EU-maiden maatalous ja ilmastonmuutoksen haasteet
|
|
- Elisabet Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Euroopan Komissio Maatalouden ja Maaseudun Kehit tämisen Pääosasto Euroopan komissio Maatalous ja maaseudun kehittäminen Lisätietoja Rue de la Loi 200, B-1049 Brysseli, Belgia Puhelin Keskus (+32 2) Internet Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto Euroopan ympäristökeskus IPCC Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa Euroopan yhteisöt, 2008 Printed in the EU Tämä julkaisu on ainoastaan tiedotusluonteinen eikä oikeudellisesti sitova. Cover photo KF FI-C PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE EU-maiden maatalous ja ilmastonmuutoksen haasteet
2 Mitä asiantuntijat sanovat? Ilmastonmuutosta pidetään yhtenä vakavimmista sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöä koskevista haasteista maailmassa. On olemassa kiistatonta tieteellistä näyttöä siitä, että ihmisen toiminnasta aiheutuneet korkeat kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä ja nostavat näin maapallon lämpötilaa. Pääosin hiilidioksidista (CO2) koostuvien kasvihuonekaasujen määrä on kasvanut 70 prosentilla vuodesta Kuva 1: Kasvihuoneilmiö Osa auringon säteilystä heijastuu maapallollta ja ilmakehästä. Osa infrapunasäteilystä läpäisee ilmakehän. Osa imeytyy ja säteilee kaikkiin suuntiin kasvihuonekaasun molekyylien välittämänä. Tämä lämmittää maapallon pintaa ja alempaa ilmakehää. Auringon säteily läpäisee ilmakehän. Maapallo Suurin osa säteilystä imeytyy maapallon pintaan ja lämmittää sitä. Ilmakehä Maapallon pinta laskee infrapunasäteilyä liikkeelle. Lähde: Euroopan ilmasto on viimeksi kuluneen vuosisadan aikana lämmennyt lähes yhden celsiusasteen, mikä on maapallon keskiarvoa enemmän. Suurin osa lämpenemisestä on tapahtunut viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana. Vaikka luku ei kuulostakaan dramaattiselta, tällä suuntauksella on merkittävä vaikutus moniin fyysisiin ja biologisiin järjestelmiin (vesi, elinalueet, terveys), joista on tullut entistä haavoittuvampia. Ilmasto-olosuhteet ovat entistä vaihtelevampia. Vesi- ja lumisateiden määrä Pohjois-Euroopassa on huomattavasti kasvanut ja tulvat ovat yleistyneet, kun taas Etelä-Euroopan sademäärät ovat merkittävästi pienentyneet (katso Kuva 1) ja kuivuus on entistä tavallisempaa. Myös äärilämpötilat ovat yleistyneet. Poikkeavien sääolosuhteiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat kasvaneet merkittävästi kuluneiden vuosikymmenien aikana. Vaikka kasvihuonekaasujen päästöt saataisiin lopetettua välittömästi, ilmastonmuutos jatkuisi silti vuosikymmenien ajan ilmakehään kerääntyneiden 2 3 Ilmastonmuutos on todellisuutta 1. I l m a s t o n m u u t o s o n t o d e l l i s u u t t a
3 kaasujen takia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset muuttuvat yhä rajummiksi kaikkialla maailmassa. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, johon kuuluu maailman johtavia ilmastoasiantuntijoita 1 uskoo lämpötilojen nousun johtuvan suurimmaksi osaksi ihmisen toiminnasta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja liikahakkuista, jotka lisäävät hiilidioksidin ja muiden kaasujen päästöjä. Näiden päästöjen suurimmat lähteet Euroopassa ovat energia ja liikenne. Ilmastonmuutos tuo mukanaan kahdenlaisia haasteita: lämpenemistä aiheuttavia kaasupäästöjä tulisi vähentää, ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on pystyttävä tulevaisuudessa sopeutumaan. Nämä ovat Euroopan unionin maatalouden ja maatalouspolitiikan päähaasteita. Tässä esitteessä kerrotaan maapallon lämpenemisen vaikutuksista maatalouteen ja myös maatalouden osuudesta ilmastonmuutokseen. Samalla esite kertoo, miten EU aikoo vastata näihin haasteisiin. Kansainväliset ja EU:n ponnistelut ilmastonmuutoksen hidastamiseksi Kansainvälinen toiminta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi aloitettiin 1990-luvun alussa. EU oli avainasemassa laadittaessa YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta (UNFCCC) ja siihen kuuluvaa Kioton sopimusta, jossa teollisuusmaille asetettiin laillisesti sitovat tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. EU:n 15 jäsenmaata 2 ovat vuoteen 2012 mennessä sitoutuneet leikkaamaan päästöjään kahdeksan prosenttia alle vuoden 1990 tason. Alkuvuodesta 2007 EU otti askeleen pidemmälle sitoutuessaan vieläkin tiukempiin tavoitteisiin: aikomuksena on vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja peräti 30 prosenttia, jos kaikki teollisuusmaat suostuvat noudattamaan yhdenmukaista sopimusta. Kuva 2: Vuotuisten sademäärien muutokset ( ) Välimeren alue Erot sademäärissä < > Lähde: Euroopan ympäristökeskus (EEA), tekninen raportti N 7/2005, pohjautuu teokseen M. Hulme (1999) a historical monthly precipitation dataset for global land areas from 1 IPCC on saanut Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Yhdysvaltojen entisen varapresidentin Al Goren kanssa. 2 Jäsenvaltiot ennen vuosien 2004 ja 2007 laajentumista, jolloin mukaan liittyi 12 uutta jäsenvaltiota to
4 Myös maatalous aiheuttaa kasvihuonepäästöjä, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa kuin muut taloussektorit. Maataloudesta ei synny juuri lainkaan hiilidioksidipäästöjä, joka on yleisin kasvihuonekaasu. Itse asiassa EU:n pinta-alasta yli puolet kattava viljelysmaa sisältää runsaita hiilivarastoja, joiden ansiosta hiilidioksidin määrä ilmakehässä pienenee. Maatalouden on silti kohdattava kaksinkertainen haaste: kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja sopeutuminen uusiin ilmastoolosuhteisiin. Kuva 3: Maatalouden kasvihuonepäästöt ja niiden osuus EU:n kokonaispäästöistä (EU-27) % N2O viljelymaa 31 % CH4 suolistokäyminen 11 % CH4 lannan käsittely 7 % N2O lannan käsittely 0 % CH4 riisinviljely 59,0 % Energia, liikenne pois lukien 21,0 % Teollisuus 9,0 % Maatalous 8,0 % Teollisuus 3,0 % Jätteet Viljelystä syntyvien päästöjen vähentäminen Maatalous tuottaa kahta haitallista kasvihuonekaasua: typpioksiduulia (N2O) ja metaania (CH4) (katso kuva 3): N2O vapautuu ilmakehään viljelysmaasta lähinnä maaperässä tapahtuvien typpilannoitteiden mikrobimuutosten takia. Yli puolet kaikista maatalouden päästöistä on N2O-päästöjä. CH4-päästöt syntyvät suurimmaksi osaksi märehtijöiden, pääosin lehmien ja lampaiden, ruuansulatusprosessista. Sekä CH4- että N2O-päästöjä syntyy myös karjanlannan varastoinnista ja levittämisestä. Lähde: Euroopan komissio, Maatalouden pääosaston selvitys Euroopan ympäristökeskuksen tietoihin pohjautuen Sopeutuminen ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin eri aloihin. Maatalous on eräs alttiimmista sektoreista, sillä se on riippuvainen ilmasto-oloista. Asia koskettaa kaikkia eurooppalaisia, koska EU:n maa-alasta noin 90 prosenttia on viljelysmaata tai metsää. Ilmasto-olojen vuotuiset muutokset ovat merkittävin yksittäinen tekijä satomäärien vaihtelussa ja siksi maatalouden suurin riskitekijä. Tästä syystä maatalous on olennaisessa asemassa taistelussa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. 6 7 Ilmastonmuutoksen kaksinkertaiset haasteet maataloudelle 2. I l m a s t o n m u u t o k s e n k a k s i n k e r t a i s e t haasteet maataloudelle
5 Maatalouden kasvihuonepäästöjen määrä on laskussa EU:n 27 jäsenmaan maatalouden päästöt ovat noin yhdeksän prosenttia kaikista EU:n kasvihuonepäästöistä. Maatalouden vaikutus päästöihin EU:n alueella on kuitenkin laskussa, ja maataloussektorin jatkuvat ponnistelut saanevat aikaan lisää päästöjen leikkauksia. EU:n maatalouden kokonaispäästöt ovat itse asiassa laskeneet 20 prosenttia vuosina Tämä johtuu suurelta osin muuttuneista viljelymenetelmistä kuten typpilannoitteiden määrän vähentämisestä ja karjakannan pienenemisestä (katso kuva 4). Lukua voi verrata maatalouden päästöjen lähes 17 prosentin kasvuun maailmanlaajuisesti. Maatalouden päästöt vähenevät voimakkaammin kuin EU:n muiden sektoreiden päästöt, jotka vähenevät noin kahdeksan prosenttia. EU:n maatalous on näin ollen merkittävästi edistänyt Kioton sopimuksen toteutumista. Maatalous leikkaa edelleen päästöjään Maatalouden päästöjen odotetaan laskevan edelleen: 23 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon EU-27 -alueella ja 15 prosenttia EU-15 -alueella. Suuntaus johtuu parannuksista viljelytavoissa, jatkuvasta karjan määrän pienenemisestä, vuoden 2003 yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistustoimenpiteistä sekä ympäristölainsäädännöstä. Tämä on hyvin linjassa muiden sektoreiden kanssa (katso kuva 5). EU on maailman ainoa alue, jossa maatalouden päästöjen odotetaan pienenevän. Kuva 4: Karjan ja typpilannoitteiden määrän kehitys vuosina (indeksoitu suhteelliselle vuoden 1990 tasolle) EU:n 25 jäsenvaltiossa 105 Kuva 5: Odotetut muutokset maatalouden päästöissä vuoteen 2010 mennessä (EU-15) 100 Lannoitteiden ja lannan käyttö Karjan määrä 95 Liikenne 90-7 % % Energia (liikenne pois lukien) Jätteet % 1997 Teollisuus % Maatalous % ,4 % Lähde: Euroopan komissio, Maatalouden pääosaston selvitys Euroopan ympäristökeskuksen tietoihin pohjautuen (maatalous-ympäristölliset tekijät) 8 Lähde: Euroopan komissio 9 Kaikki sektorit Miten maatalous vaikuttaa ilmastonmuutokseen? 3. M i t e n m a a t a l o u s v a i k u t t a a i l m a s t o n m u u t o k s e e n?
6 4. M i t e n E U : n t o i m i n t a t a v a t v ä h e n t ä v ä t p ä ä s t ö j ä? Toisin kuin muilla aloilla, maatalouden kaasupäästöjä ei voida säädellä nappia painamalla. Maatalouteen liittyy kokonaisvaltaisia biologisia ja ekologisia prosesseja. Maatalouden kasvihuonepäästöjä vähentäviä toimenpiteitä ohjaavat kestävään kehitykseen perustuvat toimintatavat ja viljelijöiden oma aloitteellisuus. Yhteinen maatalouspolitiikka on tärkeässä osassa Ilmastonmuutoskysymysten sisällyttäminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan EU:ssa on jo aloitettu. Vuoden 2003 maatalouspolitiikan uudistus siirsi viljelijöiden saamaa taloudellista tukea tuotannosta riippumattomaan (ei tuotantomääriin liittyvään) suoraan apuun vähentäen näin tehotuotannon houkuttelevuutta. Tämä irrallinen tuki edellyttää viljelijöiltä kestävän kehityksen periaatteiden mukaista maankäyttöä. Täydentävät ehdot sallivat suoria maksuja vain viljelijöille, jotka noudattavat ympäristölainsäädäntöä ja muita lakeja. Osa maaseudun kehittämistoimenpiteistä liittyy päästöjen leikkaamiseen: näihin kuuluvat muun muassa tilojen nykyaikaistaminen energiatehokkaiden laitteiden ja rakennusten avulla, koulutus- ja neuvontapalvelut sekä biokaasun tuotannon edistäminen. Ympäristölainsäädännöllä on tärkeä tehtävä MT CY ES PT IE IT SE LU SI FR BE AT EL GB NL EU DE FI DK PL HU RO CZ SK LT EE BG LV % muutos : CH4 ja N20 kokonaispäästot Lähde: Euroopan ympäristökeskus Monet maatalouteen liittyvät ilmastonmuutoksen ongelmat johtuvat viljelytavoista. Siksi toimenpiteet nivoutuvat sääntöihin, jotka asettavat lainmukaisia rajoituksia tietyille käytännöille. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita nitraattidirektiivi. Se on jäsenmaiden toimeenpanema ja siihen kuuluu veden laadun tarkkailu, nitraattiherkkien alueiden määritteleminen sekä hyvän maatalouskäytännön mukainen ohjeistus, esimerkiksi lannoitteiden käyttörajoitukset sekä levitysehdot, lannan varastointimenetelmät, karjan määrään kohdistuvat rajoitukset ja viljelykiertovaatimukset Miten EU:n toimintatavat vähentävät päästöjä? Kuva 6: Muutos CH4 - ja N2O-kokonaispäästöissä (vastaa tonnia CO2) maataloudessa (EU-27)
7 5. M i t e n i l m a s t o n m u u t o s v a i k u t t a a m a a t a l o u t e e n? Kielteisiin vaikutuksiin kuuluvat myös tuholaisten, tautien ja rikkakasvien levinneisyys ja määrä, jotka todennäköisesti kasvavat korkeampien lämpötilojen ja lisääntyneen kosteuden myötä. Vaikutukset ovat luultavasti hyvin alueellisia. Ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen koko maapallolla Asiantuntijat uskovat, että jo pienikin maapallon lämpeneminen pienentää satoja ja aiheuttaa suurempia satovaihteluja matalilla leveysasteilla. Satoihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset kärjistyvät yhä useammin toistuvien sään ääri-ilmiöiden kuten tulvien, lämpöaaltojen ja kuivuuden vuoksi. Ne vaikuttavat eniten pien- ja omavaraisviljelijöihin, joiden sopeutumiskyky on alhaisempi. Tämän pelätään nostavan nälänhädän vaaraa erityisesti Afrikan mantereella. Arvioidut muutokset ilmastossa vaikuttavat satojen määrään ja vaihteluihin. Pitkällä aikavälillä monien lajikkeiden viljely saattaa siirtyä pohjoisemmaksi. Vaikutukset ulottuvat myös EU:n maatalouteen suurimmat ilmastonmuutoksen tuomat huolenaiheet Vaikka joistakin ilmastonmuutoksen vaikutuksista saattaa olla etua maanviljelylle tietyillä Euroopan alueilla, erityisesti pohjoisessa, missä kasvukausi pitenee ja lämpimämmät olosuhteet lisäävät satoa, on suurin osa kuitenkin haitallisia ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä alueilla, jotka jo nyt kärsivät sosioekonomisista tai ympäristötekijöistä johtuvista ongelmista kuten veden puutteesta. Ennakoiduissa ilmasto-olosuhteissa on merkittäviä alueellisia eroja luvun aikana ilmastonmuutos tuo todennäköisesti mukanaan leudompia ja sateisempia talvia, kuumempia ja kuivempia kesiä sekä useammin toistuvia rajuja sääilmiöitä. Säämuutosten ankarimmat seuraukset tuntuvat ehkä vasta vuoden 2050 tienoilla, mutta jo aiemmin on odotettavissa vakavia kielteisiä ääri-ilmiöitä kuten useammin toistuvia ja pidempikestoisia lämpöaaltoja, kuivuuskausia ja tulvia. Maataloutta koskevat erityisriskit Suurin osa maatalouteen kohdistuvista ilmastonmuutoksen vaikutuksista liittyy veteen. Vesipula tulee vaikuttamaan vahvasti maataloustuotantoon ja Euroopan maisemaan. Erityisesti monissa Etelä-Euroopan maissa on harjoitettu keinokastelua satoja vuosia ja se on osa viljelytapaa. Nyt kastelutekniikoita on kuitenkin päivitettävä. Maatalouden on myös parannettava vedenkäytön tehokkuutta ja vähennettävä vedenhukkaa. Ilmastonmuutoksen erilaiset vaikutukset EU:n eri alueilla Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset tuntuvat yhä enemmän kaikkialla EU:ssa, mutta tietyt alueet kärsivät niistä muita enemmän. Etelä-Euroopan ja Välimeren maat joutuvat kohtaamaan suuren lämpötilan nousun ja vähentyneiden sademäärien yhteisvaikutuksen. Erityisen haavoittuvia ovat Alppien kaltaiset vuoristoalueet ja pienet saaret. Tiheästi asutetut potentiaaliset tulva-alueet ovat uhattuja myrskyjen, rankkasateiden ja tulvien riskin lisääntyessä, ja seurauksena voi olla laajamittaista tuhoa. Ilmastonmuutos lisää alueellisia eroja myös Euroopan luonnonvaroissa. Muuttuneiden sääolojen vaikutus voidaan nähdä jo nyt. On havaittu useita poikkeusilmiöitä kuten puiden kukinta-aikojen aikaistuminen ja viiniköynnöksen kasvukauden pidentyminen sekä muita kasvien luonnollisen kasvurytmin muutoksia. Maatalouden kylvö- ja sadonkorjuuaikojen muutokset osoittavat, että viljelijät ovat jo nyt sopeutumassa uusiin ilmastoolosuhteisiin. Kuva 7: Ilmastonmuutoksen oletetut vaikutukset EU:n eri alueilla Ilmastolliset vyöhykkeet talviset rankkasateet (tulvat) merenpinta kuumemmat ja kuivemmat kesät satomäärät, lajit Ilmastonmuutoksen erilaiset vaikutukset EU:n eri alueilla Ilmiö Todennäköisyys Lämpimämmät päivät. Vähemmän kylmiä päiviä/öitä Lähes varmaa (Yli 99 %) Enemmän lämpimiä ajanjaksoja ja lämpöaaltoja Erittäin todennäköistä (Yli 90 %) Lisää rankkasateita Enemmän kuivuudesta kärsiviä alueita talviset rankkasateet (tulvat) kesäajan sademäärä kuivuuden riski maaperän eroosion riski kasvukauden pituus satomäärät, lajit lämpötila vuotuinen sademäärä, veden saatavuus kuivuuden riski, lämpöstressi satomäärät sopivat viljelyalueet Todennäköistä (Yli 66 %) Rajumpia trooppisia pyörremyrskyjä Rajumpia merenpinnan muutoksia (ei tsunameja) Lähde: Euroopan komissio, Maatalouden pääosaston oma selvitys kirjallisuuteen pohjautuen. Lähde: IPCC 12 meren/järvien pinta myrskyt, tulvat kuumemmat ja kuivemmat kesät kasvukaudet satopotentiaali tuholaiset ikiroudan sulaminen sususulaminen 13 Keski-Eurooppa Pohjoiset alueet Eteläiset ja kaakkoiset alueet Läntiset ja atlanttiset alueet
8 7. M a a t a l o u d e n o n l ö y d e t t ä v ä sopeutumiskeinot EU:n maataloussektori on täysin tietoinen ilmastonmuutoksen haasteista, joihin sen toiminta myös pyrkii vastaamaan. Maatalous voi olla mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kolmella eri tavalla: pienentämällä omia kaasupäästöjään, hyödyntämällä maatalousmaan hiilinieluja sekä osallistumalla uusiutuvien energiavarojen ja biotuotteiden tuotantoon. Tässä on joitakin käytännön esimerkkejä. Ratkaisujen löytyminen ja sopeutuminen ongelmiin on tulevien vuosien kannalta äärimmäisen tärkeää. Eläinlannan muuntaminen biokaasuksi Anaerobisten käsittelylaitosten rakentaminen on erityisen tehokas tapa vähentää päästöjä niillä alueilla, joilla on suuri eläintiheys sekä suuret liete- ja lantamäärät. Anaerobinen käsittely on orgaanisen materiaalin ilmattomassa tilassa tapahtuva luonnollinen, biologinen mädätysprosessi. Anaerobinen käsittely on järjestelmä, jossa tätä prosessia käytetään erityyppisen orgaanisen jätteen käsittelyyn ja biokaasun tuottamiseen. Biokaasu voidaan myöhemmin muuttaa lämmöksi ja sähköksi. Prosessi vähentää kaasupäästöjä ja tuo samalla hyötykäyttöön arvokasta, uusiutuvaa energiaa. Maatalousmaan hiilinielujen hyödyntäminen Merkittäviä hiilidioksidimääriä voidaan poistaa ilmakehästä ja varastoida maaperään erilaisilla viljelytavoilla kuten luomuviljelyllä tai vähentämällä tai olemalla kokonaan käyttämättä sellaisia viljelytapoja, jotka aiheuttavat maaperän häiriöitä, kasvattamalla valkuaisaineita sisältäviä palkokasveja, istuttamalla pensasaitoja, ylläpitämällä laitumia ja muuttamalla viljelymaita niittymaiksi. Merkittäviä hiilimääriä voidaan sitoa metsityksen avulla, sillä puulajit sitovat hiiltä huomattavasti viljelykasveja tehokkaammin. Uusiutuvien luonnonvarojen muuntaminen bioenergiaksi ja -tuotteiksi Maatalouden biomassasta tuotetulla bioenergialla voidaan korvata muita päästöjä aiheuttavia energianlähteitä kuten fossiilisia polttoaineita. Viljelijät kasvattavat yhä useammin energiakasveja biopolttoainetta, pieniä ja jopa suuria voimalaitoksia tai tilalla käytettävää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa varten. Teollisuudessa käytetään myös yhä enemmän uusiutuvia maatalousresursseja kuten uusiutuvia raaka-aineita, biomuoveja ja biokemikaaleja. 14 Useita sopeutumisvaihtoehtoja eri tasoilla Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on olemassa useita sopeutumiskeinoja maatilojen teknisistä ratkaisuista parannettuun tilanhoitoon ja poliittisiin työkaluihin, joihin kuuluvat esimerkiksi sopeutumissuunnitelmat. Ilmaston muutokseen sopeutuakseen viljelijät voivat muuttaa viljelykiertoa, käyttää saatavilla olevia vesivaroja mahdollisimman tehokkaasti, mukauttaa kylvöaikoja lämpötilojen ja sateiden mukaan, käyttää paremmin uusiin olosuhteisiin soveltuvia (esimerkiksi paremmin kuivuutta ja kuumuutta kestäviä) lajikkeita tai istuttaa pensasaitoja ja pieniä metsiköitä viljelymaille tuulensuojaksi ja estämään kasteluveden karkaaminen viljelmiltä. On myös tärkeää antaa viljelijöille lisää tietoa ilmaston riskeistä ja niihin sopeutumisesta. Jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet sopeutumisen vaatimiin toimenpiteisiin. Suurin osa voimavaroista on kohdistettu estämään välittömien riskien, kuten esimerkiksi tulvien, muodostamien ääri-ilmiöiden vaikutusta. Miten yhteinen maatalouspolitiikka tukee viljelijöitä sopeutumisessa? Viljelijät eivät voi kantaa ilmastonmuutoksesta syntyvää taakkaa yksin. Julkisten ratkaisujen on tuettava riittävästi viljelijöiden ponnisteluja tilojen ja tuotantomenetelmien sopeuttamiseksi sekä jatkettava palvelujen tarjoamista maaseudulla. Yhteinen maatalouspolitiikka sisältää jo nyt joitakin elementtejä, joiden ansiosta ilmastonmuutokseen on helpompaa mukautua. Viljelijöiden riskinhallintatyökalujen kuten vakuutusjärjestelmien käyttöönotto voi myös helpottaa ilmastonmuutokseen liittyvistä sääoloista johtuvien katojen korvaamista. Maaseudun kehittämispolitiikka tarjoaa mahdollisuuden helpottaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia viljelijöille ja maatalousalueille esimerkiksi tukemalla investointeja tehokkaampiin kastelujärjestelmiin. Maatalouden ympäristöhankkeet, jotka kannustavat viljelijöitä tehokkaampaan maan ja veden käyttöön, ovat myös tärkeitä sopeutumisprosessissa. Ilmastonmuutos, maatalous ja kuluttajat Ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien kanssa kamppaillessaan viljelijät joutuvat ottamaan huomioon myös ympäröivän yhteiskunnan. He toimivat EU-hankkeiden puitteissa ja vastaavat markkinoiden vaatimuksiin, jotka ovat myös sidoksissa ilmastonmuutokseen. Monet ruuan tuottajat ja kuluttajat yrittävät yhä useammin pienentää ekologista jalanjälkeään tekemällä oikeita tuotanto- ja kuluttajavalintoja esimerkiksi ostamalla lähiruokaa. Osa viljelijöistä omaksuu kestävän kehityksen viljelytapoja, joihin kuuluvat muun muassa luomuviljely ja integroitu viljely. Myös yhtenäistä merkintäjärjestelmää on jo kehitetty, joskaan se ei ole vielä valmis. Ilmastonmuutoksella voi myös olla vaikutusta ruuan hintaan ja hintojen vakauteen. Eräs taannoiseen viljan hinnannousuun vaikuttaneista syistä oli satojen pieneneminen EU:n alueella, mikä osittain johtui kaikkialla Euroopassa vallinneesta poikkeuksellisen huonosta säästä. 15 Maatalouden on löydettävä sopeutumiskeinot 6. M a a t a l o u s v o i p a n o s t a a l i s ä ä ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun
ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotValtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut
IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotMAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI
Euroopan investointiohjelma Tilannekatsaus Toukokuu 2018 MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI JUNCKERIN EUROOPAN INVESTOINTIOHJELMA SUOMESSA FI Suomessa Junckerin komission Euroopan investointiohjelmaan kuuluvan
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7057/17 ADD 1 TRANS 97 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 6. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET
LisätiedotHyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.
Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan
ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotTilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65
Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka
LisätiedotEUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET
EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotTurvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström
Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja
LisätiedotEnergia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso
Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotPaneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely
Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotTAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)
EUROOPAN UNIONIN KALASTUSALA LUKUINA Seuraavissa taulukoissa on yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) eri osa-alueiden perustilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden kalastuslaivastot vuonna 2014 (taulukko
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotLaajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee
IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2015) 444 final LIITTEET 1 6.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. syyskuuta 2015 (OR. en) 12037/15 ADD 1 AGRIFIN 77 FIN 606 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotMaatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula
Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.
LisätiedotIlmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen
Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia Hanna Mäkinen Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) hanke Valtakunnallinen tiedonvälityshanke Sieto- ja sopeutumiskyvyn
LisätiedotEU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj
EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotLaajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta
IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden
LisätiedotIlmastopolitiikan seurantaindikaattorit
Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotPeltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus
LisätiedotTilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö
Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotTuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin
Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset
LisätiedotNURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus
NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden
LisätiedotMetsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.9.2016 COM(2016) 578 final ANNEXES 1 to 6 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE KOMISSION YHDEKSÄS RAHOITUSKERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4..3 COM(3) 856 final ANNEXES to 3 LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Vuosikertomus FI FI LIITE I: VUONNA SOVELLETTAVAT SUURKATASTROFIEN
LisätiedotTAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28) (LUKUUN OTTAMATTA MUKAUTUKSIA)
YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA LUKUINA Alla olevissa taulukoissa esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) eri osa-alueiden tilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden maatalous ja elintarviketeollisuus
LisätiedotMauri Pekkarinen. Jyväskylä
Maakunta- ja soteuudistuksen työseminaari Mauri Pekkarinen Jyväskylä 12.1.2018 Mauri Pekkarinen 1 Koheesiopolitiikan saanto (koheesio, EAKR ja ESR) maittain, mukaan lukien tukitasot EAKR ESR Koheesiorahasto
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotTAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28)
YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA LUKUINA Alla olevissa taulukoissa esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) eri osa-alueiden tilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden maatalous ja elintarviketeollisuus
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotKansainvälisen rekisteröinnin nro
Viimeisin päivitys 032016 HAKUS EUROOPAN UNIONIN TAVARAMERKIN Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien) Hakijanedustajan viite (enintään 20 merkkiä) Mod.011 Hakija Oikeushenkilön nimi tai etunimi ja sukunimi
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotU 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus
U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa 2021-2030, taakanjakoehdotus Tuija Talsi 28.9.2016 Talousvaliokunta Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n
LisätiedotPieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?
Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotMaa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot
Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta
LisätiedotKI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus
KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. elokuuta 2017 (OR. en) 11585/17 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 28. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: SOC 546 EMPL 416 FSTR 55 CADREFIN 86 REGIO 80 Euroopan komission
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotMillaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?
Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan? Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen antia Karoliina Rimhanen Mikkeli 17.10.2018 Kysely
LisätiedotUudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotMaataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos
Maataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos Maailman suurin haaste Meitä on nyt seitsemän miljardia. Ennusteen mukaan maailman väkiluku lisääntyy vuoteen 2050 mennessä yli yhdeksään miljardiin. YK:n
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotArktinen alue. Pohjois-Eurooppa
Euroopan ilmasto muuttuu Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
Lisätiedot8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8772/16 AGRI 247 CLIMA 45 ENV 275 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 8534/16 Asia: Maatalous
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu Saara Lilja-Rothsten Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Järjestöviestinnän
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotUudet energiatekniikat
Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
Lisätiedot24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia
2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotLähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:
FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot
Lisätiedot