PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

Eurofins Ahma Oy Projekti 10724 25.4.2019 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Osa I: Johdanto 2018 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III JOHDANTO VESISTÖTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2018 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO... 3 2. TARKKAILUVELVOITTEET... 3 2.1 YHDYSKUNTAJÄTEVEDENPUHDISTAMOT... 3 2.2 TEOLLISUUS... 3 2.3 TURVETUOTANTO... 5 2.4 HAJAKUORMITUS... 6 2.5 MUUT... 6 3. TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 7 4. SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 9 4.1 SÄÄ... 9 4.2 VIRTAAMA... 9 5. KUORMITUS... 11 5.1 TAAJAMAT JA TEOLLISUUS... 11 5.2 KAATOPAIKAT... 13 5.3 TURVETUOTANTO... 13 5.4 KOKONAISKUORMITUS... 14 VIITTEET... 16 Pohjakartat: Maanmittauslaitos 25.4.2019 Eurofins Ahma Oy Helena Puro Projektipäällikkö Yhteystiedot Oivaltajantie 10 60100 SEINÄJOKI p. 040-1333 800 Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi

1. JOHDANTO Pyhäjoen vesistöalueen voimassa oleva yhteistarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2012 2018 ja se sisältää kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 2011). Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään POPELY/314/07,00/2011 (22.6.2011) tehden siihen tarkennuksia sekä Kainuun ELY-keskus kalataloustarkkailusuunnitelman päätöksellään Dnro 664/5723 2011 (23.8.2011). Vesistötarkkailu sisältää vuosittain Pyhäjoen pääuoman ja Piipsanjoen intensiivisen tarkkailun sekä eräiden sivujokien pisteiden tarkkailun. Myös Pyhäjärven ja Haapajärven veden laadun tarkkailu on vuosittaista. Määrävuosina toteutetaan laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu sekä Pyhäjärven sedimenttitutkimukset, Pyhäjärven ja Haapajärven kasviplanktontarkkailu, Pyhäjoen pääuoman piilevä- ja pohjaeläintarkkailu, Haapajärven pohjaeläintarkkailu, kohdekuvaukset sekä Pyhäjärven kalojen raskasmetallipitoisuuden tarkkailu. Vuonna 2018 Pyhäjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailuun kuului veden laadun intensiivinen tarkkailu, Haapajärven ja Pyhäjärven tarkkailu, eräiden sivujokien ja Pyhäjoen pääuoman pisteiden alueellinen tarkkailu. Raportoinnissa hyödynnetään vuosittain myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatuloksia. Kalataloudellinen yhteistarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtäviä kalastustiedusteluja ja sähkökoekalastuksia sekä Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastuksia. Tarkkailuohjelman mukaisesti Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vesistö- ja kalataloustarkkailut raportoidaan yhdessä. Raportissa esitetään lisäksi mahdollisuuksien mukaan lyhyet yhteenvedot alueella toteutetuista erillistarkkailuista. 3 2. TARKKAILUVELVOITTEET 2.1 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Pyhäjoen yhteistarkkailuun kuuluu kuusi toiminnassa olevaa jätevedenpuhdistamoa sekä kaksi pienempää puhdistamoa. Vihannin jätevedenpuhdistamolta jätevedet on johdettu keväästä 2010 alkaen siirtoviemäriä pitkin Raaheen puhdistettavaksi. Haapaveden puhdistamon uudisosa otettiin käyttöön heinäkuussa 2014, vanhan osan saneeraus valmistui syksyllä 2015. Taulukossa 2-1 on esitetty jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuvelvoitteiden perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittajien sijainti on esitetty osan II Vesistötarkkailu liitteenä. 2.2 Teollisuus Pyhäjoen vesistöalueella on elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella sijaitsevat Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos ja Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden turvevoimalaitos. Valio Oy:n Haapaveden tehtaan jätevedet johdetaan Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Oulaisten jäähdyttämö on lopettanut toimintansa eikä se ole enää mukana yhteistarkkailussa. Tarkkailuvelvolliset teollisuuslaitokset sekä niiden velvoitteen perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt on esitetty taulukossa 2-2. Teollisuuslaitosten sijainti on esitetty osan II Vesistötarkkailu liitteenä.

