Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma. Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå Inkoon kunta - Siuntion kunta Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Helsinki 2008 Ingå kommun - Sjundeå kommun Vägförvaltningen, Nylands vägdistrikt Helsingfors 2008

Kannen ja raportin kuvat: Hanna Reihe Pärmens och rapportens fotografi er: Hanna Reihe Ruotsinkielinen käännös: Bengt-Vilhelm Levón Översättning: Bengt-Vilhelm Levón TIEH 1000196-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi /julkaisut) TIEH 1000196-v-08 TIEH 1000196-08 Nätpublikation pdf (www.tiehallinto.fi /julkaisut) TIEH 1000196-v-08 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri sähköposti: uudenmaan.tiepiiri@tiehallinto.fi Karttapohjat Genimap Oy Karttapohjat Inkoon ja Siunton kunnat Distribution: Vägförvaltningen, Nylands vägdistrikt e-post: uudenmaan.tiepiiri@tiehallinto.fi Kartunderlag Genimap Oy Kartunderlag Ingå och Sjundeå kommuner Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 70 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 11 Vägförvaltningen Nylands vägdistrikt Semaforbron 12 PB 70 00521 HELSINGFORS Telefonväxel 0204 22 11

Christel Kautiala, Hanna Reihe, Markku Visti. Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma. Helsinki 2008. Tiehallinto, Uudenman tiepiiri 130 s. + liitt. 40 s.tieh 1000196-08. Asiasanat: liikenneturvallisuus, suunnitelmat, liikenneonnettomuudet, onnettomuuskustannukset, Uudenmaan tiepiiri Christel Kautiala, Hanna Reihe, Markku Visti. Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå. Helsingfors 2008. Vägförvaltningen, Nylands vägdistrikt. 130 s. + bilagor 40 s. TIEH 1000196-08. Referensord: trafi ksäkerhet; planer; trafi kolyckor; olyckskostnader; Nylands vägdistrikt Aiheluokka: 80 TIIVISTELMÄ Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Inkoon ja Siuntion kuntien sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin yhteistyönä. Suunnitelmassa on selvitetty Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuuden nykytila ja kartoitettu liikenneturvallisuusongelmia kyselyn ja onnettomuusanalyysin avulla. Nykytilanteen selvitys on antanut lähtökohdat liikenneturvallisuustyön tavoitteiden ja päämäärien asettamiselle. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet ja hallintokuntien liikenneturvallisuustyön toimenpiteistä kootut toimintasuunnitelmat tukevat tavoitteisiin pääsemistä. Inkoossa ja Siuntiossa on tapahtunut vuosina 2002 06 yhteensä 546 poliisiin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 107 on johtanut henkilövahinkoon, ja henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista seitsemän kuolemaan. Kaikki liikennekuolemat ja suurin osa loukkaantumisista ovat tapahtuneet maantieverkolla ja suuri osa kaikista onnettomuuksista sekä henkilövahinko-onnettomuuksista on tapahtunut kantatiellä 51. Kaikista onnettomuuksista on eläinonnettomuuksia ollut yli puolet, mikä on huomattavasti enemmän koko maan tasoon verrattuna. Eläinonnettomuuksien suuresta määrästä huolimatta henkilövahinkoja on niissä sattunut vähän. Inkoossa ja Siuntiossa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien kustannukset ovat Tiehallinnon onnettomuushinnoittelun mukaan noin 12,4 M /vuosi, josta kunnille kohdistuvien kustannusten osuus on noin 2,1 M /vuosi. Kuntien kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle. Asukkaille suunnatun kyselyn mukaan koululaisia ja alle kouluikäisiä pidettiin turvattomimpina tienkäyttäjäryhminä, ja pyöräilyä sekä kävelyä turvattomimpina kulkutapoina. Kehittämistarpeista tärkeimmiksi nousivat nopeuksien hillitseminen (moottoriajoneuvot), liikennevalvonta, raskaan liikenteen tuottamat ongelmat, kevyen liikenteen yhteydet ja risteämiskohdat ajoneuvoliikenteen kanssa, autoilijoiden asenteet (piittaamattomuus) ja turvalaitteiden käyttämättömyys. REFERAT Trafi ksäkerhetsplanen för Ingå och Sjundeå har utarbetats av Ingå och Sjundeå kommuner och Vägförvaltningens Nylands vägdistrikt i samarbete. I planen har utretts trafiksäkerhetens nuläge i Ingå och Sjundeå samt kartlagts problem inom trafi ksäkerheten med hjälp av en enkät och en olycksanalys. Nulägesutredningen har gett utgångspunkter för uppställandet av riktmärken och mål för trafiksäkerhetsarbetet. Uppfyllandet av målsättningarna stöds av förbättringsåtgärderna i trafikmiljön samt av de verksamhetsplaner som sammanställts av förvaltningsgrenarnas åtgärder för trafi ksäkerhetsarbetet. I Ingå och Sjundeå har under åren 2002 06 inträffat sammanlagt 546 trafikolyckor som kommit till polisens kännedom. Av olyckorna har 107 lett till personskador och av personskadeolyckorna har sju lett till dödsfall. Alla dödsfall och största delen av personskadorna inträffade på landsvägsnätet och en stor del av alla trafi kolyckor och av personskadeolyckorna har inträffat på stamväg 51. Av alla trafi kolyckor har viltolyckorna utgjort över hälften, vilket är betydligt mer än genomsnittet i hela landet. Trots det stora antalet viltolyckor har det inträffat få personskador i samband med dem. Kostnaderna för de i Ingå och Sjundeå inträffade trafi kolyckorna är enligt Vägförvaltningens prissättning för trafikolyckor ca 12,4 M /år, varav kostnadsandelen som faller på de båda kommunerna är ca 2,1 M /år. Av kommunernas kostnadsandel faller den största delen inom hälso- och socialsektorn. Enligt den till invånarna riktade enkäten ansågs skolelever och barn under skolåldern vara de otryggaste trafikantgrupperna. Gång och cykling ansågs vara de otryggaste färdsätten. Av utvecklingsbehoven ansågs de viktigaste vara dämpande av körhastigheterna (motorfordon), trafikövervakning, lösandet av problem som den tunga trafiken orsakar, gång- och cykelförbindelserna samt dessas korsningar med motorfordonstrafi ken, bilisternas attityder (nonchalans) samt underlåtenheten att använda säkerhetsanordningar.

