Kuva: Antero Saari Tekemise Pori eikä meinaamise Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kuntajohtajapäivät
Myyttejä Porista ja porilaisista 28.8.2014, Pori
Ai, onko Yyteri muka Porissa?
Kun muutin tänne, niin kaikki kysyivät MIKSI, kun siellä ei ole mitään. Yksi kaveri oli kylässä silloin alkuaikoina ja kysyi mm. myydäänkö täällä fenkolia ja saako Sokoksesta kasvovettä?
Väkivallan uhka. Nakkikioskilla saa Ässien kannattajalta nekkuun, vaikka ei sanoisi mitään. Riittää, että näyttää epäilyttävästi ulkopaikkakuntalaiselta
Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläksääki viäl Porissa vittuilu on merkki välittämisestä
Jatkuva kasvu 1880-luvulta 1970-luvun puoliväliin saakka Totaalinen romahdus ja syöksykierre 1970-luvulta 1990-luvulle Hidas uudelleennousu ja - kasvu
MYYTTI 1 Pori on pieni 40 000 asukkaan kaupunki jossain sisämaassa!
FAKTALAATIKKO Porin seudulla asuu noin 140 000 asukasta: Suomen 7:nneksi suurin kaupunkiseutu Porin keskustaajama-alueella on yhtenäinen nauhamainen rakenne: 30 km kehän sisällä on yhteensä 7 kuntaa ja asuu noin 120 000 ihmistä Porin kaupunki on asukasluvultaan Suomen 11 suurin kaupunki (83 990 kesäkuun lopussa 2014) ja ohittaa Kouvolan lähivuosina!
MYYTTI 2 Pori on kylmien savupiippujen taantuva teollisuuskaupunki!
FAKTALAATIKKO Porin rakennemuutos käynnistyi radikaalina jo 1970-luvun puolivälissä: rakennemuutoksen läpikäyminen on tänä päivänä vahvuus Porin teollinen perusta on edelleen vahva, uusiutunut ja kilpailukykyinen Porin elinkeino- ja toimialarakenne on monipuolis-tunut asteittain ilman suuria nousuja ja laskuja: suhteellinen etumatka muihin on kaventunut erityisesti laskusuhdanteissa Porin aluetalouden, työllisyys- ja väestökehityksen keskeiset tunnusluvut ovat kohentuneet merkittävästi 2000- luvun kuluessa
Suurten yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen (13) aseman muutos ulkoisen elinvoiman tunnusluvuilla vuosina 2000-2012* *Taulukko kuvaa Porin kaupunkiseudun position muutosta vuosien 2000-2012 välisenä aikana (sijoitus ei määräydy korkeimman arvon perusteella, vaan seudun muutos- tai kasvuprosentin perusteella 2000-luvun aikana.) Lähde: Aro 2014, suurten kaupunkiseutujen vertailuanalyysi
Porin elinkeinorakenteen päätoimialojen osuus (%) vuosina 2000-2011 Alkutuotanto, %-osuus Jalostus, %-osuus Palvelut, %-osuus 100 90 80 70 60 67.3 67.9 69.1 70.7 69.9 69.8 70.7 70.3 71.9 73 73.9 73.7 50 40 30 20 10 0 30 30 28.3 27 27.9 28.2 27.8 28 26.4 24.9 23.9 23.9 1.5 1.1 1 1 1 1 0.9 0.9 1 1 1.2 1.1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, TY Porin yksikkö 2014 Palvelujen osuus on noussut 6,4 %-yksikköä vuosina 2000-2011 ja jalostuksen (teollisuus ja rakentaminen) vähentynyt 6,1 %-yksikköä. Lähde: Tilastokeskus
Seutukuntien teollisuuden monipuolisuusindeksi (HHIindeksi) 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Monipuolisuusindeksi kuvaa teollisuuden toimialarakennetta henkilöstöllä mitattuna: mitä monipuolisempi teollisuuden toimialarakenne on sitä matalampi on palkin arvo. Kuviossa 10 monipuolisinta seutua ja 10 yksipuolisinta 4.71 4.98 5.07 5.09 5.2 5.22 5.22 5.33 5.43 5.43 8.97 9.29 9.37 9.38 11.12 11.4 14.54 13.03 16.98 25.84 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
MYYTTI 3 Pori on täynnä kouluttamattomia työttömiä hitsareita ja kärsii massatyöttömyydestä
FAKTALAATIKKO Satakunnan työttömyysaste (12,3 %) oli viidenneksi alhaisin kaikkien Ely alueiden joukossa toukokuussa 2014 Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 14,5 % tammitoukokuussa 2014: Porin työttömyysaste oli suurimmillaan 28,4 % (1994) ja alhaisimmillaan 11,1 % (2008) Porissa on alhaisempi työttömyysaste kuin esimerkiksi Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä tai Lahdessa Työttömyysaste on alentunut suurista kaupungeista suhteellisesti eniten vuosien 2000-2013 välisenä aikana ja työllisyysaste noussut toiseksi eniten (Kuopio ykkönen).
Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014 Pori 25 suurinta 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2013. Ero 1,8 %-yksikköä toukokuussa 2014. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Kuntajohtajapäivät Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Porin työttömyysaste (%) verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 Pori Turku Oulu Lahti Jyväskylä Tampere Kuopio Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Pori 14,8 % Vuosi 2014 Porin työttömyysaste oli korkein verrokkikaupungeista vuonna 2005 ja toiseksi alhaisin Kuopion jälkeen maaliskuun lopussa 2014 (keskiarvo I- neljännes) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Työttömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012 Porin seudun työttömyysaste alentui eniten vuosina 2000-2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
MYYTTI 4 Porin väki vähenee ja Pori kärsii kroonisista muuttotappioista
FAKTALAATIKKO Porin väestö väheni vuosina 1980-2005 ja Pori kärsi kroonisista muuttotappioista 1980- ja 1990-luvuilla: Pori oli esimerkiksi 1980-luvulla joka vuosi kolmen eniten määrällistä muuttotappiota saaneen kunnan joukossa Porin väestö kääntyi uudelleennousuun vuoden 2005 jälkeen ensisijaisesti muuttovoittoisuuden vuoksi Vuosina 2009-2013 Pori sai määrällisesti 15 eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa Pori saa eniten muuttovoittoa nuorista 15-24 vuotiaista ja opiskelijoista eli niistä ikäryhmistä, joista tuli aikaisemmin suurimmat muuttotappiot
Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013. Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio. Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013. Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Kuntajohtajapäivät Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
Muuttovetovoimaisimmat (määrällisesti) kunnat maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 Mustasaari Kaarina Nurmijärvi Ylöjärvi Sipoo Pori Nokia Lieto Espoo Lempäälä Hämeenlinna Pirkkala Jyväskylä Lahti Seinäjoki Kuopio Turku Oulu Tampere Helsinki 504 511 549 633 652 665 781 854 1034 1081 1093 1296 1463 1821 1893 2123 2581 3428 Pori sai määrällistä muuttovoittoa 15 eniten kaikkien joukossa vuosina 2009-2013 4744 10 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan osuus 65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta 2009-2013 11681 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: Aro 2014, Kuntien muuttovetovoima 2009-2013
PORIN SIJOITUS MUUTTOVETOVOIMASSA Porin muuttovetovoima maan sisäisessä muuttoliikkeessä suhteessa muihin kuntiin (320 kuntaa 1.1.2014 alueluokituksella) vuosina 1980-2013 Pori Lin. (Pori) 321 301 281 261 241 221 201 181 161 141 121 101 81 61 41 21 1 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 AIKAVÄLI 1980-2013 (1.1.2014 alueluokitus) Pori oli 1980-luvulla joka vuosi kolmen eniten muuttotappiota saaneen kunnan joukossa. Käänne vuoden 2005 jälkeen, jonka jälkeen Pori on sijoittunut pääsääntöisesti 10-20 muuttovetovoimaisimman kunnan joukkoon. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
MYYTTI 5 Porista on pakko lähteä muualle opiskelemaan!
FAKTALAATIKKO Satakunnassa on noin 10 000 korkeakoulu-opiskelijaa, joista kaksi kolmesta opiskelee Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistuneista noin 60 % sijoittuu töihin Satakuntaan: valmistuneiden työllisyys on vuosien 2009-2012 aikana kuulunut parhaaseen kolmannekseen kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa Porin yliopistokeskuksesta vuosina 2008-2012 valmistuneiden (n=870) sijoittuminen työmarkkinoille erittäin hyvä: valmistuneista oli työllisiä neljä viidestä (80,9 %) vuoden 2012 lopussa ja noin puolet (49,3 %) jäi valmistumisen jälkeen Satakuntaan
Kulmikas, karhea ja vastakohdista rakentuva kaupunki, jossa on särmää. Tätä kaupunkia voi vain rakastaa tai vihata. Pyöreäkulmaisia muumilaaksokaupunkeja Suomessa on jo liikaa - Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja -
Viimeinen myytti Poris ei ikin tapahru mitää!
Kuva: Kalle Aaltonen Kiitos!