Taulukko 2-1. Pyhäjoen vesistöalueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Pyhäjärven kaupunki Kärsämäen Vesihuolto Oy Haapaveden kaupunki Oulaisten kaupunki Pyhäjokisuun Vesi Oy Merijärven kunta Luvan nro ja antopäivä Lupaehdot PSY nro 86/07/2 BOD 7/ATU 17,5 mg/l, teho 90 % 18.9.2007 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % tavoitearvo: NH 4-N 6,0 mg/l, teho 80 % neljännesvuosikeskiarvona: VNa 888/2006 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % COD Cr 125 mg/l, teho 75 % PSAVI151/2015/1 BOD 7/ATU 17,5 mg/l, teho 90 % 23.11.2015 Kok.P 0,8 mg/l, teho 90 % puolivuosikeskiarvona VNa 888/2006 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % COD Cr 125 mg/l, teho 75 % PSY nro 67/08/2 BOD 7/ATU 15 mg/l, teho 95 % 2.6.2008 Kok.P 1,0 mg/l, teho 95 % PSY nro 29/05/2 NH 4-N (yli 12 C) 6,0 mg/l, teho 80 % Kiintoaine 25 mg/l, teho 90 % COD Cr 80 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona kaikki muut paitsi NH 4-N puolivuosikeskiarvona BOD 7/ATU 17,5 mg/l, teho 90 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona 2.6.2005 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % COD Cr 125 mg/l, teho 75 % VNa 888/2006 PPO-2008-Y-422-111 9.12.2009 VNp 888/2006 Vattukylän koulun Ouvy 1192 A 171/29 jv-puhdistamo 10.3.1993 Haapaveden ympäristöjaos 15.4.93 Mieluskylän koulun jvpuhdistamo BOD 7/ATU 17,5 mg/l, teho 90 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % COD Cr 125 mg/l, teho 75 % PSAVI nro 183/2016/1 BOD 7/ATU 20 mg/l, teho 80 % 31.12.2016 1.2.2019 lähtien 15 mg/l, teho 90 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 80 % 1.2.2019 lähtien 0,8 mg/l, teho 90 % vuosikeskiarvona Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % VNa 888/2006 COD Cr 125 mg/l, teho 75 % PPO-2006-Y-432-111 vuosikeskiarvona 3.4.2007 Kok.P 1,5 mg/l, teho 80 % BOD 7/ATU 40 mg/l, teho 80 % 4 Puhdistamotyyppi* RS BR JS RS RS BR BR BR

Taulukko 2-2. Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten teollisuuslaitosten lupapäätökset. Kuormittaja Lupapäätös Valio Oy Haapavesi, lauhdevedet PSAVI 126/2013/1, 18.12.3013 Pyhäsalmi Mine Oy, PSY 86/07/2, 18.9.2007 Pyhäsalmen kaivos Kanteleen Voima Oy, PSY 58/01/2, 29.11.2001 Haapaveden voimalaitos VHO 03/013/3, 4.7.2003 KHO 3043/1/03, 23.11.2005 PSAVI/317/04.08/2010 16.12.2016 5 2.3 Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2018 kaikkiaan 25 turvetuotantoaluetta, joista 18 oli tarkkailussa. Tuotannossa olevaa pinta-alaa oli 1356 ha, eli edellisvuotta selvästi enemmän. Kuntoonpanossa oli 164 ha ja poistuneita alueita142 ha. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteistä. Turvetuotantoalueiden voimassaolevat lupapäätökset on esitetty taulukossa 2-3.

Taulukko 2-3. Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten turvetuotantoalueiden lupapäätökset. Suon nimi Tuotaja Kunta Lupapäätös Ahmaneva Vapo Oy Vihanti PSAVI/165/04.08/2012 Haaponeva Vapo Oy Haapavesi PSY 3707/2, 2.7.2007 Iso-Lamminneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 74/09/2, 30.9.2009 Kivineva Vapo Oy Kärsämäki PSY 70/06/2, 1.9.06 Kaatiaisneva Vapo Oy Kärsämäki PSAVI 96/2016/1, 28.6.2016 Kuljunneva Vapo Oy Haapavesi PSY 25/08/2 21.2.08 Kuuhkamonneva Vapo Oy Vihanti PSY 16/07/2, 2.2.07** Märsynneva Vapo Oy Vihanti PSY/50/09/2, 26.5.2009 Piipsanneva (osa) Vapo Oy Haapavesi PSAVI/54/2015/1, 13.05.2015 Porkanneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 39/07/2 2.4.2007 VHO 07/0600/3 8.10.2007 KHO taltio 327, 22.2.2008** Puutionneva Vapo Oy Haapavesi PSY 98/07/2, 7.12.2007 PSAVI 2/11/1, 28.1.2011 Siloneva Vapo Oy Kärsämäki PSAVI 119/2014/1, 11.11.2014 Verkaneva Vapo Oy Vihanti/Oulainen PSAVI 53/10/1, 22.6.2010 PSAVI 111/2016/1, 13.7.2016 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy Pyhäjärvi PSAVI 23/11/1, 27.4.2011 Äijönneva Vapo Oy Haapavesi/Oulainen PSY 31/05/2 21.6.05 Lehtoneva Turveruukki Kärsämäki PSAVI/117/2014/1, 11.11.2014 VHO/16/0240/1, 1.6.2016 Jahtavisneva Megaturve Oy Merijärvi 100/03/1, 13.11.03* Marjaneva Megaturve Oy Kalajoki 52/03/2, 16.10.03* Kärsämäenneva AP-Peat Oy Kärsämäki PSY 33/07/2 22.3.07 konkurssipesä KHO 326, 22.2.2008 Palaneva Tmi Hämäläinen Vihanti PSY 95/06/2, 4.12.2006* Ilkanneva Kanteleen Voima Oy Haapavesi/Kärsämäki PSAVI 119/11/1, 30.11.2011 Veneneva Kanteleen Voima Oy Haapavesi/Kärsämäki PSAVI/114/10/1, 7.12.2010 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy Pyhäjärvi PSY 5/09/2 13.1.2009 * Lupa VHO:n käsittelyssä ** Käsittelyssä AVI:ssa 6 2.4 Hajakuormitus Silloinen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on alueensa kuntien kunnanhallituksille osoittamalla kirjeellään (22.8.1995) esittänyt, että kunnat kuntien ympäristönsuojeluhallintolain 6 3 lainkohdan perusteella osallistuisivat alueensa vesistön yhteistarkkailuun hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. Pyhäjoen vesistöalueen kaikki kunnat ovat suhtautuneet myönteisesti vesistöjen tilan tarkkailuun osallistumiseen hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. 2.5 Muut Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 68/74/1, 21.8.1974 myöntänyt vesihallitukselle luvan Piipsjärven säännöstelyyn. Päätökseen sisältyy velvoite tarkkailla rakentamisen ja säännöstelyn vaikutusta alapuolisen vesistön kala- ja rapukantaan maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesihallitus pyysi kirjeessään 16.12.1982 maa- ja metsätalousministeriöltä vapautusta Piipsjärven alapuolisen vesistön kala- ja rapukannan tarkkailusta ja esitti, että vaikutusten seurantaa jatketaan veden

laadun tarkkailuna. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi esityksen kirjeellään 4.11.1983. Hankkeen nykyinen luvanhaltija on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 7 3. TARKKAILUALUEEN KUVAUS Pyhäjoki alkaa Pyhäjärven kaupungin alueella sijaitsevasta Pyhäjärvestä. Joki virtaa Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten ja Merijärven kautta kaakko - luodesuunnassa laskien Perämereen Pyhäjoen kunnan alueella. Kärsämäen taajaman yläpuolella pääuomaan laskee idästä Kärsämäenjoki, joka alkaa Kärsämäen kunnan itäosissa sijaitsevilta soilta ja pikkujärvistä. Pyhäjoen toinen huomattava lisäjuoksu, Piipsanjoki, yhtyy pääuomaan Oulaisten kaupungin alueella. Pyhäjoen pituus Pyhäjärvestä Perämereen on 162 km ja korkeusero 140 m. Valuma-alueen koko jokisuulla on 3 712 km 2 ja järvisyys 5,2 % (Ekholm 1993). Pyhäjoen vesistöalueella on pinta-alaltaan yli 0,01 km 2 :n järviä kaikkiaan 143 kpl. Järvien kokonaispinta-ala on 189 km 2. Vesistöalueen suurin ja merkittävin järviallas on vesistön latvoilla sijaitseva Pyhäjärvi, jonka kokonaispinta-ala on 126 km 2. Pyhäjoen keski- ja yläosan vesistöjärjestelyt on toteutettu 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa, jolloin aloitettiin Pyhäjärven ja Haapajärven säännöstely sekä toteutettiin Kärsämäenjoen, Viirelänojan ja Piipsanojan perkaus. Pyhäjoen yläosaan on rakennettu kolme vesivoimalaitosta (Venetpalo, Kalliokoski, Vesikoski). Lisäksi Haapajärven alapuolella sijaitsee Haapakosken voimalaitos. Koskiensuojelulain (23.1.1987/35) perusteella Pyhäjoen alaosa Haapakosken alapuolelle asti on rauhoitettu voimalaitosrakentamiselta. Pyhäjoen latvalla sijaitseva Pyhäjärvi on laadultaan jokseenkin kirkasvetinen ja niukkaravinteinen. Hyvälaatuisella Pyhäjärven vedellä on olennainen vaikutus Pyhäjoen veden laatuun etenkin alivirtaamakausina. Pyhäjärven ja Haapajärven välisellä jokiosuudella Pyhäjoen veden ravinne- ja erityisesti humuspitoisuus kasvaa kuitenkin voimakkaasti humuspitoisista ja ravinteikkaista sivu-uomista tulevien vesien vaikutuksesta. Osaltaan ravinnepitoisuuksia nostaa jokeen kohdistuva taajamien, elintarviketeollisuuden ja turvetuotannon kuormitus. Haapajärven alapuolella veden ravinnepitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan ja laskevat jonkin verran jokisuulle mentäessä. Joen keskiosalla sijaitseva Haapajärvi on luonteeltaan rehevä läpivirtausjärvi. Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien johtaminen Haapajärveen aiheuttaa järven jäätymisen viivästymistä ja järvellä voi olla laajoja sula-alueita talvellakin. Jäähdytysvesienjohtamisen vuoksi myös Haapajärven alapuolisella Pyhäjoella on ajoittain tavallista suurempia sula-alueita.

8 Kuva 3-1. Pyhäjoen valuma-alueen pintavesien ekologinen tila. Vesikartta 2013 SYKE Ekologinen tila kuvaa sitä, kuinka lähellä luonnontilaisten vesien vertailuoloja tarkasteltavan pintavesimuodostuman eliöstö, kasvillisuus ja levä ovat. Tilaa arvioitaessa otetaan huomioon myös veden laatu ja hydrologiset ja morfologiset ominaisuudet. Pyhäjärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi Junttiselkää lukuun ottamatta. Junttiselän ekologinen tila on tyydyttävä. Pyhäjoen pääuoman ekologien tila (ylä-, keski- ja alaosa) on tyydyttävä. Pyhäjoen sivujoista Kärsämäenjoen ja Piipsanjoen tila on luokiteltu välttäväksi. Kärsämäenjoen yläosalla Sydänojan tila on hyvä, Luomajoen tyydyttävä ja Vuohtojoen välttävä. Tyydyttävässä tilassa ovat Myllyoja, Pirnesoja ja Hiito-oja. Mäyränoja ja Vihanninjoki ovat luokiteltu voimakkaasti muutetuiksi ja niiden ekologinen tila on huono. Pyhäjoen valuma-alueen järvistä Parkkimanjärven tila on hyvä, Komujärven, Iso Vatjusjärven, Pienen Vatjusjärven, Haapajärven, Pirnesjärven, Ainalin, Suojärven ja Piipsanjärven tila on tyydyttävä sekä Osmangin tila välttävä (SYKE, Vesikartta 2013, Laine ym. 2016). Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä. Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä tila ja hyvää huonompi tila. Pyhäjoen vesistöalueella pääuoman, Pyhäjärven, Komujärven ja Iso Vatjusjärven kemiallinen tila on hyvä ja muiden vesimuodostumien osalta hyvää huonompi. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan toimenpiteiden vaikutuksia. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden

vuoden jaksoissa. Suomen ensimmäisissä vuoteen 2015 ulottuvissa vesienhoitosuunnitelmissa asetettiin yleistavoitteeksi vesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Valtakunnallisen vesienhoidon toteutusohjelman toimenpiteiden toteutusta seurataan seurantajärjestelmän mukaisesti. Ensimmäisellä suunnittelukierroksella luokitelluista Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen pintavesimuodostumista (yht 264 kpl) 51:lle asetettiin hyvän ekologisen tilan tavoite vuoteen 2015. Uusimman luokittelun (SYKE, Vesikartta 2013, Laine ym. 2016) pohjalta vaikuttaa siltä, että näistä 34 ei saavuttanut tuolloin tavoitetta. Muutokset edelliseen, vuonna 2008 tehtyyn luokitukseen ovat vähäisiä, koska monet vesien tilaa parantavat toimenpiteet olivat käynnistymässä vasta hoitokauden loppupuolella ja vesistöjen toipuminen voi viedä hyvinkin pitkän ajan. Konkreettisten toimien toteutuksessa on tapahtunut ensimmäisellä vesienhoitokaudella myönteistä kehitystä, mutta vesienhoidon aikataulusta ollaan tästä huolimatta yleisesti ottaen myöhässä. Ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisiä ovat erityisesti Oulujoen-Iijoen eteläisen osa-alueen intensiivisen maatalouden kuormittamat, mutta myös muut hajakuormituksen ja ihmistoimintojen muuttamat vesimuodostumat sekä maaperästä aiheutuva happamuus (Laine ym. 2016). 9 4. SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Sää Vuosi 2018 oli Haapavedellä keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Vuoden keskilämpötila oli 3,8 (ºC) ja kokonaissademäärä 377 mm. Pitkän ajan (1981 2010) vastaavat keskiarvot ovat 2,5 ºC ja 527 mm. Helmikuussa, touko-elokuussa ja marras-joulukuussa kuukausikohtainen sademäärä oli Haapavedellä keskimääräistä selvästi pienempi. Ainoastaan huhtikuu oli vuonna 2018 selvästi sateisempi kuin pitkänajan keskiverto huhtikuu (Kuva 4-1). Vuoden 2018 keskilämpötila Haapavedellä oli 3,8 ºC, eli 1,3 astetta korkeampi kuin pitkän ajan (1981 2010) keskiarvo (2,5 ºC). Talvikuukausista tammikuu, marraskuu ja joulukuu olivat noin 3 astetta lämpimämpiä kuin tavanomaisesti. Toukokuu ja heinäkuu olivat jopa 4 ºC pitkänajankeskiarvoa lämpimämpiä Kuva 4-1). Kuva 4-1. Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Haapavedellä vuonna 2018 sekä vertailujaksolla 1981 2010 keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos. 4.2 Virtaama Pyhäjoen keskivirtaamat vuonna 2018 olivat kutakuinkin samalla tasolla vuosien 1981 2010 keskimääräisten lukemien kanssa. Kevättulvahuippu oli vuonna 2018 tavanomaista voimakkaampi mutta

keskimääräistä lyhyempi. Huippuvirtaama Pyhäjoella havaittiin 27.-28.4.2018, jolloin Tolpankoskella virtaama oli 307 m 3 /s ja Haapakoskella 150 m 3 /s. Huhtikuun keskivirtaama Tolpankoskella oli n. 30 m³/s suurempi kuin keskimääräisen kevättulvan aikana viimeisten 30 vuosikymmenen aikana (Kuvat 4-2 ja 4-3). m³/s Virtaamat 2018 350 300 250 200 150 100 50 0 1.1. 11.1. 21.1. 31.1. 10.2. 20.2. 2.3. 12.3. 22.3. 1.4. 11.4. 21.4. 1.5. 11.5. 21.5. 31.5. 10.6. 20.6. 30.6. 10.7. 20.7. 30.7. 9.8. 19.8. 29.8. 8.9. 18.9. 28.9. 8.10. 18.10. 28.10. 7.11. 17.11. 27.11. 7.12. 17.12. 27.12. Pyhäjärvi - Luusua Pyhäj. 1981-2010 ka Haapakoski Haapak. 1981-2010 ka Tolpankoski Tolpank. 1981-2010 ka 10 Kuva 4-2. m³/s 120 Vuorokausivirtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskella ja Tolpankoskella vuonna 2018. Virtaama 100 80 60 40 20 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Pyhäjärvi luusua Haapakoski Tolpankoski Pyhäj. luusua ka 81-10 Haapak. ka 81-10 Tolpank. ka 81-10 Kuva 4-3. Virtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskessa ja Tolpankoskessa kuukausikeskiarvoina vuonna 2018 (pylväät) ja vertailujaksolla 1981 2010 keskimäärin (viivat) (Lähde: Hertta-tietokanta).

Kuvassa 4-4 on havainnollistettu virtaaman lisääntymistä eri jokiosuuksilla vuonna 2018. Pyhäjärvestä juoksutettu vesi muodosti keskimäärin noin 21 % koko Pyhäjoen virtaamasta alajuoksulla. Huhtitoukokuussa juoksutusten osuus oli pienin (5-7 %), kun taas elokuussa sen osuus oli suurimmillaan noin 34 %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 11 Kuva 4-4. Pyhäjärven luusuan, Haapakosken ja Tolpankosken virtaamien osuudet Pyhäjoen kokonaisvirtaamasta kuukausittain vuonna 2018. 5. KUORMITUS Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailujen tulokset on raportoitu erikseen. Kuntien ja teollisuuden tarkkailujen tulokset on raportoitu Pyhäjoen yhteistarkkailun kuormitustarkkailuraportissa (Eurofins Ahma Oy 2019c), turvetuotannon kuormitukset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2019a), Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2019b) ja kaatopaikkojen tarkkailujen tulokset omissa erillisissä raporteissaan (Eurofins Ahma Oy 2019 a-b, Pöyry Finland Oy 2019c-d). 5.1 Taajamat ja teollisuus Pyhäjärvi luusua Haapakoski Tolpankoski Taulukossa 5-1 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden, kaivostoiminnan ja turvetuotannon kuormitus. Vuonna 2018 edellisten yhteenlaskettu keskimääräinen kuormitus Pyhäjoen vesistöalueella oli 59 kg/d happea kuluttavia aineita (BOD 7 ), 4,8 kg/d fosforia, 210 kg/d typpeä ja 246 kg/d kiintoainetta. Kuormitus suureni jonkin verran edellisvuodesta muiden kuormittajien osalta paitsi typen, jonka kuormitus oli edellisvuotta hieman pienempää. Kuormitukset eivät sisällä turvetuotannon (netto)kuormitusta, vaan taulukossa on esitetty bruttokuormitukset. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jätevedestä tutkitaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisäksi metalli, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet (taulukko 5-2).

Taulukko 5-1. Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden, kaivostoiminnan ja turvetuotannon bruttokuormitus vuonna 2018 sekä kuormitus yhteensä vuosina 2011 2017. Kuormitus kg/d Kuormittaja BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine Purkuvesistö Pyhäjärvi 1 38 2,2 47 73 Pyhäjärvi Kärsämäki 1 1,8 0,1 10 7,3 Pyhäjoki Haapavesi 1 6,2 0,7 23 5,6 Pyhäjoki Oulainen 1 9,0 0,7 58 15 Pyhäjoki Pyhäjoki 1 2,8 0,2 14 7,0 Pyhäjoki Merijärvi 1 0,5 0,02 3,8 1,4 Talusoja Yhteensä 58 4 153 109 Valio Oy 0,5 0,01 0,3 Haapajärvi Kanteleen Voima Oy 0,02 0,4 1,9 Haapajärvi Pyhäsalmi Mine Oy 35 43 Pyhäjärvi Turvetuotanto 0,72 21,2 91,9 Yhteensä 2018 58,5 4,75 209,9 245,8 2017 36,2 3,29 227,1 217,6 2016 33 4,4 234 297 2015 41 5,0 212 212 2014 37 4,5 234 134 2013 26 5,8 219 124 2012 47 4,6 226 148 2011 68 7,1 252 277 1 Puhdistamon kokonaisteho (ohitukset mukana) 12 Taulukko 5-2. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen kuormitus vuosina 2011 2018. Vuosi Kiintoaine t/a COD Mn t/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a SO 4 t/a Cl t/a 2011 6,6 5,2 2,2 21 25 1,4 2012 2,9 2,9 19 263 17 1,0 2013 2,4 2,8 19 213 8 0,7 2014 2,8 3,0 16 234 29 1,0 2015 1,7 3,0 12 146 7,2 0,7 2016 1,8 2,1 10 148 12 0,7 2017 1,0 2,4 10 145 5,5 0,6 2018 0,7 1,6 6,7 132 5,4 0,6 Kaivosteollisuutta Pyhäjoen vesistöalueella harjoittaa Pyhäsalmi Mine Oy, jolla on toiminnassa Pyhäsalmen kaivos. Pyhäsalmen kaivoksella tarkkaillaan kiintoaineen, happea kuluttavan aineen (COD Cr ), typpiyhdisteiden sekä sulfaatin ja metallien kuormitusta. Myös kaivoksen fosfaattifosforikuormitusta tarkkailtiin vuosina 2008 2010, mutta koska pitoisuudet olivat alle määritysrajan, ei fosfaattia enää määritetä. Vuonna 2018 kuormitukset olivat viime vuosien keskimääräisiä kuormituksia pienempiä muutoin paitsi kuparin ja COD Cr :n osalta (taulukko 5-3). Vesinäytteiden määritysmenetelmät muuttuivat vuonna 2014 useamman parametrin osalta ja tämä vaikutti etenkin kuparin ja sinkin kuormitusarvioihin.

Taulukko 5-3. Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen kuormitus vuosina 2011 2018. (Vuoden 2014 osalta suluissa vanhan menetelmän mukaiset tulokset.) Tarkkailuvuosi Kiinto aine t/a Ca SO 4 Cu Zn Fe COD Cr Cd Kok.N t/a t/a kg/a kg/a kg/a t/a kg/a t/a 2011 55 3 558 8 850 238 2 147 16 625 331 5,2 27 2012 14 4 848 12 082 246 2 299 11 543 599 5,7 23 2013 12 3 974 9 602 178 993 5 927 598 1,9 13 2014 17 3 793 9 856 80 (186) 795 (906) 8 987 640 1,9 13 2015 16 3 999 11 749 62 969 6 758 596 2,0 17 2016 13 3 726 9 173 41 404 4 355 465 1,0 13 2017 26 4 082 9 428 48 967 10 724 434 3,0 13 2018 16 3 837 8 897 54 860 7 107 480 2,8 13 5.2 Kaatopaikat Pyhäjoen vesistöalueella ei ole enää toiminnassa olevia kaatopaikkoja. Suljettujen kaatopaikkojen (Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi ja Oulainen) päästöjä tarkkailtiin jälkihoitovaiheen tarkkailuna voimassaolevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailut on raportoitu erikseen (Eurofins Ahma Oy 2019ab, Pöyry Finland Oy 2019b-c) Kaatopaikoilla ei ole mitattu virtaamia enää sulkemisen jälkeen. Kärsämäen ja Oulaisten mittapadot olivat vuonna 2018 näytteenottohetkinä kuivia tai virtaamia ei muuten mitattu ja näin ollen kuormituksia ei voitu luotettavasti määrittää. Pyhäjärven ja Haapaveden kaatopaikkojen kuormitukset olivat melko pieniä. 5.3 Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2018 kaikkiaan 25 turvetuotantosuota, joista 18 oli tarkkailussa. Tuotannossa olevaa pinta-alaa oli 1356 ha. Kuntoonpanossa oli 164 ha ja poistuneita alueita 142 ha. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteistä. Turvetuotannon kuormitustarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella keskitetysti. Osa soista oli päästötarkkailun piirissä (jatkuvatoiminen virtaaman mittaus ja näytteenotto) ja muille tuotantosoille kuormitukset laskettiin tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tulokset turvetuotannon kuormitustarkkailusta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella v. 2018 on esitetty erillisessä raportissa (Pöyry Finland Oy 2019a). Turvetuotannon kuormitus on esitetty taulukossa 5-4. Turvetuotannon vuoden 2018 bruttokuormitus oli noin 157 tonnia orgaanista ainetta, 0,3 tonnia fosforia, 8 tonnia typpeä ja 34 t kiintoainetta. Kuormitus oli edellisvuotta pienempää. Turvetuotannon vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Taulukko 5-4. Turvetuotannon kuormitus Pyhäjoen valuma-alueella vuosina 2011 2018 (pinta-ala sisältää tuotannossa ja tuotantokunnossa olevan sekä käytöstä samana vuonna poistuneen turvetuotantopinta-alan). Vuosi Pinta-ala Bruttokuormitus, t/a ha COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine 2011 3 584 319 0,9 21 105 2012 3 483 628 1,4 35 175 2013 3 342 415 1,2 24 173 2014 3 255 384 0,8 22 129 2015 2 572 513 0,8 25 114 2016 2 227 325 0,6 17 87 2017 1 776 207 0,3 9 32 2018 1 734 157 0,3 8 34 13

