1 2006
Toukokuu 2006 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. +358 20 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puh. +358 20 774 000
SAK Tutkimustieto 1/2006 1 SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2006 SISÄLLYS Tiivistelmä... 3 Kehitys viimeisen vuoden aikana... 4 Arvosana liitolle... 4 Epätyypilliset työsuhteet... 5 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä... 6 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt... 7 Työvoimavaje... 8 Henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ohjelmat... 9 Paikallisen sopimisen kattavuus... 10 Soveltamisongelmat... 11 Muut ajankohtaiset asiat... 12 Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan... 12 Noste-ohjelma... 13 Työyhteisön arvot... 14 Henkilöstöraportointi ja ilmapiirikyselyt... 15 LIITE: KYSELYLOMAKE... 16
2 SAK Tutkimustieto 1/2006
SAK Tutkimustieto 1/2006 3 TIIVISTELMÄ SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtunut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yhteistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin ja henkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, maaliskuussa 2006 tehtyyn kyselyyn vastasi 455 luottamusmiestä, jotka edustavat työpaikoillaan noin 140 000 palkansaajaa. Tulosten mukaan viimeinen vuosi on tuonut mukanaan ainakin seuraavia muutoksia: johdon ja henkilöstön yhteistyösuhteita kuvaava saldoluku on kääntynyt vuoden 2005 aikana miinukselle, epätyypillisen työn (määräaikainen tai osa-aikainen työ) osuus on lisääntynyt, työvoiman saatavuusongelmat ovat pahentuneet yleisesti mutta erityisesti julkisella sektorilla ja paikallisten sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet. Itse paikallisen sopimisen määrässä kehitys on kuitenkin jatkunut alaspäin. Päinvastaisista odotuksista huolimatta paikallisen sopimisen laajuus saavutti huippunsa jo vuonna 2003 ja on sen jälkeen laskenut. Lakisääteiset työsuojelu- ja työterveyssuunnitelmat ovat yleisiä, mutta muut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Aitoa kasvua on kuitenkin tasa-arvosuunnitelmien määrässä ilmeisesti sanktiolla vahvistetusta lakitäsmennyksestä johtuen. Nyt tasa-arvosuunnitelma löytyy neljältä työpaikalta kymmenestä. Noin kolmelle neljästä työpaikasta on viimeisen vuoden aikana palkattu uutta työvoimaa. Irtisanomisia ja lomautuksia on toimeenpantu joka kolmannella työpaikalla. Vaikka painotus onkin ollut selvästi uusien palkkaamisessa, noin viidennes SAK:laisista työpaikoista on samanaikaisesti sekä vähentänyt että lisännyt työvoimaansa. Työpaikan arvot on luottamusmiehen tieten määritelty 42 prosentille työpakoista joko yhdessä työntekijäpuolen kanssa (24 prosenttia työpaikoista) tai yksipuolisesti työnantajan toimesta (17 prosentille työpaikoista). Vain julkisella sektorilla palkansaajat ovat useimmissa tapauksissa päässeet osallisiksi arvojen määrittelyssä. Ilmapiirikartoituksia toimintojen kehittämiseksi on tehty paljon, mutta hyvin harvoin kartoitusten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. Vain 12 prosenttia luottamusmiehistä katsoi, että ilmapiirikartoitusten tuloksia on tässä tarkoituksessa hyödynnetty.
