RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Kivitaipale, Narkaus, Välijoki, Haukitaipale, Siikakämä, Saarikämä, Särkikämä Rauno Kuha MTT Rovaniemi
Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT, Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Keijo Siitonen ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi Kannen kuva Päivi Saarijärvi 2
TERVEHDYSSANAT Pitelet nyt käsissäsi kehittämisohjelmaa joka on laadittu tavalla jota ei tiettävästi Suomessa ole aikaisemmin toteutettu. Tämän kehittämisohjelman tekemisessä on huomioitu kaikki ne osatekijät jotka ovat vaikuttamassa tämän kehittämisohjelman kohdealueen tulevaisuuteen. Toimenpiteiden analysoinnissa on käytetty sekä tutkimuksen, että neuvonnan asiantuntijuutta. Tämän kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta kunnassa, yrityksissä, yhdistyksissä ja yksittäisissä ihmisissä uskoa tulevaisuuteen ja halua tehdä yhdessä töitä oman ympäristön kehittämisen hyväksi. Viimekädessä meidän asuinympäristön kehittyminen on kiinni itsestämme. Tämä kehittämisohjelma kertoo meille sen mitä meidän tulisi tehdä jotta kehittyminen olisi mahdollista. Kehittämisohjelman valmistuminen on ensimmäinen askel sen kohdealueen toimenpiteissä. Seuraavaksi ryhdymme yhdessä laatimaan työkirjaa siitä miten tämän ohjelman toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Ole hyvä ja tutustu sisältöön. Rovaniemellä marraskuussa 2012 Rauno Kuha 3
Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ... 5 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE... 6 3. ALUEEN KUVAUS... 7 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 9 5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET... 11 5.1. Asuminen... 14 5.2. Yrittäjyys/toimeentulo... 14 5.3. Palvelut... 15 5.4. Yhteisöllisyys... 15 5.5. Lähidemokratia... 16 5.6. Infrastruktuuri... 16 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 16 6.1. Elinkeinoelämä... 16 6.2. Kolmas sektori... 17 6.3. Julkinen sektori... 18 6.4. Toimenpidetaulukko... 19 4
1. TIIVISTELMÄ Ranuantien palvelukyläalue on yksi Rovaniemen kaupungin viidestä palvelukyläalueesta. Palvelukyläalue sijaitsee Rovaniemeltä Ranuan suuntaan 20 45 km välisellä etäisyydellä. Lähimpänä Rovaniemeä on Kivitaipale ja etäisin kylä on Siikakämä. Tämä palvelukyläalue on selkeästi kaupungin läheistä maaseutua. Kaupungin läheisyys näkyy hyvin voimakkaasti kyläalueen elinkeinorakenteessa ja vahvassa lähiöasumisessa. Ranuantien palvelukyläalueen asutus on pääosiltaan sijoittunut Kivitaipaleeseen ja Narkaukseen, asutus vähenee pääteiltä poistuttaessa Välijoen ja Siikakämän suuntaan. Alue sijaitsee matkailullisesti hyvällä paikalla Napapiirin ja Ranuan eläinpuiston välillä. Alueella on kysyntää asuinpaikkoina, erityisesti Kivitaipaleessa ja Narkauksessa on haluttuja rakennuspaikkoja. Vaikeutena on kuitenkin rakennuspaikkojen puute. Kaupunki omistaa palvelukyläalueella maata kuitenkin hyvin vähän. Rakennuspaikkojen lisäämiseksi tulevatkin katseet kohdistaa yksityisiin maanomistajiin. Palvelukyläalueella on perustasolla paikalliset julkiset palvelut. Näitä ovat koulu, päiväkoti ja kirjasto. Muu alueen palveluiden kehittyminen on sidoksissa asukaspohjan lisääntymiseen. Yksityisen palvelutarjonnan kehittyminen edellyttää ns. kriittisen massan täyttymistä ja julkisten palveluiden säilyminen olemassa olevan väestöpohjan pysyvyyttä ja mielellään kasvamista. Matkailullista mahdollisuutta alueella on runsaasti. Kyläalueen läheisyydestä kulkee moottorikelkkareitti ja kyläalueen halkaisee vilkas matkailutie Rovaniemen ja Ranuan kautta Syötteelle. Monipuolinen luonto ja vesistö ovat matkailullisesti hyödyntämättä. Kaupungin ja matkailureitin tarjoama runsas asiakaspotentiaali antaisi tähän mahdollisuuden. Rovaniemen asukaspohja, ydinkaupunkialueella n. 50 000 asukasta, mahdollistaa myös tuoretuotteiden ja maatalouden erikoistuotteiden tuottamisen kaupungin kuluttajille joko kotia tuotuna, torille tai omana noutona. Tässä kehittämisohjelmassa on Ranuantien palvelukyläalueen kehittämisen osa-alueet jaettu asumiseen, yrittäjyys/toimeentuloon, palveluihin, yhteisöllisyyteen, lähidemokratiaan ja infrastruktuuriin. Näiden osa-alueiden toimenpiteet on sitten koottu yhteen elinkeinoelämää koskeviksi, kolmatta sektoria koskeviksi ja julkista sektoria koskeviksi toimenpiteiksi. Ranuantien palvelukyläalueen väkimäärän kehittyminen edellyttää kaavoituksen ja muiden kehittämistoimenpiteiden lisäksi alueen aktiivista sisäistä ja ulkoista markkinointia. Markkinoinnin avulla alueelle luodaan vetovoimainen profiili. Ranuantien palvelukyläalueella on kaikki menestymisen elementit olemassa. Alue sijaitsee lähellä kaupunkitaajamaa, se on hyvin tavoitettavissa ja etäisyydet ovat kohtuulliset. Julkisen sektorin perheille kohdistamat peruspalvelut päiväkoti ja koulu kyläalueelta löytyvät. Positiivinen kehittyminen edellyttää kaikkien kehittämistahojen 5
yhteistyötä ja se on myös kaikkien tahojen etu. Myönteinen kehitys tuo työpaikkoja, asukkaita, viihtyisyyttä ja oikeaa elämisen laatua. 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE Tutkimus on toteutettu osana laajempaa kehittämishanketta joka kantaa nimeä Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää menestymisen toimintamalleja lappilaisille maaseutuyrityksille ja kyläalueille. Kehittämishankkeen lähitalousaluetutkimukseen valittuja kyliä olivat Ranuantien palvelukyläalueen lisäksi maatalousvaltaisena kylänä Hämeenkylä Posiolla, Hautajärvi syrjäisenä kylänä Sallassa ja Kaukonen matkailukeskusten läheisenä kylänä Kittilässä. Tutkimuksessa MTT ja ProAgria Lappi tekivät hyvin tiivistä yhteistyötä keskenään. ProAgrian ja MTT:n asiantuntijat muodostivat tutkimuksessa tiiviin asiantuntijaryhmän joka kokoontui useita kertoja analysoimaan tutkimustuloksia. Tutkimuksessa mukana olleita asiantuntijoita olivat Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi, Keijo Siitonen, ProAgria Lappi, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT ja Rauno Kuha MTT. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007-2013. Kehittämisohjelman ydintavoite on, että kyläyhteisöllä ja sen asukkailla on kyky elää, voida hyvin ja kehittyä ihmisläheisesti. Myönteisen kehityksen ansiosta asukasmäärän kriittinen massa täyttyy, jolloin erilaisten palveluiden, infrastruktuurin ja yrittäjyyden kehittyminen suotuisasti on mahdollista. Tutkimuksessa selvitetään kylän nykytila johon kytkeytyy olennaisena osana elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toiminta. Tutkimukseen on kuulunut erillisinä toimenpiteinä kyläläisten ryhmähaastattelu, yritysten erilliset haastattelut ja yhdistysten vastuullisten toimijoiden haastattelut. Näillä toimenpiteillä on päästy kartoittamaan kylän tuotannontekijöitä, kylällä tuotettavia tuotteita ja palveluita, kylällä harjoitettavaa yhteistyötä ja sen mahdollisuuksia, kyläalueen ja sen tuotteiden markkinointia, kyläalueen sosiaalista pääomaa ja tulevaisuuden ennakointia. Näillä toimenpiteillä on päästy lähestymään parhaalla tavalla tutkimuksen tavoitetta joka on kuvata Ranuantien palvelukyläalueen rakenne ja toimintamekanismit. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja, joilla estetään negatiivisia rakennemuutoksia ja päästään luomaan uusia toimintamalleja. Tämän tutkimuksen avulla luodaan kuva siitä millä toimenpiteillä Ranuantien palvelukyläalueesta rakennetaan menestyvä lähitalousalue. Tutkimuksessa selvitetään lähitalousalueiden eri toimijoiden valmiuksia ja tarkastellaan liiketoimintaympäristön perustekijöitä. Näistä perustekijöistä keskeisimpiä ovat yhteistoiminta ja yhteistyö, julkisen sektorin (lähinnä kunta) elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä. 6
3. ALUEEN KUVAUS Ranuantien palvelukyläalueeseen lasketaan Välijoki, Kivitaipale, Narkaus, Saarikämä, Haukitaipale, Siikakämä ja Särkikämä. Alue sijoittuu n. 25 40 km Rovaniemeltä Ranuan suuntaan. Alla olevassa karttakuvassa näkyvät Rovaniemen kaupungin palvelukyläalueet. Ranuantien palvelukyläalue näkyy alimpana. Kuva 1 Ranuantien suuralue Muutos Ranuantien suuralue 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005-2010 0-6 48 46 45 52 56 54 6 7-15 113 102 91 86 77 59-54 16-19 42 42 38 35 46 44 2 20-29 42 48 46 48 47 47 5 30-64 354 348 341 338 326 326-28 65-74 63 57 59 62 67 63 0 75-84 32 37 32 32 30 33 1 85-3 5 7 5 3 4 1 697 685 659 658 652 630-67 Taulukko 1 Yllä olevassa taulukossa on nähtävissä Ranuantien palvelukyläalueen asukaskehitys vuosien 2005 2010 välisenä aikana. Ranuantien palvelukyläalueella oli vuonna 2010 asuttuja asuinrakennuksia 242 kpl, 7
