TUTKIMUS MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OSALLISTUMISESTA KOULUN KERHOTOIMINTAAN KAJAANIN PERUSOPETUKSESSA 2012

1 TUTKIMUS MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OSALLISTUMISESTA KOULUN KERHOTOIMINTAAN KAJAANIN PERUSOPETUKSESSA 2012 Tutkimuksen on toteuttanut Valmis Valmennukset Ay syksyllä 2012, Kerhotoiminnan kehittäminen suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämiseksi hankkeen toimesta. Lisätietoja tutkimuksesta antavat Miia Juntunen 040 768 9405 ja Suvi Juntunen 044 994 5987

2 Työn tekijä: Valmis Valmennukset Ay Sivumäärä 28 Työn nimi: Tutkimus maahanmuuttajaoppilaiden osallistumisesta koulun kerhotoimintaan Kajaanin perusopetuksessa 2012 Työn tilaaja: Kerhotoiminnan kehittäminen suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämiseksi -hanke Kerhotoiminnan kehittäminen suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämiseksi -hankkeen tavoite on Kajaanin perusopetuksessa maahanmuuttajataustaisten lasten määrän lisääminen kerhotoiminnassa ja suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen kerhotoiminnassa erilaisia toimintamalleja kehittäen, yhteistyössä paikallisten ja alueellisten yhteistyöverkostojen kanssa. Lähtötilanne ja - olettamus olivat, että Kajaanin perusopetuksen kerhotoimintaa on kaikilla Kajaanin kouluilla, mutta maahanmuuttajaoppilaiden osallistuminen kerhoihin on todella vähäistä. Hankkeessa pyritään siihen, että kerhotoiminta kohtaa yhdenvertaisesti kaikki perusopetuksen oppilaat. Hanke toivoi tutkimusta, joka selvittäisi nykytilaa ja toiveita maahanmuuttajaoppilaiden osallistumista kerhotoimintaan, sekä sen haasteita ja onnistumisia. Tutkimuksen toteutti suomussalmelainen kotoutumista edistäviä palveluja tuottava yritys, Valmis Valmennukset Ay. Tutkimuksen tavoite oli nostaa esille maahanmuuttajaoppilaiden toiveita ja ideoita kerhoista, sekä selvittää syytä tämän hetkiseen vähäiseen osallistumiseen. Tutkimuksen rakenteellisempi tavoite oli tuottaa uutta hyödyllistä tietoa Kajaanin perusopetukselle sekä paikallistason toimijoille Kajaanissa. Tutkimuksen tulokset pyritään hyödyntämään jatkotoimenpiteinä kerhotoiminnan kehittämiseksi. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin Kajaanin perusopetuksen maahanmuuttajaoppilaille 12 koululla. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat olivat vuosiluokilta 1.- 9. sekä valmistavasta opetuksesta. Tutkimus sisälsi myös osuuden, jossa valikoidut eri ammattiryhmiä edustavat maahanmuuttajalasten kanssa töitä tekevät aikuiset kertoivat ajatuksiaan koulun kerhotoiminnan kehittämisestä maahanmuuttajaoppilaiden osallistamisen näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin oppilailta kyselylomakkeella, joka sisälsi neljä kysymystä alakysymyksineen. Alakysymykset sisälsivät kaksi kysymystä valmiine vastausvaihtoehtoineen sekä seitsemän kappaletta avoimia kysymyksiä. Lomakkeella haastateltiin 115 oppilasta. Tutkimusaineisto sivukohderyhmältä kerättiin viideltä aikuiselta haastattelemalla heitä lomaketta apuna käyttäen. Aikuisille suunnattu lomake sisälsi seitsemän avointa kysymystä. Aikuiset olivat eri ammattiryhmien edustajia koulujen henkilöstöstä. Haastatellut aikuiset olivat neljältä eri koululta. He edustivat luokanopettajia, nuorisotyöntekijöitä, koulunkäynninohjaajia sekä kerho-ohjaajia. Aineisto kerättiin 14.9.2012-5.10.2012 välisenä aikana. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 29.10.2012. Tutkimuksen johtopäätökset olivat: Kerhojen organisointi kouluilla ja yleisellä tasolla vaatii näkyväksi tekemistä Kerhotoiminnan markkinointia pitää tehostaa, selkiyttää ja johdonmukaistaa Monikulttuuristen kerhojen ohjaaminen voi vaatia suuremman ohjaajaresurssin Tutkimuksen johtopäätösten myötä alkavat jatkotoimenpiteet aloitettiin 1.11.2012.

3 Sisältö 1. Tutkimuksen taustaa... 4 2. Taustaoletusten määrittäminen... 5 3. Tutkimuksen ongelmat... 5 4. Käsitteiden määritteet... 6 5. Toimintatapojen valitseminen... 7 6. Aineiston kerääminen... 8 6.1 Aineiston kerääminen... 8 6.2. Tutkimuksen aikataulu... 9 7. Aineiston analyysi... 10 7.1. Maahanmuuttajaoppilaiden tutkimustulosten analysointi... 10 7.2. Maahanmuuttajaoppilaiden kanssa työskentelevien aikuisten tutkimustulosten analysointi... 16 8. Huomioita tutkimuksen toteutuksessa... 19 8.1. Haasteelliset tilanteet tutkimuksen toteutuksessa... 19 8.2. Positiiviset huomiot tutkimuksen toteutuksessa... 20 9. Johtopäätökset... 21 10. Jatkotoimenpiteet... 22 LÄHTEET... 24 LIITTEET... 25

4 1. Tutkimuksen taustaa Kerhotoiminnan kehittäminen suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämiseksi - hankkeen tavoite on Kajaanin perusopetuksessa maahanmuuttajataustaisten lasten määrän lisääminen kerhotoiminnassa ja suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen kerhotoiminnassa erilaisia toimintamalleja kehittäen, yhteistyössä paikallisten ja alueellisten yhteistyöverkostojen kanssa. Kajaanin kaupunki oli mukana jo ensimmäisten kuntien joukossa Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmassa 2007 lähtien. Kajaanin kaupungin perusopetuksessa on 4,5 % maahanmuuttajataustaista oppilasta. Perusopetuksen kerhotoimintaa on kaikilla kouluilla, mutta maahanmuuttajaoppilaiden osallistuminen on todella vähäistä. Hankkeessa halutaan, että kerhotoiminta kohtaa yhdenvertaisesti kaikki perusopetuksen oppilaat. Tämä asettaa kerhoon ohjaukselle ja asiaa koskevalle neuvonnalle sellaisia haasteita, ettei olemassa oleva järjestelmä kykene siihen vastaamaan. Hankkeessa pyritään löytämään nimenomaan Kajaanin kaupunkiin sopivan tukijärjestelyn, joka vaatii lisää henkilöresurssia. Myös kerhojen sisältöihin tullaan lisäämään monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistämisen elementtejä. Tarkoituksena on kehittää kerhomalli, jolla edistetään erityisesti nimenomaisia tavoitteita. Hanke päätti tutkia tarkemmin maahanmuuttajataustaisen oppilaiden ajatuksia kerhoista ja niihin osallistumisesta edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kerhojen todellisen kohderyhmän mielipiteiden ja ajatusten nostaminen esille on ensiarvoisen tärkeää, kun halutaan kehittää matalan kynnyksen kerhomalli, johon kaikilla oppilailla on tasavertainen mahdollisuus osallistua. Tutkimuksen toteuttajaksi valikoitui Valmis Valmennukset Ay, joka tuottaa Kainuun alueella maahanmuuttajille kotouttavia palveluita, sekä asiantuntijapalveluita kuten tutkimuksia. Valmis Valmennukset Ay:llä on aiempaa kokemusta perusopetuksen kerhotoiminnan kehittämisestä sekä aitoa kiinnostusta kehittää lasten ja nuorten elinoloja, joihin kerhotoiminta pystyy parhaimmillaan luomaan turvallisuutta ja tasavertaisuutta tarjoavan elementin. Tutkimuksen tavoite oli nostaa esille maahanmuuttajaoppilaiden toiveita ja ideoita kerhoista, sekä selvittää syytä tämän hetkiseen vähäiseen osallistumiseen. Tutkimuksen rakenteellisempi tavoite oli tuottaa uutta hyödyllistä tietoa Kajaanin perusopetukselle sekä paikallistason toimijoille Kajaanissa. Tutkimuksen tulokset pyritään hyödyntämään jatkotoimenpiteinä kerhotoiminnan kehittämiseksi. Tutkimustulosten oli tarkoitus tuottaa monipuolista ja aitoa tietoa, jolla monikulttuurista kerhotoimintaa voidaan lähteä kehittämään. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada

5 maahanmuuttajalasten ääni kuuluviin sekä maahanmuuttajaoppilaiden kanssa työskentelevien aikuisten mielipide aikaisempien kerhojen onnistumisista ja haasteista. Aikuisia haluttiin haastatella eri ammattiryhmistä, jotta saataisiin mahdollisimman monipuolinen kuva kerhotoiminnan nykytilasta ja myös eritavalla realistista tietoa, verrattain maahanmuuttajaoppilaiden vastauksiin. 2. Taustaoletusten määrittäminen Lähtötilanne ja - olettamus olivat, että Kajaanin perusopetuksen kerhotoimintaa on kaikilla Kajaanin kouluilla, mutta maahanmuuttajaoppilaiden osallistuminen kerhoihin on todella vähäistä. Oletettiin myös, että maahanmuuttajaoppilailla on haasteellisempaa osallistua kerhotoimintaan, kuin kantaväestön oppilailla. Oletukseksi määriteltiin myös, että vanhemmat eivät tiedä mitä kerhoissa tehdään ja onko se lapsille turvallista toimintaa. 3. Tutkimuksen ongelmat Seuraavia seikkoja pohdittiin tutkijoiden ja tutkimuksen tilaajan taholta ennen tutkimuksen aloittamista. Kaikkien tahojen aito motivaatio tutkimuksen toteuttamiseen ja tahtotila uusien kerhojen aloittamiseen oppilaiden toiveita mukaillen vauhdittivat tutkimuksen aloittamisen kysymyksistä ja taustaolettamuksista huolimatta. Suurimpana kysymyksenä mietittiin, voisivatko kieli-, ymmärtämis- ja luetunymmärtämisvaikeudet vaikuttaa merkittävästi tutkimustuloksiin. Olisiko vastaajilta mahdollista saada vastauksia, joihin ulkopuoliset tekijät eivät olisi vaikuttaneet. Olettamuksena oli, että oppilaat voisivat tarvita apua ja neuvoa tutkimukseen vastaamisessa, mutta se tulisi pystyä toteuttamaan niin että oppilailla olisi mahdollisuus vastata omien mielipiteiden mukaisesti. Ajankäyttö ja tutkittava ryhmä aiheuttivat tietysti myös kysymyksiä. Riittäisikö ryhmälle varattava aika, esimerkiksi 30 minuuttia haastattelun toteuttamiseen. Mikä olisi riittävä vastaajien määrä, joka pystyy edustamaan Kajaanin koulujen maahanmuuttajaoppilaiden mielipidettä. Toisaalta pohdittiin miten maahanmuuttajaoppilaiden tavoittaminen kouluilta on helpointa ja kuinka paljon koulun henkilökunnan apua ja aikaa tutkimuksen toteuttamisessa tarvittaisiin.

6 Ennen tutkimuksen aloittamista mietittiin myös riittäisikö maahanmuuttajaoppilaiden osallistaminen tutkimukseen, vai saataisiinko tutkimukseen laajempi ja syvempi näkökulma jos tutkimus haastattelisi myös maahanmuuttajaoppilaiden kanssa työskenteleviä aikuisia. Aika pian päädyttiin ajatukseen haastatella aikuisia eri ammattialoilta. 4. Käsitteiden määritteet Maahanmuuttajaoppilas Käsitteellä maahanmuuttaja tarkoitetaan Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua, tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity, taikka jolle on myönnetty oleskelukortti. Maahanmuuttajaoppilas tarkoittaa edellä mainittua lasta tai nuorta henkilöä, joka opiskelee Suomessa perusopetuksen oppimäärää (Finlex). Maahanmuuttajaoppilaiksi lasketaan myös kaikki sellaiset oppilaat, joiden oma äidinkieli on jokin muu kuin suomen kieli ja jotka saavat suomi toisena kielenä opetusta (Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma). Maahanmuuttajaoppilaan kanssa työskentelevä aikuinen Aikuinen käsitetään tässä tutkimuksessa suomalais-kulttuurisidonnaisesti. Aikuinen ihminen on iältään yli 18-vuotias täysivaltainen henkilö. Tässä tutkimuksessa hän toimi Kajaanin Perusopetuksessa opetus- ja ohjaustehtävissä. Ammattiryhmät olivat opettajat, koulunkäynninohjaajat, nuorisotyöntekijät ja järjestötyön edustajat. (Valmis Valmennukset Ay) Perusopetuksen kerhotoiminta "Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Tavoitteena on koulujen kerhotoiminnan kehittäminen siten, että kerhotoiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan elvyttämisellä pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen, esimerkiksi liikunnalliseen, kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen." (Opetushallitus, 2012)

7 Monikulttuurinen kerhotoiminta Monikulttuurisella kerhotoiminnalla käsitetään perusopetuksen kerhotoimintaa, jossa on monikulttuurinen aspekti kerhoihin. Kerhot ovat joko maahanmuuttajaoppilaille suunnattuja, tai monikulttuurisia kerhoja joihin kannustetaan osallistumaan sekä kantaväestön- että maahanmuuttajaoppilaita 1-9 luokilta. (Valmis Valmennukset Ay) Vastaajaryhmät Käsitteet vastaajaryhmistä luokiteltiin heidän iän ja aseman perusteella. Pääkohderyhmän muodostivat maahanmuuttajalapset ja -nuoret, 1-9 luokilta, heidän iästään riippumatta. Sivukohderyhmän muodostivat eri ammattiryhmiä edustavat maahanmuuttajaoppilaiden kanssa työskentelevät aikuiset, iästä riippumatta. Ammattiryhmät olivat opettajat, koulunkäynninohjaajat, nuorisotyöntekijät ja järjestötyön edustajat. 5. Toimintatapojen valitseminen Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus oli kyseiseen tutkimukseen valittu menetelmäsuuntaus, koska se antaa tilaa vastaajalleen ja siinä pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä määrällisten lukujen tutkimisen sijaan. Käytännössä tämä tarkoittaa tilan antamista tutkittavien vastaajien näkökulmille ja kokemuksille sekä perehtymistä tutkittavaan ilmiöön liittyviin ajatuksiin, tunteisiin ja vaikuttimiin. Tutkimus toteutettiin pääkohderyhmälle lomaketta apuna käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin maahanmuuttajaoppilailta kyselylomakkeella, joka sisälsi neljä kysymystä alakysymyksineen. Alakysymykset sisälsivät kaksi kysymystä valmiine vastausvaihtoehtoineen sekä seitsemän kappaletta avoimia kysymyksiä. Pääkohderyhmän vastaajat täydensivät tutkimustilanteissa lomaketta joko itsenäisesti, sekä tutkijoiden tai koulun henkilökunnan avustuksella. Tutkimusaineistoa kerättiin myös sivukohderyhmältä, eli maahanmuuttajaoppilaiden kanssa työskenteleviltä aikuisilta haastattelemalla heitä lomaketta apuna käyttäen. Aikuisille suunnattu lomake sisälsi seitsemän avointa kysymystä. Aikuiset olivat eri ammattiryhmien

