Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja Helsingfors stads statistiska årsbok Statistical Yearbook of the City of Helsinki 1993 81 ~uo?ikerta argang
ISSN 0785-8736 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1993
Sisällys - Innehåll Contents Sivu Sida Page Esipuhe - Förord To the reader Lukuohjeet - Anvisningar för läsaren - Instructions to the reader 1. Alue ja ympäristö - Område och miljö - Area and environment 2. Väestö - Befolkning - Population 5 6 7 9.17 Väestön määrä ja rakenne - Folkmängd och befolkningsstruktur Population and population structure.... 17 Väestönmuutokset - Befolkningsförändringar - Vital statistics. 40 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. Asuminen - Boende - Housing Liikenne - Sarnfärdsel - Transport and communications Terveydenhuolto - Hälsovårdsväsen - Health care Sosiaalitoimi - Socialväsen - Social welfare Koulutus - Utbildning - Education.... Kulttuuri ja vapaa-aika - Kultur och fritid - Culture and leisure Energia- ja vesihuolto - Energi- och vattenförsörjning Energy and water supply.... Kunnallistalous - Kommunala finanser - Municipal finances " " Työmarkkinat - Arbetsmarknaden - Labour market.....65.87 103 117 143 159 165 169 181 Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 3
Sivu Sida Page 12. Elinkeinotoiminta - Näringsverksamhet - Industry, commerce and construction.....199 Toimipaikat - Verksamhetsställen - Work premises Teollisuus - Industri - Industry.199.201 Asunto- ja toimitilarakentaminen - Byggandet av bostäder och verksamhetslokaler - Residential and other building construction. 206 Kauppa - Handel - Trade....219 Ravitsemis- ja majoitustoiminta - Restaurang- och härbärgeringsverksamhet - Restaurants, hotels and equivalent.224 Rahoitus- ja vakuutustoiminta - Finansierings- och försäkringsverksamhet - Financing and insurance.227 13. Väestön taloudelliset olot - Befolkningens ekonomiska ställning Income, property, taxation.....229 14. Oikeuslaitos ja yleinen turvallisuus - Rättsväsen och allmän säkerhet Justice and publie safety.247 15. Vaalit - Vai - Elections..253 16. 17. Pohjoismaiset suurkaupungit - Nordiska storstäder Major Cities of Scandinavia.... Viro, Tallinna ja Tallinnan seutu - Estland, Tallinn och Tallinnregionen Estonia, Tallinn and the Tallinn Region..263.299 Taulukkoluettelo - Tabellförteckning - List of Tables Key words tor English usei's Asiahakemisto - Sakregister - Inde~ KarttaJlitteet - Kartbilagor - Map Supplements.307.333.338.354 Helsingin seutu - Helsingforsregionen - The Helsinki Region Helsingin kaupungin piirijako - Helsingfors stads distriktsindelning District Division of the City of Helsinki 4 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosiki~a 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Esipuhe Förord Helsingin kaupungin tilastollisella vuosikirjalla Statistisk årsbok tör Helsingfors stad är ett on tilastollisena kokoomateoksena pitkät pe- statistiskt samlingsverk med långa anor. Tili rinteet. Näiden perinteiden myönteisiä piirteitä tördelarna med de långa anorna hör kontinuiovat tilastoilla kuvattavien ilmiöiden jatkuvuus, teten och järntörbarheten också i ett historiskt ja vertailukelpoisuus ajassa pitkällekin taakse- perspektiv. I Statistisk årsbok strävar vi att så päin. Tilastollinen vuosiki~a on luonteeltaan orntattande som möjligt framställa statistik om kokoomateos, jossa pyritään mahdollisimman Helsingfors och helsingforsborna. kattavasti esittelemään Helsinkiä ja helsinkiläisiä kuvaavia tilastoja. Vissa tabeller framlägger också järntorande uppgifter om Huvudstadsregionen, Helsingfors regionen, de största städerna och hela landet. Det nordiska avsnitt som ingått i årsboken se dan 1936 har förnyats och utvidgats. Det om fattar nu data om 16 nordiska storstadsre- gioner. Eräissä taulukoissa esitetään myös vertailutietoja Pääkaupunkiseudulta, Helsingin seudulta sekä suurimmista kaupungeista ja koko maasta. Vuosikirjaan jo vuodesta 1936 sisältynyt pohjoismainen osa on uudistettu ja käsittää nyt tietoja 16 pohjoismaisesta suurkaupungista ja niiden seuduista. Aivan uutena osana tämä vuosiki~a sisältää En helt ny del i denna årsbok är uppgifterna tietoja Tallinnasta, Tallinnan seudusta ja koko om Tallinn och dess region sarnt om hela Est- Virosta. land. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastojulkaisut tarjoavat runsaasti vuosikir'jaa yksityiskohtaisempaa ja analysoidumpaa tietoa. lisätietoja JUlkaisutoiminnasta saa tietokeskuksen kirjaston tietopalvelusta, puh. 169 3135. Vuosikirjan toimittamista on johtanut johtava yliaktuaari Anneli Pulkkinen. Julkaisun tietojen keruusta ja toimitustyöstä ovat vastanneet julkaisusihteeri Maire Systä ja tilastosihteeri Aila Perttilä. Taitosta on huolehtinut julkaisusihteeri Ulla Nummio. I Helsingfors stads faktacentrals enskilda statistikpublikationer finns ett stort utbud av mera detaljerade och analyserade fakta. Mera om dem får man veta genom att vända sig tili vår intormationstjänst, tel. 169 3135. Sammanställningen av årsboken har letts av ledande överaktuarie Anneli Pulkkinen. FOr insamlingen av uppgifter och för redigeringen har svarat publikationssekreterare Maire Systä och statistiksekreterare Alla Perttilä. Ombrytningen sköttes av publikationssekreterare Ulla Nummio. Kartat on julkaistu kaupungingeodeetin luvalla Kartorna är publicerade med stadsgeodetens 506/93. tillstånd 506/93. Helsingissä marraskuussa 1993 Helsingfors, november 1993 Eero Holstlla Eero HolstIla Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 5
To the reader The Statistical Yearbook of the City of Helsinki has long traditions as a collection of up-to-date statistics. Long traditions provide extensive time series, continuity and comparability in a historical perscpective. Our aim is a comprehensive yearly statistical description of various phenomena pertaining to Helsinki and its inhabitants. Some tables also present comparative data on the Metropolitan Area, The entire Helsinki Region, the largest cities and the whole country. The yearbook has contained a Scandinavian section since 1936. Nowadays it presents data on 16 major cities in Scandinavia, their regions and respective countries. A novelty of this year's yearbook is the section on Estonia's capital Tallinn, its region and the whole country. The yearbook is bilingual, using the two official languages of Finland, Finnish and Swedish. The names of chapters and tables have an English translation. On page 333, there is a list of English key words, which may he Ip the English-speaking reader in many cases. Should your feel uncertain, do not hesitate to contact us, by mail or by phone or fax. Our contact person is Mrs. Anneli Pulkkinen. Eero HolstIla director Explanation of symbols Magnitude nil Magnitude less than half of unit employed o Data not available Category not applicable Preliminary data * Corrected figure Males M Females N - Kv. 6 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikl~a 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Lukuohjeet - Anvisningar för läsaren Instructions to the reader Kirjassa on joitain markkamääräisiä tietoja esitetty joko vuoden 1991 tai vuoden 1992 kiinteässä rahanarvossa. Näin on pyritty poistamaan rahanarvon muutosten vaikutukset lukuihin. Deflatolntlkertolmena on käytetty elinkustannusindeksiä 1951 :10 = 100. Eri vuosien kertoimet ovat seuraavat: Det förekommer i boken vissa i markbelopp anglvna uppglfter, vilka framlagts i antingen 1991 års eiler 1992 års fasta penningvärde. Man har på detta sätt försökt eliminera inverkan av penningvärdets förändring. Som deflatlonskoefflclent har använts levnadskostnadsindex 1951: 1 0 = 100. Koefficientema för de olika åren som följer: Vuoden 1991 rahana Vuoden 1992 rahana Enligt kursen 1991 Enligt kursen 1992 Vuosi Kerroin Vuosi Kerroin 1950 13,000 1950 13,330 1960 9,420 1960 9,659 1970 5,830 1970 5,978 1975 3,316 1975 3,401 1980 1,997 1980 2,048 1985 1,327 1986 1,313 1986 1,281 1987 1,267 1987 1,236 1988 1,207 1988 1,178 1989 1,133 1989 1,105 1990 1,068 1990 1,042 1991 1,025 1991 1 000 1992 1,000 Markkamäärätietojen yhteydessä on aina maininta, jos luvut on esitetty joko vuoden 1991 tai vuoden 1992 kiinteässä rahassa. Jos mainintaa ei ole, ovat markkamäärätiedot kunkin vuoden käyvässä rahassa. Kun lukuja tarkastellaan väkilukuun suhteutettulna, on väkilukuna käytetty keskiväkilukua, jos tiedot koskevat koko vuotta. Ar Koefficient Ar Koefficient 1950 13,000 1950 13,330 1960 9,420 1960 9,659 1970 5,830 1970 5,978 1975 3,316 1975 3,401 1980 1,997 1980 2,048 1985 1,327 1986 1,313 1986 1,281 1987 1,267 1987 1,236 1988 1,207 1988 1,178 1989 1,133 1989 1,105 1990 1,068 1990 1,042 1991 1,025 1991 1 000 1992 1,000 I samband med de uppgifter som anges i markbelopp nämns alltid vilket års fasta penningvärde som avses. Om omnämnande saknas, har de i mark angivna uppgiftema angetts enligt berörda års gällande penningvärde. I det fall talen i årsboken har granskats genom att de ställts I relatlon tili folkmängden har man utgått från medelfolkmängden, om uppgifterna gäller hela året. Aluelttalset tiedot esitetään vuosikirjassa De områdesrelaterade uppglfterna framkaupunginhallituksen vahvistaman pllrljako- ställs i årsboken i enlighet med dlstrlktslndel- Järjestelmän mukaisesti. Piirijakojärjestelmä nlngssystem som fastställts av stadsstyrel- Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 7
on nelitasoinen siten, että kaupunki on jaettu 7 suurpiiriin ja nämä edelleen peruspiireihin, joita on yhteensä 33. Peruspiirit muodostuvat virallisen aluejaon osa-alueista ja pienalueista. Osa-alueita on tällä hetkellä 117 ja pienalueita 330. Suurpiireillä, peruspiireillä ja osa-alueilla on kaupunginhallituksen vahvistama numero ja nimi, pienalueilla vain numero. Suurpiirit on numeroitu 1-7 ja peruspiirit kolminumeroisesti siten, että ensimmäinen luku on sama kuin suurpiirin numero. Osa-alueiden kolminumeroinen tunnus muodostuu kaupunginosakoodista (kaksi ensimmäistä numeroa) ja osaaluekoodista (viimeinen numero). Täydellinen luettelo piirijakojärjestelmän alueiden nimistä ja numeroista on liitteenä olevan piirijakokartan yhteydessä. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin seutuun kuuluvat edellä mainittujen kuntien lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. sen. Systemet ornfattar fyra nivåer. Staden indelas nämligen i 7 stordistrikt, som isin tur indelas i 33 distrikt. Distrikten består av deloch småområdena i den officiella områdesindelningen. Det finns för närvarande 117 delområden och 330 småområden. Stordistrikten, distrikten och delområdena har namn och nummer fastställda av stadsstyrelsen, småområdena enbart nummer. Stordistrikten numreras från 1 tili 7 och distrikten tresiffrigt sålunda att den första siffran motsvarar stordistriktets nummer. Den tresiffriga beteckningen för delområdena består av stadsdelskoden (de två första siffrorna) och delområdeskoden (den sista siffran). En fullständig förteckning över namnen och numren för områdena finns i anslutning tili bilagskartan över distriktsindelningen. Tili huvudstadsreglonen hör Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla. Tili Helslngforsreglonen hör förutom de ovannämnda kommunerna även Hyvinge, Kervo, Kyrkslätt, Nurmijärvi, Sibbo, Träskända, Tusby och Vichtis. Pohjoismaisen osan 16 suurkaupungin Ja Namnen på de 16 storstäder samt deras reniiden seutujen kuntien nimet ilmenevät si- gloner som Ingår I det nordiska avsnlttet vulta 264. framgår från sidan 264. Tallinnan seutu sisältää Maardun ja Sauen kaupungit. Talllnnreglon omfattar Maardus och Saues städer. Taulukoissa on käytetty seuraavia symboleja Ei mitään ilmoitettavaa Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Tietoa ei ole saatu tai liian epävarma ilmoitettavaksi Loogisesti mahdoton esitettäväksi Ennakkotieto Korjattu luku Miehiä Naisia I tabellerna har följande symboler använts Intet finns att redovisa Storheten mindre än hälften av den använda o enheten Uppgift inte tillgänglig eiler alltför osäker för.. att anges Uppgift kan inte förekomma Preliminär uppgift Korrigerat tai M Män N - Kv. Kvinnor Vaakasuora viiva, joka katkaisee aikasarjan, osoittaa, että viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin verrannollisia. En horisontell linje som avskär en tidsserie markerar att uppgifterna på ömse sidor om linjen inte är fullt jämförbara. 8 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosiki~a 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1 Alue ja ympäristö - Område och miljö Area and environment 1.1 Pinta-ala Ja väestontlheys suurpllrelttäln 1.1.1992-93 Areal och folktäthet stordlstrlktsvls Area and population density by major district PinJa-ala - Areal km Asukkaita maa-km 2 kohti Befolkning per km 2 land Yhteensä josta maata 1992 Totalt därav land 1993 1. Eteläinen suurpiiri - Södra stordistriktet 122,3 17,7 5023 2. Läntinen suurpiiri - Västra stordistriktet 37,2 30,6 3000 3. Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 18,9 15,7 4617 4. Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 23,4 23,3 1 716 5. Koillinen suurpiiri - Nordöstra stordistriktet 6. Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet 38,1 294,9 36,5 25,8 2158 1485 7. Itäinen suurpiiri - Östra stordistriktet 55,6 35,5 2 191 Koko kaupunki - Hela staden 590,4 185,2 2684 1993 5015 3012 4489 1 712 2196 1499 2255 2708 Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ) ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning. 1.2 Maanomistus 1.1.1993 MarkfOrhållanden Land ownership km 2 % Helsingin kaupunki - Helsingfors stad Valtio - Staten 119 25 65 13 Muut" - Ovriga Yhleensä - Toiali Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ) ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning. 41 185 22 100 Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 9
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.3 MaankayttO suurpllrelttal n 1.1.1993 Markanvandnlng stordlstrlktsvls Use af land area by majar district Koko Suurpiiri - Stordistrikt kaupunki Hela Eteläi- läntinen Keskinen Pohjoi- Koillinen Kaakkoi- Itäinen staden nen Västra Mellersta nen Nord- nen Östra Södra Norra östra Sydöstra ha Yhteensä Totalt '18518 1773 3062 1565 2326 3651 2584 3545 Asuinkerrostaloalue (+asuntolaalue) - För flervåningsbostadshus ( +bostadsinrättningar) 1686 202 386 138 119 283 169 389 Pientaloalue - För småhus 2265 24 286 71 463 664 313 444 Liikerakennusten alue För affärer 331 129 59 66 15 19 13 30 Yleisten rakennusten alue För allmänna byggnader 1 319 245 233 213 77 144 221 185 Teollisuus- ja varastorakennusten alue För industri och lager 931 111 163 149 35 182 135 156 Puisto- ~a hautausmaa-alue För par er och gravgårdar 2761 299 603 203 290 512 323 531 Urheilu-, retkeily- ja loma-alue För idrott, camping och semester 1 610 177 170 37 99 65 460 603 Liikennealue (+ autopaikat ja huoltoasemat) - För trafik (+bilplatser och servicestationer) 1670 170 261 278 147 482 105 226 Tori- ja katualue För torg och gator 1 1253 257 199 227 108 191 101 164 Vaara- ja muu erityisalue Farligt och övrigt specialt område 726 143 5 2 128 419 28 Metsätalousalue - För skogbruk '2013 339 82 477 386 238 486 Maatalousalue - För jordbruk 1 290 244 33 449 433 21 109 Muut alueet - Övriga områden 663 16 112 65 47 162 66 194, Ml. tuntematon alue. - Inkl. okänt område. lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ). Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem. 10 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.4 Ilman lampotlla seka meriveden lampotlla Ja vedenkorkeus 1990-92 Luftens temperatur samt havsvattnets temperatur och vattenståndet Air temperature, sea-water temperature and water-ievel Ilman lämpötila 1 Veden lämpötila 3 Luftens temperatur 1 Vattnets temperatu~ Vedenkorkeus: Vattenslåndet Keskilämpö Norma:t Ylin Alin Keskilämpö Ylin Alin Keskimäärin Ylin Alin Medel- Normal Max. Minim. Medel- Max. Minim. Medeltal Max. Minim. temperatur temperatur 'C 1990 6,7 25,3-17,1 17,2 11 129-49 1991 6,2 28,5-20,6.. 20,9.. 3 127-61 1992 6,4 27,8-19,0 6,6 16,5-0,1 11 105-42 1992 I -0,7-5,7 7,7-19,0 1,0 2,4 0,7 49 105-14 II -1,3-5,7 6,0-15,3 0,3 1,2-0,1 23 52 3 111 1,4-2,1 6,4-6,6 1,1 1,8 0,1 16 54-10 IV 2,4 3,1 10,2-7,2 2,1 3,0 1,6-1 22-28 V 10,9 9,7 23,5 3,0 6,2 13,1 3,4 1 27-24 VI 16,0 15,0 25,2 6,9 13,2 15,3 10,6-20 4-42 VII 16,7 17,0 26,1 8,3 12,8 16,5 10,5-1 48-25 VIII 15,3 15,7 27,8 7,9 13,6 14,9 11,5 17 39-3 IX 13,0 11,1 23,6 6,7 14,1 14,8 12,9 13 47-20 X 2,0 6,4 12,0-11,6 9,0 12,9 4,3-9 24-38 XI -0,1 1,4 8,0-12,6 3,1 5,6 1,3 17 48-15 XII 1,3-2,9 6,5-10,2 2,2 2,6 1,3 24 59-9 1 Kaisaniemen havaintoasemalla. - Vid Kajsaniemi observationsstation. ~Keskilämpö vuosina 1961-90:5,2 C. - Medeltemperaturen åren 1961-90:5,2 'C. Meren pinnassa Katajaluodon rannassa. - Vid havsytan vid Skatakobbens strand. 4Merentutkimuslaitoksen Kaivopuistossa olevan mareografin mukaan. Teoreettinen keskivedenkorkeus vuonna 1992 on 7,4 cm N 60 tason alapuolella. Maan kohoamisen ja valtameren pinnan muuttumisen yhteisvaikutus teoreettiseen keskivedenkorkeuteen on -2,5 ± 0,5 mm/vuosi. - Enligt registreringen på Havsforskningsinstitutets mareograf i Brunnsparken. Det teoretiska medelvattenståndet för år 1992 är 7,4 cm under N 60 nivå. Den gemensamma inverkan på det teoretiska medelvattenslåndet förorsakad av landhöjningen och förändringar i oceanens vattenvolym är -2,5 ± 0,5 mm/år. Lähde: Ilmatieteen laitos ja merentutkimuslaitos. Källa: Meteorologiska institutet och havsforskningsinstitutet. cm Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 11
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.5 Sade, kosteus ja aurlnkolsuus 1990-92 Nederb6rd, fuktlghet och solsken Precipitation, humidity and hours of sunshine Sademäärä' Sadepäiviä ' Ilman suh- Auringonpais- Nederbörd', mm Nederbörddagar' ~ 1,0 mm teeliineil kosteus tetunti~n lukumäärä Luftens rela- Antal sol- Yhteensä Norma~1i2 Suurin päi- Lunta tiva tuk- skenstimma..a Totalt Normal vässä (rakeita) tighet' Största på Snö (hagel) % en dag ~ 0,1 mm 1990 723 25,4 121 69 80 1854 1991 597 23,0 103 45 81 1642 1992 672 43,5 114 69 79 1638 1992 I 53 41 17,0 10 11 83 70 II 42 32 8,8 11 14 87 72 111 56 35 9,0 10 10 85 26 IV 51 37 11,4 13 8 79 94 V 16 31 8,5 4 66 322 VI 17 41 12,6 4 60 350 VII 31 60 10,4 4 70 315 VIII 129 74 28,0 15 80 166 IX 52 73 8,8 13 85 83 X 116 71 43,5 11 8 81 74 XI 76 67 9,9 12 13 87 29 XII 33 59 8,2 7 5 85 37, Mitattu Kaisaniemessä. - Uppmätt i Kajsaniemi. 2Keskimäärin wosina 1961-90:620 mm. - I medeltal åren 1961-90:620 mm. 3Helsinki-Vantaan lentoasemalla. - Vid Helsingfors-Vanda tlygstation. Lähde: Ilmatieteen laitos. Källa: Meteorologiska institutet. Ilman leljuva pöly ja rikkidioksidi mlttausasemlttaln 1984-92 1.6 Svävande panlklar I luften och luftens svaveldloxld vld mätstatlonerna Suspended particles in the air and sulphur dioxide at monitoring stations 1984 1986 1988 1990 1991 1992 Vuosikeskiarvo - Arsmedeltal, ~g/m3 Ilman le~uva pöly' Svävan e partiklar i luften' Erottaja - Skillnaden 124 134 139 112 102 Kruununhaka - Kronohagen 71 75 83 73 61 Vallila - Val~rd 72 70 65 53 50 Kyläsaari - holmen 68 63 84.... Pakila - Baggböle 54 53 50 40 37 Kontula - Gårdsbacka 62 54 50 42 37 Ilman rikkidioksidi 2 Luftens svaveldioxid 2 Punawori - Rödbergen 26 19 8 6 Töölö - Tölö 22 30 15 16 Vallila - Vallgård 22 21 17 15 Pakila - Baggböle 19 13 13 9 Kontula - Gårdsbacka 25 10.. 59 49.. 9 5 '0, 1-40 ~ ~ukkaskoko. Valtion ohjearvo on enintään 60 ~g/m3. - 0, 1-40 ~m partikelstorlek. Statens riktvärde är ~ax 60 ~g/m. Ohjearvo 40 ~g/m3. - Riktvärde 40 ~g/m3. Lähde: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Källa: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAO). 12 Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.7 Erllden Helsingin merialueiden veden laadun kehittyminen 1974-92 kuvattuna veden laatu luokilla Utveckllngen av vattnets kvalltet pa vlssa havsområden I Helsingfors efter kvalltetsklass Development of water quality in the Helsinki sea area by water quality classification 1974-76 1981-83 1984-86 1990-92 Merialue Havsområde Läntiset lahtialueet Väatra vikområdsna Laajalahti - Bredviken V IV IV Lehtisaarenselkä - Lövöfjärden V IV 111 Seurasaarenselkä - Fölisöfjärden V 111 111 Lauttasaarenselkä - Drumsöfjärden IV IV 111 Kaskiset lahtialueet Mellerata vikområdena Vanhankaupunginselkä - Gammelstadsfjärden V V V Tullisaarenselkä - Turholmsfjärden V V IV Kruunuworenselkä - Kronbergsfjärden Katajanokan edusta - utanför Skatudden IV IV IV eteläosa - södra delen IV 111 111 Särkän salmi - Långörssundet 111 111 111 Itäiset lahti alueet Östra vikområdena Vartiokylänlahti - Botbyviken 111 111 111 eteläosa - södra delen IV 111 111 Slsäsaaristo Inre skärgården Westendinselkä - Westendfjärden 111 111 111 Melkinselkä - Melköfjärden 111 111 111 Kallahdenselkä - Kallviksfjärden 111 111 111 Villasaarenselkä - Ullholmsfjärden 111 111 II Ulkosaaristo YHre skärgård en Katajaluodon alue - Stora Enskärs område II II II Länsi-Tontun alue - Västertokan II II II IV 111 111 111 IV IV IV 111 111 111 111 111 II 111 111 II II Luokkaa vastaavan vesistön kuvaus lyhyesti: - Kort beskrivning av vattenklasserna: Erinomainen Utmärkt II Hyvä Gott 111 Tyydyttävä Nöjaktigt IV Välttävä Skralt V Huono Dåligt Vesialue on yleensä karu ja kirkasvetinen; soveltuu erittäin hyvin eri käyttömuotoihin. Vattenområdet är i allmänhet kargt med klart vatten; passar utmärkt tör olika ändamål. Vesialue on lähes luonnontilainen tai lievästi rehevöitynyt; soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin. Vattenomrädet är nästan i naturtillslånd eiler bara svagt gött; passar bra för olika ändamål. Vesialue on ihmisen toiminnan lievästi likaama tai luonnostaan huomattavan rehevä; soveltuu tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin. Vattenområdet är sval!t nedsmutsat av mänsklig verksamhet eiler märkbart frodigt av naturen; passar nöjaktigt för ohka ändamål. Vesialue on ihmisen toiminnan voimakkaasti likaama; soveltuu vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset. Vattenområdet är kraftigt nedsmutsat av mänsklig verksamhet; passar bara för sädana ändamål där kraven på vattnets renhet är låga. Vesialue on ihmisen toiminnan pilaama; soveltuu huonosti mihinkään käyttömuotoihin. Vattenområdet är förstört av människan; lämpar sig dåligt för något som helst ändamål. Lähde: Vesi- ja viemärilaitos. Källa: Vatten- och avloppsverket. Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 13
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.8 Jäteveden puhdistus 1980-92 Renlng av avloppsvatten Sewage treatment Puhdista- Pumppaa- Jätevesimäärä moja moja Avloppsvattenmängd Avlopps- Pumprenings- verk Kokonaisverk 1000 m 3 /d virtaama Total~de milj.m Ainevirtaama mereen Ämnesföring ut i havet Biologinen haprnkulutus (BHK7) Biologisk syrefqrbrukning (BS7) Fosfori Fosor Typpi Kväve kg/d 1980 8 58 98,4 270 1985 8 82 95,6 262 1990 5 95 97,7 268 1991 5 99 88,9 244 1992 4 103 96,4 264 6546 6851 4265 3162 3481 264 258 212 153 152 6850 7572 7810 8000 7889 1 Biolo~inen hapenkulutus seitsemässä worokaudessa ilmaisee happea kuluttavan orgaanisen aineksen määrän. - Den blologiska syreförbrukningen under sju dygn utrycker mängden av syreförbrukande organisk substans. Lähde: Vesi- ja viemärilaitoksen toimintakertomus. Källa: Vatten- och avloppsverkets verksamhetsberättelse. 1.9 Jäteveden puhdistus puhdlstamolttaln 1992 Renlng av avloppsvatten efter avloppsrenlngsverk Sewage treatment Puhdistamo - Avloppsreningsverk Kyläsaari Viikki Vuosaari Byholmen Vik Nordsjö Kokonaisvirtaama - Totalflöde, milj.m 3 45,0 33,0 15,4 Käsitelty vesimäärä Behandlad vattenmängd, milj. m 3 44,9 31,0 15,2 ~äteveden pitoisuudet Ämneshalter i avloppsvattnet Tuleva jätevesi - Inkommande avloppsvatten, mgll BHK7-857 160 160 200 Fosfori - Fosfor 4,8 5,0 6,8 Typpi - Kväve 33 37 44 Lähtevä jätevesi (mereen) Utgående avloppsvatten (ut i havet), mgll BHK7-857 7 23 13 Fosfori - Fosfor 0,4 0,8 0,7 Typpi - Kväve 26 33 35 Puhdistusteho - Reduction, % BHK7-857 96 85 94 Fosfori -Fosfor 93 83 90 Typpi - Kväve 21 11 20 Lauttasaari Drumsö 3,0 3,0 150 4,4 33 10 0,6 24 93 87 26 Lähde: Vesi- ja viemärilaitoksen toimintakertomus. Källa: Vatten- och avloppsverkets verksamhetsberättelse. 14 Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.10 Pääkaupunkiseudun kaatopaikoilla vastaanotettu Jäte lajelttaln 1989-92 Avfall mottaget på huvudstadsreglonens avstjälpnlngsplatser enllgt slag Waste received at Helsinki metropolitan area dumps by waste class 1989 Yhteensä - Totalt 638,0 Yleinen yhdyskuntajäte Allmänt samhällsavfall 408,8 Erityisyhdyskuntajäte Speciellt samhällsavfall 10,8 Liete - Slam 28,7 Rakennustoimintajäte - Byggnadsavfall 183,4 Muut jäte lajit - Ovriga avfallslag 6,3 Lähde: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Källa: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAO). 1 000 tonnia - ton 1990 607,3 399,6 5,1 22,7 176,0 3,9 1991 1992 508,1 435,5 397,3 364,1 7,4 6,8 21,8 16,2 79,2 46,7 2,4 1,7 1.11 VesiJohto- Ja viemäriverkosto 19~92 Vattenlednlngs- och avloppsnätet Water distribution and sewer system 1980 1985 Vesijohtoverkosto - Vattenledningsnätet 31.12., km 985 1 019 siitä rakennettu vuoden aikana därav byggt under året, km 16 9 Viemäriverkosto - Avloppsnätet 31.12., km 1 360 1 471 siitä rakennettu vuoden aikana därav byggt under året, km 32 18 Lähde: Vesi- ja viemärilaitos. Källa: Vatten- och avloppsverket. 1990 1052 10 1604 23 1991 1992 1060 1067 9 9 1629 1666 26 36 Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 15
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.12 Kadut Ja muut yleiset alueet 1980-89 Gator och Ovrlga aliminna områden Streets and other publie areas Yleiset alueet' - Allmänna områden' Kokonaispinta-ala siitä rakennettu Katujen kokonais- siitä rakennettu Total yta woden aikana pituus woden aikana däravanlagt under året Gator, total längd därav byggt under året ha 1980 1 132 21 983 27 1985 1244 20 1 101 19 1986 1 269 25 1 118 17 1987 1 288 19 1 144 26 1988 1305 17 1 162 18 1989 1 319 14 1 173 11 1 Rakennusviraston katuosaston kunnossa pitänlät kadut, tiet, sillat, aukiot ja torit. - Gator, vägar, broar, öppna platser och torg underhållna av byggnadskontorets gatuavdelning. Lähde: Rakennusvirasto. Källa: Byggnadskontoret. km 1.13 Puistot 1980-92 Parker Parks 1980 1985 1989 1990 1991 Hoidossa olevat puistot yhteensä 1 Omskötta parker totalt 1, ha 1000 1278 1437 1484 1570 siitä vuoden aikana uutta 2 därav nyanlagda under åref, ha 38 44 46 31 35 1992 1600 27 1 Rakennusviraston puisto-osaston hoidossa olevat. - Omskötta av byggnadskontorets parkavdelning. 2Tilaustyöt ml. - Inkl. beställningsarbeten. Lähde: Rakennusvirasto. Källa: Byggnadskontoret. 16 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Väestö - Befolkning 2. Väestö - Befolkning. PopulBtion / I.J ~ - (-"t.{ (,. Väestön määrä ja rakenne - Folkmängd och befolkningsstruktur Henkikirjoitettuun väestöön kuuluvat kaikki henkikirjaan merkityt henkilöt. Jokaisen henkilön on oltava väestö rekisterissä ja kotipaikkarekisterissä siinä kunnassa, jossa hänellä kulloinkin on vakinainen kotipaikka. Kotipaikkarekisteri tarkistetaan vuosittain henkikirjoituksessa, joka suoritetaan tammikuun 1. päivänä. Mikäli henkilöstä ei kahdessa perättäisessä henkikirjoituksessa saada tietoja, hänet poistetaan jälkimmäisen henkikirjoituksen yhteydessä kotipaikkarekisteristä ja henkikirjasta. Mantalsskrlven befolknlng ornfattar alla i mantalslängderna införda personer. Varje person böringå i befolkningsregistret och hemortsregistret inom den kommun där hon eiler han vid ifrågavarande tidpunkt är fast bosatt. Hemortsregistret kontrolleras årligen vid mantalsskrivningen, som äger rum den 1 januari. Om det under två på varandra följande mantalsskrivningar inte går att erhålla uppgifter om en person, avlägsnas han vid den andra mantalsskrivningen ur hemortsregistret och mantalslängden. Väestökirjalakia (141/69) muutettiin 1.1.1990 lukien, jolloin henkikirjoitusta koskevat säännökset kumottiin. Muutoksen johdosta lakiin lisättiin mm. uusi 8 a, jonka mukaan väestön keskusrekisterissä on oltava saatavilla tieto vuoden ensimmäisen päivän asukasluvusta. Tämä tieto korvaa aiemman henkikirjoitettua' väestöä koskevan tiedon. Vuodesta 1991 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki maaliskuun loppuun (vuonna 1990 toukokuun loppuun) mennessä väestön keskusrekisteriin saadut edellisen vuoden muutostiedot. (Suomen asukasluku 1.1.1990, Väestörekisterikeskus, Helsinki 1990). Helsinki siirtyi Ä'äJ:aentämällä ku.oj.ieet ja maasta...muytta.reet7 tähän käytäntöön jo vuoden 1985 tiedoista lähtien. Lagen om befolknlngsböcker (141/69) ändrades fr.o.m. 1.1.1990, varvid stadgandena om mantalsskrivning slopades. Tili lagen adderades bl.a. den nya 8 a, enligt vilken centrala befolkningsregistret bör ha årets första dags invånarantal tillgängligt. Denna uppgift ersätter den tidigare uppgiften om mantalsskriven befolkning. Fr.o.m. år 1991 tar man vid beräknandet av folkmängden under årets.;ta $ag i beaktande alla de uppgifter om I nin från föregående år som fram tili slutet av mars (år 1990 slutet av maj) inkommit tili centrala befolkningsregistret. (Finlands folkmängd 1.1.1990, Befolkningsregistercentralen, Helsingfors 1990). Helsingfors övergick tili denna praxis redan med uppgifterna för år 1985. Maassa asuva väestö käsittää kaikki vuoden lopussa (31.12.) Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt (myös ulkomaan kansalaiset) ja Suomen valtion palveluksessa ulkomailla olevat Suomen kansalaiset. Vuosina 1951-59 maassa asuvan väestön määrä laskettiin lisäämällä vuoden 1950 väestölaskennan väki- I landet bosatt befolknlng ornfattar alla personer som vid årets slut (31.12.) varit fast bosatta i Finland (även utländska medborgare) och utomlands bosatta finska medborgare som verkar i finska statens tjänst. Aren 1951-59 räknades den i landet bosatta befolkningen ut genom att folkmängden från Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 17
Väestö - Befolkning lukuun syntyneet ja maahan muuttaneet ja vähentämällä kuolleet ja maasta muuttaneet. Vuoden 1960 väestö laskennan väkiluku otettiin uudeksi maassa asuvan väestön pohjaluvuksi. Samoin vuoden 1970 väestölaskennan väkiluku. Vuodesta 1977 lähtien maassa asuva väestö on väestörekisterikeskuksen pitämässä väestön keskusrekisterissä ajankohtana 31.12. oleva väestö. Ett bostadshushåll utgörs av samtliga per soner som är fast bosatta i samma bostadslägenhet. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henki- ~t. PerheisIIn kuuluvat yhdessä asuvat avio- tai avo liitossa olevat henkilöt ja heidän naimattomat lapsensa, jompikumpi vanhemmista naimattomine lapsineen sekä lapsettomat aviotai avoparit. Perheen muodostavat vain yhdessä asuvat henkilöt, yksinäinen henkilö on perheisiin kuulumaton. Perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Jos yhdessä asuu useampia sukupolvia, muodostetaan perhe nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Kukin henkilö voi kuulua vain yhteen perheeseen. Perheen määrittely on muuttunut siten, että vuodesta 1990 lähtien tilasto sisältää myös avo parit ilman lapsia ja avoparit, joilla on vain ei-yhteisiä lapsia. Aikaisemmin perhetilastoon sisältyi avopareista vain sellaiset, joilla oli yhteisiä lapsia. Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista ja eri sukupuolta olevista puolisottomista aikuisista, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Väestön perherakennetta koskevat tilastotiedot perustuvat väestö- ja asuntolaskentojen lisäksi väestön keskusrekisterin tietoihin. folkräkningen år 1950 utökades med födda och tili landet inflyttade sarnt minskades med döda och från landet utflyttade. FOlkmängden från folkräkningen år 1960 togs som grund för de nya talen för den i landet bosatta befolkningen. Sammaledes förfors med folkmängden från folkräkningen år 1970. Från och med år 1977 är i landet bosatt befolkning den befolkning, som ingår i det av befolkningsregistercentralen upprätthållna centrala befolkningsregistret vid tidpunkten 31.12. Tili famlljer hånförs personer som bor samman i laglig1 eiler öppet äktenskap, sarnt dessas ogifta barn, någondera föräldern jämte ogifta barn, sarnt barnlösa gifta eiler ogifta par. Endast personer som bor tillsammans bildar en familj, en ensamstående person hör inte tili någon familj. En familj kan bestå av högst två på varandra följande generationer. Om flera generationer bor tillsammans bildas familjen utgående från den yngsta generationen. En och samma person kan tillhöra endast en familj. Definitionen av familjen har förändrats på det viset att familjestatistiken fr.o.m. år 1990 inbegriper också samboende ogifta par utan barn eiler med bara icke-gemensamma barn. Tidigare ingick i statistiken bara sådana samboende ogifta par som hade gemensamma barn. Som sambopar, dvs. sammanboende ogifta par, har man räknat två ogifta vuxna personer av skilda kön som varaktigt bor i samma bostad, om deras åldersskillnad är mindre än 16 år och de inte är syskon. Statistikuppgifterna rörande befolkningens familjestruktur baserar sig utom på folk- och bostadsräkningarna på uppgifter ur befolkningscentralregistret. 18 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosiki~a 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Väestö - Befolkning 2.1 vaest0 1 1.1.1875-1993 Befolknlng 1 Population Yhteensä Muutos 2 Miehiä Naisia Naisia 1 000 Totalt Förändring 2 Män Kvinnor miestä kohti Kvinnor per Luku % 1 000 män Antal 1875 23070 1 313 6,0 10236 12834 1254 1880 36346 13276 57,5 16403 19943 1 216 1885 41 579 5233 14,4 18746 22833 1 218 1890 56236 14657 35,3 25519 30717 1204 1895 64554 8318 14,8 28213 36341 1288 1900 79126 14572 22,6 35010 44116 1260 1905 93626 14500 18,3 41 198 52428 1273 1910 118 736 25 110 26,8 52179 66557 1 276 1915 153467 34731 29,3 69102 84365 1 221 1920 152200-1267 -0,8 64434 87766 1362 1925 162070 9870 6,5 67545 94525 1399 1930 205833 43763 27,0 87022 118 811 1365 1935 225482 19649 9,5 94146 131 336 1 395 1940 252484 27002 12,0 105777 146707 1 387 1945 276277 23793 9,4 113 710 162567 1430 1950 368519 92242 33,4 157080 211 439 1346 1955 403970 35451 9,6 174553 229417 1 314 1960 448315 44345 11,0 196689 251 626 1 279 1965 494796 7374 1,5 219975 274821 1 249 1970 523677-1 951-0,4 233373 290304 1 244 1975 502961-7244 -1,4 223252 279709 1253 1976 497269-5692 -1,1 220733 276536 1253-1977 492413-4856 -1,0 218639 273774 1 252 1978 488268-4145 -0,8 216806 271 462 1 252 1979 485403-2865 -0,6 215638 269765 1 251 1980 483675-1728 -0,4 215061 268614 1249 1981 482833-842 -0,2 214812 268021 1248 1982 482989 156 0,0 215038 267951 1246 1983 484124 1 135-0,2 215898 268226 1242 1984 484391 267 0,1 216341 268050 1239 1985 484 122-269 -0,1 216411 267711 1237 1986 485626 1504 0,3 217 323 268303 1235 1987 487428 1 802 0,4 218542 268886 1230 1988 489929 2501 0,5 219902 270027 1 228 1989 489982 53 0,0 220184 269798 1 225 1990 490691 709 0,1 221078 269613 1220 1991 492487 1 796 0,4 222625 269862 1 212 1992 497542 5055 1,0 225636 271 906 1205 1993 501 527 3985 0,8 228306 273221 1 197, Ulkomaalaiset (vuonna 1993 12732, m 7265 ja n 5 467) sisältyvät lukuihin vuodesta 1951 lähtien sekä wonna 1915, jolloin lukuihin sisältyy Venäjän alamaisia. - Utlänningar (år 1993 12732, 7265 m och 5 467 kv.) ingår i siffror- 9a fmn och med år 1951 samt år 1915, för vilket år ryska undersåtar ingår i siffrorna. Muutos 5 edellisen vuoden aikana woteen 1960, sen jälkeen muutos edellisen woden aikana. - Förändring under de 5 föregående åren t.o.m. år 1960, därefter förändring under det föregående året. Lähde: Henkikirjat wosina 1875-1989 ja väestörekisterikeskus wodesta 1990 lähtien. Källa: Mantalslängderna åren 1875-1989 och befolkningsregistercentralen fr.o.m. år 1990. Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1~93 Helsingfors stads statistiska årsbok 19
Väestö - Befolkning 2.2 vaestö lan Ja sukupuolen mukaan 1.1.1980-93 Befolknlng efter Alder och kön Population by age and sex Yhteensä Totalt Ikä - Alder 0-6 7-15 16-17 18-29 30-44 45-64 65-74 75- Koko väestö - Hela befolkningen 1980 483675 35924 47794 11 695 97978 116 230 106477 43791 23782 1985 483364 36120 40436 11 193 96289 123889 106678 39883 28876 1986 485263 36133 40169 10207 97010 125729 106028 39794 30193 1987 488604 36251 40292 9329 98318 126459 107648 39415 30892 1988 491 148 36463 40437 8901 98951 128587 107424 38739 31646 1989 491 777 36692 40769 8570 98986 128194 108208 38305 32053 1990 490872 36716 41422 8153 97514 127357 109 160 38129 32421 1991 492499 36938 41641 8440 96536 126258 112012 38117 32557 1992 497526 38007 41 776 9 171 95862 125725 115992 38328 32665 1993 501 518 39276 42027 9393 94358 125470 119 721 38475 32798 % 1980 100 7,4 9,9 2,4 20,3 24,0 22,0 9,1 4,9 1985 100 7,5 8,4 2,3 19,9 25,6 22,1 8,3 6,0 1986 100 7,4 8,3 2,1 20,0 25,9 21,8 8,2 6,2 1987 100 7,4 8,2 1,9 20,1 25,9 22,0 8,1 6,3 1988 100 7,4 8,2 1,8 20,1 26,2 21,9 7,9 6,4 1989 100 7,5 8,3 1,7 20,1 26,1 22,0 7,8 6,5 1990 100 7,5 8,4 1,7 19,9 25,9 22,2 7,8 6,6 1991 100 7,5 8,5 1,7 19,6 25,6 22,7 7,7 6,6 1992 100 7,6 8,4 1,8 19,3 25,3 23,3 7,7 6,6 1993 100 7,8 8,4 1,9 18,8 25,0 23,9 7,7 6,5 Miehet - Män 1980 215 061 18432 24252 5870 45538 55574 45653 14287 5451 1985 216013 18498 20586 5664 45648 58701 47066 13052 6798 1986 217 239 18506 20426 5144 45953 59728 47145 13 181 7156 1987 219 147 18579 20492 4668 46453 60238 48172 13078 7467 1988 220593 18539 20695 4418 46548 61433 48431 12881 7648 1989 221 322 18660 20767 4319 46559 61320 49070 12861 7766 1990 221 139 18701 21 117 4172 45873 60809 49659 12928 7880 1991 222646 18869 21305 4156 45695 60426 51 165 13154 7876 1992 225635 19481 21 284 4592 45399 60409 53098 13402 7970 1993 228307 20 114 21 419 4853 44857 60516 54837 13773 7938 Naiset - Kvinnor 1980 268614 17 492 23542 5825 52440 60656 60824 29504 18331 1985 267351 17 622 19850 5529 50641 65188 59612 26831 22078 1986 268024 17627 19743 5063 51057 66001 58883 26613 23037 1987 269457 17 672 19800 4661 51865 66221 59476 26337 23425 1988 270555 17 924 19742 4483 52403 67154 58993 25858 23998 1989 270455 18032 20002 4251 52427 66874 59138 25444 24287 1990 269733 18015 20305 3981 51 641 66548 59501 25201 24541 1991 269853 18069 20336 4284 50841 65832 60847 24963 24681 1992 271 891 18526 20492 4579 50463 65316 62894 24926 24695 1993 273 211 19 162 20608 4540 49501 64954 64884 24702 24860 Lähde: Henkikirjat vuonna 1980 ja Helsingin väestötietojärjestelmä vuodesta 1985 lähtien. Källa: Mantalslängderna år 1980 och Helsingfors befolkningsdatasystem fr.o.m. år 1985. 20 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Väestö - Befolkning 2.3 Väestö palvelujen kannalta merkittävien Ikäryhmien mukaan (1.1.) Befolknlng efter servlcespeclflcerad Aldersgrupp Population by service-specified age group Kunnallinen palvelu Ikä 1970 1980 1985 1990 1993 Kommunal service Alder Päivähoito - Dagvård 0-6 51797 35924 36120 36716 39276 0 6234 5728 5576 6076 6649 1-2 15610 10623 11 104 10826 12070 3-5 22786 15327 14688 14771 15871 Esikoulu - Förskola 6 7167 4246 4752 5043 4686 Peruskoulu - Grundskola 7-15 58521 47794 40436 41422 42027 7 6840 4418 4700 4947 4814 7-8 13342 8980 ~495 9658 958? 9-12 25775 20984 17 375 18095 18864 13-15 19404 17 830 13566 13669 13581 Lukio, keskiaste 16-18 21262 17489 17179 12643 13957 Gymnasium, mellannivå 16 6600 5908 5381 3926 4684 Nuoriso - Ungdomar 7-18 79783 65283 57615 54065 55 984 Työikäiset - Personer i 15-74 403853 382199 382715 384748 391908 arbetsför ålder 16-64 362285 332380 338049 342184 348942 15-64 368591 338408 342832 346619 34445t Varhaiseläkeikäiset 55-64 59091 50113 50552 48775 48732 Förtidspensionärer Eläkeikäiset 65-51071 67573 68759 70550 71 273 Personer i pensionsåldern 75-15809 23782 28876 32421 32798 85-2143 3858 5001 6125 7264 Koko väestö Hela befolkning 523677 483675 483364 490872 501518 Lähde: Henkikirjat vuosina 1970 ja 1980 sekä Helsingin väestötietojärjestelmä vuodesta 1985 lähtien. Källa: Mantalslängderna åren 1970 och 1980 samt Helsingfors befolkningsdatasystem fr.o.m. år 1985. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 21
Väestö - Befolkning Vlestö 1.1.1970-93 Ja vlestöennuste 1.1.2000 purelttlln Ja osa-alueittain 2.4 Befolknlng och folkmlngdsprognos efter dlstrlkt och delområde Population and population projection by district and City sub-district 1970 1980 1990 1992 1993 *2000 Koko kaupunki - Hela ataden 523677 483675 490872 497526 501518 511 199 % 100 100 100 100 100 100 1. Eteläinen auurpiiri - Södra atordistriktet 130620 101 189 90307 88902 88757 88901 % 24,9 20,9 18,4 17,9 17,7 17,4 101 Vironniemen peruspiiri Estnäs distrikt 16214 12 141 12424 11 780 11 626 10774 010 Kruununhaka - Kronohagen 11 000 8017 6954 6831 6757 6354 020 Kluuvi - Gloet 1 292 722 421 387 415 337 080 Katajanokka - Skatudden 3922 3402 5049 4562 4454 4083 102 Ullanlinnan peruspiiri - Ulrikasborgs distrikt 35317 26436 22308 22029 21928 20088 030 Kaartinkaupunki - Gardesstaden 2 131 1 310 924 882 885 846 050 Punawori - Rödbergen 12314 9274 7856 7795 7834 6872 060 Eira 1 775 1332 1085 1 021 1 018 969 070 Ullanlinna - Ulrikasborg 15644 11883 10212 10184 10145 9445 090 KaiV~UiSto - Brunnsparken 665 587 498 450 448 437 204 Mun isaari - Munkholmen 1 421 1 041 865 823 747 730 520 Suomenlinna - sveaborp, 1 357 1002 858 871 851 786 531 Länsisaaret - Västra ho marna 10 7 10 3 3 103 Kampinmalmin ~eruspiiri - Kampmalmens distrikt 35996 25290 22508 22597 22917 27527 040 KamtPi - ampen 16758 11002 10303 10375 10409 9374 130 Etu- öölö - Främre Tölö 18756 14137 12 109 12 132 12211 11 284 201 Ruoholahti - Gräsviken 366 75 48 39 224 6823 202 lapinlahti - lappviken 106 73 48 51 73 45 203 Jätkäsaari - Busholmen 10 3 104 Taka-Töölön perus~i - Bortre Tölö distrikt 21641 16620 14090 13837 13681 12500 140 Taka-Töölö - rtre Tölö 21 641 16620 14090 13837 13681 12500 105 Lauttasaaren perus&iiri - Orumsö distrikt 21 452 20702 18977 18659 18605 18013 310 lauttasaari rumsö 21452 20702 18977 18659 18605 18013 2. Läntinen auurpiiri - Väatra stordistriktet 89127 87010 89480 91812 92179 93259 % 17,0 18,0 18,2 18,5 18,4 18,2 201 Re30lan ceruspiiri - Grejus distrikt 14 117 10696 9533 10366 10872 14355 15 Mei ahti - Mejlans 7575 5668 4811 4696 4668 6738 160 Ruskeasuo - Brunakärr 3606 2830 2904 3868 4386 6122 180 laakso - Oal 2936 2198 1 818 1802 1 818 1494 202 Munkkiniemen peruspiiri - Munksnäs distrikt 22536 18097 15637 15765 15934 16490 301 Vanha Munkkimemi - Gamla Munksnäs 11 294 9170 7675 8005 7976 7539 302 Kuusisaari - Granö 299 324 432 457 449 711 303 Lehtisaari - Lövö 1 309 1 169 1097 1060 1026 873 304 Munkkiwori - Munkshöjden 7872 5786 5011 4886 5148 5725 305 Niemenmäki - Näshöjden 1762 1648 1422 1357 1335 1642 203 Haagan ~eruspiiri - Ha9a distrikt 28658 26929 26401 27005 26812 24618 291 Ete ä-haaga - Sö ra Haga 16350 13012 11 174 12185 12 117 11 584 292 Kivihaka - Stenh~en 1 215 1090 985 960 960 895 293 Pohjois-Haaga - orra Haga 10752 10947 9275 8960 8900 7707 294 Lassila - Lassas 341 1880 4967 4900 4835 4432 204 Pitäjänmäen peruspiiri - Sockenbacka distrikt 12845 12848 12571 12265 12037 11 545 320 Konala - Kånala 5041 4888 5068 4872 4872 4490 461 P~amäki - Smedjebacka 3075 2339 1 915 1848 1799 1633 462 T i 26 9 7 8 8 283 463 Reimarla - Reimars 3336 4711 4767 4750 4623 4467 464 Marttila - Martas 534 385 367 348 336 286 465 Pitäjänmäen teollalue - Sockenbacka 833 516 447 439 399 386 ind.omr. 205 Kaarelan perus~iri' - Kårböle distrikt' 10971 18440 25338 26411 26524 26252 331 Kannelmä' - Gamlas 7722 14163 13219 13305 13261 12918 332 Maununneva - M~nuskärr 1699 1475 1844 1889 1923 1859 333 Malminkartano - alm~ård 173 1806 7797 8395 8453 8405 334 Hakuninmaa - Håkans ker 1377 996 2478 2822 2887 3070 22 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok
Väestö - Befolkning jatko - forts. 1970 1980 1990 1992 1993 *2000 3. Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 97611 77 865 73129 72030 70471 67001 olo 18,6 16,1 14,9 14,5 14,1 13,1 301 Kallion peruspiiri - Berghälls distrikt 36687 27818 24700 24422 23989 22343 100 Sörnäinen - Sömäs 111 Siltasaari - 8roholmen 4547 4398 4669 2945 5281 2371 5359 2349 5204 2308 5399 2216 112 linjat - linjerna 113 Toikkelinmäki - Torkelsbacken 15902 11 840 11563 8641 9726 7322 9509 7205 9329 7148 8667 6061 302 Alppiharjun pxruspiiri - AshOjdens distrikt 20886 14731 12452 12 115 11803 10649 121 Harju - s 13024 9166 7880 7620 7409 6641 122 Alppila - Alphyddan 7862 5565 4572 4495 4394 4009 303 Vallilan peruspiiri - Vallgårds distrikt 17127 12343 10010 9940 9792 9567 210 Hermanni - Hermanstad 4470 3272 2632 2557 2602 3245 220 Vallila - Vallgård 12657 9071 7378 7383 7190 6323 304 Pasilan peruspiiri - 80le distrikt 171 Länsi-Pasila - Västra 8öle 1 787 5149 181 9669 5434 9355 5309 9174 5197 8928 4875 172 Poh~ois-Pasila - Norra 8öle 5 1 1 173 ltä- asila - Östra 80le 4852 4075 3889 3823 3902 174 Keski-Pasila - Mellersta 80le 111 160 156 154 150 305 Vanhankaupungin peruspiiri - Gammelstadens 21 124 17824 16298 16198 15713 15514 distrikt 230 Toukola - Majstad 2637 1945 1665 1648 1562 2117 240 Kumpula - Gumtäkt 3185 2276 2834 3300 3275 3073 250 KäP~lä - Kottb 11 318 8473 7577 7346 7225 6972 260 Kos ela - Fors h y 3489 4781 3814 3504 3241 3012 270 Vanhakaupunki - Gammelstaden 495 349 408 400 410 340 4. Pohjoinen suurpiiri Norra stordistriktet 37343 237873 40397 40153 39895 39550 % 7,1 7,8 8,2 8,1 8,0 7,7 401 Maunulan perus~iiri - Månsas distrikt 13976 12098 9860 9504 9199 8136 281 Pirkkola - ritas 737 582 509 506 530 422 282 Maunula - Mänsas 12 100 10567 8463 8 131 7794 6746 283 Metsälä - Krämertskog 1 139 931 883 860 867 961 286 Maunulanpuisto - Mänsasparken 18 5 7 5 7 402 Länsi-Pakilan ~erus~iri - Västra Baggböle distrikt 5826 6025 6402 6466 6383 5962 341 Länsi-Pa Ia - ästra Baggböle 5826 6025 6402 6466 6383 5962 403 Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt 4080 3812 7088 7290 7535 8129 351 Palo heinä - Svedängen 3171 3 171 4792 4967 5015 5177 352 Torppar~nmäki - Torp~rbacken 854 618 2280 2312 2508 2943 354 Haltiala - Tomtbacka 55 23 16 11 12 9 404 Oulunkylän peruspiiri - Aggelby distrikt 10697 13092 13573 13502 13414 14 140 284 Patola - Dammen 8363 10464 10492 10342 10302 9262 285 Veräjämäki - Grindbacka 2334 2628 3081 3160 3 112 4878 405 Itä-Pakilan ~erusp.iiri - Östra 8aggböle distrikt 2764 2846 3474 3391 3364 3183 342 Itä-Pa ila - <Jstra Baggböle 2703 2799 3238 3157 3133 2967 353 Tuomarinkartano - Domargård 61 47 236 234 231 216 5. Koillinen suurpiiri Nordöstra stordistriktet 42553 54733 76977 78998 80158 82654 % 8,1 11,3 15,7 15,9 16,0 16,2 501 Latokartanon ~erusp'iiri - Ladugårdens distrikt 8891 11 932 12449 11 879 11 809 13016 361 Viikin mä i - Vlksbacka 425 266 362 331 330 1 511 362 Latokartano - Ladugården 221 327 229 212 255 672 383 Pihlajamäki - Rönn acka 8245 11 339 11 858 11336 11 224 10833 502 Pukinmäen peruspiiri - 80cksbacka distrikt 2351 4908 8061 8981 9508 8729 370 Pukinmäki - Bocksbacka 2351 4908 8061 8981 9508 8729 503 Malmin peruspiiri - Malms distrikt 17033 15090 22547 23261 23767 25980 381 Vlä-Malmi - Övre Malm 3192 2395 5211 5394 5888 6011 382 Ala-Malmi - Nedre Malm 3291 2690 5358 5150 5080 4825 384 Tattariharju - Tattaråsen 16 19 17 23 22 33 385 Malmin lentokenttä - Malms flygfält 692 503 888 960 936 1 852 391 Tapaninvainio - Staffansslätten 5607 5769 6880 7144 7216 7895 392 Tapanila - Mosabacka 4235 3714 4193 4590 4625 5365 504 Suutarilan peruspiiri - Skomakarböle distrikt 1 148 3578 11 041 11756 11659 11 834 401 Siltamäki - 8robacka 1 148 3578 7451 7209 7046 6998 403 Töyrynummi - Lidamalmen 3590 4547 4613 4836 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska ärsbok 23
Väestö - Befolkning jatk.. - forts. 1970 1980 1990 1992 1993 *2000 505 Puistolan peruspiiri - Parkstads distrikt 6837 11 441 16335 16843 17218 17 327 402 Tapulikaupunki - Stapelstaden 2012 6423 8106 8298 8557 8477 411 PUlstola - Parkstad 3343 3615 5941 6223 6289 6398 412 Heikinlaakso - Henriksdal 1263 1 267 2181 2224 2282 2367 413 Tattarisuo - Tattarmossen 219 136 107 98 90 85 506 Jakomäen peruspiiri - Jakobacka distrikt 6293 7784 6544 6278 6197 5768 414 Jakomäki - Jakobacka 6293 7784 6544 6278 6197 5768 6. Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet 40417 40561 37065 38324 38663 42633 % 7,7 8,4 7,6 7,7 7,7 8,3 601 KulosaarenkferusPiiri - BrändO distrikt 5350 4175 3699 3589 3592 3327 190 Musti amaa-korkeasaari - Blåbärslandet- HOgholmen 82 38 37 38 34 35 420 Kulosaari - Brändö 5268 4137 3662 3551 3558 3291 602 Herttoniemen peruspiiri - Hertonäs distrikt 26497 21 106 18483 19 194 19186 22367 431 länsi-herttoniemi - Västra Hertonäs 13881 10702 8744 8775 8528 8004 432 Roihuwori - Kasberr.et 10499 8002 6825 7567 7790 6860 433 Herttoniemen teoll.a ue - Hertonäs ind.omr. 194 119 732 684 697 624 434 Herttoniemen satama - Hertonäs hamn 62 54 35 94 90 5049. 440 Tammisalo - Tammelund 1 861 2229 2147 2074 2081 1830 603 laajasalon peruspiiri - Degerö distrikt 8570 15280 14883 15541 15885 16938 480 Vartiosaari - Vårdö 41 16 9 8 13 8 491 Yliskylä - Uppby 5688 12825 11 775 13358 11 169 11 330 492 Jollas 982 860 1440 1 724 2 110 2925 493 Tullisaari - Turholm 15 12 5 7 5 8 494 Tahvonlahti - Stansvik 267 164 151 221 240 194 495 Hevossalmi - Hästnässund 466 432 767 1509 1662 1743 500 Villinki - Villinge 11 5 6 5 5 4 510 Santahamina - Sandhamn 985 895 730 652 628 678 532 Itäsaaret - Östra holmarna 115 71 57 53 49 7. Itäinen suurpiiri - ÖStra stordistriktet 69376 72982 75478 78012 80050 89789 % 13,2 15,1 15,4 15,7 16,0 17,6 701 Vartiokylän peruspiiri - Botby distrikt 19726 19235 19793 19362 19269 18222 451 Vartiohat - Botbyåsen 4975 4316 5829 5767 5760 5667 452 Puoti la - otb~ gård 7247 5665 4655 4543 4502 3730 453 Puotinharju - otbyhöjden 6155 4650 3925 3823 3790 3236 455 Maianiemi - Marudd 1317 4542 5338 5196 5188 5555 456 Roi upellon teoll.alue - Kasåkers ind.omr. 32 62 46 33 29 34 702 Ml.llypuron perus~iri - Kvarnbäckens distrikt 12201 11 733 10108 9684 9401 9081 4 4 Myllypuro - varnbäcken 12201 11 733 10108 9684 9401 9081 703 Mellunkylän peruspiiri - Mellungsby distrikt 22639 27940 31764 33067 33321. 37206 471 Kontula - Gårdsbacka 19362 18398 18 118 17632 17 373 16152 472 Vesala - Ärvings 1307 3707 7195 8222 8241 8337 473 Mellunmäki - Mellungsbacka 1970 5835 6448 7212 7705 7804 474 Kivikko - Stensböle 3 1 2 4913 704 Vuosaaren eeruspiiri - Nordsjö distrikt 14810 14074 13813 15899 18059 25281 541 Keski- uosaari - Mellersta Nordsjö 13882 13425 13 199 13 119 12761 542 NordsjOn kartano - Nordsjö gård 31 246 20 18 235 543 Uutela-Niini~aari - Nybondas-~astö 30 27 27 23 25 544 Meri-R~stila - H,vs-Rastböle 131 115 2592 4047 4834 545 Kallahti - Kallvik 61 852 7426 Muut - Övriga 16627 11440 8039 9295 11345 7411 % 3,2 2,4 1,6 1,9 2,3 1,4 Kantakaupunki - Innerstaden 220978 169086 154029 152677 151529 152280 Esikaufungit - Ytterstaden 286069 303146 328804 335554 338644 351508 1 Helsingin aluejakoa on muutettu (Khs 26.11.1990) siten, että Haltiala ja Niskala yhdistettiin Haltialaksi sekä Vuosaaressa Meri-Rastila jaettiin Meri-Rastilaan ja Kallahteen, jälkimmäiseen liitettiin myös eteläisin osa Keski-Vuosaarta. Näiden lisäksi Etelä-Kaarelan peruspiirin nimi muutettiin Kaarelaksi. - Helsingfors områdesindelning ändrades den 26.11.1990 av stadsstyrelsen så, att Tomtbacka och Nackböle sammans,ors tili Tomtbacka och att Havs-Rastböle i Nordsjö delades upp i Havs-RastbOle och Kallvik. Tili Kallvik anslots ocks den sydligaste delen av Mellersta Nord- ~jö. Södra Kårböle distrikt bytte namn tili Kårböle. Usäksi 18 henkilöä, joiden osa-alue on tuntematon. - Dessutom 18 personer, vars delområde är okänt. Lähde: Henkikirjat wosina 1970-80 ja Helsingin väestotietojärjestelmä wodesta 1990 lähtien. Kiila: Mantalslängderna åren 1970-80 och Helsingfors befolkningsdatasystem fr.o.m. år 1990. 24 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok