Meri-Helsingin musiikkiopiston musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma 2014 1. YLEISTÄ 1.1 MERI-HELSINGIN MUSIIKKIOPISTON TOIMINTA-AJATUS 1.2 ARVOT JA TAVOITTEET 1.3 ERITYISPAINOTUKSET 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 OPPIMISKÄSITYS 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 3. OPETUKSEN RAKENNE 3.1 OPINTOJEN RAKENNE 3.2 OPINTOJEN LAAJUUS 3.3 OPETUSTARJONTA 4. OPPILAAKSI OTTAMINEN 4.1 MUSKARI 4.2 SOITINVALMENNUS 4.3 PERUSTASO 4.4 MUSIIKKIOPISTOTASO 4.5 OPISKELUPAIKAN SÄILYTTÄMINEN 5. OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS 5.1.1 OPETUKSEN TAVOITTEET 5.1.2 OPETUSSISÄLLÖT 5.2 MUSIIKIN PERUSTASO 5.2.1 OPETUKSEN TAVOITTEET 5.2.2 OPETUSSISÄLLÖT 5.3 MUSIIKKIOPISTOTASO 5.3.1 OPETUKSEN TAVOITTEET 5.3.2 OPETUSSISÄLLÖT 5.4 AVOIN OPETUS 5.5 AIKUISOSASTO 6. OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN
7. ARVIOINTI 7.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA KOHTEET 7.2 ARVIOINTIASTEIKKO JA ARVIOINTILAUTAKUNTA 8. TODISTUKSET 8.1 MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN 9. YHTEISTYÖ JA TOIMINNAN ARVIOINTI 9.1 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA 9.2 YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN KANSSA 9.3 MUU KULTTUURIYHTEISTYÖ 9.4 ITSEARVIOINTI 1. YLEISTÄ 1.1 Meri-Helsingin musiikkiopiston toiminta-ajatus, laaja oppimäärä Meri-Helsingin musiikkiopisto järjestää musiikin perusopetuksen yleisen oppimäärän ja laajan oppimäärän perustason vaatimusten mukaista musiikinopetusta. Musiikin perusopetus on lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Opisto järjestää myös alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille. Oppilaitoksessa tarjotaan sekä klassisen musiikin että rytmimusiikin opetusta. Meri-Helsingin musiikkiopisto antaa oppilaille valmiudet soittotaidon ja musiikkiharrastuksen kokonaisvaltaiselle ja elinikäiselle kehittymiselle. Laajan oppimäärän opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon sekä harrastustavoitteisen opiskelun että musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset. Kannustava ympäristö antaa edellytykset ja motivaation jatkaa opintoja musiikin parissa. Musiikin opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin. 1.2 Arvot ja tavoitteet Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaisen opetuksen tulee luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Musiikkiopiston päämääränä on laadukkaan ja monipuolisen musiikkikasvatuksen tarjoaminen. Opetuksella tuetaan tavoitteellista musiikin harrastusta ja oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Samalla oppilaan sosiaaliset taidot ja luovuus kehittyvät. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen,
määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Oppilaan henkisen kasvun ja persoonallisuuden lujittumisen tukeminen ovat musiikkiopiston keskeisiä tavoitteita. Annamme opiskelijalle välineet omaehtoiseen opiskeluun. Lapsista ja nuorista tulee musiikkia tuntevia ja harrastavia aikuisia. Oppilaitos arvostaa toiminnassaan luovuutta, avoimuutta, joustavuutta ja yhteistyötä. Tehtävänä on myös kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus muiden musiikki- ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaisen opetuksen tulee luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. 1.3 Erityispainotukset Meri-Helsingin musiikkiopistossa oppilaslähtöisyyttä painotetaan yksilöllistämällä opintokaarta kunkin oppilaan omien lähtökohtien mukaisesti. Tavoitteena on koostaa kullekin opiskelijalle yksilöllisten lähtökohtien perusteella toteutettava opintosuunnitelma. Erityispaino on monipuolisessa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. oppilaiden ja opettajien yhteistyö yhteistyö muiden taide- ja musiikkioppilaitosten kanssa yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa yhteistyö koulujen kanssa kansainvälinen yhteistyö yhteisöllisyys Yhteisöllisyys ja laajapohjainen yhteistyö muodostuu toimintaan osallistuvien oppilaiden, opettajien ja muiden sidosryhmien osallisuudesta ja osallistumisesta sekä käytännön toiminnasta. Oppilaitoksena vahvistamme yhteisön toimintaa sekä oppilaiden kasvua. Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus rakentaa yhteisöön sitä energiaa, jolle yhdessä tekeminen ja yhteistyö rakentuu. 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Oppimiskäsitys Musiikkiopiston opetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen tapahtuma, jossa yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi keskeisenä vaikuttajana on opiskeluympäristö.
