Vaasan hallinto-oikeus

Vaasan hallinto-oikeus Päätös Antopäivä Päätösnumero 12.04.2019 19/0114/1 Diaarinumero 00050/16/5115 Asia Muutoksen- ja luvanhakija Valitus ympäristölupa-asiassa Vapo Oy, Jyväskylä Päätös, johon on haettu muutosta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 17.12.2015 Nro 179/2015/1 Aluehallintovirasto on tarkistanut Kivinevan turvetuotantoalueelle 23.1.2004 myönnetyn, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 4/04/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 195,5 ha. Aluehallintovirasto on vahvistanut Kivineva I:n lohkojen 1 6 ja 9 10 osalta (yhteensä 97 ha) turvetuotannon lopettamiseen liittyvät ympäristönsuojelua koskevat toimet ja alueen jälkihoitotoimet. Lupapäätös sisältää lupamääräykset 1 25, joista lupamääräykset 3, 4, 8, 15 ja 18 kuuluvat seuraavasti. 3. Pintavalutuskentillä 1 ja 2 on tuotantokauden 2017 alusta lukien saavutettava vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: Puhdistusteho Lähtevän veden pitoisuus Kiintoaine 50 % 9 mg/l Kokonaisfosfori 50 % 50 μg/l Kokonaistyppi 20 % 1 400 μg/l Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Osoite Puhelin Telekopio Sähköposti Korsholmanpuistikko 43 02956 42611 02956 42760 vaasa.hao@oikeus.fi PL 204 65101 VAASA

2 (20) 4. Luvan saajan on lisäksi lähtevän veden pitoisuusvaatimusten täyttyessäkin ilmoitettava puhdistustehovaatimuksen alittumisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja selvitettävä syyt alhaiseen puhdistustehoon sekä esitettävä mahdolliset toimenpiteet puhdistustehon parantamiseksi ja niitä koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat. Tarkoituksenmukaiset tehostamistoimenpiteet on toteutettava ELY-keskuksen määräämänä ajankohtana. Puhdistustehon parantumisen seuraamiseksi luvan saajan tulee tehdä jäljempänä lupamääräyksestä 15 ja liitteestä 3 ilmenevä lisätarkkailu. - - 8. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Turpeen noston pölyävät työvaiheet, turpeen kuormaus, aumaus ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava niin, ettei pölyä leviä asuttujen kiinteistöjen piha-alueille ja viljelyssä oleville pelloille. Turvetuotantoalueella tulee pölyävät tuotantotoimet keskeyttää aina tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, mutta Naarastenojan eteläpuolisilla lohkoilla 1 ja 2 jo tuulen nopeuden ollessa yli 5 m/s, kun tuulen suunta on Latvan kylään päin sekä tuotantolohkon 7 lisäalueella jo tuulen nopeuden ollessa yli 5 m/s, kun tuulen suunta on Koppalampeen ja Kivijärveen päin. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. - - 15. Luvan saajan on toteutettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. - - 18. Luvan saajan on kartoitettava alla ilmenevällä tavalla happamien ja potentiaalisesti happamien maakerrosten sijainti ja laatu maaperätutkimuksin siten, että tulosten perusteella voidaan suunnitella luotettavasti happamia päästöjä estävät toimenpiteet. Kivineva I:n lohkoilla 9 10 ja Kivineva II:n lohkoilla 1 2 turpeen ja pohjamaan laatu tulee selvittää kairauspisteistä, joiden tulee sijaita edustavasti koko kartoitusalueella vähintään 1 kpl/10 ha ja niitä tulee tarpeen mukaan lisätä esimerkiksi silloin, kun pohjamaalajeissa esiintyy suurta vaihtelua. Tutkimuksen pisteväli tulee valita alueen pohjan tason ja materiaalin vaihtelu huomioiden ja siinä tulee huomioida mahdollinen happamien sulfaattimaiden tyypillinen laikuittainen esiintyminen. Kairauspisteistä tulee ilmoittaa turvepaksuudet.

3 (20) Kivineva I:n lohkoilla 7 8 näytteet tulee ottaa vähintään yhdestä edustavasta kairauspisteestä. Kairauspisteistä tulee ottaa eri korkeuksilta vähintään 3 5 näytettä/kairaus; turpeen alaosasta vähintään yksi näyte ja kivennäismaasta vähintään kaksi näytettä. Maaperänäytteitä on otettava noin 1 m:n syvyyteen turpeen/maanpinnasta. Näytteistä tulee määrittää maalaji, rikkipitoisuus, maasto-ph ja inkuboitu-ph. Kartoituksen tulosten perusteella on esitettävä suunnitelma, jonka avulla estetään sulfidisedimenttien hapettumista ja happamuuskuormitusta vesistöön niin, että vesistöjen pilaantumisen vaaraa ei pitkienkään kuivien jaksojen seurauksena pääse syntymään alueilla. Mikäli happamuushaittoja tulosten perusteella havaitaan tai on odotettavissa alueella, happamuushaittoja estäviä toimenpiteitä, kuten sulfidisten maa-ainesten peittämistä hienoainesrikkaalla mineraalimaalla ja hyvin maatuneella turpeella sekä ojien vesipintojen ylläpitämistä, tulee esittää suunnitelmassa. Selvitykseen tulee liittää selostus toimintatavoista tuotannon ja jälkihoidon järjestämiseksi niin, että vesistöjen pilaantumisen vaaraa ei happamuushaitoista johtuen pääse syntymään alueilla. Suunnitelma on pantava vireille aluehallintovirastossa tämän päätöksen määräysten täydentämistä tai tarkentamista koskevana hakemusasiana välittömästi sen valmistuttua ja viimeistään 4.11.2016. Aluehallintovirasto voi selvityksen ja suunnitelman perusteella muuttaa tai täsmentää lupa- ja jälkihoitomääräyksiä. Kartoituksen tulosten perusteella tehtävään suunnitelmaan on sisällytettävä muun muassa tiedot tutkimuspisteiden sijainnista ja maaperänäytteiden koostumuksesta (maalajit), näytteiden ph-arvot ennen ja jälkeen inkuboinnin sekä rikkipitoisuudet, sulfidisedimentin etäisyys maanpinnasta, näytteenottopisteiden maanpinnan korkeus sekä sulfidiesiintymien kohdalla olevan turvekerroksen paksuus. Selvitystä varten luvan saajan on vuonna 2016 analysoitava pintavalutuskenttien 1 ja 2 kautta vesistöön johdettavan veden ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, CODMn, sulfaatti (SO4 2- ), rauta sekä mittapadon lukema. Lisäksi pintavalutuskenttien 1 ja 2 yläpuolelta on määritettävä veden ph ja sähkönjohtavuus. Tarkkailut on toteutettava sulan kauden aikana vähintään viisi kertaa neljän viikon välein. Hakemuksessa on esitettävä suunnitelma tuotantoalueella happamilla pohjamailla syntyvien vesien tarkkailemisesta. Hakemukseen tulee liittää edellä mainitun tarkkailun tulokset sekä muut veden laatua koskevat tarkkailutulokset, joita on mahdollisesti tehty alueella mainitun vuoden aikana tai sen jälkeen. - - Lupapäätöksen liitteen 3 lisätarkkailua koskeva kohta kuuluu seuraavasti: Mikäli pintavalutuskentiltä 1 ja 2 lähtevän veden kiintoaine-, kokonaistyppija/tai kokonaisfosforipitoisuus ylittää lupamääräyksessä 3 asetetun raja-arvon eikä saavuta puhdistusteholle asetettuja vaatimuksia ensimmäisenä tarkkailuvuotena (vuosi 2017), on tuotantovaiheen päästötarkkailua jatkettava vuosittain, kunnes tarkkailun tulokset osoittavat, että pitoisuudet eivät ylitä raja-ar-