Inkoon ja Siuntion onnettomuusanalyysin, asukaskyselyn ja valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden pohjalta laadittiin Inkoon ja Siuntion kunnille liikenneturvallisuuden visio sekä sovittiin liikenneturvallisuustavoitteiksi seuraavat teemat: Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen Liikenneturvallisuuden arvostuksen ja painoarvon lisääminen päätöksenteossa Liikenneturvallisuustyön aktiivisuuden kehittäminen ja työn jatkuvuuden turvaaminen, työn henkilö- ja toimintaresursseista huolehtiminen Liikenneturvallisuusnäkökulman varmistaminen maankäytön suunnittelun eri tasoilla. Taajamien liikenneympäristöjen suunnittelussa erityisen huomion kiinnittäminen ajoneuvoliikenteen nopeuksien hillitsemiseen Liikenneympäristön suunnitteleminen heikoimpien tienkäyttäjien lasten ja vanhusten ehdoilla (myös esteettömyys huomioiden), kevyen liikenteen olosuhteiden ja reittien jatkuva kehittäminen Liikennevalvonnan lisääminen (erityisesti automaattivalvonta). Ammattiliikenteen turvallisuuden parantaminen, liikenneturvallisuus otetaan erityisesti huomioon tavara- ja henkilökuljetuksia kilpailutettaessa. Yksittäis- ja eläinonnettomuuksien vähentäminen pahimmissa paikoissa Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistuvien liikenneympäristöä parantavien toimenpiteiden lisäksi hallintokuntien jatkuvaa liikennekasvatus-, valistusja tiedotustyötä sekä poliisin valvontatyötä. Työn aikana laadittiin liikenneympäristön turvallisuuden parantamiseksi kuntakohtaiset toimenpideohjelmat. Suunnitelmassa laadittujen toimenpideohjelmien pääpaino on nopeasti toteutettavissa, pienissä ja kustannustehokkaissa hankkeissa. Toimenpideohjelmien hankkeet sisältävät mm. useita kevyen liikenteen turvallisuutta parantavia hankkeita, nopeusrajoi- På basis av trafi kolycksanalysen i Ingå och Sjundeå, invånarenkäten och de riksomfattande trafi ksäkerhetsmålsättningarna utarbetade man för Ingå och Sjundeå kommuner en trafi ksäkerhetsvision och kom man överens om följande teman som trafi ksäkerhetsmålsättningar: Minskande av olyckorna som leder till personskador Ökande av trafi ksäkerhetens uppskattning och tyngd inom beslutsfattandet Utvecklande av aktiviteten inom trafi ksäkerhetsarbetet, tryggande av arbetets kontinuitet, omsorg om person- och verksamhetsresurserna Säkerställande av trafi ksäkerhetsaspekten på de olika nivåerna inom markanvändningsplaneringen Betonande av dämpade fordonshastigheter vid planeringen av tätorternas trafi kmiljöer Planering av trafi kmiljön på de svagaste trafi kanternas barnens och de äldres villkor (med beaktande också av tillgängligheten), ett kontinuerligt utvecklande av trafi kförhållanden och rutter inom gång- och cykeltrafi ken Ökad trafi kövervakning (särskilt automatisk övervakning). Förbättrande av säkerheten inom den yrkesmässiga trafi ken, trafi k- säkerheten beaktas särskilt vid konkurrensutsättning av gods- och persontransporter Minskande av risken för singel- och viltolyckor på de värsta ställena För att de uppställda målsättningarna skall uppfyllas krävs trafi kmiljöförbättrande åtgärder inriktade på trafi kregleringar, markanvändning och trafiknät. Dessutom krävs från förvaltningsgrenarnas sida ett kontinuerligt arbete inom trafi kfostran, upplysning och information samt från polisens sida övervakningsarbete. Under arbetets gång utarbetades för vardera kommunen åtgärdsprogram för förbättrande av trafi kmiljöns säkerhet. I planen har de uppgjorda åtgärdsprogrammen sin tyngdpunkt i snabbt genomförbara, små och kostnadseffektiva projekt. Åtgärdsprogrammens projekt innehåller bl.a. fl era

tusten laskemis- ja tehostamistoimia, liittymien turvallisuutta parantavia toimia sekä koulujen saattoliikenne- tai koulukyytien odotuspaikkojen parantamistoimia. Kantatien 51 liikennekäytävää Kirkkonummen ja Karjaan välillä tarkasteltiin erillisenä kokonaisuutena, sillä sen rooli on valtakunnallisesti erittäin merkittävä. Kantatielle hahmoteltiin tulevaisuuden standardi vuodelle 2030 sekä määriteltiin kehittämispolku eli miten vuoden 2030 standardiin päästään jaksoittain toteuttamalla ja mahdollisimman kustannustehokkain keinoin. Inkoon ja Siuntion kuntiin nimettiin työn aikana kuntakohtaiset liikenneturvallisuusryhmät, jotka koordinoivat ja seuraavat liikenneturvallisuustyön etenemistä hallintokunnissa ja sidosryhmissä sekä vastaavat tässä työssä laadittujen toimintasuunnitelmien toteuttamisesta ja päivittämisestä. projekt för förbättrande av gång- och cykeltrafikens säkerhet, åtgärder för att sänka och effektivera fartbegränsningarna, åtgärder för att förbättra väganslutningarnas säkerhet samt åtgärder för att förbättra skolornas avlämnande och avhämtande trafi k eller skolskjutsarnas väntplatser. Trafi kkorridoren mellan Kyrkslätt och Karis på stamväg 51 granskades som en särskild helhet, eftersom den har en mycket viktig roll också på riksnivå. För stamvägen skisserades upp en framtida standard för år 2030 samt utstakades en utvecklingsstig för hur man kan uppnå 2030 års standard etappvis och med så kostnadseffektiva medel som möjligt. I Ingå och Sjundeå utnämndes under arbetets gång kommunala trafiksäkerhetsgrupper, som koordinerar och följer upp hur trafiksäkerhetsarbetet framskrider inom förvaltningsgrenar och intressentgrupper samt ansvarar för genomförande och uppdatering av de verksamhetsplaner som sammanställts under detta arbete.

ESIPUHE Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää katsauksen Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuuden nykytilaan, toimenpideohjelman liikenneympäristön turvallisuusongelmien parantamiseksi sekä liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman (koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman). Liikenneympäristön parantamissuunnitelmien tavoitteena on ollut Inkoon ja Siuntion liikenteen vaaranpaikkojen kartoittaminen ja liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden määrittäminen. Toimenpideohjelmien tavoitteena on ollut liikenneonnettomuuksien vähentäminen, onnettomuuksien vakavuusasteen pienentäminen sekä tienkäyttäjän turvallisuudentunteen parantaminen. Liikenneympäristöosiossa tarkasteltiin kantatien 51 liikennekäytävää Kirkkonummen ja Karjaan välillä erillisenä kokonaisuutena. Kantatietä koskevan toimenpideohjelman tavoitteena on ollut hahmotella kantatielle tulevaisuuden standardi vuodelle 2030 sekä määritellä kehittämispolku: miten vuoden 2030 standardiin on mahdollista päästä. Koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelmat (KVT-suunnitelmat) sisältävät eri hallintokuntien ja työryhmien edistettäviä toimia, joiden tavoitteena on liittää liikenneturvallisuusajattelu osaksi eri hallintokuntien jokapäiväistä toimintaa sekä tehostaa liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamista ja jalkauttamista. Lisäksi tavoitteena on liikenneturvallisuustyön tukeminen, jatkuvuuden ja arvostuksen lisääminen ja toimenpiteiden toteuttamisen tehostaminen. FÖRORD Trafi ksäkerhetsplanen för Ingå och Sjundeå innehåller en översikt av trafi ksäkerhetens nuläge i Ingå och Sjundeå, ett åtgärdsprogram för förbättrande av säkerhetsproblemen i trafi kmiljön samt en verksamhetsplan för trafi ksäkerhetsarbetet (plan för utbildning, upplysning och information). Syftet med planen för att förbättra trafi kmiljön har varit att kartlägga de farliga ställena i trafi ken i Ingå och Sjundeå och att fastställa åtgärder för att förbättra trafiksäkerheten. Åtgärdsprogrammens syfte har varit att minska antalet trafi kolyckor, att sänka trafi kolyckornas allvarlighetsgrad och att förbättra vägtrafi kanternas trygghetskänsla. I avsnittet om trafi kmiljön granskades trafi kkorridoren mellan Kyrkslätt och Karis på stamväg 51 som en separat helhet. Syftet med åtgärdsprogrammet för stamvägen har varit att skissera upp en framtida standard för stamvägen år 2030 samt att fastslå en utvecklingsstig som gör det möjligt att uppnå 2030 års standard. Planerna för trafi ksäkerhetsutbildning, upplysning och information innehåller åtgärder som de olika förvaltningsgrenarna och arbetsgrupperna skall främja i syfte att göra trafi ksäkerhetstänkandet till en del av de olika förvaltningsgrenarnas dagliga verksamhet och att effektivera genomförandet och etablerandet av trafiksäkerhetsåtgärderna. Syftet är ytterligare att stöda trafi ksäkerhetsarbetet, att öka dess kontinuitet och uppskattning och att effektivera genomförandet av dess åtgärder.

Suunnittelutyön ohjaamisesta ja päätöksenteosta työn aikana on vastannut ohjausryhmä, jonka toimintaan ovat osallistuneet: Jenni Rautiainen Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Mirja Hyvärinta Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Jan Gröndahl Inkoon kunta Markku Kärkkäinen Siuntion kunta Varpu Tavaststjerna Liikenneturva Esko Kari Raaseporin poliisilaitos Sonja Heikkinen Etelä-Suomen lääninhallitus Hannu Siitonen Uudenmaan liitto Pekka Räty Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri (kt 51 tarkastelut) För ledningen av planeringsarbetet och för beslutsfattandet under arbetet har ansvarat en styrgrupp med följande medlemmar: Jenni Rautiainen Vägförvaltningen, Nylands vägdistrikt Mirja Hyvärinta Vägförvaltningen, Nylands vägdistrikt Jan Gröndahl Ingå kommun Markku Kärkkäinen Sjundeå kommun Varpu Tavaststjerna Trafi kskyddet rf. Esko Kari Raseborgs polisinrättning Sonja Heikkinen Södra Finlands länsstyrelse Hannu Siitonen Nylands förbund Pekka Räty Vägförvaltningen, Nylands vägdistrikt (granskningen av stamväg 51) Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat on laadittu yhteistyössä suunnitelmatyön aikana perustettujen Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuustyöryhmien kanssa. Liikenneturvallisuussuunnitelman tilaajana ovat toimineet Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri sekä Inkoon ja Siuntion kunnat. Suunnitelman ovat laatineet Hanna Reihe Ramboll Finland Oy:stä sekä Christel Kautiala ja Markku Visti Destia Oy:stä. Lokakuussa 2008 Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri Verksamhetsplanerna för trafi ksäkerhetsarbetet har utarbetats i samarbete med de under planeringsarbetet tillsatta trafi ksäkerhetsgrupperna i Ingå och Sjundeå. Beställare av trafi ksäkerhetsplanen har varit Vägförvaltningens Nylands vägdistrikt samt Ingå och Sjundeå kommuner. Planen har utarbetats av Hanna Reihe från Ramboll Finland Oy samt Christel Kautiala och Markku Visti från Destia Oy. Oktober 2008 Vägförvaltningen Nylands vägdistrikt

10 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå Sisältö TIIVISTELMÄ 5 ESIPUHE 8 1 JOHDANTO 13 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 15 2.1 Taustaa 15 2.2 Suunnittelualue 17 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT INKOOSSA JA SIUNTIOSSA 19 3.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa 19 3.2 Inkoon ja Siuntion liikenneonnettomuudet 20 3.2.1 Onnettomuusmäärät ja -tyypit 20 3.2.2 Onnettomuusluokat 23 3.2.3 Onnettomuuksien uhrien ikäjakauma 25 3.2.4 Onnettomuuksien sää- ja keliolosuhteet 26 3.3 Onnettomuuskustannukset 27 3.4 Liikenneturvallisuuskysely 29 3.4.1 Taustaa 29 3.4.2 Tulokset 30 3.5 Asiantuntija-arviot ja maastotarkastelut 36 3.6 Yhteenveto suunnittelualueen liikenneturvallisuusongelmista 37 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 39 4.1 Valtakunnalliset tavoitteet 39 4.2 Etelä-Suomen läänin tavoitteet 39 4.3 Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin tavoitteet 40 4.4 Määrälliset liikenneturvallisuustavoitteet 41 Innehåll REFERAT 5 FÖRORD 8 1 INLEDNING 13 2 UTGÅNGSPUNKTER FÖR ARBETET 15 2.1 Bakgrund 14 2.2 Planeringsområdet 16 3 NULÄGE OCH PROBLEM INOM TRAFIKSÄKERHETEN I INGÅ OCH SJUNDEÅ 19 3.1 Statistikföring av trafi kolyckorna i Finland 19 3.2 Trafi kolyckorna i Ingå och Sjundeå 20 3.2.1 Trafi kolyckornas antal och typer 20 3.2.2 Trafi kolycksklasser 23 3.2.3 Åldersfördelning bland döda och skadade i trafi ken 25 3.2.4 Väder- och väglagsförhållanden vid olyckorna 26 3.3 Olyckskostnader 27 3.4 Trafi ksäkerhetsenkäten 29 3.4.1 Bakgrund 29 3.4.2 Resultaten 30 3.5 Expertbedömningar och granskningar på platsen 36 3.6 Sammandrag av trafi ksäkerhetsproblemen inom planeringsområdet 37 4 MÅLSÄTTNINGAR FÖR TRAFIKSÄKERHETSARBETET 39 4.1 Riksomfattande målsättningar 39 4.2 Målsättningar för Södra Finlands län 39

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 11 4.4.1 Inkoo 41 4.4.2 Siuntio 42 4.5 Toiminnalliset tavoitteet 43 5 LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA 45 5.1 Yleistä 45 5.2 Liikenneturvallisuus kaavoituksessa 45 5.3 Yleisiä toimenpide-ehdotuksia 48 5.3.1 Liikenneverkko 48 5.3.2 Liittymät ja risteykset 57 5.3.3 Koulut 62 5.3.4 Valaistus 66 5.3.5 Yksittäiset liikennemerkit ja viitat 66 5.3.6 Kunnossapito 67 5.3.7 Tienvarsimainonta 68 5.4 Liikenneturvallisuustoimenpiteiden kustannukset 68 5.5 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuustoimenpiteiden yhteenveto ja vaikutukset 70 6 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN 74 6.1 Johdanto 74 6.2 Liikenneturvallisuustyön organisointi 76 6.3 Eri toimijoiden liikenneturvallisuustyö 79 6.4 Tiedottaminen 82 6.5 Liikennevalvonta 83 7 SEURANTA JA MITTARIT 85 8 ENSIMMÄISET ASKELEET JA JATKUVUUS 87 9 INKOON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 89 9.1 Inkoon liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 89 9.1.1 Liikenneonnettomuudet 89 4.3 Målsättningarna för Vägförvaltningens Nylands vägdistrikt 40 4.4 Kvantitativa trafi ksäkerhetsmålsättningar 41 4.4.1 Ingå 41 4.4.2 Sjundeå 42 4.5 Funktionella målsättningar 43 5 ALLMÄNNA SÄTT ATT FÖRBÄTTRA TRAFIKMILJÖNS SÄKERHET 45 5.1 Allmänt 45 5.2 Trafi ksäkerheten vid planläggningen 45 5.3 Allmänna åtgärdsförslag 48 5.3.1 Trafi knätet 48 5.3.2 Anslutningar och korsningar 56 5.3.3 Skolor 62 5.3.4 Belysning 66 5.3.5 Enstaka vägmärken och vägvisare 66 5.3.6 Underhåll 67 5.3.7 Vägkantsreklam 68 5.4 Kostnader för trafi ksäkerhetsåtgärderna 68 5.5 Sammandrag och konsekvenser av trafi ksäkerhetsåtgärderna i Ingå och Sjundeå 70 6 UTVECKLANDET AV TRAFIKSÄKERHETSARBETET 74 6.1 Inledning 74 6.2 Organisation av trafi ksäkerhetsarbetet 76 6.3 De olika aktörernas trafi ksäkerhetsarbete 79 6.4 Information 82 6.5 Trafi kövervakning 83 7 UPPFÖLJNING OCH MÄTINSTRUMENT 85 8 INLEDANDE STEG OCH KONTINUITET 87 9 TRAFIKSÄKERHETSPLAN FÖR INGÅ 89

12 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 9.1.2 Onnettomuuskustannukset 91 9.1.3 Liikenneturvallisuuskysely 91 9.1.4 Asiantuntijahaastattelut ja maastotarkastelut 93 9.2 Inkoon liikenneturvallisuustavoitteet 94 9.2.1 Määrälliset liikenneturvallisuustavoitteet 94 9.2.2 Toiminnalliset liikenneturvallisuustavoitteet 95 9.3 Inkoon liikenneympäristöön kohdistuvat liikenneturvallisuustoimenpiteet 97 9.4 Inkoon liikenneturvallisuustyön kehittäminen 98 9.4.1 Liikenneturvallisuustyön nykytila 98 9.4.2 Liikenneturvallisuustyön toimenpiteet 99 10 SIUNTION LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 101 10.1 Siuntion liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 101 10.1.1 Liikenneonnettomuudet 101 10.1.2 Onnettomuuskustannukset 103 10.1.3 Liikenneturvallisuuskysely 104 10.1.4 Asiantuntijahaastattelut ja maastotarkastelut 105 10.2 Siuntion liikenneturvallisuustavoitteet 106 10.2.1 Määrälliset liikenneturvallisuustavoitteet 106 10.2.2 Toiminnalliset liikenneturvallisuustavoitteet 106 10.3 Siuntion liikenneympäristöön kohdistuvat liikenneturvallisuustoimenpiteet 109 10.4 Siuntion liikenneturvallisuustyön kehittäminen 110 10.4.1 Liikenneturvallisuustyön nykytila Siuntiossa 110 10.4.2 Liikenneturvallisuustyön toimenpiteet Siuntiossa 111 11 KANTATIE 51 KEHITYSPOLKU 113 11.1 Yleistä 114 11.2 Nykytilanne 114 11.3 Kehittämisperiaatteet 117 11.4 Kehittämistoimenpiteet 118 12 KIRJALLISUUSLUETTELO 126 LIITTEET 129 9.1 Nuläge och problem inom trafi ksäkerheten i Ingå 89 9.1.1 Trafi kolyckorna 89 9.1.2 Olyckskostnader 91 9.1.3 Trafi ksäkerhetsenkäten 91 9.1.4 Expertintervjuer och granskningar på platsen 93 9.2 Målsättningarna för trafi ksäkerheten i Ingå 94 9.2.1 Kvantitativa målsättningar för trafi ksäkerheten 94 9.2.2 Funktionella målsättningar för trafi ksäkerheten 95 9.3 Trafi ksäkerhetsåtgärder inriktade på trafi kmiljön i Ingå 97 9.4 Utvecklande av trafi ksäkerhetsarbetet i Ingå 98 9.4.1 Nuläget inom trafi ksäkerhetsarbetet i Ingå 98 9.4.2 Åtgärder inom trafi ksäkerhetsarbetet i Ingå 99 10 TRAFIKSÄKERHETSPLAN FÖR SJUNDEÅ 101 10.1 Nuläge och problem inom trafi ksäkerheten i Sjundeå 101 10.1.1 Trafi kolyckorna 101 10.1.2 Olyckskostnader 103 10.1.3 Trafi ksäkerhetsenkäten 104 10.1.4 Expertintervjuer och granskningar på platsen 105 10.2 Målsättningar för trafi ksäkerheten i Sjundeå 106 10.2.1 Kvantitativa målsättningar för trafi ksäkerheten 106 10.2.2 Funktionella målsättningar för trafiksäkerheten 106 10.3 Trafi ksäkerhetsåtgärder inriktade på trafi kmiljön i Sjundeå 109 10.4 Utvecklandet av trafi ksäkerhetsarbetet i Sjundeå 110 10.4.1 Nuläget inom trafi ksäkerhetsarbetet i Sjundeå 110 10.4.2 Åtgärder inom trafi ksäkerhetsarbetet i Sjundeå 111 11 UTVECKLINGSSTEG FÖR STAMVÄG 51 113 11.1 Allmänt 113 11.2 Nuläget 114 11.3 Utvecklingsprinciper 117 11.4 Utvecklingsåtgärder 118 12 LITTERATURFÖRTECKNING 126 BILAGOR 129

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 13 1 JOHDANTO Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien taustalla on lukuisia liikenneympäristöön, ajoneuvoon ja liikkujaan liittyviä tekijöitä. Samoin liikenneturvallisuuden parantuminen edellyttää useiden tahojen toimia ja kiinteää yhteistyötä. Liikenneympäristön parannustoimenpiteiden suunnittelun ja turvallisten ratkaisujen toteutuksen päävastuu on Tiehallinnolla ja kunnan teknisellä toimella. Maankäytön suunnittelun ratkaisuilla vaikutetaan liikkumisen tarpeeseen ja turvallisen liikkumisen mahdollisuuksiin pitkällä jänteellä. Tienkäyttäjien liikennekäyttäytymiseen, asenteisiin ja arvoihinkin vaikuttaminen ovat pääosin Liikenneturvan, kunnan eri hallintokuntien ja poliisin tehtäviä. Parhaimmillaan liikenneturvallisuusnäkökulma otetaan huomioon eri hallintokunnissa monissa toimissa kuten esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetusten hoitamisessa, työntekijöiden liikkumisessa ja eri asukasryhmien tiedottamisessa. Poliisin suorittama liikenteen valvonta ja Liikenneturvan tarjoama monipuolinen asiantuntija-apu liikenneturvallisuustyössä ovat merkittäviä. Arjen liikenteessä korostuu jokaisen liikkujan vastuullinen käyttäytyminen, jota on mm. turvavälineiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen ja muiden liikkujien huomioiminen. Liikenneturvallisuus on yhteistyötä ja yhteisvastuuta! 1 INLEDNING Det är många faktorer som leder till en god trafiksäkerhet. Bakom trafikolyckorna finns likaså många faktorer som berör trafikmiljön, fordonen och vägtrafi kanterna. En förbättring av trafi ksäkerheten förutsätter att många parter agerar i nära samarbete. Huvudansvaret för planeringen av förbättringar i trafi kmiljön och för genomförandet av trygga lösningar vilar på Vägförvaltningen och på kommunens tekniska sektor. Genom lösningar inom markanvändningsplaneringen påverkar man långsiktigt trafi kbehovet och möjligheterna att färdas tryggt. Att påverka trafi kanternas trafi kbeteende, attityder och värderingar är i huvudsak en uppgift för Trafi kskyddet, kommunens olika förvaltningsgrenar och polisen. I bästa fall beaktas trafi ksäkerhetsaspekten i många av de olika förvaltningsgrenarnas funktioner, såsom vid skötseln av person- och godstransporter, de anställdas resor och informationen till invånarna. Trafikövervakningen som polisen handhar samt det mångsidiga expertbistånd som Trafi kskyddet erbjuder inom trafi ksäkerhetsarbetet är av stor betydelse. I vardagstrafiken accentueras alla trafikanters ansvarsfulla beteende, som omfattar bl.a. att använda säkerhetsanordningar, att följa trafi k- reglerna och att beakta andra trafi kanter. Trafiksäkerhet är samarbete och gemensamt ansvar!

14 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå HALLINTOKUNTA / TOIMINTA-ALUE FÖRVALTNING / ORGANISATION TOIMINTA VERKSAMHET ASIAT, JOIHIN VAIKUTETAAN PÅVERKADE FAKTORER KOHDE OBJEKT TAVOITE MÅL TIEHALLINTO VÄGFÖRVALTNINGEN Maankäytön suunnittelu Planering av markanvändning ------------------------------------------ K U N T A S E K T O R I K O M M U N S E K T O R N KAAVOITUSTOIMI PLANLÄGGNINGSENHETEN TEKNINEN TOIMI (liikennesuunnittelu) TEKNISKA ENHETEN (trafikplanering) PALO- JA PELASTUSTOIMI BRAND- OCH RÄDDNINGSVÄSENDET KOULUTOIMI UNDERVISNINGSSEKTORN SOSIAALITOIMI SOCIALSEKTORN TERVEYSTOIMI VÅRDSEKTORN VAPAA-AJAN TOIMET FRITIDSSEKTORN LIIKENNETURVA TRAFIKSKYDDET POLIISI POLISEN KATSASTUSTOIMINTA BESIKTNINGSVERKSAMHETEN Liikennejärjestelmäsuunnittelu Planering av trafiksystemet Väylien suunnittelu ja ylläpito Planering av trafikleder och underhåll Yksityiskohtaiset liikenneturvallisuustoimenpiteet Detaljerade trafiksäkerhetsåtgärder Kasvatus Utbildning uppfostran Tiedotus Information Tapaturmien ehkäisy ja jälkihoito Förebyggande av olyckor samt vården Valvonta Övervakning Ajoneuvon kunnon tarkastus ja valvonta Granskning av fordonens skick Liikkumistarve, liikennejärjestelmän toimivuus ja riskit Trafikeringsbehov, risker Asenteet ja osaaminen, riskien tunnistaminen Attitityder och kunnande, riskmedvetenhet Riskit Risker Liikennejärjestelyt Trafikanordning Ihminen Människan Liikenneväline Fordon L I I K E N N E T U R V L L I S U U S T R A F I K S Ä K E R H E T Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä. Bild 1. Trafi ksäkerhetens arbetsfält.

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 15 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Taustaa Liikenneturvallisuussuunnitelmatyön tavoitteena on ollut laatia Inkoolle ja Siuntiolle toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen, mutta sopivasti toimintaa ohjaava suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suunnitelma sisältää kuntien liikenneturvallisuustilanteen analyysin, liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman (koulutus-, valistus- ja tiedotustyön suunnitelman). Liikenneturvallisuussuunnitelma tulee olemaan usean vuoden aikana työkalu kuntien, tiepiirin ja yhteistyötahojen liikenneturvallisuustyölle mm. organisaatioiden toiminnassa ja ohjelmointityössä. 2 UTGÅNGSPUNKTER FÖR ARBETET 2.1 Bakgrund Målsättningen för arbetet med trafi ksäkerhetsplanen har varit att för Ingå och Sjundeå sammanställa en till sin genomförbarhet realistisk men i lämplig grad verksamhetsstyrande plan för förbättrande av trafi ksäkerheten. Planen omfattar en analys av trafi ksäkerhetsläget i kommunerna, en plan för förbättring av trafikarrangemangen samt en verksamhetsplan för trafi ksäkerhetsarbetet (plan för trafi kutbildning, upplysning och information). Trafiksäkerhetsplanen kommer att under många år fungera som ett verktyg för kommunernas, vägdistriktets och samarbetsparternas trafi ksäkerhetsarbete bl.a. inom organisationernas verksamhet och programuppläggning. Kuva 2. Liikenneturvallisuussuunnitelmaprosessi. Bild 2. Trafi ksäkerhetsplaneringen som process.

16 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå Lähtötietojen ja ongelma-analyysin perusteella on asetettu liikenneturvallisuustyön toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet. Lisäksi on määritelty parantamiskeinot ja laadittu toimenpideohjelma sekä arvioitu toimenpiteiden vaikutukset. Fyysisen ympäristön liikenneturvallisuusongelmien ohella on kiinnitetty huomiota myös esteettömyyden kehittämiseen etenkin taajama-alueilla. Inkoon ja Siuntion kunnille on luotu työn aikana yhdessä hallintokuntien ja yhteistyötahojen (Tiehallinto, Liikenneturva, poliisi, Uudenmaan liitto, lääninhallitus ym.) kanssa liikenneturvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla liikenneturvallisuus integroidaan eri hallintokuntien ja sidosryhmien toimintaan. Kunnille on perustettu eri hallintokunnista ja sidosryhmien edustajista koostuvat liikenneturvallisuusryhmät ja ryhmien toimintaa tukemaan on koottu toimintasuunnitelmat, jotka sisältävät eri hallintokuntien omia sekä yhteistyössä tehtäviä toimia. Toimenpiteiden tavoitteena on liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden ja arvostuksen lisääminen sekä liittää liikenneturvallisuusajattelu osaksi eri hallintokuntien jokapäiväistä toimintaa. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisen ja työn jatkuvuuden varmistamiseksi on liikenneturvallisuustyölle laadittu seurantaohjelma. Liikenneturvallisuustilanteen ja työn seuraamiseksi on suunnitelmassa määritelty tulevina vuosina seurattavat mittarit. Tavoitteena pitkäjänteinen liikenneturvallisuustyö! På basis av utgångsfakta och problemanalys har uppställts funktionella och kvantitativa målsättningar för trafi ksäkerhetsarbetet. Dessutom har fastslagits förbättringsmetoder, utarbetats åtgärdsprogram och bedömts åtgärdernas verkningar. Förutom trafi ksäkerhetsproblemen i den fysiska miljön har vikt lagts vid utvecklandet av tillgängligheten särskilt inom tätortsområdena. Under arbetet har i samarbete mellan förvaltningsgrenarna och samarbetsparterna (Vägförvaltningen, Trafi kskyddet, polisen, Nylands förbund, länsstyrelsen m.fl.) skapats en verksamhetsmodell för trafi ksäkerhetsarbetet i Ingå och Sjundeå kommuner. Med dess hjälp kommer trafi ksäkerheten att integreras i de olika förvaltningsgrenarnas och intressentgruppernas verksamhet. I kommunerna har tillsatts trafi ksäkerhetsgrupper bestående av representanter för olika förvaltningsgrenar och intressentgrupper. Som stöd för gruppernas verksamhet har sammanställts verksamhetsplaner, som omfattar uppgifter för förvaltningsgrenarna själva och för deras samarbete. Åtgärderna har som syfte att öka trafi ksäkerhetsarbetets kontinuitet och uppskattning samt att göra trafi ksäkerhetstänkandet till en del av förvaltningsgrenarnas dagliga verksamhet. För att säkerställa genomförandet av trafi ksäkerhetsplanen samt kontinuiteten i arbetet har det utarbetats ett uppföljningsprogram för trafi ksäkerhetsarbetet. För att följa upp trafi ksäkerhetsläget och -arbetet har i planen angetts de mätinstrument som under kommande år skall vara i bruk. Målsättningen är ett långsiktigt trafiksäkerhetsarbete!

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 17 2.2 Suunnittelualue Liikenneturvallisuussuunnitelman suunnittelualueena ovat olleet Inkoon ja Siuntion kunnat Uudenmaan maakunnassa. Liikenneympäristön osalta suunnittelu on käsittänyt kaikki alueen liikenneväylät (auto- ja kevyen liikenteen väylät). Kantatien 51 liikennekäytävää Kirkkonummelta Karjaalle on käsitelty liikenneturvallisuussuunnitelmatyön ohessa erillisenä kokonaisuutena sen valtakunnallisesti erittäin merkittävän roolin takia. Se on myös yksi Länsi-Uudenmaan tärkeimmistä pääväylistä ja toimii pääyhteytenä pääkaupunkiseudulta alueen läntisiin kuntiin. Vakavien onnettomuuksien määrällä arvioiden kantatie on pääteiden runkoverkon ja muiden pääteiden keskitasoa, jopa joiltain tieosiltaan selvästi keskitasoa huonompi. Kantatiellä on lisäksi useita päätieverkon vaarallisimpia liittymiä. 2.2 Planeringsområdet Planeringsområde för trafi ksäkerhetsplanen har varit kommunerna Ingå och Sjundeå i landskapet Nyland. Vad trafi kmiljön beträffar har planeringen omfattat områdets alla trafi kleder (bil-, gång- och cykelvägar). Trafikkorridoren för stamväg 51 från Kyrkslätt till Karis har vid sidan av arbetet med trafi ksäkerhetsplanen behandlats som en separat helhet på grund av sin på riksnivå mycket stora betydelse. Den hör också till västra Nylands viktigaste huvudleder och fungerar som huvudförbindelse mellan huvudstadsregionen och områdets sydliga kommuner. Bedömd enligt antalet allvarliga trafi kolyckor motsvarar stamvägen genomsnittet av huvudvägarnas stamnät och övriga huvudvägar, men vissa vägavsnitt är klart sämre än genomsnittet. På stamvägen finns ytterligare några av huvudvägsnätets farligaste anslutningar.

18 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå Kuva 3. Suunnittelualue Bild 3. Planeringsområdet

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 19 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT INKOOSSA JA SIUNTIOSSA 3.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa Tietoja liikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, mutta vain osa loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista. Tilastokeskus ylläpitää tietokantaa poliisin onnettomuustietojen perusteella. Tiehallinto ylläpitää omaa paikannettua onnettomuustietokantaa Tiehallinnon maanteiden osalta. Liikennevakuutuskeskuksessa toimiva Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) kokoaa oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä omaisuusvahinkoihin johtaneista kolareista. VALT:n tilastoissa onkin paljon sellaisia aineelliseen vahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia, jotka eivät näy poliisin tiedoissa. Liikennevakuutuskeskus vastaa myös liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toiminnasta. Tarkasteltaessa poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien loukkaantuneiden määriä ja jakaumia, tulee muistaa, että etenkin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden keskinäisten onnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden henkilöiden määrä on todennäköisesti selvästi poliisin tilastoja suurempi. Esimerkin tilastovajauksesta antaa Pohjois- Kymenlaaksossa tehty selvitys, jossa verrattiin poliisin tietoon tulleita polkupyöräonnettomuuksien uhrimääriä erikoissairaanhoidon tapaturmatilastoihin. Selvityksessä todettiin, että vuoden aikana erikoissairaanhoitoa sai 110 polkupyöräonnettomuuden uhria, kun samana ajanjaksona poliisin tietoon tuli 19 onnettomuutta, jossa osallisena oli polkupyörä. Tämän aineiston mukaan poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa polkupyöräonnettomuuksien peittävyys olisi vain noin 3 NULÄGE OCH PROBLEM INOM TRAFIKSÄKERHETEN I INGÅ OCH SJUNDEÅ 3.1 Statistikföring av trafikolyckorna i Finland Data om trafi kolyckor sammanställs i Finland på basis av både till polisens kännedom komna och till försäkringsbolagen anmälda trafikolycksdata. Till polisens kännedom kommer alla trafi kolyckor som lett till dödsfall, men bara en del av olyckorna som medfört personskador. Statistikcentralen upprätthåller en databas på basis av polisens trafikolycksdata. Vägförvaltningen upprätthåller sin egen positionsbestämda trafi kolycksdatabas för Vägförvaltningens landsvägar. Försäkringsbolagens trafi ksäkerhetskommitté VALT verkar vid Trafi kförsäkringscentralen och sammanställer sin egen statistik över trafi kolyckor, för vilka det har betalts ersättning via trafi kförsäkringen. Materialet baserar sig närmast på uppgifter som försäkringstagaren gett in och inrymmer mycket fakta om kollisioner som orsakat måttliga materiella skador. VALT:s statistik omfattar mycket sådana trafikolyckor som orsakat materiella skador och som inte syns i polisens statistik. Trafi kförsäkringscentralen svarar också för undersökningskommissionernas verksamhet i samband med trafi kolyckor. Då man granskar antal och fördelning av skadade vid de trafi kolyckor som kommit till polisens kännedom bör man minnas att särskilt antalet olyckor med cyklister och fotgängare inblandade samt antalet därvid skadade personer sannolikt är klart större än vad polisens statistik anger. Ett exempel på det statistiska bortfallet ger en i norra Kymmenedalen gjord utredning, där man jämförde antalet skadade vid cykelolyckor, som kommit till polisens kännedom, med olycksstatistik från specialsjukvården. Vid utredningen konstaterades, att under året 110 personer som skadats vid cykelolyckor fi ck specialsjukvård, medan polisen under samma tid fått kännedom om 19 cykelolyckor. Enligt detta material skulle bland de trafi kolyckor som kommit till polisens kännedom täckningen för cykelolyckorna vara bara ca 20 procent. På

20 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 20 prosenttia. Eri selvitysten ja tilastojen vertailtavuuden ongelmien vuoksi onkin aina tärkeää mainita aineiston lähde. Tämän liikenneturvallisuussuunnitelman lähtötietoina on käytetty pääasiassa poliisiin tietoon tulleita onnettomuustietoja, joita on saatu Tiehallinnosta ja Tilastokeskukselta. 3.2 Inkoon ja Siuntion liikenneonnettomuudet 3.2.1 Onnettomuusmäärät ja -tyypit Vuosina 2002 06 Inkoon ja Siuntion alueella on tapahtunut yhteensä 546 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 107 on johtanut henkilövahinkoon, ja henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista seitsemän kuolemaan. Liikenteen kuolonuhreja on suunnittelualueelta vuosilta 2002 06 yhteensä seitsemän ja loukkaantuneita 154. Suunnittelualueelle on ominaista maantieverkon suhteellisen suuri osuus koko tie ja katuverkosta. Vuosien 2002-06 aikana kaikki suunnittelualueen liikennekuolemat ja suurin osa loukkaantumisistakin (86 %) ovat tapahtuneet maantieverkolla. Katu- ja yksityistieverkolla on vuosien 2002-06 aikana tapahtunut 45 onnettomuutta, joista yhdeksän on johtanut henkilövahinkoon. Kantatien 51 onnettomuudet ovat merkittävässä roolissa suunnittelualueella. Vuosina 2002-06 kaikista onnettomuuksista 44 % ja henkilövahinko-onnettomuuksistakin 38 % on tapahtunut kantatiellä 51. grund av jämförbarhetsproblem mellan olika utredningar och statistiker är det viktigt att alltid nämna materialets källa. Som underlagsdata för denna trafi ksäkerhetsplan har använts i huvudsak trafi kolycksdata som kommit till polisens kännedom och erhållits från Vägförvaltningen och Statistikcentralen. 3.2 Trafikolyckorna i Ingå och Sjundeå 3.2.1 Trafikolyckornas antal och typer Under åren 2002 06 inträffade i Ingå och Sjundeå sammanlagt 546 trafi kolyckor som kom till polisens kännedom. Av olyckorna ledde 107 till personskador och av dessa ledde sju till dödsfall. Inom planeringsområdet omkom under åren 2002-06 sju personer i trafikolyckor och skadades sammanlagt 154 personer. Karakteristiskt för planeringsområdet är landsvägsnätets relativt stora andel av hela väg- och gatunätet. Under åren 2002 06 inträffade inom planeringsområdet alla dödsfall och de fl esta personskadorna (86 %) vid trafi kolyckor på landsvägsnätet. På gatunätet och privatvägsnätet har under åren 2002-06 inträffat 45 trafi kolyckor varvid nio personer har skadats. Stamväg 51 dominerar trafikolycksstatistiken inom planeringsområdet. Åren 2002 06 inträffade av alla trafi kolyckor 44 % och av personskadeolyckorna 38 % på stamväg 51.

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 21 Kuva 4. Bild 4. Tienpitäjä onnettomuuspaikalla. Väghållaren på trafi kolycksplatsen. Väkilukuun suhteutettuna henkilövahinko-onnettomuuksia on tapahtunut suunnittelualueella hieman Uudenmaan ja koko Suomen tasoa enemmän. Suomen tieliikenteessä on kuollut tai loukkaantunut kymmenen vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin 1,3 henkilöä/1000as/ vuosi. Koko Uudenmaan alueella on vastaavasti kuollut tai loukkaantunut 1,2 henkilöä/1000as/vuosi. Suunnittelualueella henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien uhreja on ollut keskimäärin 1,7 henkilöä/1000as/vuosi. Koska suunnittelualueen tieverkko on maantievaltainen, henkilövahinko-onnettomuuksien määrä korostuu maantieverkon ja erityisesti kantatien 51 korkeammasta nopeustasosta ja suurista liikennemääristä johtuen. Inom planeringsområdet har det inträffat i proportion till folkmängden en aning fl er personskadeolyckor än i Nyland och i hela Finland. I vägtrafi ken i Finland har det under en tio års granskningsperiod dött eller skadats i genomsnitt 1,3 personer/1000 inv./år. I hela Nyland har på motsvarande sätt dött eller skadats 1,2 personer/1000 inv./år. Inom planeringsområdet har antalet skadade vid personskadeolyckorna varit i genomsnitt 1,7 personer/1000 inv./år. Eftersom planeringsområdets vägnät domineras av landsvägar, accentueras personskadeolyckornas antal på landsvägsnätet och särskilt på stamväg 51 på grund av den högre hastighetsnivån och de större trafi kfl ödena.

22 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå Liikenneonnettomuusmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien 2002-06 välillä. Vuositasolla onnettomuuksien määrään vaikuttaa satunnaisvaihtelu, minkä takia yhden vuoden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä onnettomuuskehityksestä. Henkilövahinko-onnettomuuksien uhrit kulkumuodoittain suhteessa asukaslukuun on esitetty kuvassa 7. Inkoossa nousevat hienoisesti esiin jalankulkijaonnettomuudet ja Siuntiossa moottoripyöräonnettomuudet, joskin erot ovat tilastollisesti pieniä ja alttiita satunnaisuudelle. I antalet trafi kolyckor har inte skett stora förändringar under åren 2002-06. På årsnivå inverkar slumpartade variationer på olyckornas antal, varför man inte på basis av ett år kan dra slutsatser om trafi kolyckornas trender. Antalet i trafi kolyckor döda och skadade per färdsätt i relation till invånarantalet återges i bild 7. I Ingå är fotgängarolyckorna något mer framträdande, medan motorcykelolyckorna överväger i Sjundeå, men skillnaderna är statistikmässigt små och utsatta för slumpartade variationer. Kuva 5. Bild 5. Henkilövahinko-onnettomuudet tuhatta asukasta kohden Inkoon ja Siuntion kunnissa, suunnittelualueella, Uudellamaalla ja koko maassa. (lähde: Tilastokeskus) Personskadeolyckorna per tusen invånare i kommunerna Ingå och Sjundeå, inom hela planeringsområdet, i Nyland och i hela landet. (källa: Statistikcentralen) Kuva 6. Onnettomuudet tarkastelualueen kunnissa vuosina 2002-06. Bild 6. Trafi kolyckorna i det granskade områdets kommuner åren 2002-06.

