TARASTENJÄRVEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN VARISLINNUT

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 1 TARASTENJÄRVEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN VARISLINNUT 1999.. - 2018 Risto Juvaste ja Hannu Koskinen Pirkanmaan Jätehuolto Oy 1

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 2 Toimeksiantaja: Pirkanmaan Jätehuolto Oy Naulakatu 2, 33100 Tampere Toimitusjohtaja Harri Kallio Ympäristöinsinööri Satu Kuutti Satu.Kuutti@pirkanmaan-jatehuolto.fi puh. (03) 240 5111 Tutkijoiden yhteystiedot: Taustatietoa tutkijoista: Risto Juvaste/Tietohaavi Viljakaari 4, 80510 Onttola puh. 050-5676167 risto@juvaste.fi www.juvaste.fi Hannu Koskinen Maakalantie 18 C 19 37500 LEMPÄÄLÄ puh. 040-5898480 hj.koskinen2@gmail.com Risto Juvaste, FL (biol.), DI (konetekn.) Eläkkeellä vuodesta 2009 ympäristöteknologian yliopettajan toimesta, Karelia ammattikorkeakoulu Rengastaja vuodesta 1960, erikoistunut lokkeihin 1980-luvulla Lokkien lukurengastuksen aloittaja ja koordinaattori Suomessa Lisensiaattityö: Harmaalokit kaatopaikoilla Hannu Koskinen, pitkän linjan lintuharrastaja, erikoistunut lokkien määrittämiseen ja tutkimukseen Muita laskijoita: Hannu Kettunen, Kim Kuntze, Petri Salo ja Niklas Paulaniemi ym. Kaikki ovat kokeneita lintuharrastajia. Copyright: Pirkanmaan jätehuolto ja kirjoittajat Kansikuva: Varislinnut lepäilevät usein vanhan täytön rinteillä. Talvellakin ne maastoutuvat hyvin rinteeseen. Määrät hahmottuvat vasta niiden lähtiessä lentoon. Kuvat Risto Juvaste 24.2.2017. Raporttiversion (v1b) päiväys: 27.1.2019/rj (24 sivua) 2

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 3 Tiivistelmä Tämä Pirkanmaan jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen varislinnuista tehty tutkimus esittelee vuoden 2018 lintutilannetta, mutta sisältää myös vertailudataa vuosilta 2006 2017. Varislintujen määrät vaihtelevat suuresti vuodenajan mukaan. Keväällä ja alkukesällä varislintujen määrät ovat pienimmillään. Pesinnän jälkeen heinäkuussa määrät alkavat kasvaa. Suurimmillaan määrät ovat syksyllä ja talvella. Tyypilliset (keskimääräiset) päivämaksimit olivat vuonna 2018 pesintäaikaan vain kymmeniä ja loppukesällä muutamia satoja, mutta suurimmissa syys- ja talviparvissa on jopa tuhansia yksilöitä. Parvissa viihtyvien naakkojen tyypilliset maksimit liikkuivat keväällä yleensä sadoissa, mutta jo syyskesällä parin tuhannen suuruusluokassa. Syksyn ennätysparvissa arvioitiin olleen noin 3000 naakkaa. Suuri osa korpeista piileskelee usein lähistön kuusikoissa, joten jäteaseman alueella nähtävät korppimäärät ovat yleensä alle 100 lintua, petojen ilmaan nostattamat huippuparvet olivat vuonna 2018 noin 200 yksilöä. Tarasteen varislintumäärissä ei kymmenvuotistrendeissä ole merkittäviä muutoksia. Naakat muodostivat noin 79 % Tarasteella käyvistä varislintupopulaatioista. Kompostointilaitokselta löytyvien biojäteroiskeiden ohella varislinnut pystyvät hyödyntämää myös jälkikypsytysaumoissa olevaa biojätettä ja talviaikana muut ravintolähteet ovat vähissä. Tämä selittää niiden suuria talvimääriä. SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 2 Taustatietoja varislinnuista... 5 2.1 Tampereella talvehtivat naakat 1970-luvulla... 5 2.2 Populaatiot ja muutto... 6 2.3 Naakkojen alkuperä rengasaineiston perusteella... 7 2.4. Varislintujen liikkeet ja yöpymispaikat (=pääasialliset lentoreitit)... 8 2.5 Varislintujen aiheuttamat tautiriskit... 9 3 Maastotyö... 10 4 Tulokset... 12 4.1 Varikset... 13 4.2 Naakat... 15 4.3 Korpit... 17 4.4 Yhteenveto... 19 5 Pohdintaa... 21 Kirjallisuus... 22 LIITE 1 3

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 4 1 Johdanto Tämä Pirkanmaan jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ( Taraste / Tara ) varislinnustosta tehty tutkimus on tilattu vuoden 2018 lintutilanteelle, mutta tähän on kerätty vertailuksi vanhempaa dataa 2006-2017, jotta varislintumäärien vuositrendit saataisiin selville. Tämä perustuu suurelta osin edellisen raportin (Juvaste ja Koskinen, 2018b) taustatietoihin, jota on laajennettu ja täydennetty uusimmilla laskennoilla. Osia ko. raportin tekstistä on lainattu sellaisenaan tausta-aineistoksi tähän tutkimukseen. Jäteasema on tärkeä ravintolähde talvehtiville ja keväisin muutolta saapuville varislinnuille ennen lumien lähtöä pelloilta. Pesimäaikaan varislintuja on alueella vähän, sillä linnut pyrkivät ruokkimaan poikasensa luomuruualla. Heti pesinnän jälkeen jäteasemien roskaruoka alkaa kelvata ja varislintuparvet nousevat huippulukuihin. Määrät säilyvät pitkään korkeina lämpiminä syksyinä, vaikka osa naakoista ja variksista muuttaakin etelään. Tampereen ja Nokian alueen jätteenkäsittely on nyt radikaalisesti kehittymässä 2017 käynnistyneen Tarastenjärven Tammervoima-polttolaitoksen ja Koukkujärvellä lähivuosina (2020?) aloittavan mädätyslaitoksen myötä. Tämän johdosta on hyvin tärkeää seurata alueen lintupopulaatioiden muutoksia. Nekin voivat olla radikaaleja, kun tarjolla oleva biojätepohjainen fast food vähenee. Suoritettu tutkimus ajoittuu yleisestikin jätteenkäsittelyn muutokseen. Pienten jäteasemien sulkeminen 1990- luvulla pakotti varislinnut ja lokit keskittämään ravinnonhankintaansa jäljellejääneille suurille jätteenkäsittelykeskuksille. Jätteenkäsittelyn muutokset ja kompostointilaitosten käyttöönotto lähialueilla (mm. Nokialla, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Jyväskylässä) on lisännyt varislintupainetta alueelle. Tässä esitetyt lintumäärät ovat yleensä päivien ja tarkasteluajankohtien maksimimääriä ja maksimien keskiarvoja sekä niiden kuukausikeskiarvoista trendejä varten laskettuja vuosien määräindeksejä. Keskimääräiset lintumäärät ovat huomattavasti pienempiä. Välillä jätteenkäsittelykeskuksen alue voi olla käytännössä linnuista hetken täysin tyhjä, näitä ei ole epätyypillisinä otettu tuloksiin, jos laskentakäynti on ollut lyhyt. 4

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 5 2 Taustatietoja varislinnuista Varislinnut kuuluvat tyypillisiin lähes ympärivuoden jätekeskuksia hyödyntäviin lintuihin. Varis, (Corvus corone cornix) ja naakka, (Corvus monedula) ovat yleisimpiä lintuja Koukkujärvelläkin. Korppi (Corvus corax), harakka (Pica pica) ja närhi (Garrulus glandarius) ovat jäteasemien vakiovieraita, mutta naakkoihin ja variksiin verrattuna niiden määrät ovat vähäisiä. Mustavariksia (Corvus frugilegus) tavataan yleensä vain yksittäisinä, säännöllisimmin kevätmuuton aikaan maalis-toukokuussa. Varislinnuista naakka, närhi, mustavaris ja korppi ovat kokonaan rauhoitettuja ja muut pesintäaikana (harakka 1.4.-31.7. ja varis 10.3.-31.7.). Tätä vastaava lyhyt komenttitutkimus on tehty myös Nokian Koukkujärven lokki- ja varislinnustosta (Juvaste ja Koskinen 2018b), jossa lokki- ja varislintujen määrät romahtivat jo 2017 sekajätteen käsittely siellä loputtua. Lokkilinnuista tehdyissä laajemmissa raporteissa on myös esitelty Tarasteen yleistä lintulintulannetta (Juvaste ja Koskinen 2018a). 2.1 Tampereella talvehtivat naakat 1970-luvulla Naakkojen Tampereen valloitus ilmenee hienosti jo 1970-luvulla tehdystä tutkimuksesta "Tampereella talvehtivat naakat", joka julkaistiin Tammerkoski-lehdessä n:o 5/1974 (tri Johan Tast). Ko. juttu oli osa laajempaa tutkimusta "Roosts and roostings flights of wintering Jackdaws, Corvus monedula, at Tampere, Finland" (Johan Tast & Pertti Rassi Ornis Fennica Vol. 50(1): 29-45. 1973). Ohessa lainauksia edellä mainitusta artikkelista: ",,,Naakkaa voi täydellä syyllä pitää oikeana vanhan kulttuurin seuralaislajina, joka on erottamattomasti kuulunut esimerkiksi Turun ja Hämeenlinnan kaupunkikuvaan. Sitä vastoin Helsinki ja Tampere ovat ilmeisesti olleet naakkojen mielestä nuoria nousukaskaupunkeja. Vasta 1954 ensimmäinen pesintä todettiin Helsingissä. Tampere voitti Helsingin noin viidellä vuodella,,,,,,isännöitsijä Th. Grönblom, Tampereen Luonnon Ystävät r.y.:n monikymmenvuotinen puheenjohtaja, kertoi, ettei vuosisadan alkuvuosikymmeninä naakkaa tavattu kaupungissa lainkaan. 1930-luvulla ei kaupunkialueella tavattu naakkoja kesällä eikä talvella muuta kuin poikkeuksellisesti (A. O. Salosen arkistot). 1940-luvun jälkipuoliskolla naakat alkoivat säännöllisesti näyttäytyä täällä ja pian oli talvehtivien naakkojen määrä noussut 50-100 yksilöön,,,,,, 1970-luvulla on talvehtivien naakkojen määrä ollut 1000-2000 yksilöä, ja kun linnut ovat kookkaita ja äänekkäitä sekä usein liikkuvat isoissa parvissa, herättävät ne melko tavalla huomiota,,,,,,näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat naakat iltaisin. Puolisen tuntia ennen auringonlaskua ne alkavat äänekkäät kisailulentonsa Keskustorin liepeillä. Kaikki Tampereen lähiseudun naakat yöpyvät yhtenä suurparvena samassa paikassa, joka useimmiten 5

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 6 on Konsulinsaari Tammerkoskessa. Vaihtoehtoisia yöpymispaikkoja on toki muitakin, esimerkiksi Pyynikillä, Nekalassa ja Hatanpäällä,,,,,,Tampereella talvehtivat naakat liikkuvat ruokailemassa ainakin 1000km2:n laajuisella alueella. Tampereen naakoista lähes kolmannes on käynyt syömässä Saarioisten tehtailla Sahalahdella,,,,,,Luonnonsuojelullisesti naakka on hieman ongelmallinen lintu. Suuri parvi aiheuttaa ongelmia likaamalla paikkoja ja voimakkaalla ääntelyllä,,,,,,haluan korostaa vielä yhtä merkittävää seikkaa, jota olen harvemmin nähnyt tuotavan esiin. Nimittäin talvisin naakka syö suurelta osin jätteitä, joita kertyy kaduille, puistoihin ja kaatopaikoille. Laskelmien mukaan naakat syövät talvessa Tampereen alueella jätteitä niin paljon, että se vastaa noin 18 000 kg perunoita. Tällaisen jätemäärän poistolla on jo varmasti merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Naakathan muuttavat jätteet nopeasti ja helposti lahoaviksi kasviravinteiksi,,,(lainaus päättyy). Viimeksi mainittu kappale on huomioimisen arvoinen edelleen 2000-luvullakin. On mahdotonta arvioida tarkasti varislintujen vuosittaisia määriä Tarastenjärvellä, mutta selvää on, että summa nykyään lienee kymmeniä tuhansia yksilöitä. Ja monet yksilöt käyvät useammin kuin kerran päivässä! Lisäksi Tarastenjärvellä kävi vuonna 2010 populaatioaanalyysien mukaan jopa 70 000 harmaalokki-, 5000 selkälokki- ja ehkä 30 000 naurulokki-yksilöä (oma arvio). Em. lintuyksilöiden hyväkseen käyttämä biojätemassa pitää olla luokkaa kymmeniätuhansia kiloja vuodessa! Ja sehän on luonnonmukaisinta biojätteen käsittelyä parhaimmillaan! Mutta mitä tapahtuu näille lintupopulaatioille nyt kun jätteenkäsittely muuttuu ja jäteruokaa on niukasti saatavilla? Luultavasti ne yrittävät etsiä uusia ravintolähteitä, mutta silti niiden kannat tulevat putoamaan. Varislintujen osalta muutos lienee suurin, sillä niitä jäteruoka on auttanut talvien yli. Yhä useamman naakan ja variksen on lähdettävä muuttomatkalle etelämmäksi ravintoa saadakseen. Kesäaikaan vaihtoehtoisten ravintolähteiden löytäminen on varsinkin varislinnuille helppoa. 2.2 Populaatiot ja muutto Viimeisimmän valtakunnallisen tutkimuksen mukaan (Väisänen & Lehikoinen 2013) naakan pesivä kanta on runsastunut selvästi. Lisäksi naakat ovat levittäytyneet Pohjanmaalle em. tutkimuksen mukaan. Alueellisesti muutokset, suuntaan tai toiseen, ovat kuitenkin mahdollisia. Myös viimeisten talvilintulaskentojen (Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://laji.fi/xxxxx. 2019) mukaan naakat ovat runsastuneen maassamme ja myös Tampereen alueella. Esimerkiksi monien kunnallisten kaatopaikkojen sulkeminen 1990-luvulta alkaen näkyy varislintujen kasvaneina määrinä ja keskittymisenä kaupunki- ja kaatopaikka-alueilla. Tämä heijastuu suurina parveilumäärinä kaatopaikoilla varsinkin kovien pakkasjaksojen aikaan talvikuukausina. Variksen pesimäkannoissa oli lievää taantumista 1990-luvulla, mutta 2000-luvun talvilintuseurannoissa (Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://laji.fi/xxxxx. 2019) ei ole havaittu selkeitä muutoksia Suomessa eikä Pirkanmaalla. Harakan ja 6

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 7 närhen määrät ovat Koukkujärvellä olleet yleensä vain muutamia yksilöitä, joten niitä ei ole tarkemmin huomioitu tässä tutkimuksessa. Talvilintuseurannoissa harakkojen määrät kaatopaikoilla ovat laskeneet selvästi (Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://laji.fi/xxxxx. 2019). Toisin kuin lokit, varislinnut ovat runsaimmillaan talviaikaan, vaikka suuri osa niidenkin kannasta muuttaa talven ajaksi lounaaseen Suomen ulkopuolelle. Rengaslöydöin on selvinnyt, että suomalaisia naakkoja ja variksia talvehtii pääosin Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Lähinnä Itä-Suomen lintuja on tavattu Baltiassa ja Pohjois-Puolassa. Kovina pakkastalvina variksia ja naakkoja siirtyy myös Saksaan ja Benelux maihin. Jäteasemilla varislintujen määrät ovat pienimmillään keväällä ja alkukesällä, kun vanhat linnut ovat pesintäpuuhissa ja kaatopaikalla vierailee vain vähäisiä määriä lähiseudulla pesiviä tai pesimättömiä lintuja. Pesintäkauden jälkeen keskikesällä määrät kasvavat, kun aikuiset poikasineen alkavat hyödyntää kaatopaikan antimia. Syysmuuton aikaan, loka-marraskuulla, määrät kasvavat entisestään. Talvella, lumen ja kovan pakkasen aikana, määrät ovat suurimmillaan; yleensä siis sydäntalvella joulutammikuulla. Toisaalta varsinkin kovina pakkastalvina varislintukanta harvenee kasvavan kuolleisuuden myötä. Lisäksi viime vuosina tiheäksi paisunut paikallinen kanahaukka-kanta on oppinut käyttämään pääasiallisena ravintonaan kaatopaikkojen varislintuja. Varislintujen määrät Tarasteella nopeasti huhtikuulla, kun vanhat linnut hajaantuvat pesimäalueilleen ympäri maakuntaa. 2.3 Naakkojen alkuperä rengasaineiston perusteella Naakkoja rengastetaan vuosittain varsin runsaasti lajin suosimilla avoimilla maaseutuja kulttuurimailla. Vuosien mittaan kymmenien pesäpoikasina rengastettujen naakkayksilöiden rengas-koodit on onnistuttu kaukoputkien avulla lukea Tarasteeella. Niiden perusteella nähdään Tarasteen naakkojen olevan peräisin laajalta alueelta; Pirkanmaan ulkopuoleltakin esim. Ulvilasta ja Hyvinkäältä. Pääosa renkaallisista linnuista on peräisin kuitenkin lähialueelta Tampereelta (13 kpl) sekä Kangasalta (22). Muita naakka-pitäjiä ovat Kuru (3), Pälkäne (2), Hauho (4), Ruovesi (5) ja Hämeenkyrö (6). Eli kuntia, joissa naakka on paikoin yleinen pesimälintu ja lajin rengastus on ollut aktiivista (kuva 1). 7

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 8 Kuva 1. Tarastenjärvellä tavattujen naakkojen rengastuspaikat (kolmiot). Kaupungit Tampere, Valkeakoski ja Pori on merkitty kuntakarttaan sinisin tähdin. Julkaistu Helsingin yliopiston rengastustoimiston luvalla (2003). 2.4. Varislintujen liikkeet ja yöpymispaikat (=pääasialliset lentoreitit) Naakat ja varikset yöpyvät pesintäajan ulkopuolella useimmiten suurissa, jopa tuhansien lintujen parvissa. Sopivia yöpymispaikkoja ovat erityisesti Tampereen kaupungin havupuupuistot ja -metsiköt (esim. Kauppi-Hakametsä-Kissanmaa- Linnainmaa, Hervanta, Kalevankangas, Pyynikki; sydäntalven ulkopuolella myös Kangasalalla ja Lempäälässä). Pääosa Tarastenjärvellä jäteasemalla talviaikaan vierailevista naakoista yöpyy em. paikoissa. Siten suuria määriä naakkoja ja variksia saapuu Tarasteelle aamuisin etelän eli kaupungin suunnasta (Atala-Tasanne- Olkahinen-Sorila) Aitolahden pohjukan kautta (sulan maan aikaan paljon naakkoja saapuu Kangasalan Ruutanankin suunnasta). Varikset eivät yleensä liiku yhtä suurissa parvissa kuin seurallisemmat naakat, ja siten varisten esiintyminen ei ole niin keskittynyttä. Lauhoina talvina paljon varislintuja talvehtii myös maaseudulla ympäri maakuntaa. Jokapäiväisten yöpymislentojen lisäksi ylimääräistä lintuparvien liikettä aiheuttavat häiriötekijät kaatopaikalla, erityisesti kanahaukat. Ne verottavat lintukantaa ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talven aikana, koska suuret lintumäärät vetävät haukkoja puoleensa. Saalistaessaan ne saavat lokit, varikset ja erityisesti vilkkaasti ääntelevät naakat parveilemaan, ja usein ne sellaisessa tilanteessa kiertelevät lopulta pakosalle Olkahisten-Linnainmaan suuntaan (äänekkäät isot parvet, runsaasti ulosteita jne.). Tarasteella tehokkaana lintujen karkottajana toimii siis juuri kanahaukka, mutta toisaalta useimmiten sama tekijä "aiheuttaa häiriöitä" meluisien lintuparvien muodossa lähialueilla. Ilman häirintää pääosa varislinnuista pysyisi kaatopaikka-alueella läpi päivän, jolloin "häiriöt" lähialueen asutusalueilla olisivat huomattavasti vähäisempiä. Viime vuosina on ollut, varsinkin loppusyksyllä ja talvella, vallitseva tilanne se, että varislinnut saapuvat aamuisin sankoin joukoin Taralle, mutta kanahaukkojen jatkuvat saalistusyritykset saavat ne parveilemaan jo aamupäivällä. Siten yleensä iltapäivisin 8

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 9 paikalla on vain murto-osa aamun määristä ja linnut parveilevat jossain kaupungin (yöpymispaikkojen) ja Tarastenjärven välillä. Toinen, kanahaukan veroinen häiriötekijä, on variksien ja lokkien ampuminen keväällä ja syksyllä kaatopaikka-alueen liepeillä. Pesimäaikainen rauhoitus koskee kaikkia lintulajeja 10.3. - 31.7. välisenä aikana, mutta riistanhoitopiirit voivat myöntää kuitenkin "poikkeuslupia riistanhoidollisista syistä" muinakin aikoina! Ampumisen seurauksena kaatopaikka-alue yleensä tyhjenee linnuista hetkellisesti, mutta aiheuttaa em. kaltaista lintuparveilua erityisesti Aitolahden-Sorilan sekä Ruutanan asutusalueen suuntaan. 2.5 Varislintujen aiheuttamat tautiriskit Kaatopaikkalintujen ampumiseen rauhoitusaikana haetaan usein aiheetta poikkeuslupia tautiriskeihin vedoten. Todelliset syyt lienevät muita, sillä vaikka linnutkin sairastavat erilaisia tautejaan ja siten kantavat taudinaiheuttajia, niin villilintujen toimiminen vektoreina ihmisiin on epätodennäköistä. Kaatopaikkalokkien aiheuttamia tautiriskejä Juvaste (2002) selvitti asiaa lisensiaattityössään. Tutkimusta voidaan soveltaa varislintuihinkin. Sairastumiset linnuissa tavattuihin bakteeri- ja virustauteihin ovat harvinaisia. Usein pelätään salmonellaa, jota esiintyy useilla lintulakeilla. Lintujen salmonellatyypit eivät aiheuta infektioita ihmisille, mikäli niitä ei viljellä ruuassa tai ruuanlaitossa. Oikealla käsihygienialla nämä bakteeritartunnat ovat ehkäistävissä. Laskennallisesti terve ihminen voisi salmonellojen puolesta syödä hatullisen linnun ulostetta, mutta sitä ei kannata kuitenkaan kokeilla. Siis puhtaus on puoli ruokaa ja lisäksi normaali auringon UV-säteily tappaa ulkoilmassa varsin nopeasti salmonellabakteerit. Lintujen kuljettamia bakteereita ei tarvitse erityisesti pelätä. Lintuinfluenssat ovat muutamina talvina olleet otsikoissa rannikolla ja Keski- Euroopassa tavattujen lintuinfluenssaesiintyminen (mm. H5N8) johdosta. Pääosin esiintymät ovat olleet joutsenissa, sorsalinnuissa ja ilmeisesti niiden raatoja syöneissä merikotkissa rannikolla. Mittavien kansainvälisten tutkimusten mukaan on erittäin epätodennäköistä, että villeistä muuttolinnuista tulee Suomeen pandemiaa tai edes tartunnan uhkaa jätteenkäsittelykeskuksen henkilökunnalle, sillä sairastuneet yksilöt eivät pysty lentämään pitkiä matkoja. Villilinnut ja pienet siipikarjat eivät osoittautuneet lintuinfluenssan (HPAIV; H5N1 tai H5N8 yms) epidemioiden aiheuttajiksi myöskään suuressa saksalaisessa tutkimuksessa (Steiof, K., J. Mooij & P. Petermann, 2015). Noin 800 000 villilintua on testattu, mutta silloin kun niistä on viruksia löydetty, niin ko. infektioita oli aiemmin jo esiintynyt alueen kaupallisissa kasvattamoissa eli siipikarjatehtaissa. Virus löydetään usein ensin hygienialtaan huippuvalvotuissa suljetuissa siipikarjatehtaissa. Luonnosta ei ole löydetty pitempiä tartuntaketjuja. Huomattakoon, että villilintu on virukselle huono kohde, sillä sairastunut lintu kuolee eikä virus pääse leviämään eli sekin kuolee. 9

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 10 3 Maastotyö Havainnot on tehty pääosin Tarasteen lokkilaskentojen yhteydessä. Havainnot löytyvät liitteessä 1, mutta ao. päivät ja kellonajat löytyvät myös lokkiraportista (Juvaste ja Koskinen, 2019a). Havainnoinnin jätteenkäsittelykeskuksella vuonna 2018 suorittivat pääosin kokeneet ornitologit, eniten Hannu Koskinen (102 käyntiä / 284 tuntia / 253 varislintuhavaintoa) ja Hannu Kettunen (63 käyntiä / 227 h / 247 varislintuhavaintoa). Kaikkiaan käyntejä oli 226 ja tunteja 620 ja varislintuhavaintoja 572 kpl. Aktiivihavainnointiin osallistuvat myös Risto Juvaste, Petri Salo ja Kim Kuntze sekä Niklas Paulaniemi, joiden seurassa oli yleensä muitakin lintuharrastajia. Lisäksi muutamia havaintoja on poimittu BirdLife Suomen Tiira-havaintojärjestelmästä. Lupa siihen on ostettu Pirkanmaan Lintutieteelliseltä yhdistykseltä (Pily). Taulukossa on vain päähavainnoijien nimet, heidän rinnallaan toimivat usein mm. Maija-Liisa Penttinen, Valtteri Salonen, Lassi Kangasmäki, Jani Vastamäki ja Meri Öhman. Vanhat havainnot 2634 kpl vuosilta 1999 2017 löytyvät edellisistä raporteista (Koskinen ja Kangasniemi, 2008 ja Juvaste ja Koskinen, 2016, 2017 ja 2018). Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto varislintuhavainnoinnista, lisäksi kuvassa 2 on esitetty myös laskentojen ajat 2018, joihin sisältyy myös lokkihavainnointi. Liitteessä 1 on esitetty vuoden 2018 havainnot ja havainnoijat. Paras aika arvioida lintumääriä on aikaisin aamulla, pian auringonnousun jälkeen. Yleensä linnut saapuvat aamuisin sen verran pienissä parvissa, että yksilömäärien laskenta onnistuu tarkemmin. Keskipäivällä, mm. kanahaukan pelästyttäminä, varsinkin naakat parveutuvat erittäin tiheiksi parviksi, jolloin niiden määrien arviointi on enemmän tai vähemmän arvaukseen perustuvaa (kuva 3). Kanahaukkojen pyyntikäynnit voivat myös tyhjentää kaatopaikan variksista ja naakoista. Taulukko 1. Varislintujen havainnointi Tarasteella 2018 (2017) Varislintuhavainnointi Tarasteella 2018 (2017) Laskijat Käynnit kpl Havainnot 2018 Käynnit/hav 2017 Hannu Kettunen 63 227 76/247 Hannu Koskinen 102 263 74/208 Petri Salo 7 18 34/60 Risto Juvaste 20 37?? Muut laskijat 16 17 25/64 Muut (Pily/Tiira) 18 10 11/14 Yhteensä 226 572 220/593 10

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 11 Kuva 2 Laskentojen havainnointiajat Tarasteella. Osalle käynneistä ei ole tiedossa havainnointiaikaa, niille on otettu 2h aika ja sijoitettu se keskipäivälle. Kokonaismääriä arvioitaessa on muistettava myös, että pakkaspäivinä linnut usein piileskelevät metsän suojissa ja käyvät vain pikaisesti ruokailemassa varhain aamulla ja illansuussa. Koskaan kaikki alueen varislinnut eivät ole yhtaikaa paikalla. Lähes kaikki havainnot on tehty lokkitarkkailun yhteydessä, joten havaintoajat ovat tarkastettavissa lokkiraportista (Juvaste ja Koskinen 2018a). Kuva 3. Tiheitä naakka- tai lintuparvia on erittäin vaikea laskea tarkasti. Kokemuksesta on suurta hyötyä arvioinneissa. Montako lintua on kuvassa? Vastaus löytyy naakkatuloksista (kuvan 11 kuvatekstistä). Kuva Hannu Koskinen 11

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 12 4 Tulokset Havainnot on esitetty lajikohtaisesti pylväsdiagrammeissa. Vuosien 1999-2007 havainnot on jätetty pois. Ne eivät olisi tuoneet oleellista lisäinformaatiota. Ne löytyvät edellisestä raporteista (mm. Juvaste, R. ja Koskinen, H. 2017b). Selvyyden vuoksi on tässä esitetty erikseen pylväsdiagrammit trendeineen ao. havaintojaksoille ja viimeisille tutkimusvuosille 2016 2018. Koska keskitalvelta oli niin vähän havaintoja, että yleiskuvan saaminen talvimääristä on vaikeaa, niin vuodenvaihteiden lintumäärät on esitetty erikseen. Näistä diagrammeista nähdään, että suuri määrä varislintuja on talvehtinut alueella. Vuositrendien arviointi suoraan havainnoista on epätarkkaa, koska havainnot eivät jakaannu tasaisesti vuodelle. Tämän takia vuositrendejä varten havainnoista on laskettu kuukausikeskiarvot ja kuukauden havaintojen määrät sekä havaitut max ja min yksilömäärät. Muutamat vajaat kuukaudet on arvioitu interpoloimalla. Kuukausimäärät on sitten summattu vuosimääriksi ja niiden perusteella määritelty suhteelliset trendit oheisiin kuviin max ja min määrin. Tässä on esitetty graafein vain naakkojen, varisten ja korppien sekä harakoiden määriä, sillä muiden varislintujen määrät ovat vähäisiä. Mustavariksia vierailee vuosittain kymmeniä, säännöllisimmin kevätmuuton aikaan maalis-toukokuussa. Harakoita Tarasteella on läpi vuoden. Varisten lailla ne myös pesivät lähialueilla. Käyttäytymiseltään ne ovat arkoja ja piilottelevat yleensä pensaissa ja puissa. Harakka ei ole varsinainen parvilintu, mutta talvella paikalla voi olla kymmenien yksilöiden parvia (kuva 16). Närhi kuuluu metsänreunan lintuna harvalukuisiin talvivieraisiin. 12

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 13 4.1 Varikset Kuva 4. Varishavainnot 2018 ja niiden 3-havainnon liukuva keskiarvo. Kuvat 5 a ja b. Varishavainnot 2008 2018 ja 2016-2018 sekä polynomiset trendit. 13

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 14 Kuva 6. Varisten joulu- ja tammikuukausien maksimien keskiarvot 2007 2018 sekä lineaariset trendit. Kuva 7. Varisten suhteelliset vuosisummat 2006 2018 ja keskiarvojen polynominen trendi. Laskettu kuukausien havaintojen keskiarvoista ja maksimeista ja minimeistä. Vuosien havaintomäärät (N) on esitetty pistein. 14

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 15 4.2 Naakat Kuva 8. Naakkahavainnot 2018 ja niiden 3-havainnon liukuva keskiarvo. Kuvat 9 a ja b. Naakkahavainnot 2008 2018 ja 2016-2018 sekä polynomiset trendit. 15

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 16 Kuva 10. Naakkojen joulu- ja tammi-kuukausien maksimien keskiarvot 2007 2018 sekä lineaariset trendit. Kuva 11. Naakkojen suhteelliset vuosisummat 2006 2018 ja keskiarvojen polynominen trendi. Laskettu kuukausien havaintojen keskiarvoista ja maksimeista ja minimeistä. Vuosien havaintomäärät (N) on esitetty pistein. Kuvassa 3 oli noin 750 naakkaa ja lisäksi taustalla on noin 30 lokkia. 16

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 17 4.3 Korpit Kuva 12. Korppihavainnot 2018 ja niiden 3-havainnon liukuva keskiarvo. Kuvat 13 a ja b. Korppihavainnot 2008 2018 ja 2016-2018 sekä polynomiset trendit. 17

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 18 Kuva 14. Korppien joulu- ja tammikuukausien maksimien keskiarvot 2007 2018 sekä lineaariset trendit. Kuva 15. Korppien suhteelliset vuosisummat 2006 2018 ja keskiarvojen polynominen trendi. Laskettu kuukausien havaintojen keskiarvoista ja maksimeista ja minimeistä. Vuosien havaintomäärät (N) on esitetty pistein. 18

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 19 Kuva 16. Harakkahavainnot 2016-2018 ja polynominen trendi. Harakat ovat paikallislintuja ja eivät muodosta suuri parvia. Kaikkina tutkimusvuosina niitä on tyypillisesti ollut näkyvillä alle 10 yksilöä. 4.4 Yhteenveto Yhteenvetona havaitaan, että Tarasteen varislintujen pitkäaikaistrendeissä ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia. Varislintujen määrät vaihtelevat suuresti vuodenajan mukaan. Keväällä ja alkukesällä varislintujen määrät ovat pienimmillään. Pesinnän jälkeen heinäkuussa määrät alkavat kasvaa. Suurimmillaan määrät ovat syksyllä ja talvella. Tyypilliset (keskimääräiset) päivämaksimit olivat vuonna 2018 pesintäaikaan vain kymmeniä ja loppukesällä muutamia satoja, mutta suurimmat syys- ja talviparvet jopa tuhat yksilöä. Parvissa viihtyvien naakkojen tyypilliset maksimit olivat keväällä yleensä muutamissa sadoissa, mutta jo syyskesällä parin tuhannen suuruusluokassa. Loppuvuodesta Tarasteella tavattiin usein noin 3000 yksilön parvia. Suuri osa korpeista piileskelee usein lähistön kuusikoissa, joten jäteaseman alueella nähtävät korppimäärät ovat yleensä alle 100 lintua, petojen ilmaan nostattamat huippuparvet olivat vuonna 2018 noin 200 yksilöä. Tarasteen varislintumäärissä ei kymmenvuotistrendeissä ole merkittäviä muutoksia. Naakat muodostivat nyt noin 79 % vuosisummista. Harakoiden ja muutamien närhien sekä satunnaisten mustavaristen osuus on varislinnuista alle prosentin. Tarasteella käyvistä varislintupopulaatioista. Kompostointilaitokselta löytyvien biojäteroiskeiden ohella varislinnut pystyvät hyödyntämää myös jälkikypsytysaumoissa olevaa biojätettä ja talviaikana muut ravintolähteet ovat vähissä. Tämä selittää niiden suuria talvimääriä. 19

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 20 Kuva 17. Varislintujen vuosiosuudet on keskimääräisistä kuukausisummista laskettuna. Harakat, närhet ja mustavarikset eivät ole mukana. Niiden osuus olisi alle prosentin luokkaa. Kuva 18 Naakat muodostivat noin 79 % varislintujen vuosipopulaatioista Tarasteella 2018. Kuva H. Koskinen 20

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 21 5 Pohdintaa Valtalajien määrissä ei 2000-luvulla ole ollut suuria muutoksia, vaikka sekajätteen käsittelyn muutokset ovat vähentäneet lintujen saatavilla olevaa biojätemäärää. Erityisesti tähän vaikutti se, että viime vuonna valtaosa sekajätteestä alkoi mennä Tammer-voiman polttolaitokselle. Toisaalta jäteasemia hyödyntävien lintujen ravinnonhakupainetta on siirtynyt Tarasteelle muilta jätelaitoksilta. Kompostoinnin loppuminen Tarasteella parin vuoden kuluttua Koukkujärven biokaasulaitoksen valmistuttua tulee varmasti muuttamaan tilannetta. Muualla jo tapahtuneiden vastaavien muutosten perusteella voimme hyvin ennustaa, että Tarasteen jäteasemalinnusto tulee romahtamaan murto-osiin nykyisistä. Kun kaikki jäte lajitellaan, poltetaan, kompostoidaan tai mädätetään, niin biojätettä ei käytännössä ole lintujen saatavilla. On mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu lintupopulaatioille, jotka ovat tottuneet hakemaan ravintoa jäteasemilta? Osa pärjää luonnonravinnolla, mutta osa varmaan siirtyy muualle, esim. turkistarhoille. Täten juuri nyt kaatopaikkalintujen seuranta on erityisen tärkeää. Muutosten seuranta olisi erittäin tärkeää myös mahdollisten lintuinfluenssaepidemioiden uhatessa. Kokenut lintuharrastaja havaitsisi helposti poikkeavasti käyttäytyvät yksilöt, esim. lepäilykentillä ja bioalueilla norkoilevat ja pienen pakoetäisyyden omaavat yksilöt sekä näiden mahdollisen lisääntymisen sekä raatojen ilmaantumisen. Mitään merkkejä poikkeavasta käytöksestä ei havaittu eikä lintuinfluenssaa ole myöskään löydetty jäteasemilta otetuissa virusnäytteissä. Tilannetta jäteasemilla kannattaa silti seurata, jotta tarvittaessa huolestuneita ihmisiä voidaan rauhoittaa viestimällä tyyliin tilannetta on tehokkaasti tarkkailtu, mutta mitään poikkeavaa ei ole havaittu, vaikka kymmeniätuhansia lintuja on tarkastettu. Pahimmassa tapauksessa eli epidemian yltäessä Suomeen lintuharrastajat voivat havaita ja määrittää poikkeavat yksilöt ajoissa jatkotoimia ja näytteenottoa varten. Suuret varislintuparvet voivat häiritä ihmisiä, mutta jäteaseman lintumäärien vähentäminen esim. ampumalla tai karkotustoimin ei tilannetta paranna. Päinvastoin paukuttelu ja karkottelu siirtää linnut lähialueille odottelemaan, mikä siis lisää ihmisten kokemaa haittaa. Lisäksi lintupopulaatiot ovat niin suuria (kymmeniä tuhansia), että satojenkaan lintujen tappamista ei voisi havaita lintumäärissä. Kiitokset Kiitämme kaikkia havainnoijia ja Pirkanmaan Lintutieteellistä yhdistystä havainnoista. Samoin esitämme kiitokset Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n henkilökunnalle vuosia jatkuneesta yhteistyöstä, luottamuksesta ja avunannosta. 21

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 22 Kirjallisuus Juvaste, R. 2002: Harmaalokit seuranamme - populaatiot, ympäristövaikutukset ja hallinta -lisensiaattityön Harmaalokit kaatopaikoilla /JoY 2001 erillisjulkaisu, Pohjois- Karjalan Ammattikorkeakoulun julkaisuja A: Tutkimuksia, 10: 128 s. Juvaste, R. 2019. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit 1999-2018, tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Juvaste, R. ja Koskinen, H. 2018a: Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen lokki- ja varislinnut 2004 2017. Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Juvaste, R. ja Koskinen, H. 2018b: Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen varislinnut 1999 2016-2017. Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Juvaste, R. ja Koskinen, H. 2017: Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen varislinnut 1999 2014-2016. Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Tast, J. 1974: Tampereella talvehtivat naakat. - Tammerkoski-lehti n:o 5/1974. Tast, J. & Rassi, P. 1973: "Roosts and roosting flights of wintering Jackdaws, Corvus monedula, at Tampere, Finland. - Ornis Fennica Vol. 50(1): 29-45. Koskinen, H. 2008: Tarastenjärven varislinnut 1998-2007. Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Koskinen, H. ja Kangasniemi, M. 2008: Varislintumäärät Tarastenjärvellä 1998-2007. Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Steiof, K., J. Mooij & P. Petermann 2015: The wild bird hypothesis in the epidemiology of highly pathogenic avian in'uenza recent situation and critical assessment of the position of the German Federal Research Institute for Animal Health (FLI) (state of June 2015). Vogelwelt 135: 131 145. Julkaisu on ladattavissa osoitteessa: http://wai.netzwerk-phoenix.net/images/vogelgrippe_steiof_mooij_petermann_2015_vowe135_131-145 Väisänen, R. A. & Lehikoinen, A. 2013: Suomen maalinnuston pesimäkannan vaihtelut vuosina 1975-2012. 22