4 (20) voja tai puhdistusteho saavutetaan. Tämän jälkeen tuotantovaiheen päästötarkkailua jatketaan tarkkailuohjelman mukaisesti neljän vuoden välein. Lupapäätöksen liitteen 3 vesienkäsittelyrakenteiden tehon tarkkailua koskeva kohta kuuluu seuraavasti: Päästötarkkailuvuosina, mahdolliset lisätarkkailuvuodet mukaan lukien pintavalutuskenttien 1 ja 2 toimivuutta ja tehoa tarkkaillaan päästötarkkailun yhteydessä kerran kuukaudessa ottamalla näytteet myös pintavalutuskentille 1 ja 2 menevästä vedestä. Näytteet otetaan niinä ajankohtina, joina päästötarkkailunäytteistä määritetään laaja analyysivalikoima. Samat analyysit tehdään myös pintavalutuskenttien 1 ja 2 yläpuolisista näytteistä. - - Aluehallintovirasto on perustellut ratkaisua ja lupamääräyksiä muun ohella seuraavasti: Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. - - Kivinevan turvetuotantoalue sijaitsee Litorina-vyöhykkeellä, jossa esiintyy happamia sulfaattimaita. Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin 2 kohdan tarkoittama varovaisuusperiaate, Kivinevan turvetuotantoa koskevassa ympäristölupapäätöksessä on tarpeen antaa 43 :n 1 momentin tarkoittama lupamääräys 18, jotta voidaan ehkäistä happamien sulfaattimaiden mahdollisesti aiheuttama veden happamoituminen ja siten ympäristön pilaantuminen. - - Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi on tarpeen antaa määräykset 1 7. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskentille 1 ja 2 määrätään kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen puhdistustehovaatimukset ja vaihtoehtoinen lähtevän veden enimmäispitoisuus, joilla varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 8 ja melun osalta lupamääräys 9. Lähin asutus on noin 280 metrin etäisyydellä. Alle 500 metrin etäisyydellä Kivinevan tuotantoalueesta sijaitsee neljä asuinkiinteistöä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. - -

5 (20) Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 15 ja 16 annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Pintavalutuskenttien 1 ja 2 puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. - - Lupamääräys 18 on tarpeen happamien sulfaattimaiden mahdollisesti aiheuttaman veden happamoitumisen ja siten ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. - - Hakemus ei ole sisältänyt riittävästi tietoa Kivinevan sulfidi- tai sulfaattiesiintymien laajuudesta tai sijainnista, minkä perusteella voitaisiin todentaa, ettei turvetuotantoalueesta tai jälkikäyttövaiheeseen siirtyneestä alueesta aiheudu happamoittavia päästöjä. ph:n tarkkailussa on vuosina 2007 ja 2008 havaittu, että Kivineva II:n lohkoilta 1 ja 2 on lähtenyt happamia vesiä alapuoliseen vesistöön. Toisaalta ph:n tarkkailussa Kivineva I:n lohkoilta 7 ja 8 vuosina 2009, 2010 ja 2014 on havaittu, että näiltä lohkoilta ei ole lähtenyt erityisen happamia vesiä alapuoliseen vesistöön. Lisäksi hakemuksessa on esitetty maaperän kartoitustuloksia, jotka osoittavat, että Kivineva I:n lohkoilla 9 ja 10 on todettu potentiaalisesti happamia sulfaattimaita. Näiden edellä mainittujen havaintojen perusteella on ympäristöluparatkaisussa päädytty siihen, että happamien ja potentiaalisesti happamien sulfaattimaiden esiintyminen tulee selvittää kattavasti Kivineva I:n lohkoilla 9 10 ja Kivineva II:n lohkoilla 1 2. Sen sijaan Kivineva I:n lohkoilla 7 8 happamien maiden kattava selvitys ei ph:n tarkkailutulosten perusteella ole tarpeen. Vapo Oy on vastuussa toiminnan päättymisen jälkeen alueen mahdollisista ympäristövaikutuksista, kunnes voidaan todeta, että turvetuotannosta aiheutuva kuormitus on loppunut. Lupamääräys 18 Kivinevan maaperän happamoitumispotentiaalin selvittämisestä on tarpeen, jotta voidaan arvioida, tarvitseeko lupa ja jälkihoitomääräyksiä muuttaa tai täsmentää selvityksen perusteella. Lisäksi selvityksen avulla saatavia tietoja voidaan käyttää hyväksi jälkikäytön suunnittelussa ja maankäytön ohjauksessa niin, että happamoitumishaitan estämiseksi tehtävät toimenpiteet ovat riittävät niillä Kivinevan alueilla, joilla esiintyy happamia tai potentiaalisesti happamia sulfaattimaita. Selvityksen tulosten ja niiden perusteella tehtävän toimenpidesuunnitelman avulla aluehallintovirasto arvioi Kivinevan happamoittavan kuormituksen suuruutta tai sen riskiä ja voi täsmentää tässä päätöksessä lupa ja jälkihoitomääräyksiä siten, että voidaan määrätä kokonaisuudessaan riittävät tuotannon aikana tarpeelliset toimenpiteet sekä jälkihoitotoimenpiteet happamuushaittojen estämiseksi.