8 edustajia koulujen henkilöstöstä. He edustivat luokanopettajia, nuorisotyöntekijöitä, koulunkäynninohjaajia sekä kerho-ohjaajia. 6. Aineiston kerääminen 6.1 Aineiston kerääminen Aineiston kerääminen suoritettiin Kajaanin perusopetuksen 11 koululla. Koulut olivat: Hauholan koulu Jormuan koulu Kajaanin lyseo Kajaanin keskuskoulu Kajaanin normaalikoulu Kätönlahden koulu Lohtajan koulu Nakertajan koulu Otanmäen koulu Pietari Brahen koulu, Lehtikankaan ja Soidinsuon yksiköt Teppanan koulu Tutkimusta ei toteutettu Kuluntalahden koulussa, Sairaalakoulussa eikä Vuolijoen koulussa, koska näillä kouluilla ei opiskellut yhtään kohderyhmän oppilasta. Tutkimukseen vastaaja Otanmäen koululta tavoitettiin postin välityksellä. Aloite tähän menettelyyn tuli koulun puolelta. Kaikki muut tutkimukseen osallistuneet maahanmuuttajaoppilaat tutkijat tapasivat henkilökohtaisesti heidän koulullaan. Tutkimuksessa kohderyhmä oli 1.-9. luokkien maahanmuuttajaoppilaat. Kajaanissa perusopetuksessa on noin 160 maahanmuuttajaoppilasta, joista haastateltiin 115 oppilasta. Tutkimus toteutettiin periaatteella, jossa kaikilla tutkimukseen osallistujilla olisi helppoa ja turvallista osallistua. Periaate toteutui, kun tutkijat kävivät henkilökohtaisesti kouluilla. Yleensä kouluissa oli tehty etukäteisvalmisteluja siten, että oppilaille oli etukäteen kerrottu mihin tilaan heidän tulee tulla, tai heille oli kerrottu mille tunnille tutkijat tulisivat tutkimusta

9 toteuttamaan. Paria poikkeusta lukuun ottamatta oppilaat tiesivät etukäteen, että tutkimus koski maahanmuuttajaoppilaiden osallistumista koulun kerhotoimintaan. Kaikki tutkimukseen osallistuneet oppilaat täyttivät tutkimuslomakkeen. Lomake käytiin joko kohta kohdalta yhdessä läpi, tai kielitaidon salliessa oppilaat täyttivät lomakkeen omaan tahtiin. Joissakin luokissa opettajat ja koulunkäynninohjaajat olivat paikalla avustamassa oppilaita lomakkeen täytössä. Tilanne yritettiin luoda sellaiseksi, että paikalla olevat aikuiset eivät vaikuttaisi tutkimustuloksiin. Johdattelun vähentämiseksi paikalla olevat opettajat tai koulunkäynninohjaajat eivät olleet nähneet tutkimuslomaketta etukäteen. Ensimmäisen tutkimuskäynnin jälkeen Pietari Brahen koulun Lehtikankaan yksikössä saatujen kokemusten perusteella tutkimuslomaketta päätettiin muuttaa. Tutkijoiden havaintojen mukaan lomake, joka sisälsi pienaakkosia sekä suuraakkosia voisi olla tutkimukseen osallistujille liian haasteellinen. Kokemukset syntyivät valmistavan luokan oppilaiden kanssa. Koska tiedettiin että tutkimus koskisi myös muita valmistavien luokkien oppilaita, mahdollisuus tutkimukseen vastaamiseen haluttiin tehdä kaikille oppilaille tasavertaiseksi. Tästä syystä lomakkeen muoto muutettiin kokonaan suuraakkosille sekä selkeytettiin yleisesti. Tutkimuslomakkeesta poistettiin kohdasta 1. kysymys vastaajan luokasta, koska tämän ei koettu olevan tarpeellinen tieto. Kohta 2. "Osallistutko nyt johonkin kerhoon?" muutettiin muotoon "Käytkö nyt kerhossa?" Viimeinen muutos tehtiin kohtaan 3. Kerhovaihtoehdot, jossa sisältö pidettiin samana mutta sanamuotoja muutettiin helpommin ymmärrettäväksi. Esimerkiksi sana "ATK" muutettiin sanaksi "TIETOKONE". Koska lomake ei muuttunut merkittävästi, Pietari Brahen koulun Lehtikankaan yksiköstä jo saadut vastaukset käsiteltiin yhdessä muiden vastausten kanssa. Tutkimukseen osallistuneet sivukohderyhmän, eli maahanmuuttajaoppilaiden kanssa työskentelevät aikuiset haastateltiin tutkimuslomaketta apuna käyttäen. Tutkimuslomakkeessa oli samantyyppiset kysymykset, kuin lasten lomakkeessa. 6.2. Tutkimuksen aikataulu Tutkimus toteutettiin syksyn 2012 aikana. Aineisto kerättiin 14.9.2012-5.10.2012 välisenä aikana. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin 6.10.2012-27.10.2012. Tulokset julkaistiin 29.10.2012. Tutkimuksen johtopäätösten myötä jatkotoimenpiteet tullaan aloittamaan 1.11.2012.

10 7. Aineiston analyysi 7.1. Maahanmuuttajaoppilaiden tutkimustulosten analysointi Tutkimuslomakkeen ensimmäinen kysymys käsitteli vastaajan taustatietoja. Maahanmuuttajaoppilailta kysyttiin heidän ikänsä, sukupuolensa ja koulu, jota he käyvät. Ikä ja sukupuoli profiloitiin, jotta tutkimustuloksista voitaisiin näkemään eroja ala- ja yläkoululaisten kerhotoiveissa. Maahanmuuttajanoppilaan koulua kysyttiin, jotta pystyttäisiin päättämään mille kouluille mitäkin kerhotoimintaa tultaisiin tarjoamaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä 115 maahanmuuttajaoppilasta. Heistä 49 % oli tyttöjä ja 48 % poikia. 3 % vastaajista oli jättänyt sukupuolensa kertomatta. Toisessa kysymyksessä maahanmuuttajaoppilaalta haluttiin selvittää, käykö hän tällä hetkellä kerhossa. Jos vastaus oli Kyllä, seurasi jatkokysymys Kyllä, missä?. Jos vastaaja valitsi vaihtoehdon En, jatkokysymys tähän oli En, miksi?. Seuraavassa on kerrottu koulukohtaisesti näiden kysymysten vastaukset, sekä kysymyksen numero neljä vastaus Haluaisitko kerhoon suomalaisia lapsia? Hauholan koululla tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi oppilasta. Vastaajista tyttöjä oli yksi ja poikia viisi. Kysyttäessä käyvätkö he nyt jossakin kerhossa, kaikki vastasivat etteivät he käy missään kerhossa. Kysyttäessä haluaisivatko he alkaviin kerhoin suomalaisia lapsia, yksi tyttö ja neljä poikaa toivoi kerhoihin suomalaisia lapsia ja yksi poika vastasi ettei toivo tätä. Jormuan koululla tutkimukseen osallistui yhteensä yksi oppilas ja vastaaja oli poika. Vastaaja kertoi käyvänsä jossakin kerhossa tällä hetkellä. Kysyttäessä suomalaisten lasten osallistumisesta uusiin kerhoihin, vastaaja toivoi toivoit heidän osallistumistaan. Kajaanin keskuskoululta tutkimukseen osallistui 26 maahanmuuttajaoppilasta. Vastaajista tyttöjä oli 14 ja poikia 11. Yhden vastaajan sukupuoli ei tullut esille lomakkeessa. Oppilaista osa oli valmistavassa opetuksessa. Kysyttäessä käyvätkö he nyt jossakin kerhossa, sekä neljä tyttöä että neljä poikaa vastasivat "kyllä. Kymmenen tyttöä sekä seitsemän poikaa vastasivat etteivät he käy nyt missään kerhossa. Vastaaja jonka sukupuoli jäi tuntemattomaksi, vastasi ettei hän käy nyt missään kerhossa. Kysyttäessä haluaisivatko he alkaviin kerhoihin suomalaisia lapsia, kymmenen tyttöä ja kuusi poikaa sekä sukupuoleton vastaaja olivat vastanneet "Kyllä". Neljä poikaa ja neljä tyttöä eivät halunneet kerhoonsa suomalaisia lapsia. Yksi vastaaja jätti vastaamatta tähän kysymykseen. 13 oppilasta osallistui tutkimukseen Kajaanin lyseolla. Vastaajista seitsemän oli tyttöjä ja kuusi poikaa. Yksi poika kävi tällä hetkellä jossakin kerhossa. Seitsemän

11 tyttöä ja viisi poikaa eivät käyneet kerhoissa tällä hetkellä. Kysyttäessä suomalaisista lapsista kerhotoiminnasta, seitsemän tyttöä sekä viisi poikaa toivoi suomalaisten lasten osallistumista kerhoihin ja yksi poika ei toivonut. Kajaanin Normaalikoululla tutkimukseen osallistui kaksi tyttöä. Molemmat heistä kävivät nyt jossakin kerhossa, ja molemmat toivoivat suomalaisia lapsia uusiin kerhoihin. Kätönlahden koululla tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän oppilasta. Vastaajista tyttöjä oli kolme ja poikia viisi. Yksi vastaaja oli jättänyt sukupuolensa kertomatta. Kysyttäessä käyvätkö he nyt jossakin kerhossa, yksi poika vastasi käyvänsä kerhossa tällä hetkellä. Kaikki kolme tyttöä, neljä poikaa, sekä sukupuolensa kertomatta jättänyt vastasivat etteivät he käy missään kerhossa. Kysyttäessä suomalaisten lasten osallistumisesta uusiin kerhoihin, yksi tyttö toivoi tätä. Samaa toivoivat myös neljä poikaa sekä yksi sukupuolensa kertomatta jättänyt vastaaja. Kerhoihin suomalaislapsia eivät toivoneet kaksi tyttöä ja yksi poika. Tutkimukseen osallistui Lohtajan koululla 14 oppilasta; tyttöjä oli kolme ja poikia 11. Kysyttäessä käyvätkö he nyt jossakin kerhossa, yhdeksän poikaa vastasi käyvänsä kerhossa. Kolme tyttöä ja kaksi poikaa vastasivat etteivät he käy missään kerhossa. Kysyttäessä haluaisivatko he alkaviin kerhoihin suomalaisia lapsia, yksi tyttö toivoi tätä. Seitsemän poikaa toivoi myös suomalaisia lapsia kerhoihin. Suomalaisia lapsia kerhoon eivät halunneet kaksi tyttöä ja kolme poikaa. Yhteen lomakkeeseen oli tältä osin jätetty vastaamatta. Nakertajan koululla tutkimukseen osallistui yhteensä kaksi oppilasta. Vastaajissa oli yksi tyttö ja yksi poika. Kysyttäessä käyvätkö he nyt jossakin kerhossa, molemmat vastaajat kertoivat käyvänsä jossakin kerhossa tällä hetkellä. Kysyttäessä haluaisivatko he alkaviin kerhoihin tulevan myös suomalaisia lapsia, molemmat vastaajat; yksi tyttö sekä yksi poika toivoivat tätä. Otanmäen koululla tutkimus toteutettiin yhdelle vastaajalle, hän oli tyttö. Hän kertoi käyvänsä jossakin kerhossa tällä hetkellä ja toivoi uusiin kerhoihin myös suomalaisten lasten osallistumista. Pietari Brahen koululla, Lehtikankaan yksikössä 23 maahanmuuttajaoppilasta osallistui tutkimukseen. Heistä osa oli valmistavassa opetuksessa. Tyttöjä vastaajista oli 16 ja poikia seitsemän. Tytöistä kuusi ja pojista viisi ilmoitti käyvänsä nyt jossakin kerhossa. He erittelivät vastauksissaan käyvänsä "Iipassa" (koulun iltapäivätoiminta) Tytöistä kymmenen ja pojista kaksi eivät käyneet tällä hetkellä missään kerhoissa. Kysyttäessä haluaisivatko oppilaat kerhoihin suomalaisia lapsia, 14 tyttöä vastasi "kyllä ja kaksi tyttöä vastasi "ei". Pojista kuusi vastasi haluavansa kerhoihin suomalaisia lapsia ja yksi poika ei tätä toivonut. Pietari Brahen koululla, Soidinsuon yksikössä tutkimukseen osallistui yhteensä kymmenen oppilasta. Vastaajista tyttöjä oli viisi ja poikia neljä, yksi vastaaja oli jättänyt sukupuolensa kertomatta. Kysyttäessä käyvätkö he nyt jossakin kerhossa, kolme tyttöä vastasi käyvänsä kerhossa tällä hetkellä. Kaksi tyttöä, neljä poikaa ja yksi sukupuolensa kertomatta jättänyt vastasivat etteivät he käy missään kerhossa. Kysyttäessä haluaisivatko he alkavissa kerhoissa olevan suomalaisia lapsia, viisi tyttöä

12 toivoi kerhoon tuleva suomalaisia lapsia. Neljä poikaa toivoi myös suomalaisia lapsia kerhoihin ja yksi sukupuolensa kertomatta jättänyt vastasi ettei toivo suomalaisia lapsia kerhoihin. Teppanan koululla tutkimukseen osallistui neljä tyttöä ja neljä poikaa eli yhteensä kahdeksan oppilasta. Yksi tyttö ja yksi poika kertoivat käyvänsä kerhossa tällä hetkellä. Kolme tyttöä sekä kolme poikaa kertoivat etteivät he käy missään kerhossa. Kaikki kahdeksan vastaajaa toivoivat kerhoihin suomalaisia lapsia. Yhteenvetona oheinen taulukko esittelee kerhoihin osallistuvien maahanmuuttajaoppilaiden määrät ja sukupuolet. Kajaanin perusopetuksen kouluilla 18 maahanmuuttajatyttöä ja 23 poikaa osallistuu johonkin kerhotoimintaan tällä hetkellä, yhteensä heitä on 41. Vastaajista 39 tyttöä, 3 sukupuolensa kertomatta jättänyttä sekä 32 poikaa ei osallistu mihinkään kerhoon tällä hetkellä. Yhteensä heitä on 74 kaiken kaikkiaan 115 vastaajasta. Suomalaisten lasten osallistumista kerhotoimintaa toivoi kaikista vastaajista 47 tyttöä ja 42 poikaa, yhteensä 91 oppilasta. Yhteensä 22 oppilasta ei toivonut kerhoihin suomalaisia lapsia. Heistä tyttöjä oli kymmenen, poikia 11 sekä yksi sukupuolensa kertomatta jättänyttä. Kaksi vastaajaa jätti kertomatta haluaisivatko he kerhoihin suomalaisia lapsia. Yhteenvetona tutkimuslomakkeen toinen kohta sisälsi kysymyksen "Käytkö nyt kerhossa?" Kysymys sisälsi vastausvaihtoehdot "Kyllä, missä?" tai "En, miksi?"

13 Kaikista vastaajista 41 ilmoitti käyvänsä jossakin kerhossa tällä hetkellä. Oppilaat jotka olivat vastanneet "Kyllä" erittelivät käyvänsä tällä hetkellä seuraavanlaisissa kerhoissa: erilaiset liikuntakerhot kuten jalkapallo, sähly, koripallo, luistelu, baletti ja tanssi sekä telinevoimistelu. Lisäksi vastaajat kertoivat käyvänsä esimerkiksi tyttöjen kerhossa, Iipassa (koulun iltapäivätoiminta), perho/kalastuskerhossa, venäjän kielen kerhossa ja pianokerhossa. Useat vastaajat kävivät myös kuvaamataito- ja käsityökerhoissa. Lisäksi seurakunnan kerhot oli myös mainittu lomakkeissa. Kaikista vastaajista 74 ei käy kerhoissa tällä hetkellä. Seuraavat suorat lainaukset kertovat syitä miksi vastaajat eivät osallistu kerhotoimintaan tällä hetkellä: En halua Kerhot ovat huonoja En ehdi, on muita harrastuksia Vaikea kuljetusten takia En löydä itselleni sopivaa kerhoa En tarvi Ei kiinnosta En tiedä missä kerho on En tunne paljon kerhoja jotka olisi tuttuja En pidä koulun kerhoista Koska ne ovat tylsiä Koska on harkat ja en jätä niitä väliin En tiiä mitä se on ja missä se on Ei ole syytä Useimmiten tutkimuslomakkeissa toistuivat syyt "Ei kiinnosta", sekä "En tiedä missä kerho on / mikä kerho on". Tätä tilannetta on pohdittu myöhemmin kohdassa 8. Huomioita tutkimuksen toteutuksessa. Kysymys kolme käsitteli lasten toiveita uusista alkavista kerhoista. Kysymys tarjosi seuraavat vastausvaihtoehdot: teatteri, ruoanlaitto, käsityöt, kuvataide, retkeily, tyttöjen / poikien kerho, musiikki, tietokone, kuoro ja teemakerho. Kolme seuraavaa alakysymystä tarjosi mahdollisuuden kirjoittaa oman toiveensa kerhoista. Kysymykset olivat: Jokin kieli (muu kuin suomi, mikä?), liikunta (laji), muu, mikä? Kaikki vastausvaihtoehdot esiteltiin tasapuolisesti, jotta vastaajat eivät tulisi johdatelluksi vain johonkin tiettyyn vaihtoehtoon. Kun kerhovaihtoehdot eivät tulleet ymmärretyiksi puhumalla, tutkijat esittivät, kuvailivat elävästi ja havainnollistamalla mitä vaihtoehdot tarkoittivat. Koulujen välillä eroja toiveiden suhteen ei ollut merkittävästi havaittavissa. Erot kerhotoiveissa syntyivät sukupuolten välillä.

14 Seuraavassa esitellään tyttöjen toiveet listattuina suosituimmista alkaen. Sama tyttö on voinut toivoa useaa eri kerhoa ja heitä on kannustettu siihen. Liikuntaa toivoi 39 tyttöä. He olivat toivoneet seuraavia liikuntalajeja. Suosituin laji oli jalkapallo, jota toivoi yhdeksän vastaajaa. Tanssia toivoi kahdeksan, juoksua sekä uintikerhoa toivoi seitsemän tyttöä. Koripallokerhoa toivoi viisi vastaajaa, sähly tuli esille neljässä lomakkeessa, luistelua toivoi kolme vastaajaa. Näitä seuraavia lajeja oli toivonut aina kaksi vastaajaa telinevoimistelu, sulkapallo, tennis, judo, rytminen voimistelu, ratsastus ja yleisurheilu. Seuraavia lajeja oli toivonut aina yksi vastaaja; amerikkalainen käsipallo, lentopallo, pituushyppy, karate ja liikuntaleikkejä. Ruoanlaittoa toivoi kerhon muodossa alkavaksi 28 tyttöä. Musiikkikerhoa toivoi 26 tyttöä, ja käsityökerho oli 23 tytön toiveissa. Seuraavaksi eniten toiveita keräsi jokin kieli, ja sinne kuusi tyttöä oli eritelleet toivekieleksi englannin, viisi oli valinnut venäjän kielen, saksaa ja ranskaa oli toivonut kolme tyttöä. Lomakkeissa seuraavat kielet olivat keränneet aina kaksi toivetta; arabia, turkki, espanja ja somali. Yhdet vastaajat olivat toivoneet, että kerhossa voisi opiskella ruandaa, albaniaa, nepalin kieltä, kurdia ja ruotsia. Tietokonekerhoa oli toivonut 18 tyttöä. 13 toivoi kuvataidekerhoa. Teatterikerhoa toivoi vastauksissaan 11 tyttöä. Yhdeksän vastaajaa oli määritellyt kohtaan "Muu, mikä?" seuraavia kerhon aiheita: leikki, perhoskerho, pianonsoitto, korujen teko ja yleiskerho. Tyttöjen omaa kerhoa toivoi kahdeksan. Kuoroa toivoi kuusi tyttöä. Retkeily innosti viittä tyttöä kerhon aiheena. Teemakerho ei saanut yhtään toivetta tytöiltä, syytä tähän on pohdittu myöhemmin tässä kappaleessa. Seuraavassa esitellään poikien toiveita listattuina suosituimmista alkaen. Sama poika on voinut toivoa useaa eri kerhoa, ja heitä on kannustettu siihen. Ylivoimaisesti eniten ääniä keräsivät liikuntakerhot. 55:stä pojasta 43 oli toivonut jotakin liikuntakerhoa. Toiveet jakautuivat seuraavasti: jalkapalloa toivoi 33 poikaa, koripalloa yhdeksän, uintikerhoa toivoi kuusi poikaa. Karate herätti viisi pojan kiinnostuksen, jääkiekkoa ja judoa toivoi neljä poikaa, kolme vastaajaa toivoi sählyä ja juoksua kaksi. Seuraavat lajit esiintyivät yhden kerran sulkapallo, pesäpallo, lentopallo, kuulantyöntö, tanssi ja kung fu. Seuraavaksi suosituin kerhoaihio oli tietokonekerho, tämän idean oli esittänyt 27 poikaa. 18 poikaa oli toivonut aihetta "Jokin kieli (muu kuin suomi)". Kahdeksan oli toivonut englantia, kolme toivoi ranskaa ja saksaa, kaksi poikaa toivoi venäjänkielen kerhoa, seuraavat kielet saivat jokainen yhden toiveen kiina, ingush, espanja, swalihi ja arabia. Seuraavaksi eniten toiveita keräsi musiikkikerho, jota kannatti 11 poikaa.

15 Pojista kymmenen toivoi ruoanlaittokerhoa. Yhdeksän toivetta sai käsityökerho, sekä ainoastaan pojille suunnattu oma kerho. Pojista seitsemän oli toivonut teatterikerhoa. Kuusi poikaa toivoi kuvataidekerhoa. Retkeily kiinnosti kerhon aiheena viittä poikaa. "Muu, mikä?" sai neljän pojan äänen. Toiveet koskivat leikkikerhoa, X-box -kerhoa, piirtämiskerhoa, puutyökerhoa ja kemian-kerho. Kuoroa toivoi kaksi poikaa. Teemakerhoa toivoi yksi poika. Sukupuolen kertomatta jättäneet kolme lasta olivat toivoneet seuraavanlaisia kerhoja: Ruoanlaittoa ja tietokone kerhoa olivat toivoneet kaikki kolme vastaajaa. Liikunta sai kaksi toivetta, lajeina juoksu, uinti ja jalkapallo. Nämä seuraavat saivat jokainen yhden äänen; teatteri, käsityöt, retkeily, tyttöjen / poikien kerho, musiikki ja kuoro. Jokin kieli (muu kuin suomi) herätti toiveen saksan opiskelusta. Tutkimustuloksia tarkasteltiin myös siitä näkökulmasta, onko ala- ja yläkoululaisten vastauksissa eroavaisuuksia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 57 tyttöä, joista 34 oli alakoululaista ja 23 yläkoululaista. Näiden vastaajaryhmien vastaukset kerhotoiveissa olivat täysin samankaltaiset; liikunta, ruoanlaitto, musiikki ja käsityöt olivat samaisessa järjestyksessä toivotuimmat kerhot.

16 Poikien osuus vastaajista oli 55, joista alakoululaisia oli 38 ja yläkoululaisia 17. Molemmilla vastaajaryhmillä suosituimmat kerhot olivat liikunta ja tietokone. Alakoululaiset pojat olivat toivoneet kolmanneksi eniten ruoanlaittokerhoa, kun yläkoululaisten vastauksissa tämän rinnalle oli noussut myös poikien oma kerho. Tämä oli ainoa eroavaisuus ala- ja yläkoululaisten vastauksissa. 7.2. Maahanmuuttajaoppilaiden kanssa työskentelevien aikuisten tutkimustulosten analysointi Tässä kappaleessa ulkoasu ja kirjoitustyyli poikkeavat muusta asiakirjasta. Aikuisten haastatteluja ei haluttu lähteä liikaa litteroimaan, jotta asiasisällöt eivät muuttuisi. Tekstissä esiintyy myös murresanoja, joiden kääntäminen kirjakielelle olisi voinut muuttaa sisältöä. Kappale sisältää myös suoria lainauksia, jotka on esitetty kursivoituina. Tutkimukseen osallistuneet aikuiset olivat ammateiltaan nuorisotyöntekijä, luokanopettaja, koulunkäynninohjaaja sekä kerho-ohjaaja. Tutkimuksen haastateltiin yhteensä viisi aikuista, jotka tekevät kouluissa työtä maahanmuuttajaoppilaiden kanssa. Haastateltavat olivat neljältä eri koululta Kajaanin kaupungin alueelta. Haastatelluilta aikuisilta kysyttäessä Toimiiko koulullanne monikulttuurisia / maahanmuuttajaoppilaille suunnattuja kerhoja? kaikkien vastaus oli, että monikulttuurisia kerhoja on joko aikaisempina vuosina toiminut tai toimii nytkin. Ainoastaan Hauholan koululla oli se tilanne, että suoraan pystyttiin toteamaan, ettei tällä hetkellä toimi mitään kerhoja, jotka olisivat monikulttuurisia tai maahanmuuttajaoppilaille suunnattuja. Kajaanin Lyseolla on aikaisempina vuosina ollut maahanmuuttajatyttöjen kerhoja, jotka ovat toimineet ensin mm. Vanhalla Vesilaitoksella. Paikan tai kerho-ohjaajan vaihtuessa oppilaat olivat jostain syystä jättäneet tulemasta enää kerhoon. Myös opettajan koulutusyksikön opiskelijat olivat pitäneet pianokerhoa, jossa oli ollut maahanmuuttajaoppilaita mukana. Kajaanin Lyseolla on tuotu maahanmuuttajaoppilaita tutuiksi kantaväestön oppilaiden kanssa tarjoamalla oppilaille veloituksetta elokuvissa käyntiä (maahanmuuttaja- ja kantaväestönoppilas yhdessä). Kyseisellä koululla ei ole ollut maahanmuuttajatyttöjen kerhon lisäksi muuta monikulttuurista kerhoa. Lentopallokerhoon on viime lukuvuonna osallistunut kaksi maahanmuuttajapoikaa. Pietari Brahen koulun Lehtikankaan yksiköstä haastateltiin kaksi henkilöä, joiden vastaukset olivat hieman ristiriidassa toisiinsa. Toisen vastaajan mukaan koululla toimii tällä hetkellä tai on toiminut aikaisemmin useita kerhoja, joissa on ollut maahanmuuttajaoppilaita mukana. Näitä kerhoja ovat esimerkiksi englanninkerho, erilaiset liikuntakerhot, askartelukerho sekä näytelmäkerho. Koululla toimii tällä hetkellä monikulttuurinen keramiikkakerho, joka on ollut

17 suosittu jo useana lukukautena. Toisen vastaajan mukaan Pietari Brahen koulun Lehtikankaan yksikössä ei tällä hetkellä ole maahanmuuttajaoppilaille omaa kerhoaan. Haastatteluun vastannut pohtikin, miksi maahanmuuttajaoppilaille tulisi olla oma kerhonsa, he ovat koulussa vähemmistönä. Vastaaja tarkoitti tällä kommentilla, että kerhojen tulisi olla monikulttuurisia, ei niinkään maahanmuuttajaoppilaille tarkoitettuja. Maahanmuuttajaoppilaat eivät tällä hetkellä osallistu koulun kerhoihin, heitä ei ehkä ole osattu oikein kutsua kerhoihin mukaan. Kajaanin Keskuskoululla on vastaajan mielestä ainakin aikaisempina vuosina toiminut monikulttuurisia kerhoja, tämän hetkisestä tilanteesta ei ollut varmuutta. Haastatteluun osallistunut vastaaja muisteli, että aikaisempana lukuvuotena oli toiminut yleiskerho, joka oli alkanut monikulttuurisena kerhona. Ajan kuluessa kerhon osallistujat tiivistyivät maahanmuuttajaoppilaisiin. Haastatelluilta aikuisilta kysyttiin myös millaisia haasteita ja onnistumisia he ovat kokeneet, jos kouluilla oli toiminut monikulttuurisia / maahanmuuttajaoppilaille suunnattuja kerhoja. Tähän kysymykseen saatiin monia vastauksia. Kerhojen sisältöjen ja ohjelmien on oltava hyvin selkeitä ja helppoja, jotta maahanmuuttajaoppilaille saadaan luotua kerhossa turvallinen olo, esimerkiksi ratsastus oli ollut haastava niin oppilaiden, kuin vanhempien kannalta. Ratsastukseen osallistuminen oli jäänyt vähäiseksi ilmeisesti puutteelliseen tiedon takia. Osallistujat olivat olleet epävarmoja varustuksen ja muiden yksityiskohtien suhteen ja mahdollisesti tämä oli aiheuttanut poisjäämisen. Kerho tulee järjestää oppilaan omalla lähikoululla, jotta kerhoon tuleminen on helppoa. Muutokset paikassa tai ohjaajassa hankaloittavat aina tilannetta. Kerhoille tulisi löytää uusia toimitiloja, jotka myös tulevaisuudessa olisivat kerhojen käytössä. Kajaanin kaupungissa on haastava tilanne edessä tilojen suhteen, kun kolme nuorisotilaa joudutaan ehkä sulkemaan. Jotta oppilaat viihtyisivät kerhoissa ja aktiivisesti osallistuisivat kerhoihin, kerhojen ohjaajat tulisi sitouttaa vahvasti. Yhden vastaajan mielestä tämä on ollut heikkous, joka on näkynyt kerhojen ohjauksen laadussa jo pidemmän aikaa. Kommunikointi maahanmuuttajaoppilaiden kanssa kerhoissa on voinut olla välillä haastavaa. Maahanmuuttajaoppilaat ovat saattaneet ottaa kerhossa omia oikeuksia, jos hän on esimerkiksi ollut vanhempi kuin muut kerhon lapset. Joissakin kerhoissa on ilmentynyt jopa oppilaiden käytöshäiriöitä. Joillekin oppilaille on täytynyt antaa rangaistuksia, kuten porttikieltoja koulun kerhoihin Jostain syystä oppilaat ovat ehkä ajatelleet, että kerhoissa eivät päde samat säännöt kuin koulussa, joten on ajateltu että ollaan vapaalla ja näin järjestetty turhaa hässäkkää. eräs vastaaja totesi. Useat näistä ongelmista pohjautuvat ehkä siihen, että asioiden tiedottaminen maahanmuuttajille on usein hankalaa kieli- ja ymmärtämisvaikeuksien vuoksi. Haasteena on myös ollut huomioida eri kulttuurit ja uskontokunnat. Aikuisilta haastatelluilta nousi esiin ajatus, että yleisesti ottaen sekä kantaväestön- että maahanmuuttajaoppilaita ei tunnu tällä hetkellä kerhotoiminta kiinnostavan.

18 Uuden kerhon alkaessa on maahanmuuttajaoppilaita ohjattu paljon henkilökohtaisesti, kuten esimerkiksi kuljetettu kerhoon ja kerhosta kotiin. Tästä toimenpiteestä on saatu positiivisia kokemuksia. Aikuisilta kysyttiin myös Miten maahanmuuttajalasten kerhotoimintaa tulisi mielestänne kehittää?. Hauholan koululla kerhotoimintaa tulisi yleisesti ottaen kehittää vastaajan mukaan. Kerhojen ohjausta voitaisiin etsiä esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoilta; kuten urheiluseuroista, 4H-järjestöstä ja eri alojen opiskelijoista. Yleisesti ottaen kehittämisen kohteita kerhotoiminnan osalta kaikilla kouluilla oli, että tarvittaisiin yleinen kerhokoordinaattori koko Kajaanin kaupungin alueelle. Kouluilla tulisi myös selkeästi informoida luokissa, mitä kerhoja on alkamassa tai mitä kerhoja on jo meneillään. Kerhotoiminta kuitenkin tukee vahvasti maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumista ja suomen kielen oppimista. Koulun henkilökunnan tulisi kertoa maahanmuuttajaoppilaille kerhoista, mutta kuinka tieto saadaan menemään koteihin asti? Informoiminen omalla äidinkielellä on varmasti tässä tärkeässä asemassa. Kun uusia kerhoja on kouluilla alkamassa, kouluissa tulisi järjestää monikulttuurisesta kerhotoiminnasta yleinen tiedotus-/ideointitilaisuus, johon kutsuttaisiin valmiiksi muutama maahanmuuttajaoppilas sekä kantaväestönoppilas. Tilaisuus tulisi olla myös avoin kaikille muillekin koulun oppilaille. Näin saataisiin selville, ketkä koulun oppilaista olisivat aktiivisia osallistujia monikulttuuriseen kerhoon. Uuden kerhon alkaessa maahanmuuttajaoppilaita tulisi ohjata henkilökohtaisesti. Uuden kerhon alkaessa maahanmuuttajaoppilaille voisi esimerkiksi olla oma ohjaaja kerhossa, joka auttaisi alkuvaikeuksien yli. Näin voitaisiin saada ryhmäytyminen paremmin alkamaan ja kannustettua ryhmää. Kerho-ohjaaja ei välttämättä pysty huomioimaan ja opastamaan huomiota vaativia yksilöitä tarpeeksi. Kerhotoiminnassa pysyvyys ja jatkuva toiminta ovat äärimmäisen tärkeää. Näin maahanmuuttajaoppilaat kuin kantaväestön oppilaatkin pystyisivät kehittämään taitojaan useamman vuoden peräkkäin ja oppimaan myös kieltä koko ajan vapaassa ympäristössä. Tutkimukseen osallistuneet aikuiset saivat myös antaa yleistä palautetta ja kommentteja. Eräs vastaaja kertoi, että Lehtikankaan alueella ei asu yhtälailla maahanmuuttajia, kuten verrattain Lohtajan alueeseen. Pelkästään maahanmuuttajille suunnattuja kerhoja voi olla haasteellista aloittaa tällä alueella. Monikulttuurisiin kerhoryhmiin osallistujia varmasti löytyisi, koulun maahanmuuttajaoppilaat ovat tuttuja nuorisotilan ohjaajille, joten heidät voi olla helppo saada kerhoon mukaan. Toinen haastateltu aikuinen kertoi, että nuorisotyönedustaja on käynyt esittelemässä kerhotoimintaa aikaisemmin syksyllä. Kieli- ja ymmärtämisvaikeuksien takia, tieto kerhoista ei ehkä ollut tavoittanut kaikkia maahanmuuttajalapsia. Kajaanin keskustan alueella toimivien kolmen koulun (Kajaanin keskuskoulu, Kajaanin Lyseo ja Kajaanin Normaalikoulu) yhteiset kerhot voisivat olla toimivia. Maahanmuuttajaoppilaat voisivat tutustua näin uusiin oppilaisiin, mutta samalla voi saada turvaa tutusta lapsesta joka on toisella koululla.

19 Kerhoryhmän ryhmäytyminen on hyvin tärkeässä asemassa. Näin voitaisiin mahdollisesti vähentää ryhmän sisäistä kuohuntaa, mutta vaatii kerhonohjaajalta paljon. Ryhmäytymiseen vaaditaan ohjaajalta kypsää ja viisasta otetta. Erään vastaajan mielestä Kajaanissa ilmenee paljon lasten kiusaamista eri ympyröissä, niin koulussa kuin kotimatkalla. Kerhojen ryhmäyttäminen ja monikulttuuriset kerhot voisivat omalta osaltaan auttaa tähän tilanteeseen. Haastatellut aikuiset myös pohtivat tiettyjä ongelmia, joita kerhotoiminnassa voi tulla vastaan. Alla olevat kysymys-muodossa olevat lauseet ovat suoria lainauksia aikuisten vastauksista. Jos ja kun kerhon on heti koulupäivän jälkeen, kuinka kuljetusoppilaat pääsevät kotiin? Pystytäänkö oppilaille järjestämään välipalaa koulun jälkeen, ennen kerhon alkua? Oppilaiden verensokeri on kuitenkin tässä vaiheessa jo alhaalla. Missä kerhot järjestetään? Onko turvallista lähteä omalle koululle kerhoon vai omalle asuinalueelle koulun jälkeen? Kuinka oppilaat sitoutetaan kerhotoimintaan? Voitaisiinko ottaa jotain oppia tai mallia pyhäkoulupassista, jossa hyvästä palkitaan hyvää. Pystyisikö kaikille kouluilla olemaan sama kerhovalikoima? 8. Huomioita tutkimuksen toteutuksessa 8.1. Haasteelliset tilanteet tutkimuksen toteutuksessa Tutkimustilanteissa kouluilla ilmeni muutamia haasteellisia tilanteita, jotka ovat voineet vaikuttaa oppilaiden mielipiteisiin ja vastauksiin tai vaikeuttaneet tilannetta muuten. Oppilaat jäljittelivät toistensa vastauksia herkästi, eli yksilö saattoi vastata kuten muukin ryhmä. Kun lapset alkoivat keskenään jutella ja kertoa mikä kerhoista on kiva, muutkin valitsivat usein saman vastauksen. Tällainen samaistuminen oli hyvin yleinen ilmiö tutkimukseen osallistuttaessa. Teemakerho ei saanut yhtään toivetta tytöiltä, koska useimmiten vastaajat kirjoittivat ideansa kohtaan "Muu, mikä?" eivätkö kohtaan teemakerho. Tai vaihtoehtoisesti he löysivät toivomansa teeman valmiista vaihtoehdoista. Terminä "Teemakerho" tai "Yleiskerho" oli ehkä liian vaikea hahmottaa, joka saattoi myös olla vaikea selvittää oppilaille.

20 Tutkimustilanteissa oppilaiden kanssa käytiin kysymys Mihin kerhoon osallistuisit? läpi kohta kohdalta. Kun lapsille kerrottiin monivalintakohdan kerhoista, he ympyröivät ne vaihtoehdot, mitkä tutkijat sanoivat ensimmäisenä. Tutkijoiden oli siis tarkkaan mietittävä kuinka pohjustaa tutkimus ja sen kysymykset lapsille, jotta vastauksia ei ohjailtaisi. Toivottiin, että tutkimusryhmät olisivat viiden kymmenen oppilaan suuruisia, jotta tutkijoiden olisi mahdollista ohjeistaa tarvittaessa kaikkia oppilaita ja auttaa lomakkeen täyttämisessä, esimerkiksi neuvoen oikeinkirjoituksessa. Eräällä koululla tutkimusryhmä oli kooltaan 14 oppilasta ja kaikki oppilaat osallistuivat samalla kertaa tutkimustilanteeseen. Tutkijoita oli avustamassa yksi koulunkäynninohjaaja. Tämä tutkimustilanne oli ryhmän koon lisäksi haastava myös siksi, että ryhmän maahanmuuttajaoppilaat olivat hyvin eritasoisia kielen ymmärtämisen suhteen. Oppilaiden positiivinen asenne sai kuitenkin tilanteen sujumaan. Eräällä koululla tutkimustilanteessa maahanmuuttajaoppilas kertoi kuuluvasti, että häntä ei kerhot kiinnosta. Tämä negatiivinen kommentti voi hyvin todennäköisesti tulla esille myös koulun muiden maahanmuuttajaoppilaiden tutkimustuloksissa. Tutkimuksen toteutuksen aikana koulujen henkilökuntien ja muiden tavattujen aikuisten kanssa useaan otteeseen on noussut esille kysymys, kuinka maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmat suhtautuvat koulun kerhotoimintaan? Eli konkreettisesti, päästävätkö he lapsensa mukaan kerhoihin? Näihin kysymyksiin ei tutkimuksessa saatu konkreettisesti vastausta, koska maahanmuuttajaoppilaiden vanhempia ei tutkimuksessa haastateltu. Ja onko tämä oletus luotu vain sillä perusteella, että mielipiteet on kysytty valtaosin kantaväestön edustajilta? Nämä tilanteet tulee ottaa kuitenkin tulevaisuudessa huomioon, kun kerhotoimintaa kehitetään. Tutkimustilanteissa kouluilla tuli myös ilmi maahanmuuttajaoppilaiden toive, jota he eivät tutkimuslomakkeisiin osanneet suoranaisesti kirjata ylös. Oppilaat ilmaisivat halukkuutensa osallistua oman asuinalueensa kerhoihin, vaikka käy koulussa toisella alueella. Esimerkiksi Keskuskoulussa haastateltuja maahanmuuttajaoppilaita askarrutti kysymys voisivatko he osallistua kerhoihin heidän omalla asuinalueellaan, vai tulisiko heidän jäädä omalle koululleen kerhoon? Tutkijat pohtivat kysymystä ja totesivat voisiko tämä helpottaa myös kyyditysongelmissa, jos kyyditysoppilaat menisivät kerhoon omalle asuinalueelleen. 8.2. Positiiviset huomiot tutkimuksen toteutuksessa Maahanmuuttajaoppilaat saapuivat aina motivoituneina ja innokkaina tutkimustilanteisiin, yleinen ilmapiiri tutkimustilanteissa oli hyvin positiivinen ja odottava. Erityisen kiitoksen tutkimuksen onnistumiselle saavat koulut ja opettajat koulunkäynninohjaajineen, jotka olivat

21 tehneet loistavan organisointityön ajan ja tilan varaamiseksi tutkimukselle. Vastaanotto oli lämmin ja aikataulut pitivät jokaisessa sovitussa tapaamisessa ja kaikki kutsutut maahanmuuttajaoppilaat saapuivat paikalle. Ainoat tutkimuksen sivuuttaneet maahanmuuttajaoppilaat olivat niitä, jotka olivat poissa koulusta tutkimukseen osallistumispäivänä. Haasteltujen sekä muiden tavattujen aikuisten motivaatio ja avuliaisuus tutkimusta kohtaan oli myös kiitoksen arvoinen asia. Todella positiivinen asia oli myös se, että tutkimusta toteutettaessa alkoi löytyä aikuisia jotka toivoivat pääsevänsä ohjaamaan kerhoja jatkossa. Tämä on osoitus aidosta välittämisestä oppilaita kohtaan ja auttaa jatkossa tavoitteiden toteutumisessa. 9. Johtopäätökset Aikuisilta vastaajilta kerätyn palautteen mukaan kerhojen organisointi kouluilla ja yleisellä tasolla vaatii näkyväksi tekemistä. Kouluilla on kerhoja ja kerhotyön koordinointi toimii sinällään, mutta sen näkyvyys kouluilla on vähäistä. Tämä luo epätietoisuuden tunteen ja antaa mahdollisuuden informaation puutteelliselle kulkemiselle. Tästä esimerkkeinä muun muassa; saman koulun sisälläkin saattoi olla epätietoisuutta olemassa olevista kerhoista ja tutkimukseen haastatellut aikuiset eivät tienneet, että Kajaanissa toimii yleinen kerhokoordinaattori. Aikuiset pohtivat vastauksissaan kerhotyön menettäneen ehkä sekä kantaväestön, että maahanmuuttajaoppilaiden keskuudessa kiinnostusta. Tutkijat vertailivat näitä vastauksia oppilaiden vastauksiin. Johtopäätös on, että kerhotoiminta kiinnostaa ja innostaa lapsia, mutta sen toteuttaminen ja varsinkin markkinointi vaatii koulujen henkilöstöltä sekä muilta kerhotoiminnan toteuttajilta erityishuomiointia ja panostamista onnistuakseen. Vaikka kerhotyön kiinnostus olisi laskenut esimerkiksi 10 vuoden ajanjaksolla, oikeuttaisiko se vähentämään kerhotyötä kouluilla. Maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla ei voitane puhua kiinnostuksen puutteesta, vaan mieluummin tiedon ja kerhoihin osallistumiskulttuurin puutteesta. Tähän haasteeseen on mahdollista vastata tehokkaalla markkinoinnilla, joka tavoittaa maahanmuuttajaoppilaat yksilöinä. Päästäkseen tasavertaisesti osalliseksi koulun kerhotoimintaan, osa maahanmuuttajaoppilaista tulee tarvitsemaan konkreettisempaa neuvontaa, tukea ja ohjausta. Oppilaan suomenkieliongelmat, hajanainen informaatio ja muu epätietoisuus

22 nostavat kynnyksen kerhotoimintaan osallistumiseen korkeammaksi verrattaessa esimerkiksi oppilaaseen, jonka kielitaito ja kotoutuminen ovat pidemmälle kehittyneet. Tämä on aivan ymmärrettävä tilanne, joka vaatii vain erityistä huomiointia ja huolenpitoa. Aineiston analysoinnin perusteella voidaan vetää johtopäätös, että kerhotoiminnan markkinointia pitää tehostaa, selkiyttää ja johdonmukaistaa. Kerhoista informoiminen suurille ryhmille yksilöohjauksen sijaan, voi jättää tiedon kerhoista hyvin hajanaiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että pitkäjänteistä ja päämäärätietoista työtä koulun kerhotoiminnan monikulttuuristamiseksi on jatkettava. On pyrittävä luomaan koulun monikulttuurisen kerhotoiminnan kehittämiselle sellaiset puitteet, että informaatio kulkee ja toiminnalla on jatkuvuutta. Ei riitä että kerhotoiminta organisoidaan hyvin ja kerhoja ohjataan aktiivisesti vain ajoittain. Toiminnan laatu paranee, kun se saa jatkuvuuden tunteen leviämään oppilaiden ja heidän vanhempiensa keskuuteen, koulun henkilökunnasta puhumattakaan. Onnistumiset myös markkinoinnissa ja maahanmuuttajaoppilaiden järjestelmällisessä ohjaamisessa kerhotoiminnan pariin tarvitsevat onnistuakseen jatkuvuutta. Yksi informaatiotilaisuus ei riitä tietoisuuden nostamiseksi, tarvitaan ehkä useita informaatiotilaisuuksia, sekä jatkuvaa neuvontaa jotta maahanmuuttajaoppilaat saadaan kiinnitettyä kerhotoimintaan. Yhtenä johtopäätöksenä voidaan myös todeta, että monikulttuuristen kerhojen ohjaaminen vaatii suuremman ohjaajaresurssin, kuin pelkästään kantaväestön edustajille suunnattu kerho. Syy tähän voi olla, että kerhossa täytyy keskittyä enemmän yksittäisten yksilöiden ohjaamiseen, esimerkiksi kielitaidon vuoksi. Silloin vaarana on, että muu ryhmä jää vähemmälle ohjaukselle. Ratkaisuna tähän on, että monikulttuurisissa kerhoissa tarvitaan kahta ohjaaja ja parhaimmassa tilanteessa ohjaajat voisivat olla eri kulttuurien edustajia. Kahdella ohjaajalla pystytään tarjoamaan koko ryhmälle sekä yksilölle laadukasta kerhoohjausta. 10. Jatkotoimenpiteet Tutkimustulokset tullaan luovuttamaan Kerhotoiminnan kehittäminen suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämiseksi"-hankkeen käyttöön. Tutkimuksen tulokset tullaan levittämään sähköisessä sekä kirjallisessa muodossa Kajaanin Perusopetuksessa ja muulla sivistystoimialalla. Koulujen johdon kautta on tarkoitus toteuttaa tutkimustulosten saattaminen koulujen henkilökunnan sekä oppilaiden tietoon.

23 Marraskuussa 2012 järjestetään vanhempainiltoja kerhotietouden lisäämiseksi. Tutkimuksen tulokset julkistetaan kolmella koululla vanhempainillassa. Nämä kolme koulua ovat Kajaanin Lyseo, johon kootaan keskustan alueen koulujen oppilaan ja heidän vanhempansa, toisena kouluna ovat Kätönlahden koulu johon kootaan Kajaaninjoen pohjoispuolen koulujen oppilaat. Kolmas koulu jolla vanhempainilta järjestetään, on Pietari Brahen koulun Lehtikankaan yksikkö johon kootaan koulun lähialueen oppilaat ja heidän vanhempansa. Vanhempainilloissa on tarkoituksena jakaa uutta tietoa kerhoista oppilaiden perheille ja myös koulujen henkilökunnalle. Vanhempainillat toimivat hengen nostattajina ja kannustimina jotta yhä useammat maahanmuuttajaoppilaat pääsevät kiinnittymään koulun kerhotoimintaan ja alkaviin monikulttuurisiin kerhoihin. Vanhempainillat järjestetään yhteistyössä Kajaanin perusopetuksen koulujen ja Valmis Valmennukset Ay:n kesken. Vanhempainilloissa jaetaan kerhoesite. Kerhoesite kertoo perustiedot koulun kerhotoiminnasta ja uusista alkavista kerhoista. Kerhoesite-materiaalin kääntäminen tapahtuu aluksi viidelle kielelle, joita puhuvia oppilaita on tällä hetkellä eniten. Kielet ovat venäjä, somali, arabia, kurdi / soraanin murre ja kinjaruanda. On laskettu, että näillä käännösversioilla on mahdollista tavoittaa suhteellisen suuri osa 115 tutkimukseen osallistuneesta oppilaasta. Jatkossa täytyy varmistaa, että loput oppilaat kaikista noin 160 maahanmuuttajaoppilaasta saavat tiedon kerhoista joko suomen kielellä tai omalla äidinkielellään. Uusia kerhoja tullaan käynnistämään 1.11.2012 alkaen mukaillen oppilaiden toiveita. Kerhoja tullaan aloittamaan mahdollisimman monella koululla ja koulujen yhteiskerhojen aloittamista tehostetaan. Valmis Valmennukset Ay toimii yhteistyössä Kerhotoiminnan kehittäminen suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämiseksi -hankkeen kanssa rekrytoiden uusia kerhojen ohjaajia ja opastaen jo olemassa olevia kerhoja monikulttuuristamaan toimintaansa.