KAKKUA PALOINA - Vankilamuseon opetuspaketti peruskouluille SISÄLLYSLUETTELO Kakkua paloina 2 1. OPETUSPAKETIN PERUSTA 3 1.1. Miksi Kakkua paloina on tehty 3 1.2. Mitä Kakkua paloina sisältää 3 1.3. Opettajalle 4 2. VANKILAMUSEOSTA 4 2.1. Perustietoa Vankilamuseosta 4 2.2. Mitä Vankilamuseossa voi nähdä 6 2.3. Vankilamuseon vankila-aika 8 2.4. Vankila museoksi 8 3. MITEN VANKILAAN PÄÄDYTÄÄN 11 4. LUOKAT 3-6 VISIITILLÄ VANKILAMUSEOSSA 15 5. LUOKAT 7-9 36 5.1. Historia ja yhteiskuntaoppi 36 Moni kakku päältä kaunis - vaan vankilamuseo sisältäkin 36 Minkälaista on viettää pari suvee linnassa? 41 Tiilenpäitä lukemassa sata vuotta sitten 44 5.2. Äidinkieli ja kirjallisuus 47 Kieleni on linnani 47 Havaintoja Vankilamuseosta 48 Tekstiä kiven sisästä 49 Onko hovimestari syyllinen? 50 Jännitys huipentuu 52 Antit ja Bertat pamlaamassa 53 Slangia ja merkityksiä - mistä on kyse? 54 6. VANKILAN ARJESTA 56 6.1. Vankilan päiväjärjestys 56 6.2. Vankilan henkilökunta 59 6.3. Selli vangin kotina 61 6.4. Kaksi tarinaa 62 6.5. Vanki Wihelm Seppänen 63 6.6. Vankiluvusta ja rikoksista 64 7. JÄLKIPUINTI 67 Piirrokset: Carita Rantala, Sanni Rantala Kuvien käsittely: Eija Ahonen Julkaisija: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Vankilamuseo 2001 Opetuspaketin tietoja ja tehtäviä voi kopioida opetustarkoituksiin.
Kakkua paloina 3 1. OPETUSPAKETIN PERUSTA 1.1. Miksi Kakkua paloina on tehty Opetuspaketti on tarkoitettu peruskoulujen opettajille museokäyntien valmistelua varten ja niiden tueksi. Sen avulla Vankilamuseo haluaa kehittää museon ja koulujen välistä yhteistyötä. Toivomme, että Kakkua paloina alentaa museoontulokynnystä ja helpottaa opettajan valmistelutyötä. Haluamme myös osoittaa, että museossa on paljon opittavaa, jota voi soveltaa monella eri tavalla. Opetuspaketti on opettajan apuväline, jota hän voi soveltaa omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Vankilamaailmasta on monella vain vähän tietoa ja siksi me tarjoamme perustiedon siemeniä. Kokemuksesta tiedämme, että museokäynteihin on varattu vain rajallinen aika. Näyttelymme on laaja eikä tunnissa kokonaisuutta pysty omaksumaan. Me kerromme muutamia tapoja, miten museoon voi tutustua. Opetuspaketti on koottu yhteistyössä Hämeenlinnan koululaitoksen kanssa ja se on valmistunut maaliskuussa 2000. Työryhmän muodostavat luokanopettaja Sanna Lappalainen, luokanopettaja Pekka Paappanen, äidinkielen lehtori Kaisa Koski, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Mika Kantola sekä Vankilamuseolta tutkija Saija Sillanpää. 1.2. Mitä Kakkua paloina sisältää Opetuspaketin osioiden alussa kerrotaan opettajalle sisällöstä, taustatiedosta ja vankilamuseokäynnin kokemuksista. Tehtäväsivuja voi sellaisenaan käyttää opetuksessa joko kalvoina tai monisteina. Ensimmäisessä kappaleessa selvitetään Kakkua paloina -kokonaisuuden sisältöä ja sitä, miten se on syntynyt. Toinen kappale esittelee perustietoa Vankilamuseosta. Miten vankilaan päädytään -osio selvittää oikeusprosessin vaiheita, joihin voi oppilaiden kanssa tutustua vaikkapa roolileikin avulla. Neljännessä luvussa oppilaat tutustuvat itsenäisesti Vankilamuseoon tehtäväpisteiden avulla. Osio on tarkoitettu 3-6 -luokkalaisille. 7-9 -luokkien oppilaille tarkoitettu osio on nimetty oppiaineiden mukaan. Historia ja yhteiskuntaoppi -jaksossa oppilaat perehtyvät vankilan arkeen tehtäväpisteiden avulla ja pohtivat samalla vankilarangaistuksen taustoja. Äidinkieli ja kirjallisuus -jaksossa Vankilamuseosta etsitään taustatietoa mm. dekkareiden käsittelyyn ja omaan kirjoitelmaan. Vankilan arjessa esitellään yksittäisiä teemoja, joita opettaja voi käyttää omaksi taustatiedokseen tai opetuksensa osaksi. Tehtävät soveltuvat yksinäänkin tehtäväksi tai ne voi yhdistää muiden osioiden kanssa. Tehtävät auttavat pääsemään sisälle vankilan maailmaan. Jälkipuinnissa toivomme saavamme opettajilta palautetta niin opetuspaketin toimivuudesta kuin itse Vankilamuseostakin. Palaute auttaa meitä kehittämään toimintaamme. Opetuspaketin eri osioissa näkyy tekijöidensä kädenjälki ja se, miten he ovat halunneet Vankilamuseota hyödyntää opetuksessaan.
Kakkua paloina 4 1.3. Opettajalle Kakkua paloina on valmistettu opettajan avuksi. Sen tietoja ja tehtäviä voi vapaasti muokata ja kopioida opetustarkoituksiin sopiviksi. Vankilamuseokäyntiin kannattaa varata riittävästi aikaa, koska museossamme on paljon kiinnostavaa nähtävää. Toivomme, että luokkasi ottaa huomioon myös muut museovierailijat ja käyttäytyy hillitysti. Museossamme on aitoja vankien tekemiä seinäkirjoituksia. Seinäkirjoitukset poikivat helposti lisää kirjoituksia, joita emme halua. Opetuspaketissa ei ole yhtenäistä lähdeluetteloa, mutta tärkeimpiä lisätiedon lähteitä mainitaan jokaisessa osiossa. Perustietoa saa julkaisustamme Kalterimaisema - näköaloja vankilamuseon kävijälle. Kalterimaiseman voi tilata lipunmyynnistä (puh. 03 621 2977) hintaan 7,50 e (45 mk) + postituskulut. Oikeusministeriön vankeinhoitolaitoksen tarjoamaa tietoa voi etsiä internet-sivuilta, jotka sijaitsevat osoitteessa www.vankeinhoito.fi 2. VANKILAMUSEOSTA 2.1. Perustietoja Vankilamuseosta Vankilamuseo sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa laajan puistoalueen ympäröimänä Vanajaveden tuntumassa. Se toimii vanhassa lääninvankilarakennuksessa osoitteessa Kustaa III:n katu 8, 13100 HML. Vankilamuseo on avoinna päivittäin suurimpia juhlapäiviä lukuun ottamatta klo 11-17. Internetistä meidät löytää osoitteesta www.hameenlinna.fi/hkhm Ryhmien vierailut tulee varata etukäteen, jotta voimme välttää päällekkäisiä käyntejä. Vankilamuseossa ei ole säännöllisiä opastuksia, vaan niitä järjestetään tilauksesta erillistä korvausta vastaan. Käytännön asioita voi selvittää ja lisätietoja kysyä Vankilamuseon lipunmyynnistä puh. (03) 621 2977 tai FAX (03) 621 2960. Vankilamuseon pääsymaksu aikuisilta on 20 mk (3,36 e) ja lapsilta (7-16 v) 5 mk (0,84 e). Koululaisryhmän mukana opettaja pääsee ilmaiseksi. Vankilamuseo on osa Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon toimintaa. Naapurissa, vanhassa ojennuslaitosrakennuksessa sijaitsevat historiallisen museon perusnäyttelytilat, jotka avattiin yleisölle 19.6.2000. Uusi näyttely kertoo Hämeenlinnan ja maakunnan historiasta monin eri tavoin. 1800-luvun koti Palanderin talo sijaitsee Linnankadulla ja Sibeliuksen syntymäkoti Hallituskadulla. Linnan niemen alueen muita museoita ovat Museoviraston ylläpitämä keskiaikainen linna ja Tykkimiehet ry:n Tykistömuseo.. Vankilamuseo Kustaa III:n katu 8 13100 Hämeenlinna Lipunmyynti: Puh. (03) 621 2977 FAX (03) 621 2960
Kakkua paloina 5 VANKILAMUSEON SIJAINTI 1 VANKILAMUSEO 2 HISTORIALLINEN MUSEO 3 LINNA 4 TYKISTÖMUSEO 5 VAIHTUVAT NÄYTTELYT 8 TORI 9 KIRKKO 10 LINJA-AUTOASEMA 11 RAUTATIEASEMA P PYSÄKÖINTIALUE 6 PALANDERIN TALO 7 SIBELIUKSEN SYNTYMÄKOTI! Hämeenlinna! Vanajavesi
Kakkua paloina 6 2.2. Mitä Vankilamuseossa voi nähdä? Vankilamuseossa yleisö voi liikkua kolmessa kerroksessa. Kävijät tulevat Vankilamuseon pohjakerrokseen eli maakertaan samaa reittiä kuin vangit aikoinaan. Vastassa ovat karut eristyssellit, joihin vangit joutuivat rikottuaan sääntöjä. Vastaanottotilojen ja metallinpaljastimen kautta päädytään lipunmyyntiin. Maakerran näyttelyt kertovat esineiden ja kuvien avulla vankeinhoidon historiasta. Nähtävänä ovat myös matkasellien alkuperäiset seinäkirjoitukset. Seinille kirjoittelu ei ollut luvallista, mutta ne kuvastavat hyvin viimeisten aikojen tunnelmaa. Koska muutto oli tiedossa, ei seinänkunnostustöitä enää tehty. Ykköskerroksella avautuu korkea keskihalli, jota sellit reunustavat kolmessa kerroksessa. I-kerroksen tunnelma haluttiin säilyttää alkuperäisenä ja sen vuoksi pienoisnäyttelyt sijoitettiin selleihin eikä hallin käytävälle. Kerroksessa voi tutustua mm. eri aikojen asuun sisustettuihin selleihin, Sörkan pienoismalliin, vanhoihin vankikuviin, vankilassa kiellettyihin esineisiin tai kolmeen vankitarinaan. Äänisellissä kannattaa käydä kuuntelemassa vankien ja vartijoiden kirjoittamia tunnelmakuvia, jotka ovat otsikoittain kuulijan valittavissa. Samaan aikaan voi neljä vierailijaa kuunnella tarinoita. II- kerroksessa sijaitsevat näyttelyt vankeinhoidon nykyajasta ja sairaanhoitajan työhuone. III-kerros on suljettu yleisöltä paloturvallisuuden vuoksi. Multimediaohjelmaamme voi tutustua kahdessa paikassa, maakerrassa ja IIkerroksella. Multimediaohjelmamme on jaettu kuuteen pääryhmään, jotka ovat vangit, vankilat, henkilökunta, vankeinhoito, rangaistukset ja vankilaslangipeli. Koko ohjelman läpikäynti veisi tunteja, mutta tämä ei ole tarkoitus. Jokainen voi valita itseään kiinnostavat kohdat. Vankilamuseon rakennusta kannattaa tutkia myös ulkopuolelta. Ikkunoiden kalterit paljastavat rakennuksen käyttötarkoituksen, mutta tiiliornamentiikkaa voi ihaillakin. Laskelmien mukaan tiiliskiviä kului 860 000 kpl. Rakennuksen takana on kivien avulla merkitty vanhan kävelyaitauksen paikka. Siellä vangit ulkoilivat tuomionsa alkuajan kukin omassa sektorissaan. Kävelyaitauksen eli kakun käyttö väheni ja se purettiin 1950-luvun lopulla. Kakun vieressä sijaitsee työhuonerakennus, jossa viimeisinä aikoina tehtiin alihankintana onkitöitä. Vangit pauloittivat siellä kalaverkkoa, kokosivat mm. pitkääsiimaa, katiskoja ja pilkkionkia. Vankilamuseon kaupunginpuoleisessa päädyssä on ulkoilualue, jossa vangit kävelivät ringissä, heittivät tikkaa tai pelasivat mm. lentopalloa. Piha-alueen kaksi puista koppia on tarkoitettu vartijoiden käyttöön. b Museon pohjakaava löytyy seuraavalta sivulta.
Kakkua paloina 7 VANKILAMUSEON POHJAKAAVA
Kakkua paloina 8 2.3. Vankilamuseon vankila-aika [ Vankilalla tarkoitetaan enemmän tai vähemmän suljettua laitosta, jossa rikoksentekijät suorittavat vankeusrangaistustaan ja jossa heihin pyritään vaikuttamaan vankeinhoidollisin menetelmin (työ, koulutus, kuntoutus ym.). Lisäksi vankiloissa säilytetään oikeudenkäyntiä odottavia tutkintovankeja ja sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja. [ Rakennus on valmistunut vuonna 1871 Suomen ensimmäiseksi sellivankilaksi. [ Vankila toimi ensimmäiset kymmenen vuotta miesten kuritushuoneena. Miesvangit muuttivat nykyiseen Helsingin vankilaan Sörkkaan vuonna 1881. [ 1880-luvulta lähtien rakennus on ollut lääninvankilana ja sen asukkaina olivat miesvangit. [ Naapurissa, jo puretussa sellivankilassa ja keskiaikaisessa linnassa, on pidetty naisvankeja. [ Hallinnollisesti miesten ja naisten vankilat yhdistyivät Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilaksi vuonna 1927. [ Vankilatoiminta keskiaikaisesta linnasta väistyi remontin tieltä 1950-luvulla ja päättyi linnan tiloista ja naisten sellirakennuksesta kokonaan vuonna 1972, kun toiminnot siirtyivät uusiin tiloihin ns. Pikkuparolaan. [ Lääninvankila jäi Linnan niemen viimeiseksi toimivaksi vankilarakennukseksi pariksi kymmeneksi vuodeksi. [ 15.3.1993 tämän vankilan viimeiset vangit siirrettiin uuteen lääninvankilarakennukseen Kylmäkoskelle. 2.4. Vankila museoksi [ Museoprojekti oli monen tahon yhteistyö: Museovirasto omistaa rakennuksen, vankeinhoitolaitos rahoitti korjaustyön ja ensimmäisen näyttelyn, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ylläpitää museotoimintaa. [ Vankilamuseoajatus on ollut olemassa yli sata vuotta. Vankiloiden henkilökunta keräsi esineitä jo 1890- luvulla, mutta museota ei saatu aikaiseksi. [ Museon esinekokoelman perustana on vankeinhoitomiesten vanha kokoelma Helsingin keskusvankilasta. Esineitä on myös Hämeenlinnan keskusvankilasta, historiallisesta museosta ja monista vankiloista. [ Rakennuksen korjaus yleisötilaksi haluttiin tehdä mahdollisimman hellävaroin, jotta vuoden 1993 vankilatunnelma säilyisi. [ Vankilamuseo avattiin yleisölle 15.6.1997. b Seuraavalla sivulla on laskutoimituksia Vankilamuseon historiasta. Sivulla 10 on kuva Vankilamuseon rakennuksesta.
Kakkua paloina 9 KUINKA KAUAN SITTEN? Laskutehtäviä Vankilamuseon historiasta Vankilamuseorakennus valmistui Suomen ensimmäiseksi sellivankilaksi vuonna 1871. [ Kuinka vanha rakennus on? Lisää tämä vuosi ja laske - 1 8 7 1 Lääninvankilarakennus kävi vanhanaikaiseksi. Uusi Hämeen lääninvankila valmistui Kylmäkoskelle, jonne vangit siirrettiin vuonna 1993. Nykyinen Vankilamuseo toimi viimeisen päivän vankilana 15.3.1993. [ Kuinka kauan sitten Vankilamuseossa asui vankeja? Lisää tämä päivämäärä vuosi kuukausi päivä ja laske - 1 9 9 3 3 1 5
Kakkua paloina 10 V A N K I L A M U S E O! Hämeenlinna!
Kakkua paloina 11 3. MITEN VANKILAAN PÄÄDYTÄÄN Vapausrangaistus on osa isompaa kokonaisuutta Vankilaan joudutaan, kun rikos on niin vakava, että rikoslaki määrää siitä vapausrangaistuksen. Ennen vankilaan joutumista vanki on ollut monessa eri tilanteessa kuultavana ja tutkittavana. Tässä osiossa on tarkoitus kuvata sitä prosessia, jonka kautta vankilaan päädytään. Vankilamuseota on mahdollisuus käyttää hyväksi mm. lakitiedon opiskelussa. Tällöin museo toimii prosessin yhtenä konkretisoivana lenkkinä. Muut osat, kuten rikoslakiin tutustuminen tai eettiset pohdinnat hyvän ja pahan olemuksesta, oikeasta ja väärästä, voidaan suorittaa koulussa. Samoin rikostutkinnan eri vaiheet tai oikeudenkäyntiprosessi on mahdollista käydä läpi luokkahuoneessa. Rikos sekä siihen liittyvät syyt ja seuraukset ovat yhteiskunnassamme vakavia asioita. Rikokset näkyvät mediassa ja niistä puhutaan varsinkin nuorten keskuudessa paljon. On huomattu myös, että nuorten tiedot rikoslaista ovat puutteellisia tai käsitykset vääristyneitä. Tähän liittyen olen koonnut ehdotelman kokonaisopetuspaketiksi. Siinä esitellään hyvin pelkistetyssä muodossa ne tapahtumaketjun pääasiat, joiden keskellä vanki on ennen päätymistään vankilaan. Käytännössä oman paikkakuntamme opettajat ovat opetusmenetelmän todennäköisimmät käyttäjät. Tarjoan mielelläni apua kyseistä menetelmää harkitsevalle opettajalle. joihin liittyy kaksi moniste- tai kalvopohjaa. OSA 1 Valmistautuminen luokassa Tutustutaan Suomen rikoslakiin. Valitaan sieltä ennakkotapausten joukosta mielenkiintoinen tapaus tai kehitellään pykälien perusteella oma versio. Tämän jälkeen määritellään roolit, joista ainakin seuraavat ovat välttämättömiä: rikoksen tekijä(t), uhri(t),kaksi poliisia, esitutkija, syyttäjä, tuomari, kolme lautamiestä, syytetyn puolustusasianajaja, uhrin asianajaja, todistaja(t) ja kaksi vartijaa. Rooleja voi lisätä innostuksen tai ryhmäkoon mukaan (esim. uhrin omaiset, syytetyn omaiset, sosiaaliviranomaiset ja uhrin auttamiseen liittyvää henkilökuntaa kuten psykologi). Tehtävät jaetaan arpomalla, sopimalla tai muutoin yhteisesti hyväksytyllä menetelmällä. Kyseessä oleva rikos käydään sanallisesti läpi ja kerrataan oikeusprosessin vaiheet (monistepohja 1). Oppilaat tutustuvat omaan rooliinsa itsenäisesti ottaen selvää parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuka haastattelee lakimiestä, kuka esitutkijaa tai tuomaria jne. Seuraavaan tapaamiseen mennessä ovat roolien esittäjät sisäistäneet oman roolinsa. Pekka Paappanen b Tehtävä koostuu viidestä osasta,
Kakkua paloina 12 OSA 2 Näytellään luokassa Näytellään rikos, pidätys ja suoritetaan esitutkinta. Muut seuraavat, kun esitutkija kuulustelee epäiltyä ja uhria. Asia menee syyteharkintaan syyttäjälle, joka tutustuu esitutkintapöytäkirjoihin ja päättää tehdä haastehakemuksen käräjäoikeudelle. OSA 3 Laaditaan suunnitelmat Käräjäoikeuden tuomari haastaa epäillyn ja tiedottaa asianosaisille. Haastettu ja uhri ottavat yhteyttä asianajajiinsa. He valmistautuvat käräjäoikeuden suulliseen pääkäsittelyyn. Syyttäjä laatii syytekirjelmän, josta käyvät ilmi rangaistus- ja korvausvaatimukset. Osat 1-3 tehdään koulussa. OSA 4 Käräjille Käräjäoikeuden istuntosaliin voi mennä kuuntelemaan suullista pääkäsittelyä ja saada näin tuntumaa aidosta oikeusistunnosta. Ensin syyttäjä esittää rangaistusvaatimuksen ja syytetty vastaa lyhyesti, kiistääkö vai myöntääkö syytteessä esitetyt pääasiat. Seuraavaksi asianomistaja (uhri) kertoo oman versionsa tapahtuneesta. Kolme lautamiestä tuomarin vierellä vain kuuntelevat eivätkä osallistu keskusteluun. Tuomari johtaa puhetta ja antaa asianajajille puheenvuoroja. Hän kysyy, yhtyykö asianomistaja syyttäjän esittämiin korvausvaatimuksiin. Sama kysymys esitetään syytetylle. Nämä ottavat kantaa ja varsinainen jutun tarkempi käsittely voi alkaa. Asianajajat kutsuvat todistajia, joita voidaan kuulustella kaikkien toimesta. Kun todistelut on tehty, sali tyhjennetään ja lautamiehet ja tuomari jäävät päätöskeskusteluun. Tuomarin johdolla he päätyvät vapausrangaistuksen langettamiseen. Asianosaiset kutsutaan sisään ja tuomari lukee päätöksen sekä kertoo lyhyesti tuomitun oikeudet valittaa hovioikeuteen. Vartijat vievät vangin pois. OSA 5 Vankilamuseossa Vankilamuseossa tutustutaan näyttelyyn joko oppaan tai käsillä olevan opetuspaketin avulla. Jälkipuinti suoritetaan koululla. Jälkipuinnissa tärkeätä olisi huomioida koko prosessin raskaus ja siihen liittyvät inhimilliset tekijät. Osat 4 ja 5 voidaan tehdä kaksoistunnin aikana.
Kakkua paloina 13 OIKEUSPROSESSIN VAIHEET (monistepohja 1) Poliisi ESITUTKINTA Rikoksen selvittäminen Vahingon ja hyödyn selvittäminen Asia päättyy Vaatimusten selvittäminen Esitutkintapöytäkirjojen teko T Syyttäjä SYYTEHARKINTA Syyttämättä- Haastehakemus T jättämispäätös Käräjäoikeus VALMISTELUVAIHE Haaste Kutsu Tiedoksianto vastaajalle (syytetylle) todistajille, kuultaville, asianomistajalle Haastemies varmistaa kuittauksella, että tieto on saapunut perille. ASIANOMISTAJAN KUULEMINEN T PÄÄKÄSITTELY RAASTUVASSA Keskitetty Välitön Suullinen T TUOMIO Kaikki aineisto samassa tilaisuudessa. Ei lykkäyksiä. Pidetään lyhyellä aikavälillä. Vaatimukset ja perustelut esitettävä suullisesti. Kirjallisia ei oteta huomioon, ellei niitä ole lausuttu ääneen. Valitusmahdollisuus
Kakkua paloina 14 PÄÄKÄSITTELY (monistepohja 2) KÄRÄJÄTUOMIOISTUIN (Raastupa) - Esimerkkinä Hämeenlinnan käräjäoikeuden istuntosali Sihteeri Ammattituomari Lautamiehet (maallikot) Syyttäjä Todistaja Asiano- Asian- Syytetty Asianmistaja ajaja (vastaaja) ajaja (uhri) Yleisö (omaiset, uteliaat, opiskelijat, media...)
Kakkua paloina 15 4. LUOKAT 3-6 VISIITILLÄ VANKILAMUSEOSSA Tässä osiossa olevat tehtävät ovat työpistetehtäviä, jotka suuntaavat oppilaan huomiota lähinnä yksittäisiin asioihin, ei niinkään pohtimaan laajempia kokonaisuuksia. Käyntiä voi syventää koulussa jälkikäteen keskustelun ja syventävien tehtävien avulla. Opettaja voi koota tehtäväpisteistä haluamansa kysymykset esimerkiksi A5 -kokoiseksi vaakavihkoseksi. Tehtäväideoita voi soveltaa myös opetuspaketin muista osioista. Varsinkin 6.- luokkalaisille kannattaa tehtäviä katsoa myös 7.- 9. -luokkalaisille suunnatusta osioista. Museokäyntiä on hyvä pohjustaa keskustelulla ja mahdollisesti tehtävillä. Ennakkokäsittelyn avulla vierailusta tulee antoisampi ja lyhyessäkin ajassa käynnistä saa enemmän. Ennakkoon kannattaa myös kuullostella, jos oppilailla on vääriä käsityksiä vankiloista tai Vankilamuseosta. Kerran eräs oppilas luuli, että Vankilamuseossa on edelleenkin vankeja, eikä hän meinannut uskaltaa lähteä mukaan vierailulle. Käynnin jälkeen on tärkeää varata aikaa ainakin keskustelulle. Lapsilla nousee käynnistä monenlaisia ajatuksia, joita on hyvä jakaa yhdessä. Keskusteluista saattaa tulla hyvinkin syvällisiä, ja ne voivat laajentua käsittelemään sosiaalisia, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Keskustelujen avulla päästään pohtimaan esimerkiksi ihmisen käyttäytymistä, hyvää ja pahaa, sääntöjen merkitystä, eristämisen vaikutusta ihmiseen - yksinäisyyttä, ihmisen tarvetta olla kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa ja tarvetta olla hyväksytty. Opettaja saattaa kokea jotkut Vankilamuseon aihepiirit vieraiksi 3. - 6.-luokkalaisille. Museo antaa kuitenkin monenlaista mielenkiintoista tietoa vankeinhoidon historiasta ja oppilas saa käsityksen vankilayhdyskunnasta ja muurien sisäisestä maailmasta. Vankilamuseo voi herättää oppilaiden mielenkiintoa yleensä museoita kohtaan. Vieraillessani 4.-luokkalaisten kanssa Vankilamuseossa huomasin sellaistenkin oppilaiden, jotka eivät yleensä ole kovin innostuneita museovierailuista, tekevän tehtäviä innolla. Monet asiat herättivät oppilaissa pohdintaa, ja varsinkin pojat muistivat käynnin vielä pitkään. Sanna Lappalainen b Tehtävä koostuu työpisteistä, joista voidaan koota vihkonen.
Kakkua paloina 16 Ennen vierailua koulussa voi käsitellä seuraavia asioita [ Yleistä museoista - Millaisia erilaisia museoita on olemassa? - Miksi on museoita? [ Vankilamuseosta - Miksi vankilasta ja vankilan historiasta on kannattanut tehdä museo? - Milloin museo on perustettu? - Milloin tässä rakennuksessa oleva vankila on aloittanut toimintansa? - Milloin viimeinen vanki on lähtenyt vankilasta? - Millainen on vangin koti - selli? - Millaista henkilökuntaa vankilassa on? - Vankilasta voi tehdä yhdessä käsitekartan. - Tutustutaan Vankilamuseon pohjakarttaan. - Mikä oppilaissa herättää mielenkiintoa etukäteen? Mitä kysymyksiä herää? [ Tehtävistä - Tutustutaan tehtävävihkoseen etukäteen. - Vihkoseen voidaan tehdä sivu, jossa on oppilaan itse laatimia kysymyksiä. - Kansi voidaan kuvittaa etukäteen tai jälkikäteen. - Opettaja kertoo, mihin asioihin vankilamuseossa on mahdollisuus tutustua. - Opettaja kertoo vangin kirjoittaman tarinan sivulta 62. Tarinan voi kertoa myös juuri ennen vierailua vaikkapa linja-autossa ja näin virittää oppilaita museovierailuun. Opettajan kannattaa kirjata virikekeskustelun ajatuksia ja varsinkin kysymyksiä muistiin ja jälkeenpäin voidaan tutkia, saatiinko kysymyksiin vastauksia. Vankilamuseossa Museon pihalla voi tutkia rakennuksen ulkonäköä ja kertoa yleistä museosta. Jos ryhmä on suuri ja museossa on paljon väkeä, on hyvä jakaa tehtävät jo ulkona. Sisäänkäynti on ahdas ja sokkeloinen, joten seuraava hyvä kokoontumispaikka on ensimmäisen kerroksen keskihallissa. Vangit ovat tulleet aikoinaan vankilaan samasta ovesta kuin yleisö nykyisin. Sisääntulo-oven molemmin puolin sijaitsevat eristyssellit. Seuraavana on vankien vastaanottotila, jonka jälkeen kuljetaan metallinpaljastimen läpi. Näyttelyt sijaitsevat kolmessa kerroksessa: maakerrassa sekä ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Opettaja voi kierrättää luokkaansa museossa itse tai hän voi antaa oppilaiden tutustua näyttelyyn itsenäisesti tehtävien avulla. Museon henkilökunnalta saa lisätietoa. Tehtävät kannattaa käydä läpi koulussa, koska Vankilamuseossa ei ole tilaa, johon ryhmän voisi koota. Luokkaretkiaikaan museossa saattaa olla kerralla melko paljon oppilaita. Käynti on aina antoisampi, jos ryhmän vierailu on mahdollista tehdä hiljaisempana aikana.
Kakkua paloina 17 Tehtäväpisteet ja niiden vastaukset Suurin osa näyttelyvitriineistä sijaitsee toisen kerroksen selleissä ja maakerran (pohjakerroksen) suuremmissa näyttelytiloissa entisissä matkaselleissä. Pohjakartta, jossa on tehtäväpisteiden numerot, monistetaan seuraavalta sivulta tehtävävihkoseen. Joihinkin tehtäväpisteisiin on kahdet tehtävät, joista jälkimmäiset tehtävät ovat hieman vaikeampia tai laajempia. Vankien viimeinen päiväohjelma Lääninvankilan päiväjärjestys, joka poikkeaa hieman Vankilamuseon seinällä olevasta päiväjärjestyksestä, löytyy myös sivuilta 57-58. Tehtävä voidaan tehdä koulussakin, jolloin päiväjärjestystä on mahdollisuus tutkia tarkemmin. 1. arkena: klo 6.30, viikonloppuna: klo 7.30 2. n. tunti, 2. -3. kerros klo 8.15-8.45 ja lisäksi klo 14.15-14.45, 1. kerros, pohj. osasto ja matkasellit klo 13.00-14.00 Sellejä eri ajoilta Selleihin liittyen liitteissä on vaihtoehtoinen tehtävä. Vankilaan ei voi ottaa mukaan mm: matkapuhelinta, tietokonetta, valokuvausvälineitä ja käteistä rahaa (vangin käteisvarat ovat vankilan hallussa). Kuuntelupiste 3. - 4.-luokkalaisille on hyvä antaa ensimmäinen tehtäväehdotus. a. 28 b. 4 c. 39 d. 37 Kuuntelutehtävien otsikot: 5. Olin vanginvartija 7. Oletko varma, ettet kaipaa apua? 8. Tuntuu pahalta 10. Kun rangaistuslaitokseen 11. Surullinen eläinsatu 12. Minulla ei ollut vankeusaikana 16. Raskas oli rikokseni 17. Hiljaisuuteen sinä huudat 28. Seitsemän lukkoa avattavana 29. Kun minä pääsen 37. Hän sanoi vaikeinta olleen 39. Mitä lienee ajatellut vanginvartija? Vankien kuvia vuosien takaa 2. välineistöä sormenjälkien ottamista varten 3. sormenjäljet, valokuvat ja sanallisesti kuvailtuja henkilötuntomerkkejä 4. 1970 Mikä ihmeen penkki? 1. pakkosyöttöpenkki 2. nälkälakossa olevien vankien vuoksi Multimedia Museolla on kaksi tietokonetta, jotka sijaitsevat maakerrassa ja II-kerroksella. 1. maakuopassa 2. 1890-luvulle asti 3. C. säädyn eli sosiaalisen aseman perusteella 4. yhteishuoneisiin Kahlekoppi 1. 1981 2. 1920 3. vangin liikkuessa vankilan ulkopuolella Eristyssellit 2. toisten turvallisuuden vaarantaminen, huumaavien aineiden hallussapito, karkaamisyritys Vankien tekemiä käsitöitä ja työtehtäviä vuosien varrelta 2. kanavan rakentamista, kiven lohkontaa, sepelityötä, kallioleikkauksien tekoa, maatöitä, erilaisia rakennustöitä, suoturpeen nostoa, heinätöitä, maataloustöitä, puutöitä, myytäviä tavaroita mm. huonekaluja ja leikkikaluja Lisäksi: Omia havaintoja Oma kysymys Piirrostehtävä
TEHTÄVÄPISTEIDEN KARTTA Kakkua paloina 18
Kakkua paloina 19 Jälkipuinti koulussa [ Keskustelua - Mitkä asiat herättivät tunteita? - Millainen tunnelma vankilassa, museossa oli? - Missä paikassa oli voimakkain tunnelma? - Mikä yllätti? - Mikä jäi parhaiten mieleen? - Mitä vielä haluaisit tietää? [ Voidaan piirtää, kirjoittaa tai tehdä pieniä dramatisointeja aiheista - Vankilamuseo - Vankilan tunnelmaa - Yksinäisyyttä sellissä - Mitä ottaisin selliin mukaan? - Mitä ilman en voisi elää? - Mitä ihminen tarvitsee? - Vangin pelkoja - Vangin kaipuuta vapauteen - Vankien mietteitä - Vangin kolme toivomusta - Vangin ja vierailijan keskustelu - Vapautuvan vangin ajatuksia - Vangin kirje nuorille - Vanginvartijan mietteitä - Vanginvartijan ja vangin kohtaamisia - Pakosuunnitelma - Pakoyritys Lisäksi voidaan ottaa sormenjäljet leimasintyynyn avulla. [ Jos on tehty ennakkoon käsitekartta, voidaan tutkia ja tarkentaa sitä. [ Tehtäväpisteiden vastaukset käydään yhdessä läpi. Niitä voidaan vertailla myös pienryhmissä, joissa oppilaat keskustelevat aiheista. [ Ryhmät voivat myös tehdä yhdestä tehtäväpisteestä tai asiakokonaisuudesta pienen esitelmän. [ Lisätietoa saa museon internetsivuilta, www.hameenlinna.fi/hkhm, Kalterimaisema -julkaisusta ja tiedustelemalla Vankilamuseosta.
TERVETULOA HÄMEENLINNAN VANKILAMUSEOON! Vankilamuseossa on aikaisemmin toiminut oikea vankila. Vankilatoiminta lopetettiin 1993. Museo avattiin 1997. Museossa esitellään vankiloiden ja rangaistusten historiaa yli sadan vuoden ajalta aina nykypäivään asti. VANKIEN VIIMEINEN PÄIVÄOHJEL- MA Seinällä on lääninvankilan viimeiset käytössä olleet päiväohjelmat arkipäiville ja viikonlopulle. Se oli voimassa muutama vuosi sitten, kun rakennuksessa toimi vielä vankila (pylväässä kierreportaiden vasemmalla puolella). 1. Kuinka monelta herätys on ollut a. arkena b. viikonloppuna 2. Kuinka paljon ulkoiluun on varattu aikaa lauantaina ja sunnuntaina? 3. Mikä päiväohjelmassa on mielestäsi yllättävää?
VANHOJA SELLEJÄ ERI AJOILTA Esillä ovat sellit vuosilta 1871, 1910 ja 1955. Nykyajan sellejä esittävät sellit 12, 13 ja 14 vuodelta 1993. 1. Tutki vanhoja sellejä. Millainen tunnelma selleissä mielestäsi on? 2. Tutki nykyajan sellejä. Mitä yllättävää niissä sinun mielestäsi on? VANHOJA SELLEJÄ ERI AJOILTA Esillä ovat sellit vuosilta 1871, 1910 ja 1955. Nykyajan sellejä esittävät sellit 12, 13 ja 14 vuodelta 1993. 1. Tutki vanhoja sellejä. Millainen tunnelma selleissä mielestäsi on? 2. Tutki nykyajan sellejä. Mitä yllättävää niissä sinun mielestäsi on? 3. Tutki uusia sellejä. Mitä tavaroita ottaisit mukaan, jos joutuisit selliin vaikkapa kuukaudeksi? Mainitse viisi sinulle tärkeintä tavaraa. 4. Pohdi sitten, mitä edellä mainitsemistasi tavaroista et todennäköisesti voisi selliin tuoda. (Jos mahdollista, voit kysyä Vankilamuseon henkilökunnalta, mitkä tavarat ovat kiellettyjä.) En varmaankaan voisi ottaa mukaan mainitsemistani tavaroista:
KUUNTELUPISTE VANKIEN JA VANGINVARTIJOIDEN TARINOITA JA AJATUKSIA Soittimen käyttöohjeet: Paina power ja valitse track-nappulan avulla haluamasi tekstin numero. 1. Kuuntele numero 4, 28, 37 tai 39. 2. Mistä teksti kertoi? Kirjoita numero oikean selostuksen eteen. a. Vanginvartija joutuu työssään avaamaan paljon lukkoja. b. Vanki miettii, mitä linnunlaulu tuo hänelle mieleen. c. Vanki muistelee, kuinka hän oli sanonut, ettei palaisi vankilaan enää ja kuitenkin hän oli joutunut vankilaan takaisin. d. Vanki miettii, mikä oli ollut vankilaan tulemisessa kaikkein vaikeinta. 3.Tarina oli mielestäni aidon tuntuinen yllättävä Mikä? pelottava KUUNTELUPISTE VANKIEN JA VANGINVARTIJOIDEN TARINOITA JA AJATUKSIA Soittimen käyttöohjeet: Paina power ja valitse track-nappulan avulla haluamasi tekstin numero. Kuuntele jokin seuraavista teksteistä: 5, 7, 8, 10, 11, 12, 16, 17, 28, 29, 37, 39. 1. Kerro lyhyesti mistä teksti kertoi tai kirjoita tekstin otsikko listasta. 2. Oliko tekstissä jotain, mikä jäi erityisesti mieleesi? Mitä? 3.Tarina oli mielestäni aidon tuntuinen yllättävä Mikä? pelottava
VANKIEN KUVIA VUOSIEN TAKAA 1. Tutki valokuvia. Kirjoita kolme nimeä ja arvio heidän ikänsä. a. b. c. 2. Mitä välineistöä on valokuvauslaitteiden alla olevassa vitriinissä? VANKIEN KUVIA VUOSIEN TAKAA 1. Tutki valokuvia. Kirjoita kolme nimeä ja arvio heidän ikänsä. 2. Mitä välineistöä on valokuvauslaitteiden alla olevassa vitriinissä? 3. Lue sellin ovella oleva teksti. Mitä erilaisia tapoja on 1890-luvulta alkaen käytetty uusintarikollisten tunnistamiseksi? 4. Mihin vuoteen asti tuntomerkkejä on otettu?
MIKÄ IHMEEN PENKKI? 1. Mikä on vihreä sängyn näköinen "penkki" sellin seinustalla? 2. Miksi sellaista on tarvittu? MULTIMEDIA Museossa on kaksi tietokonetta, jotka sijaitsevat maakerrassa ja II- kerroksella. [ Valitse VANKILAT ja OLOJEN KEHITYS VANKILASSA. 1. Millaisessa "vankilassa" tai "tyrmässä" 1600-luvun vanki saattoi olla? 2. Mihin vuoteen asti miesvankeja on pidetty jalkaraudoissa? 3. Millä perusteella vankeja kohdeltiin eriarvoisesti 1800-luvulla? a. iän perusteella b. työkyvyn perusteella c. säädyn eli sosiaalisen aseman perusteella 4. Miten vangit oli majoitettu ennen sellivankiloiden perustamista?
KAHLEKOPPI 1. Milloin lopetettiin vankien kahlehtiminen jalkaraudoin? 2. Milloin lopetettiin liivirautojen käyttö? 3. Millaisissa tilanteissa kahleita käytettiin? LISÄTEHTÄVÄ: Piirrä kahleita. ERISTYSSELLIT Tarkastele eristyssellejä. 1. Mitkä asiat tekevät eristyssellirangaistuksen kovemmaksi kuin omassa sellissä olemisen? 2. Mainitse kolme syytä, miksi vanki on joutunut eristysselliin (ks. teksti toisen eristyssellin sisäänkäynnissä).