Vaatimukset hallinto-oikeudessa 6 (20) Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä niin, että Kivinevalta ei tuotannon aikana ja tuotannon päättymisen jälkeenkään turvetuotannosta johtuvista syistä lähde poikkeuksellisen happamia vesiä. Vapo Oy on vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeus: 1. Kumoaa lupamääräyksen 3 siltä osin kuin siinä on asetettu kentillä 1 ja 2 suoritettavalle pintavalutukselle puhdistustehot ja puhdistustehon seurantaa ym. koskevat lupamääräyksen 4 määräykset sekä pintavalutuskenttien lisätarkkailua ja tehon tarkkailua koskevat lupamääräyksessä 15 ja sitä täydentävässä valituksenalaisen päätöksen liitteessä 3 asetetut määräykset. 2. Kumoaa lupamääräyksen 8 kolmannessa kappaleessa pölyä muodostavalle toiminnalle asetetut toimintarajoitteet. 3. Ensisijaisesti kumoaa lupamääräyksessä 18 asetetun selvitysvelvoitteen kokonaisuudessaan tai toissijaisesti muuttaa sitä siten, että selvityspisteitä määrätään Kivineva I:n lohkoille 9 ja 10 yhteensä enintään 1 kpl ja Kivineva II:n lohkoille 1 ja 2 enintään 1 kpl kullekin, tarkkailuvuodeksi määrätään vuosi 2017, pintavalutuskenttien yläpuolista näytteenottoa ei määrätä ja lupamääräysten täydentämistä ja tarkistamista koskevan hakemuksen jättämisajankohdaksi määrätään 31.12.2017. Perusteluinaan yhtiö on esittänyt muun muassa seuraavaa: 1. Puhdistustehoa koskevat määräykset Puhdistustehoa koskevat määräykset eivät sovellu pintavalutuskenttäpuhdistukseen perustuvan toiminnan päästömääräyksiksi. Lisäksi kuivatusvesien puhdistus ja lähtevän veden laatu perustuvat kaikkien puhdistukseen osallistuvien rakenteiden yhteisvaikutukseen. Kuivatusvesien puhdistukselle on asetettava sellainen vaatimustaso, joka on varmuudella mahdollista saavuttaa tarvitsematta tarpeettomasti kesken luvan ehtojen tarkistamisjakson ryhtyä lupaa tai lupamääräyksiä avaaviin viranomaismenettelyihin. Rakenteen hyvällä ylläpidolla, josta valituksenalaisessa päätöksessä on asetettu toiminnanharjoittajaa velvoittava määräys, varmistetaan, että asetetuissa lähtevän veden enimmäispitoisuuksissa pysytään. Vaikutusmahdollisuudet asianmukaisesti rakennetun pintavalutuskentän puhdistuskykyyn ovat toiminnan myöhemmissä vaiheissa hyvin rajalliset. Päästömääräykset ovat ristiriitaiset. Lupamääräyksen 3 ensimmäisessä kappaleessa vaihtoehtoisesti edellytetään täyttyvän joko puhdistusteho tai lähtevän veden pitoisuus ns. enimmäispitoisuutena. Lupamääräyksen 4 mukaan puhdistuksen tehostamistarpeen laukaisee yksinomaan puhdistustehon jääminen alle vaadittujen reduktioiden. Tehostamisen tarpeellisuutta tarkasteltaessa lähtevän veden pitoisuudelle ei ole annettu merkitystä. Pintavalutuskentiltä lähtevän veden laadun seurannalla saadaan ajantasainen ja luotettava tieto puhdistuksen toimivuudesta. Vapo Oy on viitannut valituksensa liitteenä olevassa Pohjansuon turvetuotantoaluetta koskevassa valituksessa esittämäänsä. Myös Pohjansuon osalta yhtiö

oli vaatinut, että päästömääräykset on asetettava vain lähtevän veden pitoisuuksina. 2. Pölyä muodostavaa toimintaa koskevat rajoitteet 7 (20) Luoteispuolella sijaitsevaan Koppalampeen on lohkon 7 luoteisreunasta matkaa lyhimmillään noin 250 m ja samassa suunnassa olevaan Kivijärveen noin 600 m. Koska Kivijärven ja Koppalammen ranta-alueet ovat rakentamattomat noin 1,5 km päässä olevaa Kivijärven pohjoisrantaa lukuun ottamatta, ei häiriintyviä kohteita ole olemassa. Koppalampi on suolampi eikä rannoiltaan sovellu rakentamiseen. Vedenlaadulliset vaikutukset satunnaisesta vähäisestä pölyn laskeutumisesta johtuen eivät ole kummassakaan sanottavat. Latvan kylätaajamassa likimäärin samassa suunnassa alle 500 m etäisyydellä on kaksi talouskeskusta, joista toiselta on lyhimmillään matkaa lohkon 2 eteläreunaan noin 300 m ja toiselta noin 450 m. Lähes koko tuotantoalaltaan lohko 2 on yli 500 m etäisyydellä ja pohjoispää noin 1600 m etäisyydellä talouskeskuksista. Lohko 1 taas sijoittuu em. asutukseen nähden välissä olevan lohkon 2 taakse ja osin sen itäpuolelle lyhimmän etäisyyden asutukseen ollessa noin 1,3 km. Tuotantoalueen ja asutuksen välillä on suojaavaa puustoisuutta. Kohtuuton (Latvan suunta) tai muutoin ei-sallittava (Koppalampi ja Kivijärvi) pölyhaitta ei ole mahdollinen, eivätkä toimintarajoitteet ole tarpeellisia. 3. Selvitysvelvoite Selvitysvelvoite koskee Kivineva I:n lohkoja 7 10 sekä Kivineva II:n lohkoja 1 ja 2. Velvoite ei koske samaan tuotantoaluekokonaisuuteen kuuluneita Kivineva I:n lohkoja 1 6. Pohjamaan selvityspisteitä on määrätty seuraavasti: Lohko Kok.A Tuotanto A Poistuma Selvityspisteet 7 1) 52,6 ha 46,1 ha 6,5 ha 1 kpl 8 1) 66,4 ha 58,7 ha 7,7 ha 1 kpl 9 2) 23,1 ha 13,8 ha 9,3 ha 1 2 kpl 10 2) 27,2 ha 12,2 ha 15,0 ha 1 2 kpl 1 2) 44,7 ha 44,7 ha - 4 kpl 2 2) 47,5 ha 47,3 ha 0,2 ha 5 kpl 1) vähintään 1 kpl selvityspiste/lohko 2) vähintään 1 kpl selvityspiste/10 ha Kustakin pisteestä on otettava vähintään 3 5 näytettä, yksi turvekerroksen alaosalta ja kaksi kivennäismaasta. Maaperänäytteet on otettava noin 1 m syvyyteen pohjamaan pinnasta. Kivinevan turvetuotantoalueen kokonaisala on ollut yli 500 ha. Valituksenalainen päätös koskee luvan tarkistamista noin 200 ha tuotantoalan ja jälkihoitotoimien vahvistamista noin 100 ha tuotannosta poistuneen alan osalta. Tuotannosta vaiheittain poistunut ala on yhteensä yli 300 ha. Tuotanto ja sen edellyttämä ojitus on siis jo pitkäkestoisesti ollut vietynä kivennäismaahan saakka. Myös noin 200 ha tuotannossa oleva ala on merkittäviltä osin (noin 65 ha) kivennäismaakosketuksessa. Näin ollen pohjaturpeen ja pohjamaan tuotantoalueelta lähtevää kuivatusvettä, lähimpien purojen ja erityisesti ensimmäisten kalataloudellisesti arvokkaiden jokien Lamujoki ja Siikajoki vettä merkittävissä

8 (20) määrin happamoittavan vaikutuksen olisi pitänyt ilmetä jo useita vuosia ennen valituksenalaisen päätöksen antamista ja selvitä tarkkailun tulosten kautta hakemuksen asiakirja-aineistosta. Tarkkailujen tulokset vuosilta 2007-2010 eivät kuitenkaan ole osoittaneet erityistä happamoittavaa vaikutusta aiheutuneen. Selvitysvelvoitteen asettaminen perustuu olettamaan, että tilanne jäljellä olevan tuotantoalan osalta voi merkittävästi muuttua nykyisestä ja tuotannosta poistuneilla alueilla (lohkot 9 ja 10) tähän mennessä ilmenneestä. Suoaltaat, jotka ovat muodostaneet Kivinevan turvetuotantoalueen, sijoittuvat toistensa läheisyyteen ja niiden pohjat ovat likimäärin samalla korkeustasolla. Tuotanto on loppuvaiheessaan lähes kaikilla tuotannossa olevilla lohkoilla ja päättyy alueella arviolta vuonna 2027. Aluehallintoviraston olettama ja siihen perustettu selvitysvelvoite ei ole hyväksyttävissä. Kivineva II:n lohkoilta 1 2 (yhteensä noin 92 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojassa ja Naarastenojassa Lamujokeen. Naarastenoja on yläosaltaan ja noin 3,5 km osuudelta kuivatusvesien purkumatkaa kaivettu kanava ja keski- ja alaosaltaan laajojen peltoalueiden halki kulkeva purouoma. Naarastenojalla ei ole kalataloudellista merkitystä, jota taas Lamujoella on virtaamaltaan jokseenkin suurena jokena. Naarastenojan valuma-alue on 77 km 2, josta lohkot muodostavat noin 1,2 %, mikä tarkoittaa kuivatusvesien tehokasta sekoittumista jo Naarastenojassa. Selvitysvelvoitetta koskevilta Kivineva I:n lohkoilta 7 10 (yhteensä noin 170 ha, josta lohkot 9 ja 10 eivät enää tuotannossa) kuivatusvedet johdetaan noin 2,5 km pituisessa laskuojassa Myllyojaan ja edelleen 3,4 km alempana sijaitsevaan Leuanjärveen. Myllyoja on purkumatkaltaan kaivettu kanava. Leuanjärvi on pinta-alaltaan noin 55 ha. Järven rannat ovat soistuneet ja rakentamattomat. Leuanjärvessä vedet kulkevat noin 1,4 km matkan ennen johtumistaan noin 15 km pituiseen Leuanojaan. Alaosaltaan Leuanoja kulkee laajojen peltoalueiden halki noin 3 km matkan. Peruskartoista ilmenee, että niin Myllyojaan kuin Leuanojaan on johdettu metsäojitusvesiä huomattavan laajoilta alueilta. Ennen ensimmäistä kalataloudellisesti merkittävänä vesistönä pidettävää Siikajokea kuivatusvedet ovat johtuneet noin 22,5 km matkan erämaisen alueen halki. Myllyojan valuma-alueen ollessa 36 km 2 ja Leuanojan 144 km 2 lohkot muodostavat ensiksi mainitusta noin 4,7 % ja viimeksi mainitusta noin 1,2 %, mikä tarkoittaa kuivatusvesien tehokasta sekoittumista jo ennen Leuanjärveä ja varsinkin ennen Siikajokea. Lähtökohtaisesti kuivatusvesillä ei voi olla sanottavaa haitallista vaikutusta purkuvesistöjen veden ph-tasoon. Molempien purkusuuntien valuma-alueilla merkille pantavaa on suovaltaisuus ja laajat metsäojitukset. Erityisesti Naarastenojan varrella on laajoja viljelysalueita. Niin soiset alueet, joiden metsä- ja pelto-ojitukset paljolti ulottuvat kivennäismaahan saakka, kuin vastaavien kuivatustoimenpiteiden kohteina olevat kivennäismaa-alueet ovat laaja-alaisesti samassa korkeustasossa kuin Kivinevan turvetuotantoalue pohjineen. Valumaalueeseensa nähden suhteellisen vähäalaisen Kivinevan pohjaturpeet ja -maat eivät voi olla riski purkuvesistöjen happamoitumiselle. Kivinevan pohjaturpeet ja -maat eivät kuormitustarkkailun tulosten mukaan ole osoittaneet aiheuttaneen happamuutta alueelta lähteviin kuivatus- ja valumavesiin eivätkä myöskään alapuolisten uomien vesiin Sellaista ei ole odotettavissa toiminnan loppuajallakaan. Pitkiä kuivia jaksoja on esiintynyt toimin-

Asian käsittely hallinto-oikeudessa 9 (20) nan aikana tähänkin saakka. Hakija on esittänyt ph tarkkailutuloksia tuotantoalueelta lähtevästä vedestä sekä vesistötarkkailupisteistä vuosilta 2007 2015. Tarkkailujen mukaan Kivineva I:n alapuolisessa Leuanojassa ph:n vuosikeskiarvo on ollut välillä 6,0 7,0 ja Kivineva II:n alapuolisessa Naarastenojassa 6,2 6,9. Mitä tiheäalaisemmin pohjaturpeen ja -maan selvittäminen suoritetaan sitä pienempialaisia ja vesistövaikutusten kannalta vähempimerkityksellisempiä happamuusriskiä omaavia osa-alueita haetaan. Kivinevalla tuotannosta poistunut ala on yli 300 ha ja sijoittuu toisiinsa rajatuville tai toistensa läheisyyteen sijoittuville likimäärin samassa korkeustasossa oleville suoaltaille. Kivinevan turvetuotannon ei ole tähän mennessä todettu aiheuttaneen happamuushaittaa. Kivineva I:n lohkot 9 ja 10 toisiinsa rajautuvina muodostavat jokseenkin pienen noin 50 ha suuruisen yhteneväisen alueen. Yhteisala vastaa saman alueen lohkojen 7 ja 8 sekä Kivineva II :n lohkojen 1 ja 2 kokoa. Tiheälle näytteenotolle ei ole perusteita. Ensimmäiseksi päästötarkkailuvuodeksi on valituksenalaisen päätöksen lupamääräyksessä 15 ja sitä täydentävässä päätöksen liitteessä 3 määrätty vuosi 2017. Mikäli selvitysvelvoite katsotaan tarpeelliseksi, vedenlaatutieto tieto on mahdollista saada kyseisellä tavanomaisella päästötarkkailulla ja vähäisemmin kustannuksin. Tuolloin myös hakemuksen jättäminen voidaan ajoittaa saman vuoden loppuun. Käsillä olevan tarkkailu- ja ym. tiedon perusteella kysymys ei voi olla kiireellisestä asiasta. Pintavalutuskenttien 1 ja 2 yläpuolinen näytteenotto ei selvitysvelvoitteenkaan osalta ole tarpeellista, koska pintavalutuskenttä ei voi vaikuttaa lähtevän veden ph-tasoon. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, että se ei katso aiheelliseksi antaa lausuntoa valituksen johdosta. AB on valituksen johdosta antamassaan vastineessaan lausunut, että Vapo Oy:n valitus tulisi hylätä. Vapo Oy:n pitkään jatkunut turpeennostotoiminta on pilannut seudun luontoa erityisesti Lamujoen osalta. Joessa olevien kivien päälle on kasvanut paksu ja liukas leväpeite ja kesällä vesi saattaa tuoksahtaa turpeelle. Joen vesi on samean ruskeaa, kun se vielä lapsuudessa oli varsin kirkasta. AB:n kotikosken alapuolella sijainnut yli kaksi metriä syvä suvanne on täyttynyt lietteestä. Harjus on hävinnyt joesta, kalakannat ovat vähentyneet ja maku huonontunut. Vapo Oy:n harjoittama turvetuotanto on ollut Lamujokea kuormittaneista tekijöistä yksi merkittävimpiä ja merkittävin yksittäisen toimijan aiheuttama. Vapo Oy:n velvollisuutena on tehdä kaikkensa uusien haittojen eliminoimiseksi ja vanhojen minimoimiseksi. AB on täydentänyt vastinettaan valokuvilla, jotka on otettu 31.3.2016 ja jotka esittävät Lamujoen jään päällä olevia turvejälkiä vajaa 3 kilometriä Naarastenjoen liittymäkohdan alapuolella. Siikajoen kunnanhallitus on valituksen johdosta antamassaan vastineessa muun muassa esittänyt, että Kivinevan turvetuotantoalue on iso ja sillä on merkitystä myös valumavesistössä. Tuotantoalueen vesiä johdetaan kahta eri reittiä (Leuvanoja ja Lamujoki) Siikajokeen. Siten tuotantoalueen vesillä on oma vaikutuksensa Siikajoen pääuoman veden laatuun. Siikajoen kunnan alueella toimivat osakaskunnat ja joen virkistyskäyttäjät ovat tuoneet vuosien ajan esille

10 (20) huoliaan turvetuotannosta kiintoaineiden ja muiden päästöjen vaikutuksesta. Päästöjen vähentämiseksi tulee turvetuottajilta edellyttää ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä. Turvetuotannolta edellytettyjä teknisiä vaatimuksia tai käytäntöjä ei tule tehdä painottamalla vain taloudellista puolta. Ratkaisut tulee tehdä ensi sijassa ympäristönsuojelullisilla perusteilla. Edellä kerrottuun perustuen Siikajoen kunta katsoo, että pintavalutuskentille esitetyt puhdistustehovaatimukset ja tehon seurantavelvoitteet on säilytettävä. Turvetuotantoalueen osalta pintavalutuskentän on sanottu osaltaan edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jonka johdosta sen toimintaa tulee erityisestä syystä seurata hyvin ja tarvittaessa on tehtävä parantavia toimia. Toiminnan pölyllä saattaa olla välillisesti merkittäväkin vaikutus lähialueen ojien ja vesistöjen kautta tapahtuvaan pölynä lentäneen hienoaineksen joutumiseen lopulta Siikajoen vesistöönkin. Pölyn rajoittamiseksi on luvassa määrättävä riittävät seurantavelvoitteet ja tarvittaessa toimintarajoitteita. Seurantavelvoitetta koskevassa asiassa Siikajoen kunta edellyttää happamien sulfaattimaiden riskin ottamista riittävän vakavasti. Takavuosina Siikajoen pääuomassakin on koettu happamien vesien aiheuttamia ongelmia mm. kalakuolemina. Mm. kuivatetuilla turvesoilla on korostunut riski aiheuttaa happamia vesipäästöjä, kun sääolot ovat tähän otollisia. Vasta riittävän kattava ja tiheä seuranta antaa mahdollisuuden reagoida pitkän kuivan jakson tuomaan riskiin happamasta vesipulssista. Kokemus on osoittanut, että kalakannat palautuvat laajan tuhon jälkeen varsin hitaasti. Lupamääräyksissä tulee olla riittävät määräykset vesistövaikutusten ennalta ehkäisemiseksi ja seuranta tulee olla riittävää. Useilla turvetuotantoalueilla käytetty tarkkailuohjelman mukainen näytteiden otto on liian harva eikä ole antanut tietoa lyhytaikaisista happamuuden vaihteluista. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on valituksen johdosta antamassaan vastineessa muun muassa lausunut, että turvetuotannon valvonnan kannalta parhain käytäntö on, että ympäristöluvassa on vaihtoehtoisesti sekä puhdistustehovaatimus että pitoisuusrajat. Puhdistustehovaatimus on tarpeen rakenteen toimivuuden varmistamiseksi etenkin silloin, kun käytössä ei ole mitoitukset täyttävää, ojittamattomalle suoalueelle perustettua pintavalutuskenttää, vaan esim. ojitetulle alueelle tehty kenttä. Kun näytteitä otetaan useita, rakenteen ylä- ja alapuolisia näytteitä vertaamalla voidaan todeta rakenteen toimivuus, vaikkakaan näytteenottohetken näyte ei edusta samaa vettä viipymän vuoksi. Puhdistustehovaatimuksia asetettaessa on ollut hyvin tiedossa se, että jo ennen pintavalutuskenttää on erilaisia vesienkäsittelyrakenteita. Näiden ns. perusrakenteiden puhdistustehosta on riittävä käsitys. Niillä voidaan vaikuttaa lähinnä kiintoaineen ja kiintoaineeseen sitoutuneiden ravinteiden poistoon. Puhdistustehoa seuraamalla voidaan todeta esimerkiksi fosforia huuhtovat pintavalutuskentät. Pelkkää lähtevän veden laatua seuraamalla ei sitä saataisi selville. Ympäristön tilan kannalta on oleellista, että rakenne puhdistaa vettä, eikä päinvastoin. Valvonnan kannalta on oleellista, että vaatimus on kirjattu lupamääräyksiin. Vaihtoehtoinen puhdistustehovaatimus ja pitoisuusraja on joustava, sillä siten varmistetaan viimeisen rakenteen toimivuus, mutta samalla saadaan selville kaikkien vesienpuhdistukseen osallistuvien rakenteiden vaikutus.

11 (20) Yleisesti ottaen voisi olla tarpeen joustavoittaa lupamääräystä siten, että valvojalla olisi harkinnanmahdollisuus tulosten tulkinnassa silloin, kun ollaan melko lähellä asetettuja arvoja. Käytännössä ei ole suurta merkitystä, onko reduktioprosentti esimerkiksi kiintoaineelle 50 vai 49. Lähtevän veden laatuun voi myös vaikuttaa esim. alueelle purkaantuva pohjavesi, jolloin yleensä veden määrä (ja vastaavasti päästö) on tavanomaista suurempi. ELY-keskus on yhtä mieltä valittajan kanssa siitä, että vaikutusmahdollisuudet asianmukaisesti rakennetun pintavalutuskentän puhdistuskykyyn ovat toiminnan myöhemmissä vaiheissa hyvin rajalliset. Kyseessä on vesienpuhdistusrakenne, joka perustetaan suoalueelle luonnon olosuhteisiin ja jonka puhdistustehoon on vain vähän vaikutusmahdollisuuksia. Pintavalutuskentistä on paljon tutkimustietoa, ja niiden perusteella voidaan melko hyvin ennakoida pintavalutuskentän toimivuutta etukäteenkin, mikäli kenttä voidaan perustaa mitoitussuositusten mukaan ojittamattomalle alueelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ojittamattomat pintavalutuskentät toimivat lähes poikkeuksetta hyvin. Ne ovat sulan kauden aikana poistaneet kiintoainetta vuosina 2000 2014 keskimäärin 60 %, kokonaisfosforia 47 % ja kokonaistyppeä 34 %. Aineistossa on 78 pintavalutuskentän tarkkailutulokset. Tarkkailuaineiston perusteella pintavalutus toimii kaikkina vuodenaikoina. Ojitetulle alueelle perustettujen kenttien toimivuuden arviointi etukäteen on osoittautunut vaikeaksi, ja useiden kenttien on todettu toimineen huonosti etenkin kokonaisfosforin poiston suhteen. ELY-keskus ei ota kantaa valituksen liitteenä olevaan Pohjansuota koskevaan aineistoon, sillä alue ei sijaitse ELY-keskuksen toimialueella. Kivinevalla on käytössä kaksi ojittamattomalle alueelle tehtyä pintavalutuskenttää, jotka muutetaan ympärivuotisiksi. Kivinevan tapauksessa ei ole aihetta epäillä, etteikö pintavalutus toimisi myös muuna kuin sulan kauden aikana, eikä tämän perusteella ole välttämätöntä, että Kivinevan pintavalutuskentille määrätään reduktiovaatimukset. Valituksessa vaaditaan poistettavaksi lupamääräyksen 8 kolmas kappale, joka on täsmälleen sama kuin nykyisessä luvassa, ja johon hakija on ilmoittanut lupahakemuksessa ja sen täydennyksessä olevansa tyytyväinen. Pölyrajoitus on syytä säilyttää. ELY-keskuksen tarkastuksella 2.8.2012 todettiin, että lupamääräyksen noudattamisessa ei ole ollut ongelmia, eikä valituksia pölyhaitoista ole tullut ELY-keskukseen eikä hakijalle. Haittailmoituksia ei ole tullut tuonkaan ajankohdan jälkeen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lupamääräyksessä 18 määrätty selvitys on aiheellinen ja yhtyy aluehallintoviraston perusteluihin. Sen sijaan vuodelle 2016 määrätty tarkkailu voidaan ajan kulumisenkin vuoksi tehdä vuonna 2017 normaalina päästötarkkailuna pintavalutuskenttien alapuolelta etenkin, jos selvitysalueen kuivatustasoa ei alenneta tuotanto- tai jälkikäyttövaiheessa, kun nyt ei ole tarkkaa tietoa happamien sulfaattimaiden sijainnista. Vapo Oy on vastaselityksessään vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeus hylkää yhtiön valituksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset. Perusteluinaan Vapo Oy on esittänyt, että vastineissa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka johdosta valitus pitäisi osaksikaan hylätä. Vapo Oy on uudistanut

Hallinto-oikeuden ratkaisu 12 (20) asiassa aiemmin lausumansa ja lisäksi on muun muassa esittänyt, että enimmäispitoisuusraja-arvoihin pääseminen osoittaa sen, että puhdistus toimii asianmukaisesti. Mitkään lisälaskennat rakenteen yläpuolisen ja alapuolisen veden laadun vertailemiseksi ja toimintakyvyn tarkastelemiseksi eivät ole tarpeen eivätkä tuo lisäarvoa. Hakijan pölyhaitan rajoittamiseen liittyvät hakemuksen täydennyksessä esittämät kannanotot eivät ole esteenä rajoitevaatimuksen kumoamiselle tai poistamiselle. Toimintarajoite rajoittaa toimintaa poikkeuksellisen suuriin etäisyyksiin ja tarpeettomasti. Tiedossa ei ole vastaavanlaisia muita tuotantoalueita koskevia määräyksiä. Rajoitteen poistamisesta ei aiheutuisi haittaa kenellekään. 1. Hallinto-oikeus jättää Vapo Oy:n valituksen tutkimatta siltä osin, kuin siinä on vaadittu lupamääräyksen 8 muuttamista. Muilta osin valitus tutkitaan. 2. Hallinto-oikeus, hyläten valituksen muutoin, hyväksyy selvitysvelvoitetta koskevan vaatimuksen siltä osin, kun se koskee Kivineva I:tä ja muuttaa lupamääräystä 18. Määräys kuuluu muutetussa muodossaan seuraavasti (muutokset kursiivilla): 18. Luvan saajan on kartoitettava alla ilmenevällä tavalla happamien ja potentiaalisesti happamien maakerrosten sijainti ja laatu maaperätutkimuksin siten, että tulosten perusteella voidaan suunnitella luotettavasti happamia päästöjä estävät toimenpiteet. [Poistettu tekstiä.] Kivineva II:n lohkoilla 1 2 turpeen ja pohjamaan laatu tulee selvittää kairauspisteistä, joiden tulee sijaita edustavasti koko kartoitusalueella vähintään 1 kpl/10 ha ja niitä tulee tarpeen mukaan lisätä esimerkiksi silloin, kun pohjamaalajeissa esiintyy suurta vaihtelua. Tutkimuksen pisteväli tulee valita alueen pohjan tason ja materiaalin vaihtelu huomioiden ja siinä tulee huomioida mahdollinen happamien sulfaattimaiden tyypillinen laikuittainen esiintyminen. Kairauspisteistä tulee ilmoittaa turvepaksuudet. [Poistettu tekstiä.] Kairauspisteistä tulee ottaa eri korkeuksilta vähintään 3 5 näytettä/kairaus; turpeen alaosasta vähintään yksi näyte ja kivennäismaasta vähintään kaksi näytettä. Maaperänäytteitä on otettava noin 1 m:n syvyyteen turpeen/maanpinnasta. Näytteistä tulee määrittää maalaji, rikkipitoisuus, maasto-ph ja inkuboitu-ph. Kartoituksen tulosten perusteella on esitettävä suunnitelma, jonka avulla estetään sulfidisedimenttien hapettumista ja happamuuskuormitusta vesistöön niin, että vesistöjen pilaantumisen vaaraa ei pitkienkään kuivien jaksojen seurauksena pääse syntymään alueilla. Mikäli happamuushaittoja tulosten perusteella havaitaan tai on odotettavissa alueella, happamuushaittoja estäviä toimenpiteitä, kuten sulfidisten maa-ainesten peittämistä hienoainesrikkaalla mineraalimaalla ja hyvin maatuneella turpeella sekä ojien vesipintojen ylläpitämistä, tulee esittää suunnitelmassa. Selvitykseen tulee liittää selostus toimintatavoista tuotannon ja jälkihoidon järjestämiseksi niin, että vesistöjen pilaantumisen vaaraa ei happamuushaitoista johtuen

13 (20) pääse syntymään alueilla. Suunnitelma on pantava vireille aluehallintovirastossa tämän päätöksen määräysten täydentämistä tai tarkentamista koskevana hakemusasiana välittömästi sen valmistuttua ja viimeistään 31.12.2019. Aluehallintovirasto voi selvityksen ja suunnitelman perusteella muuttaa tai täsmentää lupa- ja jälkihoitomääräyksiä. Kartoituksen tulosten perusteella tehtävään suunnitelmaan on sisällytettävä muun muassa tiedot tutkimuspisteiden sijainnista ja maaperänäytteiden koostumuksesta (maalajit), näytteiden ph-arvot ennen ja jälkeen inkuboinnin sekä rikkipitoisuudet, sulfidisedimentin etäisyys maanpinnasta, näytteenottopisteiden maanpinnan korkeus sekä sulfidiesiintymien kohdalla olevan turvekerroksen paksuus. Selvitystä varten luvan saajan on vuonna 2019 analysoitava pintavalutuskenttien 1 ja 2 kautta vesistöön johdettavan veden ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, CODMn, sulfaatti (SO4 2- ), rauta sekä mittapadon lukema. Lisäksi pintavalutuskenttien 1 ja 2 yläpuolelta on määritettävä veden ph ja sähkönjohtavuus. Tarkkailut on toteutettava sulan kauden aikana vähintään viisi kertaa neljän viikon välein. Hakemuksessa on esitettävä suunnitelma tuotantoalueella happamilla pohjamailla syntyvien vesien tarkkailemisesta. Hakemukseen tulee liittää edellä mainitun tarkkailun tulokset sekä muut veden laatua koskevat tarkkailutulokset, joita on mahdollisesti tehty alueella mainitun vuoden aikana tai sen jälkeen. 3. Ajan kulumisen vuoksi hallinto-oikeus muuttaa viran puolesta päätöksen liitteenä 3 olevan tarkkailusuunnitelman ensimmäiseksi päästötarkkailuvuodeksi vuoden 2019. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Ympäristönsuojelulain 35 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan luvassa on annet-