Opettajan tehtävänä on kehittää niin opiskeluympäristöä kuin oppilaan opiskelutaitoja siten, että erilaisten oppijoiden edistyminen on mahdollista. Opetuksessa huomioidaan, että opiskelija valikoi hänelle tarjottavaa tietoa ja jäsentää sitä aikaisempien taitojensa ja tietojensa pohjalta. Musiikin oppiminen on vuorovaikutuksellista ja tilannesidonnaista. Opettaja ohjaa oppilasta tarkkailemaan omaa toimintaansa ja arvioimaan sitä myös itsenäisesti. Opiskelu alkaa oppilaan kiinnostuksesta ja motivaatiosta, joita ylläpidetään ja vahvistetaan mielenkiintoisella sopivan vaatimustason soitto-ohjelmistolla, onnistuneilla esiintymiskokemuksilla ja opettajalta saatavan palautteen avulla. 2.2 Opiskeluympäristö ja työtavat Oppimiskäsityksestä, joka korostaa oppilaan aktiivista osallistumista seuraa, että opiskeluympäristön tulee antaa opiskelijalle mahdollisuus asettaa omat tavoitteensa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja ja sitä kautta asettaa omat tavoitteensa niin yksilöharjoittelussa kuin ryhmässäkin. Keskeisintä on oppilaan ja opettajan välinen toimiva vuorovaikutus. Musiikkiopiston järjestämä opetus on monelle lapselle ainutkertainen tilaisuus saada yksilöllistä ohjausta ja viettää keskittyneesti aikaa harrastuksensa parissa turvallisen aikuisen seurassa. Opettajalla on merkittävä vaikutus lapsen kehitykseen ja sen myötä erityinen vastuu. Oppilasta kannustetaan itsenäiseen luovaan tekemiseen, jossa oma persoonallisuus korostuu. Kannustava opiskeluilmapiiri edellyttää moniarvoisuutta ja ajatusten vaihtoa innostavassa vuorovaikutuksessa muiden myös opiskelijoiden kesken. Oppilaitos pyrkii välttämään oppilaiden keskinäistä kilpailua. Sen sijaan opiskelijoita kannustetaan kilpailemaan itsensä kanssa ja kehittymään musiikillisesti ja henkisesti. Pitkäjänteisen työn tuomat onnistumisen kokemukset kasvattavat oppilaan motivaatiota ja uskoa omaan osaamiseen. Oppiminen on aina aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, joka antaa perustan hyvän musiikkisuhteen syntymiseen. Oppimisympäristön avoin, turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Hyvä opiskeluympäristö tukee oppilaan luovuutta, aktiivisuutta ja vuorovaikutustaitoja mahdollistaen turvallisen kasvun ja kehityksen. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, kasvattavat opiskelijan itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihinsä. Opiskeluympäristön tulee olla sellainen, että opiskelijalla on mahdollisuus kykyjensä ja musiikillisen ilmaisunsa tavoitteelliseen ja monipuoliseen kehittämiseen. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPINTOJEN LAAJUUS
3.1 Opintojen rakenne Laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Meri-Helsingin musiikkiopistossa annetaan myös perustasoa edeltävää, alle kouluikäisille lapsille tarkoitettua varhaisiän ryhmämuotoista musiikkikasvatusta, joka tunnetaan nimellä musiikkileikkikoulu. Soitinvalmennusryhmiin osallistuu esikoulu- ja kouluikäisiä, jotka haluavat tutustua eri soittimiin ennen perusastetta. Musiikkiopistoon voimme ottaa oppilaiksi myös aikuisia, mikäli heillä on ilmeisen hyvät mahdollisuudet edistyä opinnoissaan opetussuunnitelman mukaisesti. Solistisen pääaineen opetusta annetaan 45-75 minuuttia viikossa, sivuaineessa yleensä 30 minuuttia. Opetus voi olla henkilökohtaista, ryhmäopetusta ja periodityöskentelyä. Musiikin perusteiden opetusta annetaan 45-90 min viikossa ryhmäopetuksena. Yhteismusisoinnissa opetusaika määräytyy toimintamuodon ja tavoitteiden mukaan. Oppilaat esiintyvät oppilaskonsertissa kerran sekä syys- että kevätlukukaudella. Oppilaskonsertteja järjestetään mahdollisuuksien mukaan jokaisessa opetuspisteessä. Esiintymisen lisäksi oppilaat seuraavat mahdollisimman paljon oppilaskonsertteja. 3.2 Opintojen laajuus Musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on Opetushallituksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteensä 1300 tuntia. Laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Aiempi opiskelu muissa vastaavissa musiikkioppilaitoksissa ja oppilaitoksen suoritusvaatimuksia vastaavilla kursseilla lasketaan mukaan opintojen laajuuteen sekä opintojen enimmäisaikaan. Varhaisiän musiikkikasvatuksen, sivuaineopetuksen ja valinnaiskurssien laajuudesta päättää opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulutuksen järjestäjä. Musiikkileikkikoulun ja valmennusryhmien opintojen kokonaismäärä riippuu aloittamisiästä. Musiikkileikkikoulun oppituntien pituudet - 0-1 -vuotiaat 30 minuuttia viikossa - 2-4 -vuotiaat 45 minuuttia viikossa - 5-6-vuotiaat 60 minuuttia viikossa Soitinvalmennus
- Ryhmässä 2-3 oppilasta, opetusta 45minuuttia Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti musiikin laajan oppimäärän laskennallinen laajuus muodostuu seuraavasti: Musiikin perustaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet Musiikkiopistotaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet 385 tuntia 280 tuntia 390 tuntia 245 tuntia Opintojen laajuuden laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Ensimmäisenä opiskeluvuonna oppitunti voi kuitenkin oppilaan/vanhempien ja opettajan yhteisen harkinnan mukaan olla joko 30, 45 tai 2 x 30 minuuttia. Rehtorin luvalla solistisen aineen päättösuoritukseen valmistautuva oppilas voi pidentää oppituntinsa 60 tai musiikkiopistotasolla jopa 75 minuuttiin. Opinto-oikeus säilyy perustasolla oppilaan 19. ikävuoteen asti. Poikkeustapauksissa opinto-oikeuden säilyttämisestä on neuvoteltava opettajan ja rehtorin kanssa. Musiikkiopistotasoon varattu opiskeluaika on kolme vuotta. Instrumenttiopetus käsittää myös laulunopetuksen. Oppilaitos järjestää valinnaiskursseja sekä säestystunteja, joille osallistutaan joko itsenäisesti tai oman opettajan ohjauksessa. Perustasolla pääaineen lisäksi voi valita sivuaineen, jonka opetusta oppilas saa 30-45 minuuttia viikossa. Pääainetta ja sivuainetta oppilas voi vaihtaa, mikäli rehtori ja uuden instrumentin opettaja katsovat sen opiskeluun olevan riittävät edellytykset. 3.3 Opetustarjonta Tarkka vuosittainen opetustarjonta päivitetään lukuvuosisuunnitelmaan. Varhaisiän musiikkikasvatus 0 7 vuotiaat, suomenkielisten ryhmien lisäksi opetusta ruotsiksi Soitinvalmennus Soitinvalmennus on tarkoitettu 6 10 -vuotiaille lapsille. Valmennukseen osallistuminen ei edellytä aiempaa musiikkileikkikoulutaustaa.
Soitinvalmennuksen muotoja ovat mm. pianomuskari, lyömäsoitinklubi, bändipaja ja rytmiikkaryhmä sekä instrumenttikohtainen ryhmäopetus. Oppilailla on mahdollisuus osallistua myös big band-opetukseen. Soitinvalmennuksen tavoitteena on antaa musiikillisia valmiuksia tuleviin musiikkiopisto-opintoihin. Instrumenttiopetus Opetusta annetaan seuraavissa soittimissa: Yhteismusisointi poikkihuilu, nokkahuilu, oboe, klarinetti, saksofoni, trumpetti, harppu, baritonitorvi, käyrätorvi, pasuuna, tuuba, lyömäsoittimet, rummut, laulu, pop/jazz laulu, kantele, harmonikka, kitara, sähkökitara, sähköbasso, piano, pop/jazz piano, vapaa säestys, viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso Yhteismusisointi sisältyy laajan oppimäärän opiskeluun toisesta opiskeluvuodesta lähtien tai jo aiemmin instrumentin käsittelytaidon sen salliessa. Yhteismusisointimuotoina kamarimusiikkiryhmät, kitararyhmät, lyömäsoitinryhmä, bändikerhot, Big Bandit ja jousiorkesteri ja kuoro. Aikuisopiskelijoille tarjotaan laulun tiiviskursseja varsinaisten oppituntien lisäksi sekä musiikin perusteiden periodeja. Musiikin perusteissa ja instrumenttiopinnoissa järjestetään myös valmennuskursseja ammattiopinnoista kiinnostuneille. Yleiset aineet Musiikin perusteiden opetus toteutetaan seuraavasti. PERUSTASO: musiikin perusteet 1, 45 min Musiikin perusteet 2 45 min 1. vuosi Musiikin perusteet 2 45 min 2. vuosi Musiikin perusteet 3 75 min 1.vuosi Musiikin perusteet 3 75 min 2.vuosi Yleinen musiikkitieto periodiopetuksena Musiikin perusteiden opetusta järjestetään tarvittaessa myös periodiopetuksena ulkopuolisille tilaajille
MUSIIKKIOPISTOTASO: Musiikin perusteet D Musiikkitieto Valinnaiset aineet: Vuosittain järjestettävät taiteenlajeja yhdistävät projektit yhteistyössä muiden taideoppilaitosten kanssa. Flamenco: - tarjolla ryhmiä 5-12-vuotiaille Muu tanssiopetus: - aikuisten flamenco, afrotanssikurssit, charleston-kurssi Improvisaatio-workshopit 4. OPPILAAKSI OTTAMINEN 4.1. Muskari Musiikkileikkikouluun otetaan 0-6-vuotiaita lapsia ilmoittautumisjärjestyksessä. 4.2. Soitinvalmennus Soitinvalmennusryhmiin sijoitetaan oppilaita, jotka eivät ole vielä päättäneet soitinta tai joille suositellaan vielä motoristen tai sosiaalisten taitojen hiomista. 4.3. Perustaso Musiikin laajan oppimäärän perustason oppilaaksi otetaan haastattelujen kautta. Oppilasvalinnat tekee rehtori opettajia kuultuaan. Toisessa SML:n jäsenoppilaitoksessa opiskellut nuori saa opistossamme automaattisesti oppilaspaikan, mikäli ko. aineen opettajalla on mahdollisuus sijoittaa oppilas. 4.4. Musiikkiopistotaso
Musiikkiopistotasolle otetaan perustason oppimäärän suorittaneita oppilaita. 4.5. Opiskelupaikan säilyttäminen Oppilas säilyttää opiskelupaikkansa seuraavana vuonna, mikäli hän ilmoittaa jatkamisestaan toukokuun loppuun mennessä ja lukukausimaksut on maksettu sovitun mukaisesti. Ensimmäisen vuoden opiskelijalle voidaan suositella yleiseen oppimäärään siirtymistä, mikäli opettaja havaitsee, ettei edellytyksiä opiskelun tavoitteelliseen opiskeluun ole ja oppilas hyötyisi enemmän harrastetavoitteisesta opetuksesta. Erityisestä syystä rehtori voi hakemuksesta myöntää välivuoden opiskelussa. 5. OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja todistusten kaavat pohjautuvat valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin (OPH 2005). Solististen ja yleisten aineiden kurssitutkinnoissa noudatetaan valtakunnallisia, Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto ry:n hyväksymiä tutkintovaatimuksia ja tutkinto-ohjeita. Opiskelija voi täten sujuvasti siirtyä oppilaitoksesta toiseen, koska kriteerit ovat yhteiset. Tasosuoritusten sisällöt ovat nähtävillä musiikkiopistolla. 5.1. Varhaisiän musiikkikasvatus 5.1.1 Opetuksen tavoitteet Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään laulamalla ja soittamalla Musiikin elementit rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. 5.1.2 Opetussisällöt Työtapoja ovat laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen ja musiikin kuunteleminen. Perheryhmissä rohkaistaan aikuista kotimusisointiin, joka tarjoaa lapselle elävän musisoinnin elämyksiä ja mallia. Musiikkivalmennuksessa jatketaan musiikin perusvalmiuksien kehittämistä. Opetukseen sisältyy instrumenttien, kuten viisikielisen kanteleen, nokkahuilun ja lyömäsoitinten opetusta sekä musiikin perusteiden alkeita. Soittoläksyjen avulla totutellaan pitkäjänteiseen, säännölliseen ja päämäärätietoiseen työskentelyyn.
Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä. Musiikkileikkikoulu 3-6v Opetuksessa kehitetään oppilaan valmiuksia kuunnella musiikkia ja harjaannutetaan muistia sekä edistetään hänen rytmi-, muoto-, harmonia- ja melodiatajuaan. Oppilasta ohjataan luovan toiminnan avulla ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Eri keinoin tuetaan myös lapsen sosiaalista ja emotionaalista kehitystä. Musiikkileikkikoulun opinto-ohjelma sisältää mm. laulua, musiikkileikkejä, musiikkiliikuntaa, esittämisharjoituksia, eri soittimien käyttöä, säveltapailun ja nuottikirjoituksen alkeisiin perehtymistä ja musiikin kuuntelua, johon voidaan yhdistää mm. piirtämistä ja maalaamista. Musiikkileikkikoulun viimeisenä vuonna tunteihin voidaan liittää soitinvalmennus-osuus. Vauvamuskari 0-2v Vauvamuskari on tarkoitettu alle kaksivuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ryhmässä pyritään lähentämään lapsen ja vanhemman suhdetta sekä saamaan lapselle myönteisiä kokemuksia musiikin, leikin ja laulujen myötä. Soitinvalmennus Perusopetuksen varhaisin taso on nimeltään soitinvalmennus. Lukuvuosittain päätetään instrumentit, joissa soitinvalmennusopetusta järjestetään. Soitinvalmennukseen sisältyy instrumenttitaitojen ryhmämuotoista opetusta instrumentista riippuen 45-60 minuuttia viikossa. Valmennusryhmien koot, oppilaiden ikäjakauma sekä opetuksen kesto päätetään myös ainekohtaisesti. Soitinvalmennus on lapsen ehdoilla annettavaa instrumenttiopetusta vasta-alkajille. Opetuksen tulee toimia pehmeänä laskuna varsinaiselle instrumenttiopetukselle. Opetuksessa perehdytään soittotekniikan sekä nuotinluvun ymmärtämisen alkeisiin. Soittoläksyjen avulla totutellaan pitkäjänteiseen, säännölliseen ja päämäärätietoiseen työskentelyyn. 5.2. Musiikin perustaso 5.2.1 Opetuksen tavoitteet Tavoitteet ja sisällöt kuvataan tarkemmin aineopetussuunnitelmaliitteessä. Musiikin perustason opintojen tavoitteena on, että oppilas - oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja - oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia ja eri musiikkityylejä - kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan - oppii ilmaisemaan itseään musiikin kielellä