4 SAK Tutkimustieto 1/2006 KEHITYS VIIMEISEN VUODEN AIKANA Arvosana liitolle Yksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvonta ponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liitto on onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassa ovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvin tuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaa siten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia. Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työaika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,2 palkkaasioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidossa on ollut parempi aina vuodesta 1999 lähtien, kun arvosanaa ensimmäisen kerran kysyttiin. Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosanoja: 16 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 29 prosenttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaan välttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annettujen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisi jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito. Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta 45 40 % luottamusmiehistä 35 30 16 % työaika-arvosanoista ja 29 % palkka-arvosanoista korkeintaan välttävä 6 25 20 15 10 5 0 Työaika-asiat Palkka-asiat 4 5 6 7 8 9 10 Arvosana
SAK Tutkimustieto 1/2006 5 Epätyypilliset työsuhteet Toinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on epätyypillisten muiden kuin vakinaista kokopäivätyötä tekevien - työsuhteiden osuus henkilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaanhan olettaa, että jos lähes koko henkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan järjestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilöstöstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, määräaikaista osa-aikatyötä. Epätyypillisiä työsuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityövoimana, joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös viime vuosikymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä 1994 lähtien epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996 alun "minilamaan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Minilamasta" toivuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kaksijakoinen: epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut julkisella sektorilla ja teollisuudessa, mutta laskenut hieman yksityisillä palvelualoilla. Tosin viime vuosina nämäkin trendit näyttäisivät katkenneen, eikä sektoreiden tulevasta kehityssuunnasta näyttäisi olevan täyttä selvyyttä. Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut, mutta vain yksityisillä palvelualoilla. Teollisuudessa ja julkisella sektorilla epäsäännöllisten työsuhteiden osuus on pysynyt vuoden 2004 tasolla. 50 Epätyypillisiä työsuhteita % henkilöstöstä 45 40 Yksityiset palvelut 35 30 25 KAIKKI 20 15 Julkinen 10 5 0 Teollisuus 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
6 SAK Tutkimustieto 1/2006 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä Yhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenen vuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden välillä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maa kävi syvässä lamassa. Ensin tämä näkyi teollisuuden, sitten yksityisten palveluiden ja lopuksi julkisen sektorin puolella. Vuosina 1995-98 yhteistyö kuitenkin elpyi sille hyvälle tasolle, jolla sittemmin on pysytty. Kokonaiskuva yhteistyösuhteiden kehityksestä on edelleen kaksijakoinen. Osalla työpaikoista yhteistyösuhteet ovat parantuneet, ja toisella hieman pienemmällä osalla ne ovat heikentyneet. Tämä havainto kielii siitä, että uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jatkuvat laajoina, ja niiden yhteydessä yhteistyösuhteet voivat joko parantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli työntekijäpuolelle näissä järjestelyissä annetaan. Vuonna 2005 työpaikkoja, joilla yhteistyö on huonontunut, on ollut hieman enemmän (21 %) kuin työpaikkoja, joilla yhteistyö on parantunut.(18 %). Huonontunut suunta on seurausta yksityisten palvelualojen ja teollisuuden heikentyneestä tilanteesta. Julkisella sektorilla yhteistyötä koskeva saldoluku on parantunut. 40 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä % työpaikoista 35 30 25 20 Yhteistyö parantunut 15 10 Yhteistyö huonontunut 5 0 1992 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
SAK Tutkimustieto 1/2006 7 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt Viime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypillistä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyypillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Sen sijaan henkilöstön koulutustoiminnan laajentaminen käynnistyi vasta 1999, ja on sittemmin jämähtänyt vuoden 2001 tasolle. Vuoden 2002 aikana lomautukset ja irtisanomiset alkoivat taas lisääntyä, ja tänäkin vuonna joka kolmannella työpaikalla on irtisanottu tai lomautettu henkilöstöä. Osittain tämä on seurausta teollisuusyritysten investointien suuntautumisesta halvemman kustannustason maihin ja lähemmäs markkinoita. Julkinen sektori, joka myös on kärsinyt tiukasta taloustilanteesta, on pitänyt väestään paljon tiukemmin kiinni. Varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt: 22 prosenttia työpaikoista on palkannut uutta työvoimaa, vaikka vanhaa on saman tarkastelujakson aikana lomautettu tai irtisanottu. Teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla työvoiman kierrätys on ollut 22-26 prosentin tasolla, julkisella sektorilla noin 12 prosenttia. 80 70 60 50 40 30 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista (Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu) Otettu uusia Lomautettu tai irtisanottu Koulutettu 20 10 0 Kierrätys 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
8 SAK Tutkimustieto 1/2006 Työvoimavaje Luottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuodesta 1999. Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilastokeskuksen ja TT:n työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa lähtökohtana on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmiesten mielestä puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa ei olisi haettukaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoimavajeesta. Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisella työpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajan työttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje. Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyttäneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa ei palkata, ellei ole aivan pakko. Luottamusmiesten mielestä lisätyövoimavaje on yleinen ja suurelta osin ammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on viimeisen vuoden aikana esiintynyt vajetta laaja-alaisista yleisosaajista, noin 40 prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla suppean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön tekijöistä. Ongelmallisinta tässä kuitenkin on työvoimavajeen jatkuva kasvu vuodesta 2002 lähtien. 1 60 50 40 Työvoimavajauksen esiintyminen % työpaikoista Suppean alan erityisasiantuntijoista Laaja-alaisista yleisosaajista Aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) Kausi- ja sijaistyön tekijöistä 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1 Käsityksen työvoimavajeen ongelmallisuudesta saa Juha Siltalan teoksesta Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Otava, 2004.
SAK Tutkimustieto 1/2006 9 Henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ohjelmat Hyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2, tasa-arvo-suunnitelma 3, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys 4 ja työsuojelun toimintaohjelma 5. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien ja tasa-arvosuunnitelmien olemassaoloa edellytetään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon ja työsuojelun puolella tällaista rajoitetta ei ole. Keväällä 2006 työterveyshuollon ja työsuojelun ohjelmat, suunnitelmat ja selvitykset löytyivät useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista suunnitelmista ovat vähäisemmät aivan kuten syksyllä 2004. Aitoa kasvua on kuitenkin nähtävissä tasa-arvosuunnitelmissa sekä tulos- ja voittopalkkiojärjestelmissä. Tasa-arvosuunnitelma löytyy nyt jo neljällä työpaikalla kymmenestä. Työpaikkatason ohjelmien ja järjestelmien olemassaolo % työpaikoista Tulospalkkiojärjestelmä Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Työterveyshuollon toimintasuunntelma Työsuojelun toimintaohjelma Tasa-arvosuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat 7 12 Voittopalkkiojärjestelmä 2005 25 38 34 40 50 52 2004 72 73 77 76 84 82 0 20 40 60 80 100 2 Yhteistoimintalain (1978/725) 6 b :ään tehtiin jo 29.7.1988 täsmennys, jonka mukaan yrityksen tulee vuosittain vahvistaa henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden alkua. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää mm. henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset, ja koulutussuunnitelmaan henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet sekä koulutuksen vuosittainen toteuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin. 3 Tasa-arvolain (2005/232) 6a :n mukaan työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasaarvosuunnitelman mukaisesti. 4 Työterveyshuoltolain (2001/1383) 2:11 :n mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. 5 Työturvallisuuslain 9 :n mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toimintaohjelma.
10 SAK Tutkimustieto 1/2006 Paikallisen sopimisen kattavuus Uusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, josta lähtien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvun taustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin monet liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikalliselle sopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin sopimisen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa. Jaksolla 1996-2001 painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, mutta viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen. 6 Lisäksi laajaalainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liittyvistä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä ole hyvä tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallisen sopimisen laajenemisen myötä myös sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet. Viimeisten kahden vuoden aikana paikallinen sopiminen on vähentynyt ja likimain vastaavassa määrin ovat vähentyneet myös sopimusten soveltamiseen liittyvät ongelmat. Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmat näyttäisivät kuitenkin jonkin verran lisääntyneen. 40 35 30 25 Paikallisen sopimisen kattavuuden kehitys % työpaikoista sovittu palkoista sovittu työajoista 20 15 10 syntynyt soveltamisongelmia 5 0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 6 Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltminen, TES:n parantaminen tai toisin sopiminen.
SAK Tutkimustieto 1/2006 11 Soveltamisongelmat Viimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovat jakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamisongelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentilla työpaikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luottamusmiesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista. Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin. Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työ vuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myös työajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta. Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaan tekemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta soveltamisesta, samanmielisten suosimisesta ja henkilökohtaisten korotusten jakautumisesta. Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyttäviä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimukseen koski se sitten työaikaa tai palkkaa liittyy töiden organisointia, josta työnantaja työnjohto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen sivuuttaen. Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista Työaikasopimukset Ilta,- yö- ja vuorotyölisien maksaminen Kehen kaikkiin sopimusta sovelletaan Kertymäepäselvyyksiä liukumissa Onko työ vuorotyötä vai ei Paikallista sanelua Palkat ovat erisuuruisia samasta työstä Työajan riittämättömyys Työajan seuranta ontuvaa, korvauksia maksamatta Palkkasopimukset Urakkatyötä tuntipalkalla Henkilökohtaiset korotukset Järjestelmäongelmat palkanlaskennassa Eri mieltä työn vaativuuden tasoista Palkkiopalkka ei anna mitään Mielistelijät ovat saaneet enemmän palkkaa Työnantaja tulkitsee sopimukset omaksi edukseen yksipuolisesti Työnantaja unohtelee mikä on sovittu
12 SAK Tutkimustieto 1/2006 MUUT AJANKOHTAISET ASIAT Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan Tupo-sopimuksen 2003-2004 kohta 6.3 kuuluu seuraavasti: Keskusjärjestösopimuksissa on pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettu oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Keskusjärjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Nyt saadun tiedon mukaan tämä oikeus toteutuu noin 90 prosenttisesti julkisella sektorilla, mutta vain 70-80 prosenttisesti teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan sähköpostia, joka puuttuu joka kolmannelta yksityisen sektorin luottamusmiehiltä. Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiin Tupo-sopimuksen kohdan 6.3. toteutuminen 87 sähköposti 67 66 88 internet-yhteys 75 70 atk-laitteet ja ohjelmat 72 79 88 0 20 40 60 80 100 teollisuus yks.palv julkinen
SAK Tutkimustieto 1/2006 13 Noste-ohjelma Aikuisten koulutustason nostamiseen suunnattu Noste ohjelma on kohdennettu erityisesti 30-59 vuotiaille työntekijöille, joilla ei ole ammatillista tutkintoa. Nyt saadun tiedon mukaan 72 prosentilla SAK:laisista työpaikoista on kohdejoukkoon kuuluvia työntekijöitä. Tulosten mukaan neljä viidestä pääluottamusmiehestä on saanut tietoja Noste-ohjelmasta jostakin alla luetelluista lähteistä. Parhaiten tietoa on saatu omasta liitosta tai liiton lehdestä. Mutta hyvä kakkosena on toiminut SAK tai sen lehti. Huomattavasti harvemmin tietoa muista tiedotusvälineistä, ja työnantajalta hyvin harvoin. Selvästi muita paremmin tieto on kulkenut julkisella sektorilla. Erityisen kiitoksen hyvästä tiedottamisesta ansaitsevat julkisen sektorin liitot ja niiden lehdet. Mutta toki eroa sektoreiden välillä on myös oppilaitosten tiedottamisessa. Oppilaitoksen edustaja on käynyt 7 prosentilla työpaikoista esittelemässä Noste-toimintaa ja 13 prosentilla työpaikoista on neuvoteltu Nostetoimintaan osallistumisesta. Nämäkin toiminnot on hoidettu huomattavasti muita taajemmin julkisella sektorilla. Noste-ohjelmasta saatu tietoa % vastanneista työnantajalta oppilaitoksesta 5 6 14 10 13 26 julkinen yks.palv teollisuus muista tiedotusvälineistä 41 39 52 SAK:sta tai sen lehdestä 52 62 75 omasta liitosta tai liiton lehdestä 67 77 87 0 20 40 60 80 100
14 SAK Tutkimustieto 1/2006 Työyhteisön arvot Viime aikoina on puhuttu paljon yrityksen arvoista. Niinpä luottamushenkilöiltäkin tiedusteltiin, onko työpaikallasi (työorganisaatiossa) määritelty sen toimintaa koskevat arvot? Vastaajista 86 prosenttia osasi vastata kyllä tai ei, 14 prosenttia ei varmuudella tiennyt. Vastaajista 42 prosenttia oli sitä mieltä, että työpaikalle oli määritelty sen toimintaa koskevat arvot joko työnantajan toimesta yksipuolisesti (17 %) tai työntekijäpuolen kanssa yhdessä (24 %). Erot sektoreiden välillä ovat kuitenkin huomattavat. Julkisella sektorilla arvot oli määritelty lähes joka toiselle työpaikalle ja valtaosin siten, että työntekijäpuoli on päässyt osallistumaan. Yksityisillä palvelualoilla arvot oli määritelty 42 prosentille työpaikoista ja teollisuudessa 36 prosentille työpaikoista. molemmilla sektoreilla siten, että joka toisessa määrittelyprosessissa osallisena olivat myös työntekijät. Työpaikan arvot määritelty % työpaikoista KAIKKI 17 24 julkinen 10 38 yks.palv 21 21 teollisuus 18 18 0 10 20 30 40 50 60 Työpaikan arvot määritelty työnantajan toimesta Työpaikan arvot määritelty yhdessä työntekijäpuolen kanssa