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 23 Varislintujen määrät ja havainnoijat 2018 Tarasteella LIITE 1 sivu 1/2 Lyhenteet: HKo= H. Koskinen, HKe = H. Kettunen, PS=P.Salo, KK=K. Kuntze et al., NP=N. Paulaniemi et al., RJu=R. Juvaste et al. ja Tii = Tiira/Pily=Pirkanmaan LTY HARAKKA yks HKo+ 8.4. 100 HKo 6.7. 50 KeH 5.10. 80 HKo 22.3. 2200 KeH 12.1. 4 KeH 8.4. 60 HKo 7.7. 50 RJ 5.10. 100 KeH 23.3. 1500 KK+ 13.1. 1 HKo 11.4. 50 HKo 10.7. 50 RJ 6.10. 100 HKo 24.3. 3000 KeH 18.1. 2 HKo 12.4. 70 KeH 11.7. 60 KeH 9.10. 40 HKo 29.3. 2500 KeH 4.2. 2 HKo 14.4. 70 HKo 13.7. 50 HVa 10.10. 70 KeH 29.3. 2500 KeH 16.2. 2 HKo 15.4. 50 HKo 14.7. 80 KeH 10.10. 50 HKo 30.3. 2500 KeH 25.2. 3 KeH 16.4. 50 HKo 20.7. 70 HKo 11.10. 30 KeH 31.3. 2500 KeH 2.3. 2 HKo 17.4. 50 HKo 21.7. 70 KeH 11.10. 50 KeH 6.4. 1500 KeH 3.3. 6 HKo 19.4. 80 HKo 23.7. 40 HKo 12.10. 20 HKo+ 7.4. 2500 KeH 10.3. 2 HKo 21.4. 50 HKo+ 27.7. 50 HKo 13.10. 30 KeH 7.4. 3000 KeH 16.3. 1 RJ 26.4. 10 KeH 27.7. 90 HKo+ 15.10. 80 PSa 7.4. 2500 KeH 17.3. 5 RJ 27.4. 15 HKo 29.7. 40 HKo+ 16.10. 30 HKo 8.4. 1300 KeH 23.3. 4 KeH 29.4. 25 HKo 31.7. 20 KeH 16.10. 40 KeH 8.4. 1500 KeH 29.3. 3 RJ 29.4. 10 HKo 2.8. 70 KeH 17.10. 60 HKo 11.4. 900 KeH 6.4. 2 RJ 30.4. 10 HKo+ 4.8. 40 KeH 18.10. 70 HKo 12.4. 700 KeH 7.4. 3 HKo 2.5. 50 PSa 4.8. 50 KeH 20.10. 50 HKo 14.4. 1200 KeH 8.4. 4 RJ 2.5. 10 RJ 5.8. 100 HKo+ 21.10. 20 HKo 15.4. 600 KeH 16.4. 2 HKo 3.5. 100 KeH 6.8. 40 KeH 21.10. 30 KeH 16.4. 600 KeH 11.7. 4 HKo 5.5. 70 KeH 6.8. 60 KeH 24.10. 30 HKo 17.4. 200 KeH 27.9. 1 HKo 8.5. 100 Pily 7.8. 40 RJ 25.10. 20 HKo 19.4. 200 KeH 10.10. 1 HKo 9.5. 50 KeH 8.8. 90 HKo 1.11. 10 HKo 21.4. 70 KeH 17.10. 8 HKo+ 11.5. 80 RJ 9.8. 100 HKo 2.11. 10 RJ 27.4. 100 KeH 18.10. 3 PSa 11.5. 80 KeH 10.8. 70 KeH 2.11. 50 RJ 30.4. 20 KeH 20.10. 4 HKo 12.5. 100 HKo+ 11.8. 50 HKo 3.11. 10 HKo 2.5. 150 KeH 21.10. 6 HKo 16.5. 180 KeH 11.8. 70 KeH 7.11. 20 RJ 2.5. 200 KeH 24.10. 4 HKo 17.5. 140 HKo+ 12.8. 30 KeH 9.11. 30 HKo+ 3.5. 180 KeH 5.12. 4 NPa+ 19.5. 160 KeH 12.8. 50 HKo+ 10.11. 20 HKo 5.5. 600 KeH 14.12. 2 HKo+ 20.5. 50 PSa 12.8. 25 KeH 10.11. 30 HKo 8.5. 150 KeH 15.12. 4 KeH 20.5. 50 Pily 16.8. 30 HKo 15.11. 10 HKo 9.5. 200 KeH 16.12. 8 HKo 21.5. 80 HKo+ 17.8. 30 KeH 16.11. 40 HKo+ 11.5. 50 Hko 1.1.19 2 HKo 22.5. 70 KeH 17.8. 50 HKo 20.11. 25 PSa 11.5. 50 KORPPI yks HKo 23.5. 50 PSa 17.8. 30 HKo 21.11. 20 HKo 12.5. 70 KeH 12.1. 50 KeH 23.5. 20 Pily 21.8. 60 NPa 23.11. 30 HKo 16.5. 30 Pily 13.1. 30 KeH 23.5. 40 HKo 23.8. 80 KeH 25.11. 30 HKo 17.5. 20 HKo 14.1. 20 RJ 24.5. 15 KeH 23.8. 40 HKo+ 29.11. 35 HKo+ 20.5. 120 KeH 18.1. 20 RJ 26.5. 15 HKo 26.8. 60 Pily 1.12. 15 KeH 20.5. 20 Pily 26.1. 55 HKo+ 28.5. 80 KeH 26.8. 40 KeH 5.12. 60 HKo 21.5. 80 KeH 4.2. 60 HKo 31.5. 50 KeH 28.8. 30 HKo 8.12. 25 HKo 22.5. 80 KeH 16.2. 100 HKo+ 2.6. 50 HKo 30.8. 80 HKo 12.12. 20 HKo+ 23.5. 180 KeH 25.2. 70 HKo 6.6. 30 HKo+ 1.9. 70 KeH 14.12. 50 KeH 23.5. 20 KeH 2.3. 60 HKo 7.6. 40 Pily 5.9. 40 KeH 15.12. 50 RJ 26.5. 20 KeH 3.3. 100 KeH 7.6. 70 KeH 11.9. 90 KeH 16.12. 40 HKo 28.5. 80 HVa 10.3. 150 RJ 8.6. 150 HKo 12.9. 60 NPa+ 18.12. 60 HKo 29.5. 40 KeH 10.3. 150 HKo 9.6. 20 HKo 15.9. 120 Hko 1.1.19 40 HKo 31.5. 60 KeH 16.3. 150 KeH 9.6. 90 KeH 17.9. 60 NAAKKA yks HKo 1.6. 50 KeH 17.3. 60 HKo 13.6. 50 KeH 18.9. 40 KeH 12.1. 2500 NPa+ 2.6. 40 HKo 22.3. 100 HKo 14.6. 30 HKo 19.9. 70 KK+ 13.1. 2500 NPa+ 6.6. 50 KeH 23.3. 60 HKo 15.6. 40 KeH 26.9. 40 HKo 14.1. 2000 HKo 7.6. 230 HKo 24.3. 120 HVa 15.6. 60 HKo+ 27.9. 50 KeH 18.1. 1300 KeH 7.6. 20 Pily 26.3. 40 RJ 16.6. 100 KeH 27.9. 60 KeH 4.2. 2500 RJ 8.6. 50 KeH 29.3. 50 HKo 19.6. 50 HKo 29.9. 100 KeH 16.2. 2500 HKo+ 9.6. 20 PSa 29.3. 100 HKo 21.6. 30 HKo+ 1.10. 70 KeH 25.2. 2500 KeH 9.6. 30 HKo 30.3. 200 HKo+ 26.6. 30 KeH 1.10. 60 KeH 2.3. 2500 HKo 13.6. 280 KeH 31.3. 100 HKo 29.6. 70 HKo+ 2.10. 50 KeH 3.3. 2500 HKo 14.6. 280 KeH 6.4. 50 KeH 29.6. 100 KeH 2.10. 70 HKo 10.3. 2000 HKo 15.6. 80 HKo+ 7.4. 70 KeH 30.6. 60 HKo 3.10. 30 KeH 10.3. 2000 RJ 16.6. 20 KeH 7.4. 60 HKo 4.7. 40 KeH 3.10. 60 KeH 16.3. 2000 HKo 19.6. 200 PSa 7.4. 70 KeH 4.7. 60 KeH 4.10. 50 KeH 17.3. 2000 HKo 21.6. 150 23

Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H 27.1.2019 24 Varislintujen määrät ja havainnoijat 2018 Tarasteella LIITE 1 sivu 2/2 Lyhenteet: HKo= H. Koskinen, HKe = H. Kettunen, PS=P.Salo, KK=K. Kuntze et al., NP=N. Paulaniemi et al., RJu=R. Juvaste et al. ja Tii = Tiira/Pily=Pirkanmaan LTY HKo 26.6. 120 KeH 1.10. 800 KeH 3.3. 300 KeH 9.6. 20 KeH 26.9. 150 HKo+ 29.6. 200 HKo+ 2.10. 2500 HKo 10.3. 600 HKo 13.6. 50 HKo+ 27.9. 500 KeH 29.6. 30 KeH 2.10. 800 KeH 10.3. 500 HKo 14.6. 50 KeH 27.9. 150 KeH 30.6. 20 HKo 3.10. 1500 KeH 16.3. 600 HKo 15.6. 30 HKo 29.9. 500 HKo 4.7. 300 KeH 3.10. 1000 KeH 17.3. 400 RJ 16.6. 10 HKo+ 1.10. 400 KeH 4.7. 300 KeH 4.10. 1500 HKo 22.3. 600 HKo 19.6. 50 KeH 1.10. 200 HKo 6.7. 700 KeH 5.10. 2000 KeH 23.3. 1000 HKo 21.6. 40 HKo+ 2.10. 500 HKo 7.7. 500 RJ 5.10. 500 HKo 24.3. 600 HKo 26.6. 30 KeH 2.10. 200 HKo 10.7. 1500 RJ 6.10. 400 Pily 26.3. 400 HKo 29.6. 50 HKo 3.10. 300 RJ 10.7. 800 KeH 9.10. 2000 KeH 29.3. 700 KeH 29.6. 50 KeH 3.10. 300 KeH 11.7. 1000 HKo+ 10.10. 1500 PSa 29.3. 500 KeH 30.6. 30 KeH 4.10. 500 HKo 13.7. 3000 KeH 10.10. 1000 HKo 30.3. 700 HKo 4.7. 70 KeH 5.10. 1000 HKo 14.7. 2500 HKo 11.10. 2000 KeH 31.3. 700 KeH 4.7. 30 RJ 5.10. 250 HKo 20.7. 2000 KeH 11.10. 500 KeH 6.4. 500 HKo 6.7. 100 RJ 6.10. 100 HKo 21.7. 2500 HKo 12.10. 1000 HKo+ 7.4. 600 HKo 7.7. 130 KeH 9.10. 1000 HKo 23.7. 800 HKo 13.10. 1500 KeH 7.4. 700 HKo 10.7. 200 HKo+ 10.10. 400 HKo+ 27.7. 500 HKo 15.10. 1000 PSa 7.4. 500 KeH 11.7. 60 KeH 10.10. 300 KeH 27.7. 1300 HKo+ 16.10. 800 HKo+ 8.4. 600 HKo 13.7. 300 HKo 11.10. 600 HKo 29.7. 800 KeH 16.10. 500 KeH 8.4. 400 HKo 14.7. 400 KeH 11.10. 100 HKo 31.7. 1500 KeH 17.10. 1000 HKo 11.4. 500 HKo 20.7. 50 HKo 12.10. 400 NPa+ 31.7. 1200 KeH 18.10. 1500 HKo+ 12.4. 400 HKo 21.7. 50 HKo 13.10. 500 HKo 2.8. 2000 KeH 20.10. 500 HKo 14.4. 400 HKo 23.7. 100 HKo 15.10. 400 NPa+ 4.8. 1500 HKo+ 21.10. 500 HKo 15.4. 300 HKo 27.7. 100 HKo 16.10. 400 PSa 4.8. 1500 KeH 21.10. 300 KeH 16.4. 200 KeH 27.7. 80 KeH 16.10. 50 RJ 5.8. 150 KeH 24.10. 400 HKo 17.4. 50 HKo 29.7. 300 KeH 17.10. 200 KeH 6.8. 1000 HKo 25.10. 700 HKo 19.4. 80 HKo 31.7. 200 KeH 18.10. 300 KeH 6.8. 1500 HKo 1.11. 1200 NPa+ 21.4. 40 NPa+ 31.7. 300 KeH 20.10. 100 KeH 8.8. 1000 HKo+ 2.11. 800 RJ 27.4. 150 HKo 2.8. 300 HKo+ 21.10. 300 RJ 9.8. 700 KeH 2.11. 2000 RJ 30.4. 20 HKo 4.8. 200 KeH 21.10. 100 KeH 10.8. 1000 HKo+ 3.11. 700 NPa+ 2.5. 30 PSa 4.8. 200 KeH 24.10. 50 RJ 10.8. 700 KeH 7.11. 300 RJ 2.5. 200 RJ 5.8. 40 HKo 25.10. 300 HKo+ 11.8. 2800 KeH 9.11. 1000 HKo+ 3.5. 30 KeH 6.8. 30 HKo+ 1.11. 400 KeH 11.8. 2500 HKo+ 10.11. 2000 HKo 5.5. 30 KeH 6.8. 100 HKo+ 2.11. 300 HKo 12.8. 1500 KeH 10.11. 2500 HKo 8.5. 20 KeH 8.8. 30 KeH 2.11. 300 KeH 12.8. 1000 HKo 15.11. 2500 HKo 9.5. 20 RJ 9.8. 100 HKo+ 3.11. 300 PSa 12.8. 1500 KeH 16.11. 2000 HKo+ 11.5. 20 KeH 10.8. 50 KeH 7.11. 40 KeH 17.8. 1500 HKo+ 20.11. 3000 PSa 11.5. 20 HKo+ 11.8. 400 KeH 9.11. 200 Pily 17.8. 1500 HKo 21.11. 3000 HKo 12.5. 20 KeH 11.8. 500 HKo+ 10.11. 300 PSa 17.8. 1500 HKo+ 23.11. 1500 HKo 16.5. 30 HKo+ 12.8. 300 KeH 10.11. 300 HKo 23.8. 1000 KeH 25.11. 3000 HKo 17.5. 10 KeH 12.8. 200 KeH 15.11. 300 KeH 23.8. 300 HKo+ 29.11. 2500 HKo+ 20.5. 60 PSa 12.8. 300 KeH 16.11. 400 HKo 26.8. 300 KeH 5.12. 1500 KeH 20.5. 30 HKo+ 17.8. 300 HKo+ 20.11. 400 KeH 26.8. 200 HKo 8.12. 3000 HKo 21.5. 50 KeH 17.8. 200 HKo+ 21.11. 400 KeH 28.8. 200 HKo 12.12. 2000 HKo 22.5. 30 PSa 17.8. 300 HKo 23.11. 500 HKo 30.8. 1000 KeH 14.12. 3000 HKo 23.5. 50 HKo 23.8. 200 KeH 25.11. 100 HKo 1.9. 800 KeH 15.12. 2500 KeH 23.5. 20 KeH 23.8. 50 HKo+ 29.11. 400 HKo 5.9. 500 KeH 16.12. 2000 KeH 23.5. 30 HKo+ 26.8. 100 KeH 5.12. 300 KeH 11.9. 500 NPa+ 18.12. 2000 RJ 24.5. 10 KeH 26.8. 40 HKo 8.12. 500 HKo 12.9. 1500 Hko 1.1.19 800 RJ 26.5. 20 KeH 28.8. 300 Hko 12.12. 400 HKo 15.9. 1000 VARIS yks HKo 28.5. 30 HKo 30.8. 300 KeH 14.12. 300 KeH 17.9. 150 KeH 12.1. 500 HKo 29.5. 40 HKo 1.9. 200 KeH 15.12. 300 KeH 18.9. 100 HKo 13.1. 300 HKo 31.5. 20 HKo 5.9. 300 KeH 16.12. 200 HKo 19.9. 500 PSa 14.1. 400 HKo 1.6. 30 KeH 11.9. 100 NPa+ 18.12. 450 KeH 26.9. 800 KeH 18.1. 200 HKo 2.6. 20 HKo 12.9. 300 Hko 1.1.19 400 HKo+ 27.9. 2500 KeH 4.2. 1000 HKo 7.6. 80 HKo 15.9. 400 KeH 27.9. 800 KeH 16.2. 1000 KeH 7.6. 10 KeH 17.9. 100 HKo 29.9. 3000 KeH 25.2. 1000 RJ 8.6. 40 KeH 18.9. 60 HKo+ 1.10. 2000 KeH 2.3. 300 HKo 9.6. 30 HKo 19.9. 300 24