Euroopan ilmasto muuttuu Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia on yhä enemmän ja ne ovat entistä vakavampia. Muualla Euroopassa, myös sen eteläosissa, lämpötilan kohoaminen ja sateiden väheneminen tarkoittavat sitä, että monet alueet saattavat joutua kärsimään kuivuudesta. Monet talouden alat ovat riippuvaisia terveistä ja vakaista ekosysteemeistä voidakseen tuottaa ihmisille erilaisia tuotteita ja palveluja. Esimerkiksi mehiläiset pölyttävät viljelykasvejamme ja metsät auttavat sitomaan kasvihuonekaasuja. Ekosysteemien lajien ja elinympäristöjen tasapainon muutoksilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia. Sateiden väheneminen Etelä-Euroopassa voi tehdä tiettyjen kasvien viljelyn mahdottomaksi, kun taas lämpötilan kohoaminen voi johtaa siihen, että haitalliset vieraslajit ja tauteja kantavat lajit muuttavat kohti pohjoista. Arktinen alue Lämpötilan nousu on paljon suurempi kuin maapallolla keskimäärin. Merijää vähenee arktisella alueella. Grönlannin jääpeite pienenee. Ikiroudan alueet vähenevät. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riski kasvaa. Meriliikenne sekä kaasu- ja öljyvarojen hyödyntäminen lisääntyy. Pohjois-Eurooppa Lämpötilan nousu on paljon maapallon keskiarvoa suurempi. Lumen määrä sekä järvien ja jokien jääpeite vähenee. Jokien virtaama kasvaa. Lajit muuttavat kohti pohjoista. Sadot suurenevat. Lämmöntuotannon tarve vähenee. Vesivoimapotentiaali kasvaa. Talvimyrskyjen aiheuttamien vahinkojen riski kasvaa. Kesämatkailu lisääntyy keskimäärin. Luoteis-Eurooppa Talven sademäärät kasvavat. Jokien virtaama kasvaa. Lajit muuttavat kohti pohjoista. Lämmöntuotannon tarve vähenee. Jokien ja rannikoiden tulvariskit kasvavat. Keski- ja Itä-Eurooppa Kuumat äärilämpötilat lisääntyvät. Kesän sademäärät vähenevät. Veden lämpötilat nousevat. Metsäpalojen riski kasvaa. Metsien taloudellinen arvo laskee. Rannikkoalueet ja aluemeret Merenpinta kohoaa. Meren pintalämpötilat nousevat. Meri happamoituu. Kala- ja planktonlajit levittäytyvät kohti pohjoista. Kasviplanktonyhteisöissä tapahtuu muutoksia. Kalakantoihin kohdistuvat riskit kasvavat. Vuoristoalueet Lämpötilan nousu on Euroopan keskiarvoa suurempi. Jäätiköiden pinta-ala ja tilavuus pienenevät. Vuoristojen ikiroudan alueet vähenevät. Kasvi- ja eläinlajit siirtyvät ylemmäs. Alppien alueella lajien sukupuuttoon kuolemisen riski on erittäin suuri. Maaperän eroosion riski kasvaa. Hiihtomatkailu vähenee. Välimeren alue Lämpötilan nousu on Euroopan keskiarvoa suurempi. Vuotuinen sademäärä pienenee. Jokien vuotuinen virtaama pienenee. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riski kasvaa. Aavikoitumisen riski kasvaa. Maatalouden vedentarve kasvaa. Sadot pienenevät. Metsäpalojen riski kasvaa. Helleaalloista johtuva kuolleisuus kasvaa. Etelästä peräisin olevien taudinlevittäjien elinympäristöt laajenevat. Vesivoimapotentiaali vähenee. Kesämatkailu vähenee ja matkailu muina vuodenaikoina saattaa lisääntyä. Lähde: EEA Report No 12/2012. Climate change, impacts and vulnerability in Europe 2012. (Saatavana vain englanninkielisenä). 1 EEA 2
Olemmeko valmiita ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin terveyteemme, ekosysteemeihin ja talouteen. Tulevina vuosikymmeninä näistä vaikutuksista tulee todennäköisesti entistä vakavampia. Ellei näihin vaikutuksiin puututa, ne voivat osoittautua erittäin kalliiksi niistä johtuvien sairauksien, ekosysteemeihin kohdistuvien haittavaikutusten sekä omaisuuden ja infrastruktuurin vahingoittumisen vuoksi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kattaa monenlaista toimintaa ja monen alan politiikkaa, joilla yhteiskuntia pyritään valmistamaan muuttuvaan ilmastoon. Yhdistämällä sopeutumis- ja hillintätoimia tehokkaasti voidaan auttaa varmistamaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevaisuudessa ovat vähäisiä ja että Eurooppa on aikanaan valmiimpi kohtaamaan ja sietämään niitä.. i Ilmastonmuutoksen vaikutukset Mitigation and adaptation 2100? BKT Ellei sopeutumis- ja hillintätoimia toteuteta, Euroopan näkymät vuoteen 2100 mennessä ovat seuraavat: Metsäpaloja voi esiintyä vuosittain noin 800 000 hehtaarin alueella. Jokien tulvimisesta aiheutuvien vahinkojen kustannukset voivat olla yli 10 miljardia euroa vuodessa. Euroopan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia vuodesta 1990, vaikka bruttokansantuote on kasvanut 45 prosenttia. EU:n resurssien kokonaiskäyttö on vähentynyt 19 prosenttia vuodesta 2007 ja kierrätysaste on parantunut. EU:n suurimmat tekniikan alan yritykset saavat jo 40 prosenttia tuloistaan ympäristöalan toiminnasta. Vuosittain kuivuudesta kärsivien henkilöiden määrä voi nousta 150 miljoonaan. Merenpinnan kohoamisesta aiheutuvat taloudelliset menetykset kasvaisivat yli kolminkertaisiksi, 42 miljardiin euroon vuodessa. Helteeseen liittyvien kuolemantapausten määrä voi nousta 200 000:een vuodessa. EU:n oma raaka-aineiden kulutus väheni 10 prosenttia vuosina 2000 2012 siitä huolimatta, että taloudellinen tuotos kasvoi 16 prosenttia. Ympäristöalan työllisyys kasvoi 47 prosenttia vuosina 2000 2012 ja alalla luotiin 1,4 miljoonaa uutta työpaikkaa. Vuosina 1990 2012 uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa kasvoi EU:ssa yli kaksinkertaiseksi. Lähteet: EEA, 2015. European environment state and outlook 2015: Climate change impacts and adaptation, Energy, Green economy, Resource efficiency, Waste (saatavana vain englanninkielisenä). 3 EEA 4
Ilmastonmuutos ja meret Ilmastonmuutos nostaa merten lämpötilaa, aiheuttaa meriympäristöjen happamoitumista ja muuttaa sademalleja. Yhdessä nämä tekijät yleensä pahentavat muiden ihmisen merille aiheuttamien paineiden vaikutuksia, mikä johtaa merten biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen. Jäätikköjen sulaminen, merten lämpeneminen ja maaperän liikkeet nostavat meren pintaa. Muutokset kalakannoissa vaikuttavat toimeentulomahdollisuuksiin. Lämmin virtaus Lämpö Ravinnepäästöt aiheuttavat liiallisia leväkukintoja ja kuolleita alueita. Valtameret sitovat noin 25 prosenttia kaikista ilmakehään joutuvista hiilidioksidipäästöistä. Merten happamoituminen ja lämpeneminen vahingoittaa kalakantoja ja uhkaa merten biologista monimuotoisuutta. Kylmä virtaus 20 15 Maapallon merien lämpösisältö 0 2 000 m (5 vuoden keskiarvo) 10^22 Joules 10 5 0-5 -10 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Sabine et al. 2004. (http://www.pmel.noaa.gov/pubs/outstand/sabi2683/sabi2683.shtml). EEA indicator on ocean heat content. Data from National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) (lähteet saatavana vain englanninkielisenä). EEA 5
Ilmastonmuutos ja maatalous Maatalous sekä edistää ilmastonmuutosta että joutuu kohtaamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. EU:n on vähennettävä maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä ja mukautettava elintarvikkeiden tuotannon järjestelmäänsä siten, että se selviää ilmastonmuutoksesta. Koska resurssien maailmanlaajuinen tarve ja kilpailu niistä kasvavat koko ajan, EU:n elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta ja otettava huomioon maatalouden, energiatalouden ja elintarviketurvan välinen yhteys. Maatalouden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 10 prosenttia. N Metaani Typpioksidi W E -24% Vuosina 1990 2012 EU:n maatalouden tuottamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 24 prosenttia. Innovatiivisten tekniikoiden tehokkaampi integrointi Etelä-Euroopassa äärimmäisten helteiden sekä sateiden ja vedensaannin vähenemisen odotetaan pienentävän satoja, kun taas Pohjois-Euroopassa sääolot saattavat muuttua paremmin viljelyyn sopiviksi. Maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan edelleen vähentää seuraavin keinoin: Lihan- ja maidontuotannon tehostaminen S Metaanin talteenotto lannasta Lannoitteiden tehokkaampi käyttö Ruokajätteen vähentäminen Sellaisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen, joilla on suuri hiilijalanjälki Maailmanlaajuisesti +14% +70% Tiesitkö? Vuosina 2001 2011 kasvin- ja kotieläintuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 14 prosenttia. Elintarvikkeiden kysynnän odotetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä 70 prosenttia. Liha- ja maitotuotteilla on kaikista elintarvikkeista suurin hiili-, raakaaine- ja vesijalanjälki. Alkutuotannon jälkeisen kuljetuksen ja jalostuksen osuus on vain murto-osa kaikista elintarviketuotantoon liittyvistä päästöistä. Lähteet: EEA, 2015. European Environment state and outlook 2015: Agriculture. Eurostat, 2014. Statistics explained: Agricultural production crops (ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/agricultural_production_-_crops) (lähteet saatavana vain englanninkielisenä). EEA 6
Maaperä ja ilmastonmuutos Maaperä on tärkeä ja usein laiminlyöty ilmastojärjestelmän osa. Se on merien jälkeen toiseksi suurin hiilivarasto tai hiilinielu. Tärkeiden maaekosysteemien ennallistaminen ja kestävä maankäyttö kaupunki- ja maaseutualueilla voivat auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Tällä hetkellä Euroopan metsien hiilivarasto kasvaa, mikä johtuu metsänhoidossa ja ympäristössä tapahtuvista muutoksista. Noin puolet tästä hiilivarastosta on sitoutunut metsien maaperään. Kun metsien tila heikkenee tai metsiä hakataan, niihin varastoitunut hiili kuitenkin vapautuu takaisin ilmakehään. Tässä tapauksessa metsät voivat muuttua ilmakehään vapautuvan hiilen nettotuottajiksi. Euroopan metsäpinta-ala on kasvanut 19,5 miljoonaa hehtaaria vuodesta 1990. Kyntäminen nopeuttaa hajoamista ja mineralisoitumista, jolloin vapautuu enemmän hiilidioksidia. Luonnonmukainen viljely voi vähentää hiilidioksidipäästöjä 48 66 prosenttia hehtaaria kohti perinteiseen viljelyyn verrattuna. Fotosynteesi Hiilidioksidi Myrskyjen, tuulen ja lumen aiheuttamien vahinkojen arvioidaan koskevan 0,4:ää prosenttia metsäalasta. Hengitys, orgaanisen aineksen hajoaminen ja mineralisoituminen tuottavat hiilidioksidia. Hyönteisten ja tautien vahingoittama metsäpinta-ala on Euroopassa kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Metsäpalot tuhoavat Euroopassa joka vuosi noin 400 000 hehtaaria. Hiili siirtyy kasvin juuriin. Maaperän toiminta: Maanalainen hiilivarasto 1 cm:n paksuisen maakerroksen muodostuminen voi kestää 1 000 vuotta. Läpäisevä maaperä suojelee meitä helleaalloilta etenkin kaupungeissa. Maaperä sitoo ja varastoi hiiltä. Maaperä ehkäisee ja sääntelee tulvia. Lähteet: EEA, 2015. European Environment state and outlook 2015: Forests, Soil; UNECE, 2015: Forests in the ECE region trends and challenges in achieving the global objectives on Forests. ECE/ TIM/SP/37 FAO, 2002. Organic agriculture, environment and food Mikrobien toiminta voi kiihtyä Maaperä varastoi, suodattaa Neljäsosa koko maapallon 95 prosenttia maailman elintarvikkeista security (www.fao.org/docrep/005/y4137e/y4137e02b.htm); FAO, korkeammassa lämpötilassa, jolloin ja muuntaa ravinteita, biologisesta monimuotoisuudesta tuotetaan suoraan tai epäsuorasti 2015. Soil facts (www.fao.org/soils-2015) (lähteet saatavana vain vapautuu enemmän hiilidioksidia. epäpuhtauksia ja vettä. on maaperässä. maaperällä. englanninkielisenä). 86 87 7 EEA 8
Ilmastonmuutoksen hillitseminen Euroopan unionin toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tuottavat tulosta. Itse asiassa EU:n odotetaan saavuttavan yksipuolisen 20 prosentin vähennystavoitteen (vuoden 1990 tasoon verrattuna) jo ennen sovittua vuoden 2020 määräaikaa. EU pyrkii myös vähentämään omia päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vähentämään taloutensa hiilipäästöjä lisää vuoteen 2050 mennessä. EU tuottaa tällä hetkellä 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kansainvälinen yhteisö on sopinut maapallon lämpötilan nousun rajoittamisesta 2 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että parantaaksemme mahdollisuuksiamme rajoittaa keskilämpötilan nousu 2 celsiusasteeseen maailman päästöjen täytyy saavuttaa huippunsa vuonna 2020 ja alkaa sen jälkeen vähentyä. Vuonna 2050 maailman päästöjen on oltava 40 70 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2010, ja vuoteen 2100 mennessä niiden on pudottava lähelle nollaa tai jopa sen alle. EU:n kasvihuonekaasupäästöt ja vähennystavoitteet, lukuun ottamatta maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) Indeksi 100 50 0 1990 2013-19% 2020-20% 2030-40% 2050-80 95 % EU:n kasvihuonekaasupäästöt aloittain LULUCF-sektoria lukuun ottamatta Teollisuus 19% 13% 10% Rakennukset Maatalous Huipputaso noin vuonna 2020 Maailman kasvihuonekaasupäästöt 40 prosentin vähennys vuoteen 2010 verrattuna 70 prosentin vähennys vuoteen 2010 verrattuna 50 40 30 20 Gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia LULUCF-sektori mukaan luettuna Liikenne 20% 3% Jätteet Energia-ala 30% 5% Muut 10 EU 1860 1900 1950 2000 COP21 2050 2100 Huomautukset: (1) Arvio maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1860 1970 perustuu EDGAR-tietokannan tietoihin sekä SOER 2010 raportin ilmastonmuutoksen hillitsemistä käsittelevässä luvussa olevaan maailman hiilidioksidipäästöjä vuosina 1860 2006 kuvaavaan kaavioon ( Global emissions, 1860 2006 ). (2) EU:n pitkän aikavälin kehitys oikealla (mustalla) on vain suuntaa-antava, sillä EU:n vuoden 2050 tavoitteessa ei oteta huomioon LULUCF-sektorin nettovaikutusta. Lähteet: EEA, 2014. Annual EU greenhouse gas inventory 1990 2012 and inventory report 2014; EEA, 2010. Mitigating climate change - SOER 2010 thematic assessment; European Commission-Joint Research Centre, 2014. Global Emissions EDGAR v4.2 FT2012 (November 2014); IPCC, 2014. Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the 5th Assessment Report of the IPCC. Lue lisää: EEA Report Trends and projections in Europe. Lähdetiedot saatavana vain englanninkielisenä. 9 EEA 10