähentäminen. Hedelmien, kasvisten ja kuitujen lisääminen ruokavalioon. Säännöllinen liikunta. Ylipainon vähentäminen. Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen. Tupakoinnin lopettaminen. Lääkehoito on tarpeen, jos elämäntapamuutoksista huolimatta verenpaine on edelleen koholla. Kohonneen verenpaineen hoitoon on saatavilla uusia tehokkaita lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Tärkeää on ottaa verenpainelääke säännöllisesti, sillä vain otettu lääke auttaa. Verenpaineen tietää vain mittaamalla Kohonnut verenpaine ei välttämättä aiheuta oireita edes silloin, kun se on huomattavasti koholla. Jokaisen on siis tiedettävä verenpaineensa. Verenpaine voi myös muuttua vuosien saatossa. On tärkeää käyttää luotettavaa mittaria ja opetella oikea mittaustekniikka. Tiedätkö verenpaineesi? Verenpaineen ihanteellinen taso on alle 120/80 mmhg. Tyydyttävä eli korkea normaali paine on 130 139/85 89 mmhg. Kohonnut verenpaine on 140/90 mmhg tai korkeampi. Mittaa oikein Istu rennosti ja nojaa tuolin selkänojaan. Pidä käsi ja käsivarsi, josta mittaat rentona ja tuettuna pöydälle niin, että olkavarsi on noin 90 asteen kulmassa pöytään nähden. Kiedo verenpainemittarin mansetti tiiviisti olkavarren ympäri, 2 3 cm kyynärtaipeen yläpuolelle. Älä jätä vaatetta mansetin alle. Istu rauhallisesti mansetti olkavarteen kiedottuna noin 5 minuuttia. Älä puhu äläkä liiku mittauksen aikana. Toista mittaus 1 2 minuutin välein. Merkitse molemmat mittaustulokset sekä näiden kahden mittauksen systolisen (ylä) ja diastolisen (ala) paineen keskiarvot korttiin. Lähde: Sydän-lehti 2/2011 04/2012 Liittymällä Aivoliiton kannatusjäseneksi tai paikallisen jäsenyhdistyksen jäseneksi olet mukana tukemassa aivoterveyttä. Lue lisää: www.aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, 20900 Turku Puh. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi