Puuluodon verkkoallaskasvattamon vesitalous- ja ympäristöluvan tarkistaminen, Virolahti

PÄÄTÖS Nro 93/09/2 Dnro ISY-2006-Y-247 Annettu julkipanon jälkeen 9.9.2009 HAKIJA Nakarin Kalanviljelylaitos Ky Yhteyshenkilö Jari Nakari, puh. 0400 754 554 ASIA Puuluodon verkkoallaskasvattamon vesitalous- ja ympäristöluvan tarkistaminen, Virolahti TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee kalankasvatuksen jatkamista Puuluodon verkkoallaskasvattamossa. Laitos sijaitsee Virolahden kunnassa Virolahden suualueella Puuluotojen koillispuolella Vilkkilän osakaskunnan omistamalla vesialueella. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 28.12.2006 ja sitä on täydennetty 15.10.2007. Virolahden velvoitetarkkailun yhteenveto vuodelta 2007 on toimitettu ympäristölupavirastolle 19.6.2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa har-

joitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Kasvatusaltaiden sijoittaminen vesialueelle edellyttää vesilain 2 luvun 2 :n mukaista lupaa vesistöön rakentamisesta. 2 Hakijalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston 24.6.2003 myöntämä ympäristölupa nro 44/03/2 noin 30 000 kg:n kalankasvatukseen Puuluodon laitoksessa ja vesitalouslupa kolmen kasvatusverkkoaltaan pitämiseen vesialueella. Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli luvan saajan oli tarkoitus vuoden 2007 jälkeen jatkaa kalankasvatustoimintaa, oli luvan saajan vuoden 2007 maaliskuun loppuun mennessä pantava ympäristölupavirastossa vireille rakentamista ja kalankasvatustoimintaa koskeva hakemus, johon oli liitettävä selvitys mahdollisuuksista vähentää kalankasvatuksesta muodostuvista jätevesistä aiheutuvaa vesistökuormitusta ja yhteenvedot tarkkailutuloksista sekä muut asiaan kuuluvat selvitykset. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatuslaitosta koskevassa asiassa. LAITOSTA KOSKEVAT LUVAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston Puuluodon kalankasvatuslaitosta koskevan, toistaiseksi voimassa olevan luvan nro 44/03/2 keskeiset, laitoksen rakenteita, kasvatusmäärää ja vaikutusten tarkkailua koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "1. Luvan saaja saa pitää hakemuksessa esitetyssä paikassa verkkoaltaita siten, että niiden yhteenlaskettu tilavuus on enintään 5 700 m 3 ja pinta-ala 1 400 m 2. Luvan saajan tulee merkitä ja tarvittaessa valaista verkkoaltaat merenkulkuviranomaisen hyväksymällä tavalla. 2. Kalojen ruokinnassa saa käyttää vuosittain enintään 40 000 kg kuivarehua (rehukerroin 1,3). Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 0,8 % ja typpipitoisuus 6,5 %. 3. Kalankasvattamoa on hoidettava huolellisesti siten, että aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja kuivarehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 4. Kaloja voidaan talven ajan säilyttää luvan saajan Hailiniemen laitoksen yhteydessä. Talviruokinnassa on noudatettava Hailiniemen laitoksen rehunkäyttömääräyksiä. =================

9. Luvan saajan on pidettävä laitoksen toiminnoista käyttöpäiväkirjaa Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä mm. tiedot laitoksella olevista ja siirretyistä kalamääristä, laitokselle ostetuista rehuista, käytetyn rehun määrästä ja laadusta sekä teurasmääristä samoin kuin mahdollisista esiintyvistä kala-sairauksista ja niiden hoidosta. Käyttöpäiväkirjaa on säilytettävä laitoksella ja se on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisille. Luvan saajan on annettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla luotettava selvitys kalan kasvusta ja käytetyistä rehumääristä. Samoin on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle päiväkirjassa esitettävien tietojen tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Näin saatuja tietoja tai selvityksiä ei ympäristökeskuksesta saa luvatta ilmaista sivullisille eikä niitä saa käyttää muuhun kuin ympäristökeskukselle kuuluvaan puheena olevan laitoksen valvontaa palvelevaan tarkoitukseen. 10. Luvan saajan on tarkkailtava kasvattamon vaikutusta mereen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen sekä vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Tätä varten luvan saajan on laadittava tarkkailuohjelmien tarkistusesitys ja toimitettava ne kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikölle tarkastettavaksi. Ympäristökeskuksella ja TE-keskuksen kalatalousyksiköllä on oikeus tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Tiedot tarkkailun tuloksista on säilytettävä sekä toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikölle ja Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden määrääminä aikoina sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 11. Käytetyistä kuivarehuista on tehtävä ravinnemääritykset Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla." 3 Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 24.9.2004 nro 04/0295/2 pysyttänyt edellä mainitun ympäristölupaviraston päätöksen voimassa. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 30.12.2005 taltio 3766 pysyttänyt edellä mainitun Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen voimassa.

4 HAKEMUS Alueen kaavoitustilanne ja vuokrasopimus Virolahden alueella on voimassa Virolahden kunnan 28.12.1998 hyväksymä merenranta-alueiden rantaosayleiskaava, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut 15.11.2000. Puuluotojen alueella kaavassa kaksi luotoa on merkinnällä M-2 eli maa- ja metsävaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja. Yksi Puuluotojen luodoista on merkinnällä RA-1 eli loma-asuntojen alue, jolla on ympäristöarvoja. Luodolle saa rakentaa yhden loma-asunnon. Vilkkilän kalastuskunta -niminen osakaskunta on 23.3.2007 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut kalankasvatusoikeuden Puuluodon kalankasvatukseen vuoden 2017 loppuun asti. Puuluotojen kasvatusalueen sijaintipaikka Puuluotojen verkkoallaskasvattamo sijaitsee Virolahden kunnassa Virolahden suualueella Halssinselän eteläosassa noin 200 300 metriä Puuluodoista koilliseen. Suomen ja Venäjän välinen raja on noin 150 metriä kasvatusalueesta itään. Alue on avoimen meren äärellä, jossa veden syvyys on noin 16 20 metriä. Veden vaihtuvuus on hyvä, mikä johtuu tuulten ja vedenpinnan korkeuden vaihteluiden aiheuttamista veden virtauksista Virolahteen ja sieltä pois. Virolahden pohjukkaan laskee Virojoki, jonka keskivirtaama on 3,6 m 3 /s. Virojoen ja Virolahden valuma-alueelta tuleva kuormitus on hakijan arvion mukaan kalankasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta merkittävämpää. Halssinselän Suomen puoleisella rannalla on runsaasti loma-asutusta.

5 Virolahden veden laatu Virolahden alueen veden laatua on seurattu vuodesta 1987 lähtien niin, että avovesikausina on otettu 2 3 kertaa vuosittain vesinäytteet Virolahden kalankasvatusaltaiden lähistöltä (6 näytepistettä), Virolahden perukasta (2 näytepistettä) ja Virolahden ulkopuoliselta merialueelta Santion saaren pohjoispuolelta (1 näytepiste). Laitosalueiden (Hailiniemen ja Tuuholman saaren lähialueet) näytepisteiden veden laatu on ollut tarkkailujaksolla suhteellisen tasainen. Typpipitoisuus on laskenut hieman ja se on ollut 2000-luvulla tasolla 400 500 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on laitosalueen lähistöllä ollut yleensä yli 30 μg/l mutta alle 45 μg/l. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut eri näytteenottokerroilla, mutta on enimmäkseen ollut tasolla 10 15 μg/l. Näkösyvyys on koko lahden alueella ollut alle 2 metriä, yleensä kuitenkin enemmän kuin 1,5 metriä. Virolahden matalilla alueilla vesimassa sekoittuu avovesikautena, jolloin veden laatu on samankaltaista koko vesipatsaassa. Syvännealueilla, esimerkiksi Tuuholman saaren itäpuolella, jossa vesisyvyys on 19 metriä, on pohjan läheisessä vesikerroksessa havaittavissa loppukesällä happipitoisuuden alentumista ja korkeita fosforipitoisuuksia. Esimerkiksi vuonna 2006 syyskuun alussa pohjan lähellä fosforipitoisuus oli 110 μg/l (pinta 38 μg/l) ja hapen kyllästysaste oli 39 % (pinta 93 %). Puuluotojen kasvatusaltaiden vaikutusalueella veden laatu on ollut jonkin verran parempaa kuin Virolahden sisäalueella. Myös Tuuholman saaren molemmin puolin sijaitsevilla näytepisteillä veden laatu on ollut hiukan parempaa kuin lähempänä Virolahden pohjukkaa olevilla näytepisteillä. Muutoin vedenlaatuerot Virolahden alueella ovat olleet melko vähäisiä. Virolahden ulkopuolella (Santio) veden laatu on selvästi Virolahden aluetta parempi, a-klorofyllipitoisuus yleensä alle 10 mg/l ja näkösyvyys 2 3 metriä. Yleisesti voidaan todeta, että laitosalueella Virolahdella veden laatua voidaan pitää laatuluokituksessa tyydyttävän ja välttävän luokan väliin sijoittuvana. Lahden pohjukassa veden laatu on vielä jonkin verran huonompaa kuin laitosalueella. Virolahden ulkopuolisella alueella (Santio) veden laatu on hyvän ja tyydyttävän luokan välillä.

6 Virtaussuunta Virolahdella ei ole aina yksiselitteisesti lahden pohjukasta, jonne laskee Virojoki, kalalaitosalueelle ja edelleen merialueelle päin. Tämä on kuitenkin pääasiallinen virtaussuunta. Virolahden pohjukasta tulevien vesien laatu vaikuttaa kalalaitosalueen veden laatuun voimakkaasti. Tarkkailuraportin yhteenvedon mukaan kalankasvatus lisää kasvatusalueiden läheisyydessä rehevöitymistä, mutta vaikutuksia on vaikea eritellä muusta Virolahteen tulevasta kuormituksesta. Pohjaeläimistö Virolahden alueella on osana vaikutustarkkailua tehty pohjaeläinseurantaa vuosina 1984, 1987, 1996, 2002 ja 2006. Virolahden pohja-alueet ovat pohjaeläimistön määrän ja lajisuhteiden perusteella pysyneet rehevinä. Kaksi ulointa näyteasemaa Hurpun niemen kärjen itä- ja länsipuolella erottuivat myös vuoden 2006 tuloksissa muita näyteasemia parempikuntoisina. Virolahden kalasto ja kalastus Virolahden kalastuksen merkittävimpiä saalislajeja Kaakkois-Suomen merialueen kalastuksesta ovat 1990-luvun lopulla tehdyn selvityksen mukaan silakka, ahven, kuha, särki, taimen, hauki ja siika. Lisäksi kohtalaisesti saadaan lahnaa, madetta, lohta ja säynettä. Vähämerkityksellisiä saalislajeja ovat kampela, kuore, vimpa, ankerias, kirjolohi, karppi ja toutain. Virolahden alueella on kalankasvatuslupiin liittyvänä velvoitetarkkailuna toteutettu kalastuskysely vuoden 2006 kalastuksesta. Kysely kohdistettiin 42 kalastusluvan lunastaneelle henkilölle, joista 27 antoi vastauksen (64,3 %). Yhden vastaajan kalastus oli pyydysmäärän perusteella ammattimaista, muuten kalastus Virolahdella ja vertailualueena olleella Virolahden kirkonkylän vesialueella oli luonteeltaan kotitarve- ja virkistyskalastusta.

7 Kalastuksessa käytettiin solmuväliltään alle 25 mm:n verkkoja silakan pyyntiin ja yli 40 mm:n verkkoja muuhun kalastukseen. Välikoon verkkoja ei juurikaan ollut käytössä. Virolahdella silakkasaalis oli yhteensä 335 kg eli 3,9 kg/vrk/verkko ja vertailualueella yhteensä 1 072 kg eli 8,9 kg/vrk/verkko. Vertailualueen silakan yksikkösaalis on hyvä. Virolahdelta tiedusteluun vastanneiden harvoilla verkoilla (solmuväli yli 25 mm) saama saalis oli yhteensä 1 756 kg ja se jakaantui seuraavasti: kuha 22,6 %, hauki 16,3 %, lahna 15,4 %, ahven 13,8 %, kirjolohi 12,0 %, särki 9,3 % ja siika 5,5 %. Muiden saalislajien (kuore, lohi, taimen, säyne, vimpa, suutari ja kampela) osuus kokonaissaaliista jäi alle 2 %:n. Yhteenlaskettu yksikkösaalis oli Virolahdella melko korkea eli 1,1 kg/vrk/verkko. Virolahden ja vertailualueen välillä oli harvojen verkkojen saalismäärässä saaliskoostumuksessa suuria eroja. Särkikalojen osuus saaliissa oli kalalaitosalueella suurempi ja vertailualueella saatiin enemmän siikaa, taimenta ja lohta. Vertailualueella yksikkösaalis oli selvästi pienempi eli 0,5 kg/vrk/verkko. Merkittävimpiä saalislajeja olivat ahven 22,6 %, siika 16,7 %, kuha 12,3 %, taimen 10,2 %, hauki 9,4 %, lahna 9,4 % ja kirjolohi 7,1 %. Kalastuskyselyyn vastanneet ilmoittivat kalastushaittoja esiintyvän kalalaitosalueen lähistöllä huomattavasti enemmän kuin vertailualueella. Suurimmat haitat olivat pyydysten likaantuminen, levähaitat, vähäarvoisen kalaston runsaus ja likaantuneet kalavedet. Vertailualueella hyljehaitat olivat suurempia. Merimetsot aiheuttivat kalastukselle haittaa molemmilla alueilla. Virolahden alueen muu käyttö Virolahti sijaitsee Suomen ja Venäjän raja-alueella niin, että lahden kaakkoisosa kuuluu Venäjälle ja osa lahden Suomen puoleisesta vesialueesta kuuluu rajavyöhykkeeseen. Hurpun rajavartioasema on Virolahden suulla.

Virolahdella kulkee veneväylä (3,4 m) mereltä Virojoen suulle. Liikenne on lähinnä paikallisten loma-asukkaiden pienveneliikennettä. 8 Virolahden sisäalueella sijaitsee viisi verkkoallaslaitosta ja yksi sisäallaslaitos. Näiden laitosten vuosittainen kasvatusmäärä oli vesistötarkkailuraportin mukaan vuonna 2007 yhteensä 338 200 kg. Virolahden alueella kalankasvatuslaitosten vaikutusalueella ei ole hakemusten mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Virolahden kunnan jätevesien purku Virolahteen on lopetettu vuonna 2002. Virolahdella Hailiniemen lounaispuolella on Vilkkilänturan Natura-alue. Puuluotojen alueelta on Vilkilänturalle matkaa noin 5 km. Puuluotojen kalankasvatuksen vesistökuormitus ei kohdistu Natura-alueelle. Virolahden alueen kalankasvatus Kaikkien Virolahden alueen kalankasvattamojen luvat ovat samanaikaisesti ympäristölupaviraston käsiteltävänä. Kasvatusyksiköiden nykyisien lupien kasvatusmäärät ja sallitut rehunkäytön enimmäismäärät sekä haetut uudet rehunkäyttömäärät ovat: Luvan haltija/hakija ja laitos Nakarin kalanvilj. Ky Puuluodon laitos Nakarin kalanvilj. Ky Katajaluodon laitos Nakarin kalanvilj. Ky Hailiniemen laitos Nakarin kalanvilj. Ky Niemenpään laitos Kellosalmen Lohi Oy Kellosalmen laitos Tuuholman Lohi Ky Tuuholman laitos Nykyisen luvan kasvatusmäärä (noin) kg/v Nykyisen luvan mukainen rehun käyttö kg/v Haettu kuivarehun käyttö kg/v 30 000 40 000 75 000 50 000 65 000 75 000 40 000 52 000 62 500 40 000 52 000 54 000 60 000 78 000 84 000 60 000 78 000 84 000

9 Tuuholman Lohi Ky Huovarinniemen kiertovesilaitos Kellosalmen Lohi Oy Tommolan laitos (uusi) 100 000 (toteutunut kasvatus alle 40 000 kg/v) Päästörajat 150 kgp/v ja 4 000 kgn/v 109 000 - - 65 000 LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Vuosina 2002 2005 Puuluodon laitoksen kasvatusmäärät ja siitä aiheutunut typpi- ja fosforikuormitus on ollut seuraava: Rehun ravinnesisältö Vesistökuormitus Vuosi Lisäkasvu kg/v Typpi kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Fosfori kg/v 2002 32 000 3 100 330 2 200 200 2003 32800 3 250 350 2 350 220 2004 30 800 3 360 450 2 500 330 2005 30 700 3 230 430 2 390 310 Vuosina 2002 2005 keskimääräinen ravinnekuormitus tuotettua kalakiloa kohti on ollut 74,7 g typpeä ja 8,4 g fosforia. Hakemuksen mukainen toiminta ja vesistökuormitus Hakemuksen mukaan Puuluotojen kasvatusaltaissa on tarkoitus kasvattaa kalaa noin 58 000 kg vuodessa ja käyttää kasvatukseen kuivarehua 75 400 kg vuodessa. Ruokinta tehdään ruokinta-automaateilla. Kalojen perkaustoimintaa koskeva hakemus on liitetty hakijan Niemenpään laitoksen ympäristölupahakemuksen (dnro ISY-2007-Y-86) yhteyteen. Puuluodon kalankasvatuslaitoksen kasvatusmäärä, rehunkäyttö, rehun ravinnesisältö sekä toiminnan ravinnekuormitus olisi hakemuksen mukaan seuraava: Vuotuinen lisäkasvu noin 58 000 kg Vuotuinen rehun käyttö 75 400 kg Rehun typpisisältö 4 875 kg N Rehun fosforisisältö 600 kg P Typpikuormitus 3 300 kg N/v Fosforikuormitus 370 kg P/v

Haetun toiminnan keskimääräinen ravinnekuormitus tuotettua kalakiloa kohti olisi 56,9 g typpeä ja 6,4 g fosforia. 10 Kalojen talvisäilytys tapahtuu hakijan Hailiniemen ja Katajaluodon verkkoaltaissa, mikäli kaikkia kaloja ei saada perattu syksyllä. Puuluotojen kasvatusaltaat eivät ole olleet käytössä talvisin. Kasvatustoimintaa varten on nykyisin käytössä yhteensä kolme verkkoallasta, joista kahden pinta-ala on 690 m 2 ja yhden 700 m 2. Kasvatusmäärän lisäykseen tarvitaan yksi pinta-alaltaan 700 m 2 :n verkkoallas ja yksi pinta-alaltaan 390 m 2 :n verkkoallas. Kaikkien altaiden syvyys on 4 m. Ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltaminen Verkkoallaskasvatuksessa merkittävimmät vesistökuormitukseen vaikuttavat tekijät ovat rehun laatu ja ruokintatapa. Hakijan kalankasvatuslaitoksilla käytetään matalaravinteisia rehulaatuja ja ruokinnassa vältetään ohiruokintaa. Ruokintaa säädellään muun muassa veden lämpötilan ja happiolosuhteiden perusteella. Lisäksi on otettava huomioon nykyisten rehujen laatu, jonka vuoksi kalan ulosteiden kautta veteen tuleva fosfori on selvästi aiempaa tiukemmin sidottua eli aikaisempaa vähemmän fosforista on liukenevaa. Jätehuolto Puuluotojen kasvatusaltailla kasvatettu kala kuljetetaan perattavaksi hakijan talouskeskuksen yhteydessä olevaan perkaamoon Vilkkilänturan pohjoispuolelle. Hakemuksessa ei muilta osin ole selostettu toiminnan jätehuoltoa. Rehusäkit ja kuolleet kalat kuljetetaan ympäristölupaviraston tarkastuksella saaman selvityksen mukaan hakijan tukikohta-alueelle mantereelle ja toimitetaan sieltä jatkokäsittelyyn.

11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Puuluotojen verkkoallaslaitoksen vuotuista kasvatusmäärää on haettu nostettavaksi 30 000 kg:sta 58 000 kg:aan. Koko Virolahden alueen kalankasvatusmäärä kasvaisi tällöin vajaat 9 %. Vesistötarkkailun yhteenvedon mukaan Puuluodon alueen veden laatu on vähän parempaa kuin Virolahdella (Tuuholman saaren ja Hailiniemen ympäristö) olevien kalankasvatuslaitosten lähellä olevilla tarkkailupisteillä. Tämä johtuu osaltaan Puuluotojen alueen paremmasta veden vaihtuvuudesta. Puuluotojen kalankasvatuksen aloittamisen jälkeen (laajemmin vuonna 1996) ei ole havaittu sellaisia vedenlaatumuutoksia, jotka olisivat eriteltävissä kalankasvatuslaitoksen aiheuttamiksi. On ilmeistä, että kalankasvatuksen lisääminen vaikuttaisi jossain määrin kala-altaiden välittömän lähialueen pohjan rehevöitymiseen ja limoittumisen hienoiseen kasvuun. Muutoksia ei tapahtuisi kauempana kalalaitoksesta. Hakijan käsityksen mukaan Puuluotojen laitoksen kasvatusmäärän lisäys ei tule näkymään vesistössä tai veden laadun seurannassa havaittavalla tavalla. Muut vaikutukset sekä arvio hyödyistä Virolahden pohjukkaan Puuluodon laitoksen itäpuolelta menevälle veneväylälle kalalaitoksen rakenteista ei ole haittaa. Suunnitellulla Puuluotojen laitoksen kalankasvatuksella ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristön kiinteistöjen eri käyttömuodoille. Hakijalla (Nakarin Kalanviljelylaitos Ky) on Virolahden alueella neljä kasvatusyksikköä. Kalankasvatuksen hyödyt ovat toisaalta taloudellisia, mutta paikallisella elinkeinolla on merkitystä pysyvänä toimintana syrjäseudulla.

12 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija esittää, että Virolahden kalankasvatuksen tarkkailu toteutetaan Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virolahden alueen tarkkailun on toteuttanut Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on laadittu 8.7.2004. Hakija esittää, että Virolahden alueen kalataloustarkkailua ei jatketa, koska siitä saatavalla tiedolla ei ole merkitystä kalastusolojen ja kalakantojen luotettavaksi arvioimiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Virolahden kunnassa 12.12.2007 31.1.2008 välisen ajan sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Kaakonkulma -nimisessä lehdessä 5.12.2007. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Virolahden kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta, Virolahden kunnanhallitukselta, Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksiköltä ja Kaakkois-Suomen rajavartiostolta. Lausunnot ja kannanotto 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut, että Puuluodon laitoksen kuormitus, rehun käyttö ja lisäkasvu ovat vuosina 2002 2006 olleet: 2002 2003 2004 2005 2006 Fosfori, kg/a 287 302 325 307 267 Typpi, kg/a 2 233 2 346 2 513 2 381 2 073 Ominaiskuormitus Fosfori, g/tuotettu 9 9 11 10 9 kalakilo Typpi, g/tuotettu 70 72 82 78 70 kalakilo

Rehun käyttö Kuivarehu, kg/a 41 500 43 305 44 800 43 000 38 500 Lisäkasvu 32 000 32 800 30 800 30 700 29 610 13 (Helcom suositus 18/3: P = 8 g P/kg, N = 70 g N/kg) Edellä mainitun taulukon tiedot on koottu ympäristöhallinnon VAHTI-rekisteristä. Kuormituslaskelmassa rehun fosforipitoisuutena on ollut 1 % ja typpipitoisuutena 7,5 % (tarkastaja Kari Päiväsen sähköposti-ilmoitus 23.2.2008). Kalankasvatuslaitokset ovat nykyisin Virolahden alueen ainoat pistekuormittajat, sillä Virojoen taajaman puhdistamon toiminta päättyi siirtoviemärin valmistuttua vuonna 2002. Kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu fosforikuormitus vuosina 2003 2006 on ollut keskimäärin noin 2 500 kg vuodessa ja typpikuormitus 20 000 kg vuodessa. Vastaavana ajanjaksona Virojoen ainevirtaamien perusteella laskettu fosforikuorma lahden sisäosaan on ollut noin 7 000 kg vuosi ja typpikuorma noin 200 000 kg vuosi. Kalankasvatuksen lahteen kohdistama kuormitusta voidaan pitää merkittävänä, vaikka joen kautta ja suoraan lahteen kohdistuva hajakuormitus vastaakin arviolta 70 90 %:n osuudesta Virolahteen kohdistuvasta ravinnekuormituksesta. Kalankasvatuksen vesistövaikutuksia korostaa kuormituksen ajoittuminen pääosin loppukesään. Tarkastelualueen kalankasvatuslaitosten tuotanto on viime vuosina (2003 2006) ollut lisäkasvuna ilmaistuna ollut noin 300 320 tonnia/kasvukausi. Tuotanto on kuluneiden 10 15 vuoden aikana jonkin verran kasvanut, mutta rehunkäytön tehostumisen ansiosta ravinnekuormitus on nykyisin hieman pienempi kuin 1990-luvun puolivälissä. Vesistötarkkailutulosten mukaan veden laatu Virolahdella vaihtelee voimakkaasti riippuen virtauksista, tuulen suunnasta ja vedenpinnan korkeudesta. Tarkkailutuloksista ilmenee myös, että Virolahden vedenlaatu on heikoimmillaan lahden sisäosassa, jossa veden ravinnepitoisuudet (fosforipitoisuus yli 40 µg/l) ja levämäärää ilmentävä a- klorofyllipitoisuus (yli 12 µg/l) ovat selvästi vesistön rehevyyttä ilmentävällä tasolla. Rehevyyden seurannaisvaikutuksina vesi on sameaa ja näkösyvyys alentunut. Veden laatu lahden suulla, kalalaitosalueella, ei suuresti poikkea lahden sisäosan tilanteesta, joskin salmien kautta tapahtuva veden vaihto avoimemman rannikkoalueen välillä vaikuttaa myös kalalaitosalueen vedenlaatuun. Tuuholman ja Rääntiön välisessä sy-

vänteessä esiintyy ajoittain happivajetta, jonka seurauksena fosforia liukenee pohjasedimentistä veteen. 14 Vuosina 2000 2002 koko Virolahden alueella, lahden sisäosasta suualueella olevalle kalalaitosalueelle asti, voitiin vedenlaatuarvoissa todeta hälyttävän voimakas, rehevöitymistä ilmentävä kehitys. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus kohosi sinänsä jo rehevyyttä ilmentävältä tasolta 15 µg/l lähes kaksinkertaiseksi tasolle yli 25 µg/l. Samalla veden sameusarvot kaksinkertaistuivat ja vedenlaatu lahdella oli yleisesti heikoimmillaan koko 1980-luvulta alkaneen tarkkailujakson aikana. Vuosina 2003 2006 veden laatu lahdella oli useimpien mittausarvojen perusteella kuitenkin palautunut 1990-luvun tilannetta vastaavalle tasolle. Veden sameusarvot ovat kuitenkin edelleen tavanomaista korkeampia. Pitkällä aikavälillä lähinnä veden sameus on Virolahdella lisääntynyt, mutta veden typpipitoisuus hieman pienentynyt. Veden hygieeninen laatu kalankasvatuslaitosten vaikutusalueella on säilynyt hyvänä. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Virolahden vedenlaatu on ollut ainoastaan välttävää ja soveltuu rehevyytensä takia pääasiassa vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset. Virolahden vedenlaadun ongelmat haittaavat todennäköisesti kalankasvatustakin ja lämpimän veden aikana kaloissa saattaa esiintyä makuhaittoja. Lahden rehevyys ja kuormittuneisuus näkyy selkeästi myös alueen pohjaeläimistössä, joka on lajistoltaan köyhä, mutta raskasta kuormitusta ja heikkoja pohjan oloja ilmentävien Chironomus plumosus -tyypin surviaissääskitoukkien ja Tubificidae harvasukamatojen dominoima. Näiden biomassat olivat suuria ja pohja siten reheviä ja ravinteikkaita oloja kuvaava. Pohjaeläintarkkailutuloksissa lahden rehevöityminen näkyy lajistomuutoksina, pohjaeläintiheyden ja biomassan kasvuna sekä diversiteetin vähentymisenä. Tuuholman salmen ulkopuolella pohjien tila on tarkkailun perusteella säilynyt selkeästi lahden sisäosaa parempikuntoisena. Tosin itäisen Suomenlahden rannikkovesien rehevöityminen näkyy täälläkin pohjaeläimistössä.

15 Ympäristöhallinnon leväseurannan ja yleisöltä tulleiden levähaittailmoitusten mukaan sinilevähaitat Virolahdella ja sen suulla ovat yleisiä ja ajoittain runsaita. Viimeisin erittäin runsas sinileväkukinta todettiin lahden suulla ja Hurpun edustalla lokamarraskuun vaihteessa 2007. Kalankasvatuksen kuormitus vaikuttaa pääasiassa vesistöä rehevöittävästi. Rehevöityminen on seurausta rehusta karkaavien sekä kalojen ulosteiden ja muiden eritteiden mukana tulevien fosforin ja typen yhdisteistä. Suuri osa kuormasta jää kiinteään muotoon kasvatusaltaiden välittömään läheisyyteen, mutta osa ravinteista poistuu liukoisessa muodossa, jolloin ne ovat levien käytössä. Kiinteä liete vajoaa lähialueelle heikentäen pohjasedimentin laatua sekä karsien ja muuttaen pohjaeläinyhteisöjä rehevyyttä ja kuormitusta sietävään suuntaan. Liuenneet ravinteet lisäävät leväkasvua, mikä näkyy sekä rantavyöhykkeen rihmamaisten levien määrän lisääntymisenä että planktonlevien runsastumisen aiheuttamana veden samentumisena. Virolahden voimakkaan rehevyyden takia kalankasvatuksen vaikutukset eivät ole olleet selvästi erotettavissa. Tarkkailutuloksissa on korostunut Virolahden pohjukasta tulevien vesien vaikutus koko lahden vedenlaatuun, jolloin kalankasvatuksen vaikutukset ovat suurelta osin peittyneet muiden vaikutusten alle eikä niitä ole selkeästi pystytty erittelemään vedenlaatutietojen perusteella. Epäilemättä 300 kalatonnin vuotuisen kasvatuksen aiheuttamalla kuormituksella on oma merkittävä vaikutuksensa, joka ylläpitää korkeata rehevyystasoa Virolahden suualueella asti, salmien kautta tapahtuvasta vedenvaihdosta ja sen laimentavasta vaikutuksesta huolimatta. Salmien ulkopuolella olevan Puuluodon laitoksen vuonna 1993 käynnistynyt toiminta ei ole ollut eroteltavissa vesialueen vedenlaadun muutoksina eikä vaikutuksina laajemmin pohjan tilaan. Osittain tämä liittynee parempiin sekoittumisoloihin. Ulompana Santion alueella havaitut vedenlaadun muutokset liittyvät laajempaan, itäisen Suomenlahden rannikkovesien yleiseen rehevöitymiseen. Valtioneuvoston periaatepäätös (21.11.2006) vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 edellyttää, että kalankasvatuksen vesiensuojelua tehostetaan erityisesti silloin, kun kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä

kalankasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta ja jossa vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. 16 Alustavan tila-arvion perusteella Virolahti ja koko itäinen Suomenlahti kokonaisuutena eivät nykytilassaan täytä hyvän ekologisen tilan kriteerejä, mikä edellyttää rannikkovesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen merkittävää vähentämistä vuoteen 2015 mennessä. Itäisen Suomenlahden rannikkovedet luokittuivat alustavassa, vuosien 2000 2007 tulosten perusteella tehdyssä tila-arviossa tyydyttävään tilaan ja Virolahti sen suualuetta myöten astetta heikompaan, välttävään tilaan. Tulosten perusteella Virolahti näyttäisi olevan ainoa Kaakkois-Suomen rannikon lahtialueista, joka poikkeaa näin huomattavasti sisäsaariston luonnontilaa kuvaavista vertailuoloista. Hälyttävä, 2000-luvun vaihteessa todettu voimakasta rehevöitymistä kuvaava jakso kuvannee Virolahteen kohdistuvan raskaan kuormituksen ja heikon veden vaihtuvuuden aiheuttamaa epävakautta. Vastaavan kaltainen tilanne voi toistua. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan Virolahden nykytila ei mahdollista kalankasvatuksen kuormituksen lisäämistä alueella. Välttäväksi arvioidun vesialueen tilan takia Virolahteen tulevaa kuormitusta tulee merkittävästi vähentää. Tämä koskee sekä harjoitettavaa kalankasvatusta että muita kuormituslähteitä. Kasvatustoiminnan siirtäminen vedenvaihtuvuudeltaan avoimemmalle paikalle, lahden ulkopuolelle, vähentäisi kuormituksesta aiheutuvia suoria vesistövaikutuksia. Virolahden verkkokassilaitosten vesistövaikutusten tarkkailu tulee toteuttaa yhteistarkkailuna, sillä kaikkien laitosten kuormitusvaikutukset kohdistuvat samalle alueelle Virolahden suulla. Tuuholman Lohi Ky:n poikaslaitoksen (kiertovesilaitos) kuormitusvaikutustarkkailu on mielekästä pitää erillisenä. Tarkkailuohjelmaa tulee voida tarkistaa lupakauden aikana Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua tulee pääsääntöisesti suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa edellyttää. Poikkeuksista tulee neuvotella Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Piilevämenetelmän käyttöä Virolahden kalankasvatuksen vaikutusten tarkkailussa tulee harkita.

17 Ympäristökeskus on kannanottonaan hakemuksen mukaiseen toimintaan lausunut, että välttäväksi arvioidun vesialueen tilan takia on Virolahden kalankasvatuksen kuormitusta merkittävästi vähennettävä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus esittää luvan myöntämistä noin 30 000 kg:n vuotuiselle tuotannolle, talvisäilytykselle ja jääpuomien pitämiselle kyseisellä alueella. Kuivarehun sisältämien ravinnepitoisuuksien (fosfori 0,8 %, typpi 6,5 %) ja rehukertoimen 1,2 tulisi olla sama kaikilla alueen kalankasvattajilla, jolloin Puuluodon laitoksen kuormitus olisi fosforin osalta 168 kg vuodessa ja typen osalta 1 515 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan saa kasvatusyksikössä käyttää enintään 36 000 kg kuivarehua. Rehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin 0,8 %. Rehun typpipitoisuus saa olla keskimäärin 6,5 %. Kasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala enintään saa olla 1 000 m 2. Luvan saajan on pidettävä laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä muun muassa tiedot laitoksella olevista ja siirretyistä kalamääristä, käytetyn rehun määrästä ja laadusta sekä teurasmääristä samoin kuin mahdollisista esiintyvistä kalasairauksista ja niiden hoidosta. Päiväkirja tulee säilyttää laitoksella ja vaadittaessa esitettävä tai lähetettävä kaksoiskappale Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Ympäristökeskukselle on toimitettava kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva vuosiyhteenveto ja liitettävä siihen rehun toimittajien antama selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehuista. Vaadittaessa luvan saajan on annettava ympäristökeskukselle tarpeellisia tietoja päiväkirjassa ja vuosiyhteenvedossa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Luvan saaja tulee velvoittaa kustannuksellaan suorittamaan vesistövaikutusten tarkkailua Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 23.6.2005 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Lupa tulisi myöntää korkeintaan kymmeneksi vuodeksi. Uusi lupahakemus tulisi laitaa vireille viimeistään vuosi ennen luvan umpeutumista. 18 2) Haminan kaupungin ympäristölautakunta on Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antamassaan lausunnossa todennut, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ovat kalankasvatuksen ominaispäästöjen tavoitearvot enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä kasvatettua kalakiloa kohti ja rehukertoimen tavoitearvo on 1,0. Puuluodon laitos ei pääse hakemuksen mukaan ainakaan typen osalta tavoitearvoon. Päästöjä tulisi vähentää siten, että myös typen ja rehukertoimen osalta päästään lähemmäs tavoitearvoja. Kasvattamon vuotuisen kokonaiskuormituksen ei tulisi lisääntyä ja kasvatusmäärät tulee mitoittaa sen mukaisesti. Hakemuksesta puuttuvat tiedot syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä. Kalajätteet tulee kompostoida niin, että niistä ei synny hajua ja muita haittoja tai ne tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä nämä jätteet. Muut jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. 3) Virolahden kunnanhallitus on lausunut, että kalankasvatuksella on välitöntä ja välillistä työllistävää vaikutusta Virolahdella, joten tulevalla päätöksellä on merkitystä myös Virolahden elinkeinoelämälle. Luvat myönnetään säädösten ja määräysten mukaisesti. Vesistökuormitusta tulee seurata säännöllisesti näytteiden otolla. 4) Suomenlahden merivartiosto on lausunut, että sillä ei ole huomautettavaa asian suhteen. 5) Merenkulkulaitos on lausunut, että lupa toiminnalle voidaan myöntää. Rajavesikomission Suomen ryhmän kannanotto Rajavesikomission Suomen ryhmä on kaikkia Virolahden alueen kalankasvatuslaitosten hakemuksia koskevassa lausunnossaan todennut muun muassa, että vesipuitedirektiivin tavoitteena on kaikkien vesistöjen, mukaan lukien rannikkovedet, hyvä eko-

19 loginen tila. Nyt puheena olevien kalankasvattamojen vaikutuspiirissä olevat vedet ovat vesistötarkkailutulosten perusteella korkeintaan tyydyttävässä tilassa. Kuormitusta onkin pystyttävä vähentämään selvästi nykyisestä. Näin ollen edellytyksiä tuotannon lisäämiselle ei ole olemassa. Nykyistenkin lupaehtojen mukaiset tuotantomäärät voidaan sallia vain, mikäli rehuvalinnalla ja ruokintatekniikkaa kehittämällä saadaan ominaiskuormitusta tuotettua kalakiloa kohti pienennettyä vähintään kolmannes. Uusien verkkoallaskasvattamojen perustamiselle ei ole edellytyksiä. Muistutukset 1) AA ja BB (Pyöli RN:o 3:60, Vilkkilä) ovat Virolahden merialueen tilan huonontumiseen vedoten todenneet, että yksinkertainen ja todellinen täsmätoimenpide olisi lopettaa kalankasvatus ja sen myötä luonnonvastaisen toiminnan vesistöä saastuttava vaikutus. Erityisesti kauniilla Virolahden merialueella kalankasvatuslaitokset ovat aiheuttaneet myös maisemallisen katastrofin sekä hajuhaitat, joita muun muassa perkausjätteiden käsittely aiheuttaa. Muistuttajat vaativat, että kalankasvatukselle Virolahdella ei saa myöntää jatkolupaa ainoassakaan alueella sijaitsevassa kasvattamossa puhumattakaan luvan myöntämisestä uudelle verkkoallaskasvattamolle ja lisäkapasiteetille. 2) CC (Itäranta RN:o 1:87, Paatio) ei ole pitänyt lisälupien myöntämistä aiheellisena voimakkaasti kasvavan fosfori- ja typpikuormituksen johdosta. Lisääntynyt vesistön saastuminen ja myös Venäjältä tuleva kuormitus on myös otettava huomioon. Nämä seikat aiheuttavat jo nyt muistuttajan mökkitontin arvon alennuksen. 3) DD (Susanna RN:o 2:80 ja Susanna I RN:o 2:100, Vilkkilä) on lausunut vastustavansa ehdottomasti Puuluodon kalankasvatuslaitoksen lisäkasvatusluvan myöntämistä. Haettu luvan kasvatusmäärän lisäys merkitsisi nykyisen luvan liki kaksinkertaistamista, esimerkiksi rehun sallittu käyttömäärä nousisi 88,5 %. Jo nyt verkkoallaskasvattamon tuomat haitat ovat nähtävissä. Vuodesta 1966 alkaen, jolloin muistuttaja on ran-

20 nastaan alkanut seurata tilannetta, vesi on samentunut ja siinä kelluu silmin havaittavaa kasvattamolta kulkeutuvaa jätettä. Itä- ja pohjoistuulet tuovat myös pöyristyttävän mädän hajun rannoille. Pietarin tai muun alueen jätevedet eivät aiheuta näitä paikallisia haittoja. Veteen jäävä ylimäärärehu ja kalojen ulosteet ovat lähisyy veden saastumiselle. Verkkoaltaissa on myös kuolleita kaloja, jotka osaltaan alentavat veden laatua. Muistuttaja on esittänyt epäilynsä siitä, valvotaanko kasvatettavan kalan määrää tehokkaasti. Kalankasvattamon houkuttelemat lokit ja merimetsot, joita on satapäisiä parvia ruokailemassa altailla päivittäin, ovat lisähaittana ja rasitteena veden laadulle. 4) EE, FF ja GG (Okinava RN:o 2:63, Vilkkilä) ovat lausuneet vastustavansa Puuluodon kalankasvatushakemuksen hyväksymistä. Mikäli se kuitenkin hyväksyttäisiin, tulee verkkokassien, kasvatettavan kalan sekä käytettävän typpeä ja fosforia sisältävän rehun määriä merkittävästi vähentää. Kalankasvatuksen kuormitusta ei tule missään tapauksessa lisätä. Muistuttajien lomakiinteistö sijaitsee noin kilometrin päässä Puuluotojen kala-altailta ja sinne on suora näköyhteys. Muistuttajat ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, että Virolahden saaristo sijaitsee Suomenlahden kansallispuiston läheisyydessä. Rannoilla on myös historiallista merkitystä, esimerkiksi Nikolai II piti saaristoa lomapaikkanaan usean kesän ajan. Muistuttajien kesäasunnon edustan hiekkapohja on vuosien kuluessa muuttunut liejuiseksi. Muutamina viime kesänä sinileväkukinta on estänyt usean viikon ajan uimisen kokonaan. Rannat ovat rehevöityneet ja kalaverkot limaisia. Muistuttajien kokemusten perusteella veden laatu on tasaisesti huonontunut ja nykytilanne on jo erittäin huono. Virolahden merellisen ympäristön tilan kohentaminen vaatii kalankasvatuksen merkittävää vähentämistä. Mikäli kalankasvatusta halutaan nykyisessä laajuudessa jatkaa, tulee se tehdä esimerkiksi suljetuissa ja saasteettomissa kassialtaissa, joista on eri maista saatu hyviä kokemuksia.

21 5) HH (Niemi RN:o 1:97, Paatio) on ilmoittanut, että Niemi-niminen tila sijaitsee Rääntiön saaren länsikärjessä Tuuholminsalmen itäpuolella. Salmen toisella puolella on Tuuholman verkkoallaskasvattamo. Kalankasvatuksen hakemusten käsittelyssä tulee ottaa huomioon kaikkien kalankasvatuslaitosten yhteisvaikutus veden laatuun. Poikkeuksen tästä voi kuitenkin muodostaa Puuluodon kasvattamo, joka sijaitsee niin ulkona, että vesi vaihtuu sen ympärillä hyvin. Rääntiön saaren kärjessä ei ole ollut havaittavissa, että Puuluotojen laitos vaikuttaisi veden tai rannan laatuun Rääntiön saaren Halssinselän puoleisella rannalla. Sen sijaan Rääntiön saaren Halsholman puolella (pohjoispuolella) veden laatu ei ole hyvä. Vesi on sameaa ja matalan rannan järviruokokasvillisuus on lisääntynyt 1990- luvulla ja varsinkin 2000-luvun alkupuolella. Muistuttaja ei vastusta kalankasvatusta elinkeinona, mutta Vilkkilän alueella olisi löydettävä kohtuullinen tasapaino elinkeinotoiminnan, virkistyskäytön ja Natura-alueen vaatimusten välillä. Ainakaan kasvatusaltaiden määrän ja niistä ympäristölle aiheutuvan rasituksen lisääminen saarien välissä ei sen vuoksi ole perusteltua. 6) Martti Talsi Oy (Halssinranta RN:o 2:70, Vilkkilä) on lausunut, että yhtiön kesämökki sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä, näköyhteyden päässä Puuluodon verkkoallaskasvattamosta. Muistuttaja vastustaa hakemuksen hyväksymistä. Käytettävän rehumäärän lisääminen 75 400 kiloon vuodessa tulisi vaikuttamaan ratkaisevasti paikalliseen veden laatuun sitä huonontaen. Suomenlahden itäinen osa on saastunut ja rehevöitynyt pahasti viime vuosikymmenien aikana, eikä se kestä enää nykyistä ravinnekuormaansa. Alueen veden laatu on muistuttajan kokemusten perusteella ratkaisevasti huonontunut viime vuosien aikana. Sinileväkukinta on keskikesällä estänyt veteen menon laiturilta. Lisäksi vesi tuoksuu pahasti. Lokit parveilevat verkkoaltaiden lähettyvillä ja likaavat

rantoja enenevässä määrin. Rantakasvillisuus rehevöityy ja aiheuttaa rantojen käytölle huomattavaa haittaa. 22 7) II ja JJ (Vanhasaari RN:o 1:6, Kerttula RN:o 1:33, Kerttu I RN:o 1:37, Paavola RN:o 1:38 ja Riihiniitty RN:o 7:8, Vilkkilä) ovat kaikkia Virolahden kalankasvatuslaitoksia koskevassa muistutuksessaan lausuneet, että verkkoallaskasvattamot eivät sovellu nykyisille alueille seuraavista syistä: Veden vaihtuvuus on riittämätön Veden laatu on huonontunut Pystynäkyvyys (näkösyvyys) on huono Luonnonkalakannat ovat huonontuneet Harrastajakalastajien verkot sotkeentuvat Lämpimällä säällä on rasvakalvo veden pinnalla ja vesi haisee viemärikaivolta Altaiden alta nousee kuplivia likalauttoja lämpimällä säällä Vesi on vihreää ja uimakelvotonta lämpimällä säällä Moottorikäyttöisiä virtauskehittimiä käytetään likaisen veden takia Matalimmissa paikoissa altaiden paikkoja on siirretty pohjan likaantumisen ja nousun takia Ruokokasvillisuus normaalia pitempää ja mustanpuhuvan vihreää, kasvusto leviää vauhdilla Ravinteet kulkeutuvat allasalueilta hapettomiin syvänteisiin ja lisäävät leväkukintoja sekä haittaavat pohjaeläimistöä Näillä ravinnepäästöillä merialue saastuu lisää nopeasti Luonnon omat mittarit osoittavat kiistattomasti tapahtuneen saastumisen lisääntymisen Vanhasaaren rannat alkoivat saastua nopeammin Puuluotojen altaiden tulon jälkeen Virolahden kalankasvatusalue on likaisin verrattaessa merenlahtia Summanjoelta itään Venerannassa ja naapurustossa kalankasvatuksen haitat ilmenevät hajuina, savuina, meluna ja liikenteenä (rehujen ja kalojen kuljetukset)

23 Tällainen toiminta ei ole Suomen ja EU:n kestävän kehityksen hengen mukaista. Kuormitus ylittää kasvatusalueen kestokyvyn. Kasvatus on siirrettävä Ahvenanmaata vastaaviin olosuhteisiin tai maalle, jossa kuormitus on hallittavissa. Lisäksi muistuttajat ovat esittäneet kysymykset siitä, kuka korvaa rantojen ja mökkien arvon alenemisen sekä puhdistaa kasvatusalueet. Paikalla on tehtävä katselmus, kun kasvatus on täydessä käynnissä. 8) KK (Kellokallio RN:o 3:53, Vilkkilä) on lausunut vastustavansa uuden verkkoallaskasvattamon luvan myöntämistä ja nykyisten kasvattamojen lisälupia. Ympäristö tilasta vastaavien virkamiesten tulisi omalta osaltaan vastata itäisen Suomenlahden tilasta. 9) LL ja MM yhteisomistajina sekä NN käyttöoikeuden haltijana (Pantia RN:o 3:48, Vilkkilä) ovat ilmoittaneet, että perheellä on ollut kesämökki nykyisen kalankasvatusalueen keskellä Sumarin saaressa vuodesta 1969 alkaen. Muistuttajat ovat vaatineet, että kalankasvatus on lopetettava Virolahden alueella kokonaan pitemmällä aikavälillä eikä yhtään lupaa uusille kasvattamoille tai lisälupia olemassa oleville kasvattamoille saa tälle alueelle enää myöntää. Kasvatus on siirrettävä kokonaan maalle sijoitettuun kalankasvattamoon ja sen jätevedet on asianmukaisesti puhdistettava ennen Natura-alueeseen kuuluvaan Vilkkilänturaan laskemista. Kasvattamoiden toimintaa ja lainsäädännön noudattamista on valvottava nykyistä paremmin, jotta rikkeitä ei pääse tapahtumaan. Kalankasvatuksen aloittamisen jälkeen tapahtuneita merkittävimpiä muutoksia ovat olleet seuraavat: vesi on ruskeaa, näkösyvyys olematon, pohja ja rannat limoittuneet, kaisla kasvaa tiheänä 30 40 metrin levyisenä vyöhykkeenä koko ranta-alueella, ahvenruoho ja muut vesikasvit täyttävät kaisloista puhdistetun alueen. Rantakivet ja kalliot ovat veden alaisilta osiltaan ruskean levän peitossa ja sinilevä estää kesämökin käytön yhä useammin. Veteen lasketut verkot saalistavat vain roskakalaa särkeä, lahnaa ja limaista levää.

24 Muistuttajat ovat tuoneet esille paikallisten ja kesäasukkaiden tekemiä havaintoja siitä miten kalankasvatuksessa noudatetaan lupiin liittyviä määräyksiä: Kuolleita kaloja ajautuu erityisesti altaiden läheisyydessä olevien kesämökkien rannoille jatkuvasti. Perkuujätteet haudataan edelleen maastoon eri paikkoihin tai kipataan peittämättä pellon reunaan. Perkuujätteitä on aikaisemmin haudattu rannan tuntumaan kaivettuihin hautoihin, joista mädäntymisen edistyessä liete valui haisevaa avo-ojaa pitkin turan vesistöön. Vielä viime kesältä (2007) on havaintoja metsään kunnan maalle kaivetuista ja vain osittain soralla peitetyistä haudoista sekä pellon reunaan kipatuista läjistä, joista mm. rotat ja muut villieläimet pääsevät niitä esteittä syömään. Mätänevän kalan löyhkä leviää lähialueelle ja sopivan tuulen vallitessa kauaskin. Rehusäkit poltetaan edelleen avotulella säännöllisesti. Tästä on todisteena musta savu ja nuotion jäännökset. Muovin polttamisesta syntyvät päästöt vaarantavat kaikkien alueella oleskelevien terveyden. Kuka tästä kantaa vastuun? Onko tämä paikallisen jätehuoltomääräyksen mukaista toimintaa? Aiemmilta vuosilta on tietoa kasvatusmäärien ylityksestä, jopa kaksinkertaisista kalamääristä. Toimintaa valvova viranomainen (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus) uskoo, että lupamääriä ei nykyisin pysty ylittämään johtuen rehumyyjien tilitysvelvollisuudesta. Onko varmaa, että kasvattajien itse tuottamaa rehua ei varmasti nykyisin enää käytetä? Kuolleita rauhoitettuja lintuja ajautuu jatkuvasti rannoille. Rauhoitettujen lintujen merimetsojen ja isojen lokkien ampuminen ei liene luvallista. Meluhaitoista muistuttajat tuovat esiin esimerkkinä Kellosalmen kasvattamon dieselaggregaattorin, joka käy pitkiäkin aikoja mökkien välittömässä läheisyydessä ja ääni kantautuu tyynellä ilmalla pitkienkin matkojen päähän. Myös lintujen ampuminen häiritsee lähialueen vapaa-ajan viettoa sekä pelottaa kotieläimiä. 10) OO (Vuorenrinne RN:o 3:45, Vilkkilä) on vaatinut, että Virolahdella ei saa myöntää jatkolupaa yhdellekään alueella sijaitsevalle kasvattamolle. Muistuttaja vastustaa ehdottomasti luvan myöntämistä uudelle verkkoallaskasvattamolle ja lisäkapasiteetille.

25 Suomenlahden ja Virolahden tilan kriittisen kehittymisen, kuten rehevöitymisen ja umpeenkasvun, vuoksi olisi tarpeen tarkistaa alueen kalankasvatusluvat nykyisten säännösten mukaisiksi. Perusteluinaan muistuttaja on vedonnut valtioneuvoston 23.11.2006 hyväksymiin vesiensuojelun suuntaviivoihin ja niissä kalankasvatukselle asetettuihin tavoitteisiin. Mökkiläisille on asetettu merkittävät vaatimukset vesienkäsittelylle, vaikka kalankasvatuksen kuormitukseen verrattuna kuormitus on vähäistä. Vilkkilänturan Natura-alue on kasvamassa umpeen ja rehevöityminen uhkaa sen suojelutavoitteita. Kalankasvatuksesta tulee myös meluhaittoja, esimerkiksi Kellosalmen kasvattamolla on usein pitkiä aikoja käynnissä dieselaggregaatti, jonka aiheuttama melu kantautuu pitkälle. Muistuttaja on havainnut veden laadun heikkenemistä ja rantojen liettymistä tonttinsa lähistöllä. Kesäasunto sijaitsee Kellohiekalla noin 600 metrin etäisyydellä Kellosalmen kasvattamosta. 11) MM on sen lisäksi, mitä on yhteismuistutuksessa 9) esittänyt, korostanut kalankasvatuksen jätehuollon järjestämisen tärkeyttä, mikä tarkoittaa ainakin seuraavaa: tiedetään se, paljonko rehua käytetään tiedetään se, paljonko muovisia jätesäkkejä syntyy tiedetään se, paljonko perkuujätettä syntyy jne. tämä pohjalta voidaan vaatia ympäristönäkökohdat huomioonottava suunnitelma koko prosessin osalta kyseessä on hyvin toimeentulevat yritykset, joten niiltä täytyy voida vaatia suunnitelmat mainittujen jäteasioiden hoitamisesta siten, että ympäristöviranomaiset voivat ohjeistaa, auttaa sekä jatkossa valvoa sitä, että suunnitelmia noudatetaan vuosittain voidaan vaatia (kuten nyt vaadittaneen rehunkäytön seurantatiedot) kirjaukset, kuluraportit, lähetysraportit yms. jotka todistavat, kuinka paljon kutakin jäteluokkaa on syntynyt ja miten se on käsitelty sekä verrata tätä tiedettyihin, ennalta määritettyihin perusarvoihin

26 prosessi toimii kontrolloidusti, ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän ja asia on hoidettu niin kuin asiat pitää tänä päivänä hoitaa joka puolella 12) PP, QQ sekä RR ja SS (Nokkala RN:o 2:69, Vilkkilä) ovat ilmoittaneet, että Nokkalan kiinteistö sijaitsee Heposaaressa vähän yli kilometrin päässä Puuluodoista. Muistuttajat ovat vaatineet, että kaikki Virolahden kalankasvatusta koskevat hakemukset hylätään siltä osin, kuin ne merkitsevät kalojen kasvatusmäärän tai käytettävän rehumäärän lisäämistä aikaisempiin lupamääriin verrattuna ja että kasvatusmääriä huomattavasti pienennetään entisiin määriin verrattuna. Missään tapauksessa ei tule myöntää mitään lupaa Kellosalmen Lohi Oy:n uudelle Tommolan verkkoallaskasvattamolle. Puuluodon laitosta koskevassa hakemuksessa todetaan, että veden kokonaislaadussa ei olisi tapahtunut muutoksia parempaan tai huonompaan suuntaan kalalaitosalueella. Muistuttajat eivät voi yhtyä tähän käsitykseen. Heidän kiinteistönsä rannassa ei voi kesällä lämpimimpänä aikana uida. Vesi on läpinäkymätöntä ja se haisee pahalta. Rakennettujen lomarakennuspaikkojen arvo on alueella laskenut, koska meri ei täytä niitä vaatimuksia, joita lomapaikan rannalta vaaditaan. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan muun muassa ympäristönsuojelulain luvanmyöntämisedellytyksillä ja sillä, että luvan myöntämistä ei voida perustella intressivertailulla, josta ympäristönsuojelulaissa on luovuttu. Kalankasvatuslaitokset sijaitsevat lähellä aluevesirajaa. Ympäristönsuojelulain 9 :n mukaan Suomen aluevesillä ei saa ryhtyä toimeen, josta voi aiheutua merensuojelulaissa tarkoitettua meren pilaantumista Suomen aluevesien ulkopuolella. Perusteluissaan muistuttajat ovat lisäksi tuoneet esille Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kannan Virolahden välttävästä tilasta ja siitä, että kuormitusta täytyy vähentää. Kalankasvattamot aiheuttavat Virolahdella suuren kalalokki-, merimetso- ja minkkikantojen kasvun.

27 Ympäristölupaa ei tulisi missään nimessä myöntää toistaiseksi voimassa olevana, vaan enintään lyhyeksi määräajaksi. Alueella on tarpeen suorittaa katselmus sellaiseen aikaan, jolloin vedet ovat lämpimiä. 13) Vilkkilän kylässä sijaitsevien tilojen omistajat TT ja UU (Hurppu RN:o 2:158), VV ja XX (Oklaholma RN:o 2:157), YY (Talludden RN:o 2:161) ja ZZ (Sjöstranden RN:o 2:162) ovat yhteisessä muistutuksessaan lausuneet, että Puuluodon verkkoallaskasvattamon sijainti on kuulutuksen liitekartasta poiketen noin 500 metriä itään karttaan merkitystä paikasta. Johtuen kasvattamon lähellä kulkevasta laivaväylästä, kasvatusaltaiden lisääminen ei ole mahdollista kuulutuksessa mainitussa vesisyvyydessä. Muistuttajat eivät salli kasvatusaltaiden sijoittamista lähemmäs omistamiaan Puuluotoja, joista kahdessa muistuttajilla on kesäasunto. Muistuttajien suku tarjoaa tiloillaan maatilamatkailu- ja leirintäaluepalveluja. Puuluotoja käytetään tällä hetkellä yritystoiminnan virkistys- ja retkeilyalueena. Tarkoituksena on poikkeamisluvalla rakentaa Puuluodoille jo olemassa olevien mökkien lisäksi uusia vuokramökkejä. Puuluotojen allaskasvattamon haittoja ovat sen sijainti muistuttajien saarien ja kesäasuntojen välittömässä läheisyydessä, sen selkeä ympäristökuormitus, maisemahaitta ja lisääntynyt veneliikenne. Nämä haitat heikentävät kohtuuttomasti elinkeinon harjoittamista. Muistuttajat eivät voi sallia altaiden lisäämistä tai kasvatusmäärän korottamista. 14) ÅÅ (Honkarinne RN:o 3:54, Vilkkilä) on vaatinut Virolahden kalankasvatusta koskevien hakemusten hylkäämistä. Itämeren ekologisen tilan parantaminen vastaamaan 1940-luvun tasoa vaatii huomattavia fosfori- ja typpipäästöjen vähennyksiä. Tämän vuoksi Puuluodon verkkoallaskasvattamon päästöjä ei missään tapauksessa saa lisätä entisestään, vaan pikemminkin niitä on vähennettävä nykyisestä tasostaan. Verkkoaltaiden määrän lisääminen olisi täysin vastakkainen toimenpide Itämeren puhdistamistavoitteisiin verrattuna.