tyhjillään olevia 80 kpl ja lomarakennuksia 275 kpl. Edellä olevat tiedot ovat Rovaniemen kaupungin tilastoista. Ranuantien palvelukylän alue toimii pitkälti asumislähiönä. Valtaosa kyläläisistä käy töissä kaupunkitaajamassa. Tämä liikennöinti koskee niin palkkatöissä kulkevia kuin myös yrittäjiä. Tämä on nähtävissä alueen yritysrakenteessa. Hyvät liikenneyhteydet ja kohtuullinen etäisyys antavat tähän mahdollisuuden. Maatiloja palvelukyläalueella on kaikkiaan MMM:n tilaston mukaan 20 joista nautakarjaa (maito tai liha) on neljällä ja avomaan puutarhatuotantoa yhdellä. Lopuilla on nurmenviljelyä. Muuta yritystoimintaa löytyy palvelukylän alueelta Rovaniemen kehitys Oy:n tilaston mukaan kaikkiaan 25 kpl. Alueen yritystoiminta on suhteellisen monipuolista. Siellä on esimerkiksi palveluja tarjoava koneyritys, maatilan yhteydessä toimiva sirkkelisahayrittäjä, leipomo-konditoria, rakennusyrittäjiä, rakennusten suunnittelua ja saneerausta, hieroja, halkojen myyntiä sekä metsäpalveluja. Alueella kirjoilla olevista yrittäjistä huomattava osa harjoittaa yritystoimintaansa kaupungissa, vaikka yrityksen osoite on kyläalueella. Monen yrityksen toiminta ei ole fyysisesti sidoksissa yrityksen osoitteeseen, näitä ovat esimerkiksi rakennustoiminta, koneurakointi ja kiinteistöpalvelut. Erilaisia yhdistyksiä on kaikkiaan 14. Esimerkiksi kyläyhdistyksiä on kaksi, metsästysseuroja viisi, nuorisoseuroja kaksi ja lisäksi kolme kalastuskuntaa. Aktiivisimmin toimivia yhdistyksiä ovat metsästysseurat. Rovaniemen seurakunta järjestää Kivitaipaleen koululla säännöllisesti erilaista kerhotoimintaa kaiken ikäisille. Kansalaisopistotoiminta on vireää sekä Kivitaipaleessa, että Narkauksessa. Yhteisiä kokoontumistiloja löytyy Narkauksesta Kivalon urheilijoiden talo ja Narkauksen koulu, joka on nykyisin kylätalona. Kivitaipaleessa on nuorisoseurantalo ja ala-aste, jota voi tarvittaessa käyttää yhteisissä tilaisuuksissa. Kivitaipale tarjoaa Ranuantien suuralueelle koulupalvelut ala-asteena, päiväkodin, iltapäiväkerhotoimintaa, kirjaston ja postin jakelupisteen. Muita julkisia palveluita kyläalueella ei ole. Julkinen liikenne rajoittuu tielle no 78 aamu seitsemän ja iltapäivä 17 väliselle ajalle, muutamaan vuoroon päivässä. Matkailijat käyttivät rahaa Rovaniemen seudulla yli 144 miljoonaa euroa vuonna 2005. Matkailutulo on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin viisi prosenttia vuosittain ja kokonaiskasvu vuodesta 2001 vuoteen 2005 on ollut 15 prosenttia. Välittömän matkailutulon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta Rovaniemen seudulla oli lähes 8 prosenttia vuonna 2005. Suomessa matkailun osuus kokonaiskulutuksesta on arvioitu olevan 2,4 prosenttia. Matkailun merkitys on siis Rovaniemelle keskimääräistä suurempi. Rovaniemen voidaan olettaa myös hyötyvän merkittävästi matkailun välillisistä vaikutuksista, koska Rovaniemen monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa sen, että matkailuyritykset ostavat palveluja ja tavaroita seudun muilta yrityksiltä. Matkailun välillisen tulokertoimen on todettu vaihtelevan Suomessa 1,2 1,5 välillä. Tämän arvion mukaisesti matkailun välillinen tulo on n. 29 72 miljoonaa euroa. Näin Rovaniemen seudun kokonaismatkailutulon voidaan arvioida olevan n. 173 216 miljoonaa euroa. (Tuula Rintala-Gardin, 2007) 8
Alla olevasta taulukosta on nähtävissä Rovaniemen kaupungin asukasmäärän kehitys tulevina vuosina. Tämä kertoo lähimarkkinoiden kasvavasta potentiaalista. 2008 tot. 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 59353 60327 62461 64263 65862 67245 68380 69245 Taulukko 2 Väestönkehitys 2005 2008 ja ennuste vuoteen 2030 (www.rovaniemi.fi) 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Lähitalousalueen tutkimusprosessi Nykytilan analyysi Kolmannen sektorin haastattelut Ryhmähaastattelut Elinkeinoelämän haastattelut Julkisen sektorin haastattelut Tulosten kokoaminen Tulosten yhteenveto ja analysointi Luonnoksen kirjoittaminen ja kommentit Luonnoksen esittely tutkittavassa kohteessa Lopputuotoksen rakentaminen ja luovutus Kuva 2 Yllä olevassa prosessikaaviossa ilmenee tutkimuksen toteutusta 9
Tutkimusprosessin vaiheiden kuvaukset Nykytila-analyysi Tutkittavasta lähitalousalueesta ja kunnasta kerättiin tutkimuksen kannalta tarkoituksen mukainen sellainen tieto, joka mahdollisimman hyvin kuvaa lähitalousalueen nykytilaa. Kerättyä tietoa täydennettiin testaamalla saatua aineistoa lähitalousalueen ja kuntien edustajien haastatteluilla. Testauksesta saaduilla palautteilla aineiston pohjalta laadittiin lähitalousalueiden nykytilakuvaus. Haastattelut Haastattelut suorittivat hankkeen käytössä olevat asiantuntijat. Haastatteluja tehtiin neljällä eri tavalla. Ensin käytiin ryhmähaastattelu jonka pohjalta luotiin sapluuna kolmannen sektorin, yritysten edustajien sekä julkisen sektorin haastatteluille. Ryhmähaastattelut suoritettiin syksyn 2010 aikana kahtena ajankohtana. Haastatteluja ohjasi kuusi asiantuntijaa siten, että läsnäolijat jaettiin kolmeen ryhmään käsittelemään kuuden eri teeman asiakokonaisuuksia (yhteistyö, tuotannontekijät, tuotteet ja palvelut, markkinat/myynti, sosiaalinen pääoma ja tulevaisuuden ennakointi). ProAgrian yritysasiantuntijat haastattelivat kaikki tiedossa olevat tavoitetut palvelukyläalueen yritykset. Näissä haastatteluissa tavoiteasettelu oli sama kuin ryhmähaastatteluissa. Näkökulmana oli kuitenkin yrityksen nykytilanne suhteessa palvelukyläalueen tuomiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. MTT:n asiantuntija haastatteli palvelukyläalueen yhdistyksistä kaikkiaan seitsemän keskeistä yhdistystä. Näissä haastatteluissa kartoitettiin yhdistyksen toiminnan laajuutta, tulevaisuuden suunnitelmia ja vaikuttavuutta palvelukyläalueella. Samoin haastateltiin myös julkisen sektorin edustajista keskeiset palvelukyläalueen kehittämiseen vaikuttavat toimijat. Näissä haastatteluissa kartoitettiin julkisen sektorin näkemystä ja toiveita palvelukyläalueen kehittämiseen. Tulokset Haastattelut analysoitiin jokaisen vaiheen jälkeen yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa. Tuloksista rakennettiin aluetta kuvaava nelikenttäanalyysi. Ryhmähaastatteluista saatu aineisto koostettiin ja luokiteltiin aluetta parhaiten kuvaavien teemojen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Teemojen pohjalta saadun tuotoksen avulla ja nykytilakatsausta hyödyntäen saatiin rakennettua lähitalousalueen mahdollisuuksien kuva, jossa eri tahot (julkinen, elinkeinoelämä, yhteisöt) ovat huomioitu. Tulosten pohjalta johdateltiin eri toimijatahoja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Luonnos esiteltiin kyläalueella ryhmätilaisuudessa. Tilaisuudessa pyydettiin kyläläisiä kommentoimaan luonnosta ja tekemään mahdollisia muutosehdotuksia. Saatujen kommenttien pohjalta laadittiin lopullinen asiakirja joka luovutetaan asianomaisille tahoille. 10
5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Ryhmähaastatteluiden tulosten yhteenvetona laadittiin nelikenttäanalyysi josta on nähtävissä kyläalueen haasteet ja mahdollisuudet kyläläisten näkemänä. Nelikenttäanalyysissä asian edessä oleva numero kertoo kuinka monesti kyseinen asia toistui ryhmien tuotoksissa. Tämä kertoo siis kyseisen asian painoarvosta alueen ihmisten näkökulmasta. Vahvuudet 8 hyvä sijainti 6 työvoimaa 6 monipuolinen osaaminen 5 metsästysmaat 4 paljon yhdistyksiä 4 marjamaat 4 sienimaat 3 tonttimaata 3 käden taidot 2 tyhjiä navetoita 2 luonto 1 tyhjiä maatiloja 1 käyttämätöntä peltoa 1 metsää Heikkoudet 7 kaupungin keskittämispolitiikka 6 kaavoituspolitiikka 6 yhteistyön puute 6 huono markkinointi 6 oman kylän palveluita ei tunneta 5 sisäiset ristiriidat 5 maanomistusolot Mahdollisuudet 8 hyvä sijainti 7 monipuolista osaamista 7 työvoimaa 6 harrastusmahdollisuudet 6 luonto 4 metsä 4 vesistö 4 koulu 4 päiväkoti 4 kirjasto 3 metsästysmaat 1 asumistilaa 1 monenikäistä sakkia Uhat 8 kylän ääni ei kuulu 8 kaupungin keskittämispolitiikka 5 yhteistyön puute 3 palveluiden alasajo Taulukko 3, Ryhmähaastattelun nelikenttäanalyysi Yhdistysten ja haastattelun pohjalta laadittu nelikenttäanalyysi ei piirteiltään juuri poikkea ryhmähaastattelun analyysistä. Analyysin tuoma viesti on samansuuntainen. Vertailun vuoksi tuodaan se tässä esille. 11
Vahvuudet Mukava etäisyys Rovaniemeltä, oma rauha, maan omistajat ja maan omistus alueella, asutus väljää, monialaista osaamista, yhteisöllisyyttä, yhteistyökyky, ympäristö, Ihmiset tuntevat toisensa, apua saa = kaupungin läheisyys, rauhallisuus, luonto, yhteisöllisyys Heikkoudet Vähäiset yksityiset palvelut, toimijoiden vähäisyys, ikääntyminen osittain vanhat kaunat, toiminnan hiipuminen = vähäiset palvelut, aktiivisia toimijoita vähän, nurkkakuntaisuus, yhteisöllisen toiminnan hiipuminen Mahdollisuudet Politiikka, metsästysmatkailun lisääntyminen tulevina vuosina, kaupungin potentiaalit, Matkailu paikallisiin resursseihin liittyen,matkailun mahdollisuudet = Toimintapolitiikan muuttuminen kyliä huomioivaksi, ohjelmallinen ja paikallisia resursseja hyödyntävä matkailu, läheisen kaupungin mahdollisuuksien hyödyntäminen Uhat Kaavoitus, mahdollinen metsästysvastaisuus johtaa negatiivisiin lainmuutoksiin kaupungin politiikka, yhteiskunnan tuen loppuminen = Julkisen sektorin keskittävä politiikka, tulevaisuudessa mahdollisesti rajoittava lainsäädäntö, kaavoitus, lähidemokratian katoaminen Taulukko 4 Yhdistysten haastattelun nelikenttäanalyysi Vahvuudet Selkeästi suurimpana vahvuutena koetaan Rovaniemen läheisyys. Kyliltä on hyvät yhteydet kaupunkiin ja kaupungin mahdollistamat palvelut ovat hyvin tavoitettavissa. Asuminen on rauhallista, luonnonläheistä ja harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset niin kaupungissa, kuin luonnossakin. Kylillä on vahvat yhteisölliset perinteet ja ihmiset tuntevat toisensa. Heikkoudet Alueen selkeänä heikkoutena koetaan palvelukyläalueen sisällä olevien kyläalueiden etäisyys toisistaan, vähäinen yhteistyö, yhteisen näkemyksen puute ja toimijoiden ikääntyminen. Yhteistyön puutteesta johtuen alueen vaikuttavuus päättäjien suuntaan ei ole ollut kovin vahva. Alueella on havaittavissa myös historiallisia rasitteita. Tietoliikenneyhteydet ovat paikoitellen heikkoja, sivutiet kunnoltaan vaihtelevia ja jalankulkuturvallisuus pääteillä on heikko. Mahdollisuudet Asukkaiden näkemys on, että oikealla kehittämispolitiikalla alueesta on mahdollisuus kasvattaa vahva monipuolinen kyläalue jossa on hyvin tarjolla myös yksityisiä palveluita. Kaupungin tarjoama potentiaali asiakkuuksina, tukipalveluina ja matkailuyhteistyönä nähdään merkittävänä 12
voimavarana. Matkailu nähdään erittäin suurena mahdollisuutena kyläalueelle. Uhat Uhkana ihmiset näkevät keskittämispolitiikan jatkumisen ja lähidemokratian vajeen. Tulevaisuuden trendien painottuminen arvoihin, joissa luontoharrastuksia voitaisiin rajoittaa lainsäädännöllisin keinoin, koetaan myös mahdollisena uhkana. Kaavoitus on sekä uhka, että mahdollisuus. Ihmiset kokevat epävarmana kaavoittajan suunnitelmat alueen mahdollisuuksien hyödyntäjänä ja alueen asutuksen lisääjänä. Tutkimustuloksista asiantuntijatyöryhmä johti aluetta kuvaavat keskeiset mahdollisuudet. Näitä mahdollisuuksia ovat matkailu, luonto, harrastusmahdollisuudet, paikalliset palvelut, alkutuotanto, palvelut lapsille, jalostus, rakentaminen/urakointi ja potentiaaliset resurssit. Nämä asiat nousivat mahdollisuuksina esille kaikissa haastatteluissa, aluetta kuvaavassa nelikentässä ja asiantuntijoiden yhteisissä tilaisuuksissa. Nämä tuotokset eivät sinällään vielä mahdollista toiminnallisen kehittämiskokonaisuuden rakentamista. Kysymys kuuluukin: Mitkä ovat ne osakokonaisuudet joihin nelikenttäanalyysissä ja aluetta kuvaavissa teemoissa esille nousseet asiat voidaan sijoittaa? Tätä kysymystä pohdittiin asiantuntijakokouksissa ja näiden pohdintojen lopputuloksena syntyi kuvassa oleva ympyrä kehittämisen osa-alueista. KEHITTÄMISEN OSA-ALUEET Asuminen Yrittäjyys/ toimeentulo Yhtesöllis Yhteisöllisyys Lähidemokratia Palvelut Infrastruktuuri turi Kuva 3 Kehittämisen kokonaisuutta kuvaava ympyrä kehittämisen osaalueista 13
Tämä ympyrä pitää sisällään kaikki elämiseen tarvittavat osa-alueet. Mitään näistä osa-alueista ei voi ottaa pois särkemättä kokonaisuutta. Asuminen vaatii toimivan infrastruktuurin, toimeentulon, palvelut, yhteisön ja vaikuttamismahdollisuuden. Yrittäjyys ei ole mahdollista ilman toimivaa infrastruktuuria. Palveluita ei voida järjestää jos ympyrän muita osa-alueita ei ole olemassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken toiminnan, asumisen ja kehittämisen ehto. Jotta asumisella on suotuisia edellytyksiä, täytyy palveluiden olla tavoitettavissa kohtuullisella tavalla. Ihminen on sosiaalinen yksilö joka tarvitsee yhteisöllistä toimintaa ja sosiaalisia kontakteja. Jokainen osaalue mahdollistaa monipuolisen kehittämisen. Tällä kuvalla on tarkoitus osoittaa se kuinka kokonaisuus täytyy huomioida ja kaikkien elämän osaalueiden täytyy perustasolla olla kunnossa jotta kehittäminen ja kehittyminen ovat mahdollista. Tämä kuvaaja voidaan sijoittaa mihin hyvänsä yhteisöön, taajamaan, kaupunkiin tai kylään. Kaikissa yhteisöissä ovat voimassa samat elämisen ja perustarpeiden lainalaisuudet. 5.1. Asuminen Tavoite Ranuantien palvelukyläalueella on riittävästi kaavoitettuja rakennuspaikkoja. Alue on asuinympäristönä haluttu ja viihtyisä. Suhtautuminen hajaasutusalueen asumisen kehittämiseen on positiivista. Haja-asutusalueen asutuksen kehittämiselle ja asumiselle tulee mahdollisuuksien mukaan olla samat edellytykset kuin taajamissa. Tavoitteena on asuinalue jossa on viihtyisä, yhteisöllisyyttä tukeva ympäristö. Luontoarvoja huomioivat, teemalliset asutusyhteisöt luovat aluetta joka on vetovoimainen ja ihmiset haluavat muuttaa sinne asumaan ja yrittämään. Toimenpiteet Kaavoitetaan riittävä määrä rakennettavia tontteja. Ryhdytään kartoittamaan yksityisten tahojen omistamia tontteja ja varmistetaan maaalueiden saatavuus. Kaupunki käynnistää palvelukyläalueen osayleiskaavan rakentamisen vuoteen 2014 mennessä. Rovaniemen kaupungin toimintapolitiikkaa vahvistetaan Kylien Rovaniemi politiikan mukaisesti, jossa palvelukyläalueilla on myös rakennuspaikkojen suhteen se rooli joka niille kuuluu. Alueen asutuksen kehittämisen yhteydessä tehdään myös markkinointia alueen mahdollisuuksista asumisyhteisönä ja paikkana yritysympäristöksi. Palvelukyläalueiden kiinteistöjen käyttömerkinnät tarkistetaan ajan tasalle. 5.2. Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Ranuantien palvelukyläalue on kylä jossa on monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä. Tässä yrittäjyydessä on hyödynnetty Ranuan ja Rovaniemen matkailulliset mahdollisuudet, luontoarvot ja paikallinen osaaminen. Rovaniemen kaupungin asutuskeskittymä on palvelukyläalueen yrittäjien tuotteiden ja palveluiden asiakkuuksissa mukana. Yrittäjät ja alueen muu asutus ovat tietoisia kyläalueen mahdollisuuksista ja palveluista. Yritykset tekevät yhteistyötä keskenään. 14
Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintamiseen. Tässä mallintamisessa käytetään alan osaamista hallitsevaa yritysasiantuntijuutta. Rovaniemen kaupungin asutuskeskittymän hyödyntäminen lähiruoan tuottamiseksi otetaan myös yhdeksi kehitettäväksi toimenpiteeksi. Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi ja keskinäisen yhteistyön rakentamiseksi. Alueen tuotteet ja palvelut kerätään yhteen tietokantaan ja niistä rakennetaan alueen talouksiin ja jakelupisteisiin jaettava palvelulehtinen. Rovaniemen kaupungin yritysrekistereiden tietokanta päivitetään. Aluetta markkinoidaan myös yritysympäristönä. 5.3. Palvelut Tavoite Palvelurakenne lisää alueen vetovoimaisuutta ja mahdollistaa osaltaan väkiluvun kasvun. Julkiset peruspalvelut ja yksityinen palvelutarjonta tulee suurelta osin alueen sisältä. Alueen koulu ja päiväkoti säilyvät ja kehittyvät. Asutuksen lisääntyminen luo alueelle myös yksityistä palvelurakennetta joka edelleen lisää alueen vetovoimaisuutta. Kylien omien palveluiden käyttö on ensisijaisena vaihtoehtona. Toimenpiteet Käynnistetään Ranuantien palvelukyläalueen Palveluiden kartoitus ja markkinointi. Tästä selvityksestä laaditaan Ranuantien palvelukyläalueen palveluvihko. Samalla tavalla voidaan laatia kyseinen opas jokaiselle palvelukyläalueelle. Yksityisten palveluiden kannattavaan tuottamisen vaaditaan ns. kriittistä massaa. Yritystoiminnan mallintamisessa tarkastellaan eri palvelusektoreiden asiakaspohjavaatimuksia ja asiakasasegmenttejä. Näin voidaan arvioida palveluyrittäjyyden käynnistämisen mahdollisuuksia. 5.4. Yhteisöllisyys Tavoite Ranuantien palvelukyläalueella on yhteinen julkisuuskuva ja positiivinen profiili. Alueen asukkaat tuovat aktiivisesti mielipiteensä julki yhteisen vaikuttamiskanavan kautta. Alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana. Palvelukyläalueen kaikkien kylien asukkaat kokevat kuuluvansa yhteiseen palvelukyläalueeseen. Toimenpiteet Ranuantien palvelukyläaluetta yhteisenä palvelualueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti. Tässä tehtävässä tärkeässä roolissa on palvelukyläalueen palveluvihko. Alueen lukuisat yhdistykset ja alueen asukkaat perustavat alueen kansalaisvaikuttamista ajavan yhteisen yhdistyksen joka voisi olla esimerkiksi Ranuantien kylät ry. Ryhdytään toimenpiteisiin alueen identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnittelemiseksi. Nämä tapahtumat ovat vuosittain toistuvia ja tapahtumia aktiivisesti uusitaan ja kehitetään. Alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi alueelle joko vierailulla tai tapahtumien yhteydessä. 15
5.5. Lähidemokratia Tavoite Rovaniemen kaupunki on tehnyt päätöksen aluelautakuntien perustamisesta palvelukyliin. Ranuantien palvelukyläalueen aluelautakunta käynnistää toimintansa vuoden 2013 alusta. Palvelukyläalueen jokainen kylä nimeää kyläkokouksessa lautakuntaan yhden edustajan. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Aluelautakunnilla varmistetaan kylien Rovaniemi politiikan toimivuus ja lähidemokratian toteutuminen. Aluelautakuntien avulla päätöksen teko kyliä koskevissa asioissa tulee lähelle kyliä. Kyläläiset voivat tuoda omia mielipiteitään kuuluville aluelautakunnan kautta. Toimenpiteet Aluelautakunnan rakentamisessa ja kehittämisessä huomioidaan asiantuntijuus, avoimuus ja tasapuolisuus. Aluelautakunta toiminnassaan pitää ensisijaisena tavoitteena alueen viihtyisyyden ja toimivuuden. Rovaniemen kaupungin viranomainen toimii aluelautakunnan yhteyshenkilönä. 5.6. Infrastruktuuri Tavoite Ranuantien palvelukyläalueella tietoliikenne toimii moitteettomasti, puhelinverkossa ei ole katvealueita ja jalankulku on turvallista myös päätien varrella taajamien yhteydessä. Rakennettu ympäristö on viihtyisä ja luontoympäristö myös pääteiden varrelta katseen tavoitettavissa. Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin sen selvittämiseksi miten ja missä vaiheessa tietoliikenne- ja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle. Jalankulkuturvallisuuden takaamiseksi aloitetaan Ranua-Rovaniemi välisen tien Kivitaipaleen kyläosuuden pyörätiesuunnitelmien laatiminen. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1. Elinkeinoelämä Matkailu Rovaniemi Ranua-väli on vilkas matkailuväylä. Tämä väli tarvitsisi ehdottomasti vetovoimaisen matkailijan pysäyttäjän. Nämä pysäyttävät tekijät voisivat olla: - metsästys, mökkimajoitus tai retkeily Nämä luonnollisesti edellyttävät matkailukeskusten läheisyyden huomioimista sekä sopimuksia ja toimivia palveluita yhdessä keskusten toimijoiden kanssa. 16
Palvelut Palveluiden perustamisen lähtökohta on luonnollisesti riittävän asiakaskannan varmistaminen ja julkisen sektorin kanssa laadittavat mahdolliset sopimukset. - kotiapu/hoivapalvelu, vanhusten hoitopalveluita liikkuvana palveluna, liikuntarajoitteisten ja/tai vanhusten hoivakoti, Kiinteistönhuolto, alueelliset talonmiespalvelut, Leiritoiminnalla olisi alueella hyvät mahdollisuudet esimerkiksi teemalliset leirit nuorille ja lapsille Alkutuotanto ja puutarha Elintarviketuotanto ja Avomaan puutarhatuotanto/ koristekasvit ovat selkeä paikallinen mahdollisuus. lähialueen asukaspohja mahdollistaa kesäkaudelle monipuolisen paikallismyyntiin pohjautuvan tuoretuotteiden viljelyn. - peruna, nauris, lanttu, kaali, sipuli, porkkana, mansikka, herukka, vadelma Olemassa oleva alueellinen puutarhayrityskanta suhteessa asiakaspohjaan mahdollistaisi monipuolisen taimitarhatuotannon, jonka tuotepohja voisi olla esimerkiksi monivuotisissa kasveissa. - pohjoisen ympäristönhoitokasvit, pohjoisen puuvartiset koristekasvit, pohjoisessa menestyvät perennat ja mahdolliset kausikasvit Näiden asioiden toteutuminen edellyttää osaavia yrittäjiä, Ruokailun järjestäjiä, Kokoontumistiloja, majoitustiloja, polttoaineen jakelua, kykyä toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Lisäksi näiden asioiden toteutumiseen tarvitaan sopivaa kiinteistöä ja maa-aluetta alalle sopivaa osaamista, palvelumieltä ja yhteistyökykyä. Ehdotetut toimenpiteet ovat vain esimerkkinä otettu esille. Nämä kuitenkin perustuvat kyläalueen mahdollisuuksiin ja sen läheisyydessä sijaitsevan suuren asutuskeskittymän ja vilkkaan matkailun tuomaan todelliseen potentiaaliin. Ehdotettujen yritysmahdollisuuksien tarkempi tutkiminen edellyttää esimerkkien mallintamista. Tällöin voidaan paremmalla luotettavuudella kuvata kyseisen yritystoiminnan kannattavuuden edellytyksiä. 6.2. Kolmas sektori Alueen yleisen kuvan luominen Suuri puute kyläalueella on yhteisen profiilin ja yhteisen toimijan puuttuminen. Alueen profiilin luominen edellyttää alueen yhteisen formaatin rakentamista, tuoterepertuaarin ja palveluiden kuvaamista. Tämä taas edellyttää yhteistä toimijaa joka vastaa alueen näkyvyydestä. 17
Ranuantien suuralue voisi ottaa käyttöön oman vuosittain päivitettävän palveluluettelon. Tämä luettelo jaettaisiin alueen jokaiseen talouteen, olisi jaossa julkisissa pisteissä ja sisältäisi myös sähköisen version. Lehtisessä voisi olla lisäksi paikallisia mainoksia, uutisointia ja muuta alueelle tärkeää tietoa. Tämä lehtinen on myös hyvä väline alueen identiteetin rakentajana. Alueen edunvalvonnan vaikuttavuus päättäjien suuntaa edellyttää yhteistä toimijaa, esimerkiksi Ranuantien kylät ry. Näin varmistetaan vaikuttavuuden ja paikallisen mielipiteen kuuluvuuden edellytys. Kyseinen formaatti on paikallistoimijoiden ja asukkaiden alueellinen edunvalvoja kaupungin suuntaan. Tämä yhteisö pitäisi sisällään metsästysseurat, kyläyhdistykset, yritykset ja asukkaat. Nähtäväksi jää millä tavalla Ranuantien palvelukyläalueen aluelautakunta korvaa tämän nykyisen puutteen. On huomioitava, että aluelautakunta on virallinen elin. Aluelautakunnan tulee olla alueen viihtyisyyttä ja toimivuutta rakentava toimielin jossa asiantuntemus ja tasapuolisuus ovat erityisen tärkeää. 6.3. Julkinen sektori Kaavoitus Maankäytön suunnittelu virkistyskäyttöön, asumiseen ja elinkeinotoimintaan vaikuttaa suoraan alueen kehittämismahdollisuuksiin.. Alueen käytön suunnittelussa varmistetaan alueen kiinteistöjen käyttö ja toteutetaan kansalaiskuuleminen. Näillä toimenpiteillä saadaan maankäyttö vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Osayleiskaavan rakentaminen koko palvelukyläalueelle aloitetaan lähivuosina. Käynnistetään toimenpiteet yksityisten sektoreiden halukkuudesta myydä maa-alueitaan asumisen ja yrittämisen tarpeisiin. Asumiseen ja elinkeinotoimintaan suoraan vaikuttavaa perusinfrastruktuuria ovat energia, tietoverkot ja tiestö. Näiden toimivuus tai toimimattomuus vaikuttaa suoraan asumisviihtyvyyteen. Julkisen sektorin tulee kiinnittää erityistä huomiota infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon. Tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi miten ja missä vaiheessa tietoliikenneverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle. Tässä julkisen sektorin vaikuttamismahdollisuudet ovat kiistattomat. Jalankulkuturvallisuuden takaamiseksi tulee Ranua-Rovaniemi välisen tien Kivitaipaleen kyläosuuden pyörätiesuunnitelmien laatiminen käynnistää. 18
6.4. Toimenpidetaulukko Asuminen Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho riittävä määrä kaavoitettuja rakennuspaikkoja joissa on huomioitu ympäristön mahdollistama asumisen laatu ja teema haluttu, viihtyisä ja yhteisöllisyyttä tukeva asuinympäristö yrittämisen mahdollisuuksilla suhtautuminen hajaasutusalueen asumisen kehittämiseen on positiivista osayleiskaavan rakentaminen selvitetään alueen tonttimahdollisuudet ja maaalueiden saatavuus rakentamiseen kylien Rovaniemi politiikan kehittäminen markkinoidaan aluetta asumis- ja yritysympäristönä Rovaniemen kaupunki yhteistyössä palvelukyläalueen asukkaiden kanssa Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä hyödynnetään matkailulliset mahdollisuudet, alueen luontoarvot ja paikallinen osaaminen Rovaniemen kaupungin asukaspotentiaalin hyödyntäminen alueen yrittäjien tuotteiden ja palveluiden myynnissä yrittäjät ja alueen muu asutus ovat tietoisia kyläalueen mahdollisuuksista ja palveluista yritykset tekevät yhteistyötä keskenään ja rakentavat yhteisiä palvelukokonaisuuksia -bioenergiayhteistyön kehittäminen keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintaminen kaupungin asutuskeskittymän hyödyntäminen lähiruoan tuottamiseksi yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi alueen tuotteet ja palvelut kerätään yhteen tietokantaa ja niistä rakennetaan alueen talouksiin ja jakelupisteisiin jaettava palvelulehtinen aluetta markkinoidaan yritysympäristönä tarjotaan alueen yrittäjille asiantuntijuutta keskinäisen yhteistyön kehittämiseksi 19 Elinkeinojen kehittäjäorganisaatiot, alueen yritykset
Palvelut Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Palvelurakenne lisää alueen vetovoimaisuutta ja mahdollistaa osaltaan väkiluvun kasvun palvelukyläalueen palveluiden luettelointi ja markkinointi alueen koulu ja päiväkoti säilyvät ja kehittyvät kylien omien palveluiden käyttö on ensisijaisena vaihtoehtona yritystoiminnan mallintamisessa tarkastellaan eri palvelusektoreiden asiakaspohjavaatimuksia ja asiakasasegmenttejä Palvelukyläalueen asukkaat ja yhteisöt Rovaniemen kaupunki Yhteisöllisyys Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho yhteinen julkisuuskuva ja positiivinen profiili palvelukyläalueen kaikkien kylien asukkaat kokevat kuuluvansa yhteiseen palvelukyläalueeseen alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana. palvelukyläaluetta yhteisenä palvelualueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti alueen lukuisat yhdistykset ja alueen asukkaat perustavat alueen kansalaisvaikuttamista ajavan yhteisen yhdistyksen ryhdytään toimenpiteisiin alueen identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnittelemiseksi alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi alueelle esimerkiksi vierailulla tai tapahtumien yhteydessä Palvelukyläalueen asukkaat Rovaniemen kaupunki Elinkeinojen kehittäjäorganisaatiot 20
Lähidemokratia Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho varmistetaan kylien Rovaniemi politiikan toimivuus ja lähidemokratian toteutuminen. jokainen kylä nimeää kyläkokouksessa lautakuntaan yhden edustajan Kylien asukkaat Aluelautakunta päätöksen teko kyliä koskevissa asioissa tulee lähelle kyliä. Ranuantien palvelukyläalueen aluelautakunta käynnistää toimintansa vuoden 2013 alusta lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan aluelautakunta toiminnassaan pitää ensisijaisena tavoitteena alueen viihtyisyyden ja toimivuuden ja kyläläisten kuulemisen Infrastruktuuri Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho ympäristö on viihtyisä ja luontoympäristö myös pääteiden varrelta katseen tavoitettavissa Rovaniemen kaupunki Kylien asukkaat palvelukyläalueella tietoliikenne toimii moitteettomasti, puhelinverkossa ei ole katvealueita ja jalankulku on turvallista myös päätien varrella taajamien yhteydessä virkistysreitistöjen perustaminen luontopolkujen perustaminen jalankulkuturvallisuuden takaamiseksi aloitetaan Ranua-Rovaniemi välisen tien Kivitaipaleen kyläosuuden pyörätiesuunnitelmien ja virkistysreitistöjen laatimiseksi selvitetään miten ja missä vaiheessa tietoliikenneja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle 21