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 23 Kuva 7. Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet suhteessa asukaslukuun. Bild 7. Antalet i trafi kolyckor döda och skadade per färdsätt i relation till invånarantalet. 3.2.2 Onnettomuusluokat Suunnittelualueen kaikista onnettomuuksista on eläinonnettomuuksia ollut yli puolet (peuraonnettomuudet ovat suurin ja hirvionnettomuudet kolmanneksi suurin yksittäinen onnettomuusluokka). Vertailun vuoksi koko maan onnettomuuksista eläinonnettomuuksia on ollut noin 15 % ja suunnittelualueella 54 %. Eläinonnettomuuksien suuresta määrästä huolimatta henkilövahinkoja on niissä sattunut vähän. Eläinonnettomuuksien lisäksi yleisiä onnettomuusluokkia ovat olleet kohtaamisonnettomuudet sekä yksittäisonnettomuudet (pääsääntöisesti tieltä suistumiset). Henkilövahinko-onnettomuudet ovat taas jakautuneet pääasiassa kohtaamis-, yksittäis-, ja risteämisonnettomuusluokkiin. Seitsemästä kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta viisi oli kohtaamisonnettomuuksia, yksi jalankulkijaonnettomuus ja yksi yksittäisonnettomuus. 3.2.2 Trafikolycksklasser Av planeringsområdets alla trafi kolyckor har viltolyckorna utgjort över hälften (hjortolyckorna är den största och älgolyckorna den tredje största separata trafi kolycksklassen). Som jämförelse konstateras att viltolyckorna i hela landet utgör ca 15 % och inom planeringsområdet 54 % av alla trafi kolyckor. Trots det stora antalet viltolyckor har personskadorna i samband med dem varit små. Förutom viltolyckorna har vanliga olyckor utgjort frontalkrockar och singelolyckor (som regel avkörningar). Personskadeolyckorna fördelar sig i huvudsak på klasserna frontalolyckor, singelolyckor och korsningsolyckor. Av de sju olyckorna som ledde till dödsfall var fem frontalkrockar, en var en fotgängarolycka och en var en singelolycka.

24 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå Kuva 8. Onnettomuudet onnettomuusluokittain suunnittelualueella 2002-06. Bild 8. Trafi kolyckorna enligt klass inom planeringsområdet åren 2002-06. 3.2.3 Onnettomuuksien uhrien ikäjakauma Onnettomuuksien uhrien ikäjakaumaa tarkasteltaessa nähdään selvästi, että suunnittelualueella (kuten myös koko maassa) juuri ajokortin saaneiden 18-vuotiaiden ikäluokassa onnettomuuksien lukumäärä on suurempi ja henkilövahingot ovat yleisempiä kuin muissa ikäluokissa. Miltei kolmannes 18-vuotiaista onnettomuuden uhreista on loukkaantunut, mutta kuolemilta on tarkastelujakson aikana vältytty. Alle 18-vuotiaiden mopoikä näkyy myös onnettomuuksien lukumäärän ja henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien suhteellisen määrän kasvuna. 3.2.3 Åldersfördelning bland döda och skadade i trafiken Vid granskningen av åldersfördelningen bland de vid trafi kolyckorna döda och skadade ser man klart, att antalet olyckor inom planeringsområdet (liksom också i hela landet) bland 18-åringar som just fått körkort är större och att personskadorna bland dem är vanligare än i andra åldersklasser. Nästan var tredje av 18-åringarna som varit inblandade i trafi kolyckor har skadats, men dödsfall har kunnat undvikas under granskningsperioden. Mopedåldern för dem som är under 18 år syns i form av en relativ tillväxt av olycksantal och av personskador vid olyckorna.

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 25 Kuva 9. Liikenneonnettomuuksien uhrien ikäjakauma suunnittelualueella; kaikki onnettomuudet, sekä katu- että maantieverkko (lähde: Tiehallinto). Bild 9. Åldersfördelningen bland dem som var inblandade i trafi kolyckor inom planeringsområdet: alla olyckor på gatu- och landsvägsnätet (källa: Vägförvaltningen). 3.2.4 Onnettomuuksien sää- ja keliolosuhteet Suunnittelualueen liikenneonnettomuudet ovat tapahtuneet useimmiten hyvissä keliolosuhteissa paljaalla ja kuivalla tienpinnalla. Kuitenkin onnettomuuksia on tapahtunut myös huonoissa valaistusolosuhteissa hämärässä tai pimeässä. Huonot valaistusolosuhteet eivät kuitenkaan erityisesti korostu henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien syynä, sillä suuri osa huonoissa valaistusolosuhteissa tapahtuneista onnettomuuksista on ollut peuraonnettomuuksia, jotka harvemmin johtavat henkilövahinkoihin. 3.2.4 Väder- och väglagsförhållanden vid olyckorna Trafi kolyckorna inom planeringsområdet har oftast inträffat i goda väglagsförhållanden på en bar och torr vägyta. Det har emellertid förekommit trafi kolyckor också vid dåliga belysningsförhållanden i skymning eller mörker. De dåliga belysningsförhållandena är emellertid ingen accentuerad orsak till personskadeolyckorna, eftersom de flesta av olyckorna i dåliga belysningsförhållanden har varit hjortolyckor som mera sällan leder till personskador.

26 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå Kuva 10. Tiekeliolosuhteet liikenneonnettomuuksissa suunnittelualueella 2002-06. Bild 10. Väglagsförhållandena vid trafi kolyckorna inom planeringsområdet åren 2002-06. Kuva 11. Valaistusolosuhteet liikenneonnettomuuksissa suunnittelualueella 2002 06. Bild 11. Belysningsförhållandena vid trafi kolyckorna inom planeringsområdet åren 2002 06.

Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma Trafiksäkerhetsplan för Ingå och Sjundeå 27 3.3 Onnettomuuskustannukset Onnettomuuskustannuksilla pyritään kuvaamaan tieliikenteessä tapahtuvien onnettomuuksien kustannuksia valtakunnan ja kuntien tasolla. Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuden aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. Tieliikenteen onnettomuuskustannukset määritetään onnettomuuksien yksikkökustannuksien perusteella (lähde: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005). Nykyisin liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 2 205 000, loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa 330 000 ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 2 700. Inkoossa vuosina 2002 06 tapahtuneiden onnettomuuksien kustannukset ovat siten olleet vuodessa noin 7,7 miljoonaa euroa ja Siuntiossa noin 4,7 miljoonaa euroa. Kuntien osuudeksi onnettomuuskustannuksista on arvioitu erityyppisissä onnettomuuksissa noin 15 20 %, eli Inkoossa kustannukset olisivat siten noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa ja Siuntiossa noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa. Onnettomuuksien taloudelliset menetykset koostuvat seuraavasti: sairaanhoito, sosiaaliapu, lääkkeet 15 % tuotannon menetys 35 % aineelliset vahingot 40 % hallintokulut 10 %. 3.3 Olyckskostnader Genom beräkning av olyckskostnaderna försöker man beskriva de inom vägtrafi ken inträffande olyckornas ekonomiska konsekvenser på riksnivå och kommunal nivå. I de anförda olyckskostnaderna ingår både olyckornas materiella skadeverkningar och de immateriella förluster som drabbar de i olyckorna inblandade personerna. Vägtrafi kens olyckskostnader anges på basis av enhetskostnader för olyckorna (källa: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005). De nuvarande enhetskostnaderna för trafi kolyckor är i olyckor som förorsakat dödsfall 2 205 000, i olyckor som förorsakat personskador 330 000 och i olyckor som förorsakat materiella skador 2 700. Totalkostnaderna för de i Ingå åren 2002 06 inträffade vägtrafi ksolyckorna har sålunda varit ca 7,7 miljoner euro per år och i Sjundeå ca 4,7 miljoner euro per år. Kommunernas andel av trafi kolyckskostnaderna har i olika slags olyckor bedömts vara ca 15 20 %, d.v.s. kostnaderna för Ingå skulle vara ca 1,3 miljoner euro per år och för Sjundeå ca 0,8 miljoner euro per år. De ekonomiska förlusterna som olyckorna medför fördelar sig så här: sjukvård, socialvård, mediciner 15 % produktionsförluster 35 % materiella skador 40 % förvaltningsutgifter 10 %.