kansi Luku 9 Järvien ja jokien maa
Sisällysluettelo Veden kierto Suomen sisävedet (tiivistelmä) Vesistö (kuva 44B) Suomen vesistöt (kuva 44A) Suurimmat joet Suurjärvet Vesistöjen tila Suurimmat kuormittajat Veden kulutus Suomessa Pohjavesi (tiivistelmä) Pohjaveden synty Rehevöitymisen kierre Valokuvia sisävesistä Keskeiset käsitteet Ennakkokäsityksiä Kotitalouksien vedenkäyttö Miksi järven vesi pilaantuu? Osaatko? Oppikirjan tehtävät Avainnimistö Nimeä vesistöt Avainnimistö kartalla Linkit ja videot Kuvat
Ennakkokäsityksiä 1. Mikä on järvi? 2. Miksi Suomessa on paljon järviä? 3. Millaisia järviä Suomessa on?
Miten vesi kiertää?
Suomen sisävedet Suomessa on lähes 190 000 yli 500 m²:n kokoista järveä. Järvet, joet ja niiden valuma-alueet muodostavat vesistöjä. Vedenjakajat rajaavat vesistöjä. Suomen runsasjärvisyyden syitä ovat kostea ja viileä ilmasto, painanteet ja murroslaaksot sekä vettä läpäisemätön maa- tai kallioperä. Suomen järvet ovat matalia ja vähävetisiä sekä herkästi rehevöityviä. Maaperän läpi suodattunut pohjavesi on hyvää talousvettä.
Tehtävä 1 Lappajärvi Etsi seuraavasta linkistä tietoja: Miten Lappajärvi on saanut alkunsa? Koska Lappajärven arvellaan syntyneen? Mitä tapahtuisi tänä päivänä, jos tapahtuisi vastaava ilmiö?
Lappajärvi Miten Lappajärvi on saanut alkunsa? Meteoriitin iskusta Koska Lappajärven arvellaan syntyneen? 73 miljoonaa vuotta sitten Mitä tapahtuisi tänä päivänä, jos tapahtuisi vastaava ilmiö? Suuri osa Etelä-Suomen ihmisistä kuolisi.
Vesistö Kuva 44B Vesistö tarkoittaa järvien ja jokien muodostamaa vesialuetta, jolla on yhteinen laskujoki.
Suomen vedenjakajat ja vesistöt Kuva 44A Oulujoen vesistö Kymijoen vesistö
Nimeä vesistöt Vedenjakajat 1 ja 2, järvet 3 9 ja joet 10 16. 2 10 3 9 8 11 12 2 13 1 4 5 1 14 7 15 6 16
Kilpisjärven vedenjakaja-alue Skandien vuoristo jakaa vedet pienellä alueella Käsivarressa. Tämän puron vesi virtaa Lätäsenon kautta Muonionjokeen, Tornionjokeen ja Perämereen.
Kitkajoki virtaa murroslaaksossa Kuusamo, Juuma
Tornionjoki on rajajoki Ylitornio, Aavasaksa
Asutus levinnyt rannikolta sisämaahan Suomen muinainen asutus levisi rannikolta vesistöjä pitkin sisämaahan. Vesistöjä pitkin oli helppo kuljettaa tavaroita ja talot rakennettiin veden äärelle. Myös myöhempi teollisuus keskittyi vesistöjen viereen. Pellot raivattiin vesistöjen viereen Kalastus oli tärkeä ravinnon lähde Myllyt ja sahat saivat energiaa Puita uitettiin vesistöjä pitkin Järvillä ja joilla on edelleen tärkeä merkitys mm. virkistysalueina ja talousvedenlähteenä.
Suurimmat joet Virtaama m³/s Pituus km Vuoksi 596 156 Kemijoki 553 483 Tornionjoki 380 180 Kymijoki 332 180 Oulujoki 259 107 Pielisjoki 240 67 Kokemäenjoki 231 120 Muonionjoki 184 230 Iijoki 174 330 Tenojoki 157 344 Paatsjoki 153 143 Ounasjoki 148 298
Suurjärvet Järvi Pinta-ala km² Rantaviivan pituus km Suur-Saimaa 1 377 14 850 Iso-Kalla 513 2 826 Inari 1 040 2 776 Päijänne 1 081 2 248 Puulavesi 325 1 603 Iso-Pielinen 894 1 372 Keitele 494 1 274 Iso-Längelmävesi 178 1 264
Kemijoki, Isohaaran voimala Kemi
Kalatie Kemijoki, Isohaaran voimalaitos
Vantaanjoen Pitkäkoski tärkeä ulkoilu- ja virkistyskalastusalue Pitkäkoski sijaitsee Vantaan ja Helsingin rajalla. Kosken rannat ovat luonnonsuojelualuetta.
Porvoonjoen venepaikkoja
Tammerkoski Koski on tilapäisesti tyhjä padon korjaustöiden vuoksi.
Aurajoen alajuoksua
Saimaan kanava Saimaan kanava yhdistää Saimaan Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen.
Sisävesiristeilijöitä Savonlinna
Ranta-asutus Ranta-asukkaita koskevat tarkat jätevesisäädökset.
Matonpesupaikan jätevedet johdetaan viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle Liperi
Vesistöjen tila
Suurimmat kuormittajat Millä keinoilla kuormitusta mielestäsi voitaisiin vähentää?
Rehevöitymisen kierre ravinteita lisää kasveja ja leviä lisää kuluttajia lisää ravinteita lisää hajottajia kalakuolemia, fosforia pohjasta happikato hapen kulutus kasvaa Miksi rehevöitymisen kierrettä on vaikea katkaista?
Miksi järven vesi pilaantuu? (KB Sisävedet, kuva 102) Mitä asioita kuvassa voisi korjata? Mitkä asiat kuvassa sujuvat hyvin?
Rehevä järvi Rehevän järven kasvillisuus on runsasta. Tämä pieni järvi on kasvamassa umpeen. Karjalohja, Koijärvi.
Karu järvi Karun järven vesi on kirkasta, pohja hiekkaa, soraa tai kiviä. Eläin- ja kasvilajeja ja yksilöitä on vähemmän kuin rehevässä järvessä. Karjalohja, Seljänala.
Vedenpuhdistamo Kuva: Helsingin vesi
Veden kulutus Suomessa Juomavesi 2 litraa/vrk/henkilö. Talousvesi 155 litraa/vrk/henkilö. Piilovesi 4 543 litraa/vrk/henkilö! Piilovedellä tarkoitetaan tuotteen kasvatuksen ja tuotannon aikana kulutettua vettä.
Kotitalouksien vedenkäyttö 1. Pitäisikö vedenkulutusta mielestäsi pyrkiä alentamaan? Miksi? 2. Miten sinä voisit vähentää vedenkulutustasi?
Keskeisiä käsitteitä Järvi on sellainen vesialue, jonka koko on vähintään 500 m². Vedenjakaja on ympäristöään korkeammalla oleva alue, joka jakaa vedet kulkemaan eri suuntiin. Suomen päävedenjakajat ovat Maanselkä ja Suomenselkä. Valuma-alue, sadealue on alue, josta vedet kertyvät vesistöön tai mereen. Esim. Kokemäenjoen tai Itämeren valuma-alue. Vesistö on järvien ja jokien muodostama vesialue, jolla on yhteinen laskujoki. Esim. Oulujoen vesistö. Rehevöityminen tarkoittaa ravinteiden, etenkin typen ja fosforin lisääntymistä vedessä. Ilmenee mm. vesikasvien runsastumisena. Pohjavesi on maaperässä ja kallioperän halkeamissa olevaa vettä, joka täyttää maan huokoset. Sillä on selvä ylä- ja alapinta, se virtaa hitaasti järviin ja mereen.
Pohjavesi Pohjavesi on maan pinnan alaista vettä. Se on laadultaan parempaa kuin pintavesi, koska vesi suodattuu maakerrosten läpi valuessaan. Pohjavesi on paremmin suojassa kuin pintavesi, mutta pohjavettä uhkaavat monet tekijät: teiden suolaus, huoltoasemat, kaatopaikat, puunkyllästämöt, hiekan- ja soranotto, jätevedet ja ravinnepitoiset vedet. Liikennemerkki kertoo pohjavesialueesta.
Pohjaveden synty
Avainnimistö Vedenjakajat: 1. Suomenselkä 2. Maanselkä Järviä: 3. Inarijärvi 4. Oulujärvi 5. Pielinen 6. Saimaa 7. Päijänne 8. Lokka 9. Porttipahta Jokia: 10.Tenojoki 11. Tornionjoki 12. Kemijoki 13. Oulujoki 14. Kokemäenjoki 15. Kymijoki 16. Vuoksi
Oppikirjan tehtävät 1. Tarkastele sivun 43 maisemaa Kyrönjoelta. Kuvaa alueen a) pinnanmuotoja, b) asutuksen sijaintia, c) maanteiden sijaintia, d) peltojen ja metsien osuutta maisemassa. 2. Mistä johtuu, että maassamme on paljon järviä? 3. Mihin vedet virtaavat a) Maanselältä, b) Suomenselältä? 4. a) Mitkä ovat kolme Suomen laajinta vesistöä? b) Mistä osista vesistö muodostuu? 5. Luettele, mitkä seikat aiheuttavat sisävesiemme pilaantumista. 6. Miksi pohjavesi on hyvin puhdasta vettä? 7. a) Missä kotiseudullasi on juomavettä tuottava vedenpuhdistuslaitos? b) Käytetäänkö kotonasi pinta- vai pohjavettä?
Linkit ja videot Suomen ympäristökeskus, Rehevöityminen http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=12463&lan=fi Suomen ympäristökeskus, Happikato http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1831&lan=fi Suomen ympäristökeskus, Vesien tila http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=809 Suomen ympäristökeskus, Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito (Ympäristöopas 2010) http://www.environment.fi/download.asp?contentid=116125&lan=fi Järvien tila vuonna 1999 (video, kesto 7:24 min.) http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=&a=9178 Yle, OpettajaTV, Kestävä kehitys: Suomen vesistöjen suojelu http://opettajatv.yle.fi/artikkeli?id=632 Yle, OpettajaTV, Jätevedenpuhdistus http://opettajatv.yle.fi/artikkeli?id=2230 Kalatalouden keskusliitto http://www.ahven.net/ Järviwiki http://www.jarviwiki.fi/wiki/etusivu
Kuvat