- kehittyy itsenäisessä oppimisessa - rohkaistuu esiintymisessä ja nauttii saavutetuista tuloksista - saa valmiudet jatkaa opintoja menestyksekkäästi - kokee elämyksiä musiikin maailmassa. 5.2.2 Opetussisällöt Instrumenttiopinnot Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Opittuja taitoja sovelletaan käytäntöön säännöllisten esiintymisten kautta. Perustasolla keskeisenä sisältönä on myös käytännön muusikkouden korostaminen, jota tuetaan säännöllisellä esiintymistoiminnalla. Oppilaita kannustetaan osallistumaan niin musiikkiopiston kuin koulujen ja muiden kulttuuritoimijoiden järjestämiin projekteihin sekä osallistumalla itse mahdollisten konserttien suunnitteluun. Myös tasosuorituksia järjestämme mahdollisuuksien mukaan konserttimuotoisina. Halutessaan oppilaalla on kuitenkin oikeus tasosuoritukseen pelkän lautakunnan edessä. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä. Opetukseen voi sisältyä myös esimerkiksi improvisointia tai vapaata säestystä. Vuosittain vaihtuvien työpajojen sisällöstä päätetään opettajakollegion kanssa siten, että ne tukevat mahdollisimman monen oppilaan opintoja tarkoituksenmukaisesti. Musiikin perusteet Musiikin perusteissa harjoitetaan musiikin luku- ja kirjoitustaitoa, musiikin hahmottamista ja sisäistä kuulemista sekä musiikin historian ja tyylien tuntemusta Tavoitteena on, että musiikin perustason opintoihin sisältyvät musiikin perusteet suoritettuaan oppilas osaa laulaa ja kirjoittaa helppoja melodioita sekä hahmottaa niiden rytmit ja sointukulut, tuntee erilaisia musiikillisia tyylisuuntia, ilmiöitä ja soittimistoa sekä kykenee hyödyntämään tietotekniikkaa opiskelussaan. Oppilas tekee itse sovituksia, osaa laulaa ja kirjoittaa bluesmelodioita ja pentatonisia melodioita sekä kykenee nuotintamaan rytmimusiikin perusmateriaalia Musiikin perusteet kattavat musiikinteorian ja säveltapailun peruskurssit sekä musiikkitiedon peruskurssin. Lisäksi voidaan järjestää erilaisia perusopetusta tukevia kursseja ja periodeja. Suositeltava musiikin perusteiden aloitusikä on yhdeksän vuotta. Musiikin perusteiden opiskelu tukee pääaineen opiskelua, ja se pyritään integroimaan mahdollisimman pitkälle käytäntöön monipuolisilla opetusmetodeilla järjestämällä esim, säveltapailukonsertteja, sävellys- ja sovitustyöpajoja, erilaisia projekteja ja periodeja sekä kiinnittämällä myös erityistä huomiota instrumenttiaineiden ja musiikin perusteiden opettajien yhteistyöhön ja vuoropuheluun. Yhteismusisointi
Yhteismusisointi sisältyy opetusohjelmaan siitä lähtien, kun pääinstrumentin käsittelytaito sen mahdollistaa. Pääaineen opiskelu soittotunneilla ja yhteismusisointi täydentävät toisiaan koko opiskelun ajan. Pääaineen taitojen soveltaminen yhteismusisointiin on tärkeä musiikin iloa luova, sosiaalisuutta ja opiskelumotivaatiota vahvistava tekijä. Yhteismusisointi on suhteessa oppilaan ikään ja taitotasoon. Osa opiskelusta voi tapahtua myös esim. työpajoissa, periodeina tai projekteina. Orkesterisoittimia soittavien oppilaiden tulee osallistua opettajan osoittamaan orkesteritoimintaan ja mahdollisuuksien mukaan muuhun yhteismusisointiryhmään. Yhteismusisointia voidaan harjoittaa orkestereissa ja kuoroissa sekä yhtyeissä, bändeissä ja erilaisissa kamarimusiikkikokoonpanoissa. Koulujen, musiikkiopiston ja kansalaisopistojen lapsi- ja nuorisokuorot voidaan lukea yhteismusisointiryhmäksi niille oppilaille, joiden instrumentti on muu kuin orkesterisoitin, eikä osallistuminen oppilaitoksen muihin ryhmiin ole mahdollista. Meri-Helsingin musiikkiopiston erityinen painopistealue on big band-toiminta. Toimialueen laajuudesta johtuen orkesterisoitto ja muu yhteismusisointi edellyttää toisinaan osallistumista viikonloppuleireihin. Mikäli ryhmä aikoo osallistua vaativiin kilpailuluonteisiin esityksiin, opettaja ilmoittaa siitä oppilaalle ryhmän aloittaessa, jolloin oppilas voi halutessaan vaihtaa ryhmää. Kuuntelukasvatus Edellytämme oppilaiden perustasolla ja musiikkiopistotasolla osallistuvan säännöllisesti alueen elävän musiikin tilaisuuksiin sekä musiikkiopiston omiin konsertteihin, sillä musiikin kuuntelu on tärkeä osa musiikin opiskelua. Tehtävänä on harjaannuttaa oppilaita monipuoliseen musiikin kuunteluun, totuttaa heitä käymään konserteissa ja muissa musiikkitilaisuuksissa sekä tehdä musiikkielämää tutuksi kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Lukuvuoden aikana oppilaita rohkaistaan osallistumaan toiminta-alueen elävän musiikin tilaisuuksiin. Opettaja voi viedä oppilaansa konserttiin ohjatusti siten, että konsertin sisältöön tutustutaan sopivin työmuodoin ennen konserttia ja konsertin jälkeen kokemus käydään yhdessä läpi. 5.3 Musiikkiopistotaso 5.3.1 Opetuksen tavoitteet Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikinharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin. Oppilas laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opinnot suoritettuaan oppilas - osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativampia duuri-molli-tonaalisia melodioita - hallitsee moniäänistä ohjelmistoa - kykenee rytminkäsittelyyn moniäänisessä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa
- osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista - osaa soveltaa tietojaan käytäntöön esimerkiksi sointusoittimella säestämisessä - on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää sävelteoksen muodon merkityksen - on syventänyt oman musiikinlajinsa ja eri aikakausien tyylien tuntemusta - osaa soveltaa tyylintuntemusta musisoinnissa Tämän lisäksi musiikkiopistotason rytmimusiikin oppilas - hallitsee tyylinmukaisen rytminkäsittelyn sekä tasajakoisesti että kolmemuunteisesti - osaa tuottaa ja tunnistaa vaativampia lopuketyyppejä ja harmonioita äänen kuljetuksineen rytmimusiikin rakenteissa - on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida improvisoituja sooloja 5.3.2 Opetussisällöt Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, pääinstrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Yhteismusisoinnin merkitys oppilaan muusikkouden kehittämisessä korostuu. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään. Instrumenttitaidot ja kyky yhteismusisointiin antavat vahvan pohjan osaamiselle, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus ja mahdolliset myöhemmät ammattiopinnot voivat rakentua. Oppilaan siirtyessä opiskelemaan opistotason musiikin perusteita hänen lähtötasonsa voidaan tarkistaa. Täydentävää lisäopetusta annetaan tarpeen mukaan. Musiikin perusteiden sisältöalueet musiikkiopistotason opetuksessa ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen että notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä. Oppilaitos ratkaisee opetuksen osa-alueiden ryhmittelyn, jaksottelun ja jakamisen eri oppiaineiksi. Opetuksessa voidaan toteuttaa erilaisia kokeiluja ja oppiaineiden integrointia. Opetukseen voi liittää myös vapaan säestyksen elementtejä. Musiikin historian kuuntelukasvatuksen osuutta tulee tehostaa viemällä oppilaita konsertteihin. Opetusryhmien kokoa määriteltäessä otetaan huomioon opetuksen tavoitteet ja luonne. Täydentävää lisäopetusta annetaan tarpeen ja resurssien mukaan. Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opetus jaksotetaan siten, että opetussuunnitelman musiikin perusteiden tavoitteet toteutuvat. 5.4. Avoin opetus
Oppisisällöt avoimessa opetuksessa sovitaan opiskelijakohtaisesti opiskelijan ja opettajan kesken. Niissä voidaan soveltaa voimassa olevia kurssisisältöjä harvennetussa aikataulussa, tai ne voidaan yksilöidä opiskelijan musiikillisista tarpeista käsin. 5.5. Aikuisosasto Aikuisten opetusta suunniteltaessa ja järjestettäessä otetaan huomioon, että aikuiset harrastajat ovat musiikkitaidoissaan ja -tiedoissaan hyvin eri vaiheissa ja heidän kiinnostuksen kohteensa ja harrastusmotivaationsa ovat monenlaisia. Aikuisten oppimisessa korostuu itsenäisyys ja oma-aloitteisuus, ja opetuksessa otetaan huomioon aikuisten kyky itse ohjata omaa oppimistaan ja harjoitteluaan. Osallistuminen opiskelun suunnitteluun ja arviointiin ovat onnistuneen opiskelun edellytyksiä. Sitoutuminen ja halu oppia ja kehittyä ovat oppimisen vahva tuki, joka voi korvata esimerkiksi iän tuomia fyysisiä rajoituksia. Sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen sekä kannustava ja myönteinen palaute ovat myös aikuisten oppimisessa tärkeitä. 6 OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN Mikäli opiskelija ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan opiskelijan edellytyksiä. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. Edellytämme edeltäviä konsultointeja terveystoimen asiantuntijoiden kanssa. Opetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Opiskelijalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat opiskelijan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäopetuksena. 7 ARVIOINTI 7.1 Arvioinnin tehtävät ja kohteet Arviointi ohjaa opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Oppilaalle tiedotetaan arvioinnin tehtävät ja kohteet, arvosana-asteikot ja arviointikriteerit, arvosanan korottaminen, opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset, arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistusten sisältö. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin, jonka tarkoituksena on ohjata oppilas muodostamaan realistinen kuva itsestään ja asettamaan itselleen toteuttamiskelpoisia tavoitteita sekä kehittämään opiskelutaitoja.
Oppilaalle tiedotetaan seuraavista arvioinnin periaatteista: - arvioinnin tehtävät ja kohteet - arvosana-asteikot ja arviointikriteerit - arvosanan korottaminen - opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset - arvioinnin oikaiseminen - päättötodistuksen sisältö Arvioinnin menetelmät on valittava siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. 7.2 Arvosana-asteikko ja arviointilautakunta Tasosuoritukset arvioidaan seuraavasti: erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), hyväksytty (1) Instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden päättösuoritukset arvioidaan asteikolla 1-5. Muut kuin päättösuoritukset voidaan hyväksyä ilman arvosanaa merkinnällä suoritettu. Oppilas saa kaikista suorituksistaan myös sanallisen palautteen. Yhteismusisoinnista ja valinnaiskursseista annetaan osallistumismerkintä. Perustason instrumenttitaitojen päättösuoritusten ja osasuoritusten arvioitsijoita on vähintään kolme, joista yksi on oma opettaja. Musiikkiopistotason instrumenttitaitojen päättösuoritusten ja osasuoritusten arvioitsijoita on vähintään neljä, joista yksi on oma opettaja. Musiikin perusteiden päättösuoritusten arvioitsijoita on vähintään kaksi, joista yksi on oma opettaja. Musiikin perusteiden osasuoritusten arvioinnin suorittaa oma opettaja. Mikäli oma opettaja on perustelluin syin estynyt osallistumaan arviointiin voi hänen tilallaan olla joku toinen opettaja. Ainevastuullinen rehtori päättää kurssisuoritusten arvioitsijoista asettamansa ainekollegion puitteissa. Hän voi asettaa lautakuntiin myös muita opettajia tai ulkopuolisia arvioitsijoita. Arvioinnin puheenjohtajana toimii ainekollegion puheenjohtaja tai joku kollegion jäsenistä. Arviointilautakuntaan osallistuessaan ainevastuullinen rehtori toimii halutessaan puheenjohtajana. Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan ja kirjataan lukuvuosittain. Niinä vuosina, kun oppilas ei tee kurssisuoritusta, arvioinnin edistymisen tavoitteiden toteutumisesta tekee oma opettaja. 8 TODISTUKSET Musiikin laajan oppimäärän musiikin perustason päättötodistus sisältää: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi
opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan pääaineen päättösuoritus*, arvosana ja suorituksen ajankohta musiikin perusteiden päättösuoritus*, arvosana ja suorituksen ajankohta osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat muut mahdolliset opintosuoritukset rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot arvosana-asteikko Musiikin laajan oppimäärän musiikkiopistotason päättötodistus sisältää: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan pääaineen päättösuoritus* arvosana ja suorituksen ajankohta musiikin perusteiden päättösuoritus*, arvosana ja suorituksen ajankohta osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat muut mahdolliset opintosuoritukset rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot arvosana-asteikko. Meri-Helsingin musiikkiopistossa noudatetaan Suomen musiikkioppilaitosten liiton kurssivaatimuksia. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opinnoista arvosanoineen. Musiikkiopistotason päättötodistus on samalla todistus koko musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. 8.1 MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Muualla suoritetut opinnot hyväksytään musiikkiopiston opinnoiksi, mikäli niiden tavoitteet, sisällöt ja arviointi ovat yhteneviä opiston opetussuunnitelman kanssa. Suoritukset hyväksyy rehtori.
Päättösuorituksiksi hyväksytään ainoastaan sellaisia suorituksia, jotka on suoritettu taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelmaa noudattavissa oppilaitoksissa. 9 YHTEISTYÖ JA TOIMINNAN ARVIOINTI 9.1. Yhteistyö huoltajien kanssa Hyvän musiikkisuhteen syntymiselle olennaisena edellytyksenä on asiallinen ja kannustava harjoitteluympäristö. Huoltajan ja opettajan yhteistyö on avainasemassa, kun oppilasta ohjataan tavoitteelliseen opiskeluun. Rehtori tai apulaisrehtori vierailevat vuosittain toimipisteissä vanhempainilloissa tai toimipisteiden päättökonserteissa. Opettajat, rehtori ja muu henkilökunta antavat mielellään neuvoja harjoitteluun ja opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa. Meri-Helsingin musiikkiopiston kannatusyhdistys sekä vanhempainyhdistys tukevat tärkeällä tavalla opetustyötä sekä opiskelijoita. Niiden kautta kanavoituu myös muutosideoita toiminnan kehittämiseksi. Rehtori on tavattavissa sovittuina aikoina keskusteluja ja palautetta varten. Myös johtokunnan jäseniin voivat huoltajat halutessaan ottaa yhteyttä. 9.2. Yhteistyö oppilaitosten kanssa Meri-Helsingin musiikkiopisto on osa Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton verkostoa. SML:n ohjeet, suositukset, koulutus sekä tietoverkko auttavat meitä kehittymään ja uudistamaan opetustamme yleisesti hyväksyttyyn suuntaan. Teemme yhteistyötä opettajavaihdossa sekä yhteismusisoinnissa lähialueen oppilaitosten kanssa. Yhteistyökoulujemme kanssa teemme yhteistyötä orkesteri- ja kuorotoiminnan puitteissa. Alueen peruskoulut tarjoavat musiikkiopiston käyttöön tiloja sekä oppilaille kuorotoimintaa, josta vastineeksi musiikkiopisto järjestää konsertteja sekä avustaa juhlien järjestämisessä. 9.3. Muu kulttuuriyhteistyö ja oman alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen Tarjoamme halukkaille yhteistyökumppaneille esiintyjä- ja koulutuspalveluita. Vakiintuneet yhteistyötahot ovat toiminta-alueemme peruskoulut sekä kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Myös yritykset voivat hankkia musiikkiopiston palveluja. Oppilaiden esiintyessä yrityksen tilaisuudessa edellytämme tilaajalta kannatusyhdistyksen tilin kartuttamista ennalta sovittavalla summalla stipendirahaston kartuttamiseksi sekä soitinhankintojen tueksi. Big Band-toimintamme on verkostoitunut useiden eri tahojen kanssa ja UMO on ottanut sen kummitoimintansa osaksi.
Musiikkiopisto mahdollistaa satunnaiset työjärjestelyt opettajien oman ammattitaidon ylläpitämiseksi konserttitoiminnassa. Samalla henkilöstön osaaminen tuo alueelle korkeatasoista kulttuuria. Musiikkiopisto on pääjärjestäjänä vuosittaisessa Krunikan festarissa, joka kokoaa yhteen alueen kulttuuritoimijat, koulut ja yritykset. Festarilla esiintyvät sekä koulun oppilaat sekä opettajat monipuolisesti. Lisäksi opisto osallistuu muihin kaupunkitapahtumiin toiminta-alueellaan ja järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia Helsingissä. 9.4 Itsearviointi Musiikkiopisto huolehtii toimintansa jatkuvasta kehittämisestä kuuntelemalla huoltajilta ja henkilöstöltä tulevaa palautetta. Tietoa toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta hankitaan jatkuvalla laaduntarkkailulla. Oppilaitoksen toiminnan sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla pyritään toiminnan ja opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Ainekohtaiset opetussuunnitelmat tarkistetaan kollegioittain vuosittain. Arviointi toteutuu myös jatkuvana opetustuloksien seurantana. Oppilaitos seuraa kansallisen ja kansainvälisen musiikkikasvatuksen muutoksia, musiikin ammatillisen opiskelun sisällöllisiä ja rakenteellisia muutoksia ja musiikkikulttuurin ala- ja sisältökohtaisia kehittämistarpeita sekä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Toiminnan kehittäminen lähtee saatujen arviointien ja kyselyjen tuloksista, havaituista muutostarpeista ja kehityskeskusteluista. Meri-Helsingin musiikkiopisto pitää ensisijaisen tärkeänä henkilökunnan jatkuvaa koulutusta, jotta oppilaitoksen hyviä tuloksia tuottava opetuksen taso pystyttäisiin säilyttämään. Oppilaitoksen keskeinen tavoite on myös henkilökunnan hyvän fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.