14 (20) tava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista ja 5 kohdan mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 50 :n 2 momentin mukaan luvassa on 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Asiassa saatu selvitys Tuotantoalue ja vesienkäsittely Kyseessä on vanha tuotantoalue, joka muodostuu kahdesta alueesta. Kivineva I käsittää lohkot 1 10. Turvetuotanto alkoi alueella vuonna 1982. Tuotanto jatkuu ja lupamääräykset on tarkistettu lohkoilla 7 ja 8. Lohkot 1 6 ja 9 10 ovat poistuneet tuotannosta ja näiden osalta on annettu tuotannon lopettamiseen liittyvät määräykset. Kivineva II käsittää lohkot 1 2, joilla lupamääräykset on tarkistettu ja tuotanto jatkuu edelleen. Alue on otettu käyttöön vuonna 2004. Turvetuotannon on arvioitu päättyvän kokonaisuudessaan alueella vuonna 2027. Kivineva I:n ja II:n yhteenlaskettu alkuperäinen tuotantopinta-ala on ollut 505,8 ha. Tuotannosta on ajan myötä poistunut yhteensä 321,5 ha. Edelleen tuotannossa olevan alueen pinta-ala on 184,3 ha, jonka lisäksi on 11,2 ha auma-alueita. Kivineva I:n tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta alapuolisiin ojiin seuraavasti: lohkolta 1, osalta lohkoa 3 sekä lohkoilta 9 ja 10 vedet johdetaan Naarastenojaan ja muilta lohkoilta Myllyojaan. Kivineva I:n tuotannossa olevilta lohkoilta 7-8 kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä (pvk 1). Pintavalutuskenttä on rakennettu ojittamattomalle suoalueelle. Kentän valuma-alueen koko 126 ha ja kentän tarkistusmitattu pinta-ala 4,3 ha joka on 3,4 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan Myllyojaan. Myllyojan purkureitin kautta vedet virtaavat 3 km alempana Leuvanjärveen ja tämän jälkeen 14 km Leuvanojaa pitkin edelleen Siikajokeen. Leuvanojan valuma-alueen pinta-ala on 144 km 2.

15 (20) Nykyisen tuotantoalueen osuus Leuvanojan valuma-alueesta on 0,8 %. Kivinevan II:n vedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä (pvk 2). Pintavalutuskenttä on rakennettu ojittamattomalle suoalueelle. Kentän valumaalueen koko on 101 ha ja kentän tarkistusmitattu pinta-ala on 3,9 ha eli 3,9 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan Naarastenojaan. Naarastenojan purkureitin kautta vedet virtaavat 9 km Naarastenojassa ja laskevat Lamujokeen, joka laskee edelleen 22 km alempana Siikajokeen. Naarastenojan valuma-alueen pinta-ala on 77 km 2 ja Lamujoen 979 km 2. Nykyisen tuotantoalueen osuus Naarastenojan valuma-alueesta on 1,2 % ja Lamujoen valuma-alueesta 0,1 %. Alapuolisten vesistöjen tila Siikajoen valuma-alue on suovaltaista ja sen vedet ovat humus- ja rautapitoisia, runsasravinteisia ja tummia. Vedessä on myös runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Happitilanne on pääosin tyydyttävä. Kevättalvella Uljuan tekoaltaasta purkautuvat vedet usein heikentävät Siikajoen happitilannetta. Siikajoen vesi on hieman hapanta, kiintoainepitoisuus on suhteellisen korkea ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella jokivesi on varsin rehevää. Lamujoki on Siikajoen suurin sivu-uoma. Lamujoki on erittäin humuspitoinen, lievästi hapan ja ravinteisuudeltaan rehevä vesistö. Lamujoen kiintoainepitoisuudet vaihtelevat vuoden mittaan runsaasti sadannan ja valumien vaihteluiden mukaan. Lamujokeen laskeva Naarastenoja muistuttaa vedenlaadultaan Lamujokea, mutta sen sameus- ja väriarvot ovat olleet usein suurempia kuin Lamujoessa. Leuvanjärvi on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä ja Leuvanoja ylirehevä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Siikajoen alaosan ja Lamujoen ekologinen tila on tyydyttävä. Lamujoen luokittelutekijöistä pohjaeläimet ilmensivät erinomaista ja kalasto tyydyttävää tilaa, mutta kokonaisfosforipitoisuuskeskiarvo ja alhainen ph-taso ratkaisivat Lamujoen tilan tyydyttäväksi. Leuvanojan ja Leuvanjärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Kalatalous Naarastenojassa on satunnaista onkikalastusta, Leuvanjärvi on suosittu kalastuspaikka ja Leuvanojan kalastuksellinen merkitys pieni. Lamujoki on merkittävä kalavesi. Joella kalastaa useita kymmeniä kalastajia. Joen pääasiallisia kalalajeja ovat hauki, ahven, lahna, made ja särki. Joesta kalastetaan myös harjusta ja jokeen on istutettu taimenta ja kirjolohta. Istutukset ovat erityisesti taimenen osalta onnistuneet hyvin. Joessa arvellaan olevan myös omaa taimenkantaa. Siikajoen kalastuksellinen merkitys keskinkertainen. Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki, ahven, harjus, lahna, kiiski ja salakka. Pöly Nyt asetettu lupamääräys pölyävien tuotantotoimien rajoittamisesta on sama kuin voimassa olevassa luvassa (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 23.1.2004 nro 4/04/2). Hakija ei ole hakemuksessaan esittänyt pölyä koskevan lupamääräyksen muuttamista ja on hakemuksen täydennyksessä 29.10.2013