5.4 Kokonaiskuormitus Viimeisin Pyhäjoen vesistöalueen hajakuormitusselvitys on esitetty ympäristöhallinnon Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2019-2021 (Laine ym 2016). Vesienhoitosuunnitelman mukaan suurin osa vesienhoitoalueen pintavesiin kohdistuvasta kuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Muita kuormituslähteitä ovat haja-asutus, taajama- ja muilta rakennetuilta alueilta tuleva hulevesi, ilman kautta kulkeutuva laskeuma sekä vesistöjä pistemäisesti kuormittavat toiminnot, kuten kaivostuotanto, teollisuus, jätevedenpuhdistamot, turvetuotanto ja kalankasvatus. Ravinteiden ainevirtaamat riippuvat voimakkaasti hydrologisista oloista, koska suurin osa vesienhoitoalueen kokonaisainevirtaamasta on peräisin hajakuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta. Runsassateisina vuosina ravinteiden huuhtoutuminen on kaksin-, jopa kolminkertaista vähäsateisiin vuosiin verrattuna. Kiintoainehuuhtoumissa ero on vieläkin suurempi. Koko vesienhoitoalueella fosforin ainevirtaamasta (keskimäärin 650 tn/v) yli 40 % on peräisin luonnonhuuhtoumasta ja noin 4 % laskeumasta. Ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta (360 tn/v) yli 70 % on mallien perusteella peräisin maataloudesta. Muuta merkittävää kuormitusta tulee metsätaloudesta, haja-asutuksesta sekä eri pistekuormituslähteistä. Ilman kautta tulevaa fosforin laskeumaa ei ole huomioitu kuormitusarviossa, koska siitä osa on luontaista ja osa tulee kaukokulkeumana. Luonnonhuuhtouman osuus typen ainevirtaamasta (yhteensä keskimäärin 13 840 tn/v) on lähes 60 % ja laskeuman osuus noin 7 %. Noin 70 % ihmisen aiheuttamasta typpikuormituksesta (5 130 tn/v) on mallien perusteella peräisin maataloudesta. Muuta merkittävää typpikuormitusta tulee metsätaloudesta ja eri pistekuormituslähteistä. Ilman kautta tulevaa typen laskeumaa ei ole huomioitu kuormitusarviossa, koska siitä osa on luontaista ja osa tulee kaukokulkeumana. 14 Kuva 5-1. Ihmistoiminnasta aiheutuva kokonaisfosforin keskimääräinen vuosittainen haja- ja pistekuormitus Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella. Pistekuormitus perustuu vuosijaksoon 2006 2012, minkä vuoksi Iin, Ervastinrannan ja Leton jätevedenpuhdistamot näkyvät vielä kartalla. Ne ovat lopettaneet toimintansa Oulun Taskilaan johtavan siirtoviemärin valmistuttua.

15 Kuva 5.2. Ihmistoiminnasta aiheutuva kokonaistypen keskimääräinen vuosittainen haja- ja pistekuormitus Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella. Pistekuormitus perustuu vuosijaksoon 2006 2012, minkä vuoksi Iin, Ervastinrannan ja Leton jätevedenpuhdistamot näkyvät vielä kartalla. Ne ovat lopettaneet toimintansa Oulun Taskilaan johtavan siirtoviemärin valmistuttua.

VIITTEET Eurofins Ahma Oy 2019a. Haapaveden suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailun raportti vuodelta 2018. Eurofins Ahma Oy 2019b. Oulaisten kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailuraportti vuodelta 2018. Eurofins Ahma Oy 2019c.. Käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset vuodelta 2017. Moniste. Eurofins Ahma Oy. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. 16 Laine, A. Ekholm-Peltonen, M., Heikkinen M., Moilanen, E., Kangaskokko, J., Nuorimo, El., Rintala, J., Tertsunen, J., Torvinen, S., Tuohino, J. & Virtanen K. 2016 Vesien tila hyväksi yhdessä. Oulujoen-Iijone vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 76/2016. Pöyry Finland Oy. 2011. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2012 2018. Moniste. Pöyry Finland Oy 2019a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2018. Luonnos. Pöyry Finland Oy 2019b. Pyhäjoen turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2018. Luonnos. Pöyry Finland Oy 2019c. Kärsämäen kunnan jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu v. 2018. Pöyry Finland Oy 2019d. Pyhäjärven kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna 2018.