Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn
1 Työuran aikana kenen tahansa työkyky ja työssä selviytyminen voi heikentyä tilapäisesti tai pysyvästi. Tällöin työssä jatkaminen edellyttää usein työtehtävien uudelleentarkastelua eli työn määrää ja/tai sisältöä koskevia muutoksia ja mahdollisesti myös siirtymistä täysin eri työtehtäviin. Tässä oppaassa kerrotaan periaatteista, joita kuntayhtymässä noudatetaan, kun työntekijän työtehtäviä on tarpeen järjestellä pitkäaikaisesti uudelleen terveydellisistä syistä. Periaatteet koskevat jokaista kuntayhtymän palveluksessa olevaa ammatista riippumatta. Suositeltujen periaatteiden toivotaan tukevan esimiestyötä sekä turvaavan työntekijöiden tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Oppaan laatiminen on osa henkilöstösuunnitelmaa, sillä työtehtävien uudelleen järjestelyt ovat jo nyt arkipäivää, mutta yhteiset pelisäännöt ovat osin olleet sopimatta. Tulevaisuudessa tarve työtehtävien uudelleen järjestelyyn vielä lisääntynee henkilöstön ikääntyessä ja osatyökykyisten määrän kasvaessa. Kuntayhtymässä halutaan tukea osaavan henkilöstön mahdollisimman pitkäaikaista työssä selviytymistä. Onnistuneella työurien pidentämisellä on suotuisia vaikutuksia työntekijöille ja työnantajalle sekä kansantaloudellemme. Tehtävien uudelleenjärjestely perustuu kuntayhtymässä noudatettavaan työhyvinvoinnin aktiivisen tuen HARAVA-toimintamalliin, joka sisältää varhaisen tuen, tehostetun tuen sekä työhön paluun tuen.
2 Lähtökohtana työkykyneuvottelu Työtehtävien uudelleenjärjestelyjä tehdään terveydellisin perustein ainoastaan työterveyshuollon kanssa pidetyn työkykyneuvottelun jälkeen, jotta voidaan turvata oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu jokaiselle työn uudelleenjärjestelyä tarvitsevalle. Työkykyneuvottelulla tarkoitetaan tilaisuutta, jossa on läsnä esimies, työntekijä ja työterveys-huollon edustaja sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Esimies on työkykyneuvottelun koollekutsuja. Neuvottelun puheenjohtajana toimii työterveyshuollon edustaja ja esimies laatii siitä muistion. Muistiossa todetaan työtehtävien muutosten sisältö ja kesto ja sen allekirjoittavat työntekijä ja ao. esimies sekä työterveyshuollon edustaja. Asioiden kirjaamisella varmistetaan, että toimenpiteet perustuvat yhteiseen sopimukseen ja että toimitaan sovitusti. Muistiolla on merkitystä myös Kevaan mahdollisesti toimitettavien kuntoutusja eläkehakemusten liitteenä. Jos tehtävien uudelleenjärjestely edellyttää henkilöstöpalveluiden työkokeilumäärärahalla toteutettavaa työkokeilua (liite 1), tulee sitä koskeva esitys myös kirjata muistioon. Työtehtäviä voidaan muuttaa myös enemmän kuin työkykyneuvottelussa on sovittu, mikäli siihen on toiminnalliset perusteet. Työntekijä voidaan siirtää työnjohdollisilla ratkaisuilla myös muihin tehtäviin/työhön muuhun työyksikköön, jos näillä ratkaisuilla voidaan tukea työntekijän työkykyä ja työssä jaksamista. Järjestelyjä voidaan toteuttaa myös asteittain, seuraten samalla työntekijän työkykyä ja työn sujumista. Huomioidaan jäljellä oleva työkyky Tehtävien uudelleenjärjestelyssä arvioidaan työntekijän jäljellä olevaa työkykyä ja osaamista. Jos työtehtävien uudelleen järjestely johtaa työn sisällölliseen muutokseen, esimiehen on varmistettava työntekijän osaaminen ja selvitettävä lisäkoulutuksen tarve.
3 Uusi työnkuva Jos työtehtävien uudelleen järjestelyä tarvitsevalle työntekijälle ei omasta työyksiköstä löydy hänen terveydentilaansa sopivia tehtäviä, voi uuden tehtävän etsintään saada apua oman toiminta-alueen HARAVAvastuuhenkilöltä (liite 2) sekä henkilöstöpalveluista. Rekrytointipäälliköltä tai työkykykoordinaattorilta kannattaa varmistaa ennen toimien avoimeen hakuun laittamista, löytyykö osa-työkykyisistä työntekijöistä pätevä ja sopiva työntekijä kyseiseen tehtävään. Uudelleenjärjestelyn kesto Työkykyneuvottelun muistiossa tulee ottaa kantaa siihen, onko tarkoituksenmukaista toteuttaa järjestely määräaikaisena vai toistaiseksi voimassaolevana (krooninen pitkäaikaissairaus), kuitenkin enintään henkilökohtaisen eläkeiän täyttämiseen saakka. Henkilökohtaisen eläkeiän ohittaneelle työntekijälle ei tehdä työtehtävien uudelleenjärjestelyjä. Työyhteisön tilanne Esimies arvioi yhdessä oman esimiehensä kanssa, kuinka monta uudelleenjärjestelyn piirissä olevaa työntekijää voi samassa työyksikössä olla työssä yhtä aikaa, jotta ei vaaranneta yksikön toimintakykyä eikä toisten työntekijöiden työhyvinvointia. Mikäli sovitun rajan todetaan ylittyvän, siirtyy vastuu järjestelyjen selvittämisestä ylemmälle esimiehelle ja toiminta-alueen HARAVA vastuuhenkilölle. HARAVA -vastuuhenkilö ja ylempi esimies yhdessä arvioivat mahdollisuuksia sijoittaa ao. yksikössä tehtäväjärjestelyjen piirissä olevat työntekijät työhön muihin tehtäviin/muihin työyksiköihin ja antavat asiaa koskevia suosituksia ja ohjeita sekä päättävät palvelusuhteen jatkamisen edellytyksistä. Seuranta Määräaikaisessa järjestelyssä seurataan uudelleenjärjestelyn vaikutuksia työstä selviytymiseen ja työyhteisön tilanteeseen vähintään kerran vuodessa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
4 Uudelleenjärjestely ja palkkaus Työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa voidaan tarkistaa ylös- tai alaspäin 5 10 %, jos se ei enää vastaa muuttuneita työtehtäviä. Mikäli työntekijä kuitenkin jatkaa oman ammattialansa/palkkahinnoitteluryhmänsä tehtävissä, tehtäväkohtainen palkka on vähintään hinnoittelun alarajan mukainen. Myös mahdollisesti maksettua henkilökohtaista lisää voidaan alentaa, mikäli kyseessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva tilanne, joka vaikuttaa työntekijän työsuoritukseen, työtuloksiin, käytettävyyteen tai muihin seikkoihin, jotka ovat olleet henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteina. Työn uudelleen järjestämisen vaikutus palkkaukseen sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän välillä samalla, kun sovitaan tehtävien uudelleen järjestelystä. Asiasta tehdään kirjallinen työsopimus. Työntekijän kieltäytyminen työtehtävien uudelleenjärjestelyistä Jos työkykyneuvottelussa on sovittu työtehtävien uudelleen järjestämisestä terveydellisillä perusteilla, mutta työntekijä kieltäytyy ilman perusteltua syytä työnantajan esittämistä ratkaisuista ja katsoo, ettei kykene jatkamaan entisessä työssään, on työnantajalla mahdollisuus työsuhteen irtisanomiseen työsopimuslain 7 luvun 2 :n tai viranhaltijalain 8 luvun 35 :n perusteella (työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen vähentyminen). Työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen vähentyminen Työnantaja voi kohtuudella järjestää samalle työntekijälle enintään kaksi työkokeilua /työtehtävien uudelleenjärjestelyä ja jos tämän jälkeen työterveyslääkäri toteaa työntekijän työkyvyn olennaisesti ja pitkäaikaisesti vähentyneen, voi työnantaja irtisanoa työsuhteen. Jos työntekijä on ollut määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella yli vuoden ja työterveyslääkäri toteaa työntekijän työkyvyn olennaisesti ja pitkäaikaisesti vähentyneen, voi työnantaja irtisanoa työsuhteen.
1 Liite 1 PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖKOKEILUAJALTA MAKSETTAVASTA PALKASTA 1. Tämän sopimuksen tavoitteena on edistää osatyökykyisen työntekijän paluuta työelämään tai pysymistä työelämässä. 2. Tätä sopimusta sovelletaan tilanteissa, joissa osatyökykyinen työntekijä pyritään saamaan palaamaan työhön tai pysymään työssä kuntayhtymän talousarvioon varatun työkokeilumäärärahan turvin. Pöytäkirjamerkintä 1: Työkokeilut pyritään ensisijaisesti toteuttamaan Kevan tai Kelan rahoittamina. Työkokeilu on tällöin palkatonta ja työkokeilun rahoittaja maksaa kuntoutusrahaa työkokeiluun osallistuvalle. Työntekijä hakee työkokeilun ajalle palkatonta työlomaa. Pöytäkirjamerkintä 2: Kuntayhtymän työkokeilurahalla toteutetun työkokeilun pituus on lähtökohtaisesti kolme kuukautta, mutta voi erityistilanteissa olla pitempiaikaisempikin. Työkokeilun ajalle tehdään aina erillinen työsopimus (vapautettuna omasta tehtävästä). 3. Työkokeiluajalta maksettava työkokeiluajan palkka on 75 % asianosaisen varsinaisesta palkasta tehdyn työajan pituudesta riippumatta. Kuntayhtymän maksaessa itse rahoittamiensa työkokeilujaksojen ajalta palkkaa kertyy niiden ajalta vuosilomaetuuksia. Pöytäkirjamerkintä 3: Sopimalla työkokeiluajan palkka tehdyn työajan pituudesta riippumattomaksi voidaan työaikaa joustavasti lisätä tai vähentää työkokeilun aikana työkokeiluun osallistuvan työssä jaksamisen mukaan.
2 Soveltamisohje: Työsopimuksessa käytetään ns. sopimuspalkkaa, joka on 75 % varsinaisesta palkasta (tehtäväkohtainen palkka ja mahdolliset työkokemuslisät). Tehtävä työaika määritellään teknisesti 100 %:ksi ja työsopimuksen lisätiedoissa sovitaan asteittaisesta työajan lisäämisestä osa-aikatyöstä kokoaikaiseksi. Tehtäväkohtaisen palkan tasossa huomioidaan, missä määrin työkokeiluun osallistuvan työn vaativuus vastaa ao. tehtävissä toimivan varsinaisen henkilöstön työn vaativuutta. 4. Työntekijän osallistuessa osa-aikaiseen työkokeiluun Kevan tai Kelan rahoittaman kuntoutustuen aikana maksetaan tehdyiltä työtunneilta 75 % työntekijän tuntipalkasta. 5. Työkokeiluun osallistuvalle ei makseta epämukavan työajan korvauksia (ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ym. korvaukset). 6. Tämä sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen ja tulee voimaan 1.1.2015 lukien.
1 EHDOTUS PKSSK:N HARAVA-VASTUUHENKILÖIKSI Liite 2. Lähiesimiesten tueksi tulisi nimetä toiminta-alueittain ylimmistä esimiehistä Harava-vastuuhenkilöt, jotka seuraavat ja arvioivat Harava-prosessien toteutumista henkilöstöpalveluiden vuosittain järjestämissä palavereissa. Harava-vastuuhenkilöt myös huolehtivat toiminta-alueensa sisällä tapahtuvista työkykylähtöisistä tehtävien uudelleenjärjestelyistä. Ehdotus PKSSK:n Harava-vastuuhenkilöiksi: 1) Kuntayhtymän johtaja johdon toiminta-alueelle 2) Johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja sairaanhoidon toiminta-alueelle 3) Sosiaalijohtaja ja ylihoitaja sosiaalipalveluiden toiminta-alueelle 4) Tukipalveluiden johtaja tukipalveluiden toiminta-alueelle