16 (20) todennut, että lupakauden aikana ei ole tullut valituksia pölyämisestä, joten lupamääräysten voidaan katsoa olleen riittävät ehkäisemään pölyhaittoja ja lupamääräykset voidaan pysyttää entisenlaisena myös uudessa ympäristöluvassa. Happamat sulfaattimaat Hakija on hakemuksessaan esittänyt selvityksen Kivinevan pohjamaiden sulfidiriskistä. Selvityksessä maaperänäytteet oli otettu kairaamalla seitsemästä näytepisteestä. Näytepisteet sijoittuivat Kivineva I:n lohkoille 6 10 yksi piste kullekin lohkolle ja Kivineva II:n lohkolle 1 sijoittui kaksi näytepistettä aivan tuotantoalueen reunaan ja lohkolle 2 ei sijoittunut yhtään näytepistettä. Näytteistä on selvitetty laboratoriossa maalaji, ph-taso ja rikkipitoisuus. Rikkipitoisuus nousi korkeaksi vain lohkolla 9 sijaitsevan tutkimuspisteen 5 kohdalla, jossa kokonaisrikkipitoisuus oli 0,56 % (m-% k-a), ph 4,5 ja maalaji hieta. GTK:n pohjatutkimuskartan ja tutkausaineiston perusteella kyseinen hietapitoinen pohjamaa rajautuu karkearakeisempiin moreeneihin ja hiekkoihin. Raportissa on arvioitu, että hietapitoisen pohjamaan rajoja voidaan pitää sulfidisen maa-aineksen esiintymisen rajoina. Pisteen 5 läheisyydessä sijaitsevan pisteen 4 saviaineksessa rikkipitoisuudet ja ph-tasot olivat normaaleja. Pintavalutuskentältä 1 (Kivineva I) on hakemuksessa esitetty tarkkailutuloksia vuosilta 2009, 2010 ja 2014. ph havainnot ovat tällöin vaihdelleet välillä 5,8 6,6. Vapo Oy:n internetsivuilla saatavilla olevien Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraporttien vuosilta 2016 ja 2017 (Ramboll 2017 ja Ramboll 2018) mukaan pintavalutuskentältä 1 lähtevän veden ph on vuosina 2016 ja 2017 vaihdellut välillä 5,0 6,5. Ympäristöhallinnon avoimesta ympäristötietojärjestelmästä saatavien vedenlaatuhavaintotietojen mukaan ph havainnot pintavalutuskentän 1 alapuolisella Leuanojan havaintopisteellä ovat vaihdelleet vuosina 2008 2014 välillä 5,5 7,2. Pintavalutuskentältä 2 (Kivineva II) on hakemuksessa ph havaintoja vuosilta 2007 ja 2008, jolloin ph oli vaihdellut välillä 4,1 4,9. Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraporttien mukaan pintavalutuskentältä 2 lähtevän veden ph on vuosina 2016 ja 2017 vaihdellut välillä 6,1 6,7. Ympäristöhallinnon avoimesta ympäristötietojärjestelmästä saatavan vedenlaatuhavaintodatan mukaan ph havainnot pintavalutuskentän 2 alapuolisen Naarastenojan alapään havaintopisteellä ovat vaihdelleet vuosina 2008 2014 välillä 5,6 7,1. Hakija on hakemuksen täydennyksessä todennut toiminnasta sulfaattimailla seuraavaa: Mahdolliset happamat pohjamaa sijoittuvat lohkojen 9 10 alueelle. Tuotantoaikana alueelle ei kaiveta uusia ojia kivennäismaahan asti eikä myöskään olemassa olevia ojia ole tarpeen syventää. Mahdolliset happamat maa-ainekset maisemoidaan, kalkitaan ja/tai peitetään turpeella siten, ettei hapettumista pääse tapahtumaan. Jälkihoitovaiheessa pellon pohjat kalkitaan tarvittaessa. Tuotanto on päättynyt lohkoilla 9 10. Näiden lohkojen vesi johdetaan laskeutusaltaisiin 5 7 ja jälkihoitotarkkailussa on kyseisten laskeutusaltaiden vedenlaatua tarkkailtu vuonna 2015. Tuolloin altaiden veden ph on vaihdellut välillä 5,1 6,2. GTK:n tuottaman Happamat sulfaattimaat -karttapalvelun 1:250 000 mittakaavainen karttataso antaa yleiskuvan happamien sulfaattimaiden esiintymisestä valuma-aluekohtaisella (pääjako) tasolla. Palvelussa on mahdollista tarkastella aluemaista tietoa happamien sulfaattimaiden todennäköisestä esiintymisestä ja

17 (20) pistemäistä tietoa kairaus- ja analyysituloksista pistekorttien (pdf) muodossa. Karttapalvelusta saatavan arvion mukaan happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys Kivinevan alueella on pieni. Kivinevan alueelle osuu GTK:n tutkimusaineistosta viisi kartoituspistettä ja millään näistä pisteistä ei ole todettu olevan happamia sulfaattimaita. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset Pölyä muodostavaa toimintaa koskevat rajoitteet Lupamääräys 8 on hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyn mukainen. Lupaviranomainen on tältä osin ratkaissut asian hakijan esittämällä tavalla. Asiassa on siten käytännössä kyse siitä, että Vapo Oy on lupapäätöksen antamisen jälkeen muuttanut hakemustaan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hallinto-oikeus ei ratkaise ensiasteena lupaviranomaisen päätöksen antamisen jälkeen tehtyjä muutoksia hakemukseen. Lupaviranomaisen päätöksen ollessa hakemuksen mukainen ei asiaa ole myöskään syytä palauttaa lupaviranomaisella uutta käsittelyä varten. Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus katsoo, että Vapo Oy:n valitus on jätettävä tutkimatta siltä osin, kuin siinä on vaadittu lupamääräyksen 8 muuttamista. Pintavalutuskentän puhdistustehoa koskevat määräykset Pelkän lähtevän veden pitoisuuden perusteella ei voida arvioida vesiensuojelurakenteiden toimivuutta ja määräys puhdistustehosta on vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen. Puhdistustehosta annetulla määräyksellä voidaan varmistua, että pintavalutuskenttä toimii ja täyttää siten parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Puhdistustehovaatimuksen poistamiseen ei ole perusteita. Samasta syystä ei ole myöskään perusteltua poistaa lupamääräyksessä 4 asetettua velvollisuutta syiden selvittämiseen ja mahdollisiin puhdistustehoa parantaviin toimenpiteisiin siinä tapauksessa, että tehovaatimus ei täyty, vaikka lähtevän veden pitoisuus olisikin alle raja-arvojen. Tällaisessa tilanteessa ei ole kyse siitä, että toiminta olisi lupamääräysten vastaista. Sulfaattimaita koskeva selvitysvelvoite Kivineva I Hakijan esittämän Kivinevan pohjamaiden sulfidiriskiselvityksen näytepisteet sijoittuvat edustavasti Kivineva I:n lohkoille 7 10. Alueen tuotanto on ollut käynnissä ja kivennäismaakosketuksessakin jo pitkään, mutta siitä huolimatta pintavalutuskentältä 1 ei ole havaittu lähtevän erityisen happamia vesiä ja alapuolisen Leuanojan havaintopisteellä havaitut ph -arvot ovat tyypillisiä suovaltaisen alueen ojavesistöjen ph arvoja. Lisäksi GTK:n yleispiirteisen sulfaattimaiden riskinarvion mukaan sulfaattimaiden esiintymisen riski alueella on pieni. Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että valittajan jo hakemuksessaan esittämä selvitys sulfaattimaiden esiintymisestä Kivineva I:n osalta on tarkkuudeltaan riittävä sulfaattimaista aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi sekä tarpeellisten määräysten antamiseksi, kun otetaan huomioon pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta. Kivineva I:tä koskeva selvitysvelvoite voidaan siten poistaa lupamääräyksestä 18.