SAK Tutkimustieto 1/2006 15 Henkilöstöraportointi ja ilmapiirikyselyt Vastaajilta kysyttiin myös, onko työpaikallasi (työorganisaatiossa) säännöllistä henkilöstöraportointia? Ja onko henkilöstön kokemuksia kartoitettu erillisillä ilmapiirikyselyillä tai muilla kyselyillä? Tulosten mukaan säännöllistä henkilöstöraportointia esiintyy joka kolmannella SAK:laisella työpaikalla. Selvästi eniten sitä on tehty julkisella sektorilla (55 prosentilla työpaikoista) ja vähiten teollisuudessa (21 prosentilla työpaikoista). Yksityisten palvelualojen prosentti on 32. Myös ilmapiirikartoituksia on tehty eniten julkisella sektorilla (90 prosentilla työpaikoista) ja vähiten teollisuudessa (64 prosentilla työpaikoista). Yksityisten palvelualojen prosentti on niinkin korkea kuin 80. Ilmapiirikartoitusten hyöty on vastaajien mielestä kuitenkin jäänyt varsin vähäiseksi. Vain 12 prosenttia vastaajista arvioi, että niiden tuloksia on hyödynnetty. Henkilöstöraportointia ja ilmapiirikartoituksia tehty % työpaikoista KAIKKI 32 74 julkinen 55 90 yks.palv 32 80 teollisuus 21 64 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ilmapiirikartoituksia Säännöllistä henkilöstöraportointia
SAK:n luottamusmiestiedustelu 2006 1 (2) tiedustelut: Erkki Laukkanen 020 7740164 ohje: täytä tyhjään kohtaan tai ympyröi numero 1. Taustatiedot a ammattiliittosi nimi on: b sähköpostiosoitteesi on: (vain tutkijan käyttöön) c ikäsi on vuotta d olet 1 mies 2 nainen 2. Työpaikkasi a henkilöstön kokonaismäärä on, joista b vakinaista kokoaikatyötä tekee henkilöä 3. Kuinka yhteistyö työpaikkasi johdon ja henkilöstön välillä on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut 4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa 5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) 1 ei ole seurannut 2 on seurannut, millaisia: 6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) 1 ei ole seurannut 2 on seurannut, millaisia: 7. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesi a työaika-asioiden hoidosta: b palkka-asioiden hoidosta: 8. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä? a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole 9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajausta a suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei ole b laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei ole c aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei ole d kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole 10. Onko työpaikallasi on ei ole en tiedä a henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat 1 2 3 b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3 c työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3 d työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3 e työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3 f tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3 g voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3
SAK:n luottamusmiestiedustelu 2006 2 (2) tiedustelut: Erkki Laukkanen 020 7740164 ohje: täytä tyhjään kohtaan tai ympyröi numero 11. Tupo-sopimuksen 2003-2004 (kohta 6.3) mukaan luottamusmiehellä on käyttöoikeus seuraaviin työpaikkasi järjestelmiin. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin: a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani b internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani c sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani 12. Oletko saanut tietoa aikuisten koulutustason kohottamiseen tähtäävästä Nosteohjelmasta (vastaa joka kohtaan) a omasta liitosta tai liiton lehdestä 1 olen saanut 2 en ole saanut b SAK:sta tai sen lehdistä 1 olen saanut 2 en ole saanut c muista tiedotusvälineistä 1 olen saanut 2 en ole saanut d oppilaitoksesta 1 olen saanut 2 en ole saanut e työnantajalta 1 olen saanut 2 en ole saanut 13. Onko työpaikallasi 30-59-vuotiaita työntekijöitä, joilla ei ole ammatillista tutkintoa 1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa 14. Onko työpaikallasi neuvoteltu Noste-ohjelman mukaiseen koulutukseen osallistumisesta 1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa 15. Onko jonkin oppilaitoksen edustaja käynyt esittelemässä työpaikallasi Nosteohjelmaa 1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa 16. Onko työpaikallasi (työorganisaatiossa) määritelty sen toimintaa koskevat arvot? 1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa 17. Jos arvot on määritelty, niin ovatko henkilöstön edustajat osallistuneet niiden laadintaan? 1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa 18. Onko työpaikallasi (työorganisaatiossa) säännöllistä henkilöstöraportointia (henkilöstötilinpäätös, osana yhteiskuntavastuun raporttia tms.)? 1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa 19. Onko työpaikallasi tehty ilmapiirikyselyjä tai muita kyselyitä, joilla on kartoitettu henkilöstön kokemuksia työstä ja työpaikan olosuhteista? 1 on 2 ei ole 3 en osaa sanoa 20. Jos kyselyitä on tehty, niin miten niiden tuloksia hyödynnetty työyhteisön kehittämistyössä? 1 hyvin 2 vaikea sanoa 3 huonosti Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinki puh. +358 20 774 000 fax +358 20 774 0225 www.sak.fi