Girsvikin kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Pyhtää

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 38/08/1 Dnro ISY-2006-Y-254 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Kaakon Lohi Oy ASIA Girsvikin kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Pyhtää ASIAN VIREILLETULO Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen Girsvikin kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon toimintaan. Lupahakemusta on täydennetty ja lisäksi perkaamon toiminnan päättymisen osalta ympäristölupaviraston pitämän tarkastuksen yhteydessä. Kalankasvatustoimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla oltava ympäristölupa. Vastaavasti on perkaamon toimintaan oltava ympäristölupa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 10 c) nojalla. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 6) perusteella. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 16/00/2 mukaisesti, jos kalankasvatustoimintaa jatketaan vuoden 2007 jälkeen, on luvan haltijan tullut jättää mennessä rakentamista ja kalankasvatustoimintaa koskeva hakemus, johon oli liitettävä selvitys mahdollisuuksista vähentää kalankasvatuksesta aiheutuvaa

2 2 kuormitusta mereen ja yhteenvedot tarkkailutuloksista sekä muut asiaan kuuluvat selvitykset. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaisesti on hakijan tullut hakea ympäristölupaa koko toiminnalle aiemmin myönnetyn luvan tarkistamiseksi määrättyyn ajankohtaan mennessä. NYKYINEN LUPA Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 16/00/2 myöntänyt Girsvikin kalankasvatuslaitokselle määräaikaisen luvan, joka on voimassa kunnes nyt käsillä oleva asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Keskeiset lupaehdot kuuluvat seuraavasti: "1. Luvan saaja saa pitää hakemuksessa esitetyssä paikassa neljäätoista verkkoallasta siten, että niiden yhteenlaskettu tilavuus on enintään m 3 ja pinta-ala noin m Kalojen ruokinnassa saa käyttää vuosittain enintään kg kiinteytettyä tuorerehua (rehukerroin 2,3). Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 0,8 % ja typpipitoisuus 5 %. 3. Luvan saajan on vuoden 2002 jälkeen siirryttävä kuivarehun käyttöön. Kuivarehua saa käyttää enintään kg vuodessa (rehukerroin 1,2). Mikäli kiinteytettyä tuorerehua käyttämällä kuitenkin päästään ravinnekuormitukseen, joka ei ylitä tuotettua kalamäärää kohden arvoja, jotka ovat fosforin osalta 8 g/kg ja typen osalta 70 g/kg, voi kiinteytettyä tuorerehua käyttää vuoden 2002 jälkeen. Jos luvan saajan ja ympäristökeskuksen välillä syntyy erimielisyyttä tuorerehun käyttämisestä vuoden 2002 jälkeen, luvan saaja voi saattaa asian hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. =========================== 11. Luvan saajan on tarkkailtava kalan kasvatuksen vaikutusta mereen Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tätä varten luvan saajan on laadittava tarkkailuohjelman tarkistusesitys ja toimitettava se kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle tarkastettavaksi. Ympäristökeskuksella on oikeus tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Mikäli ohjelmasta syntyy erimielisyyttä, voidaan asia saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaisevaksi. Vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtava Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailu voi tapahtua yhteistarkkailuna muiden alueella toimivien kalankasvatuslaitosten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta kalatalousyksikön tarkastettavaksi. Kalatalousyksiköllä on oikeus tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset.

3 Tiedot tarkkailun tuloksista on säilytettävä sekä toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kalataloustarkkailun tulokset Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle näiden määrääminä aikoina sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. ===========================" 3 HAKEMUS Laitoksen sijainti ja alueen hallinta Girsvikin kalankasvatuslaitos sijaitsee Pyhtään kunnan Purolan kylässä Svartbäckin osakaskunnan yhteisellä vesialueella RN:o 876:1, hakemuksen liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Purolan Koukkusaaren länsirannalla Girsvikin lahdessa. Laitoksen talvisäilytyspaikka on samalla vesialueella Pienen Koukkusaaren ja Lehtisaaren välisessä Ryssundetin salmessa. Alueella on voimassa vahvistettu rannikon ja saariston osayleiskaava. Hakija on vuokrannut kalankasvatustoiminnassa tarvittavat vesialueet saakka. Girsvikin kalankasvatuslaitoksen perkaamo sijaitsee Pyhtään kunnan Purolan kylässä tilalla Nokka RN:o 29:2. Kalankasvatuslaitoksen, perkaamon ja perkaamon purkuputken sijainnit ilmenevät hakemuksen liitteenä 4 olevasta asemapiirroksesta. Laitoksen toiminnan kuvaus Girsvikin kalankasvatuslaitoksen toiminta on aloitettu 1980-luvun alussa. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa verkkokassialtaissa. Laitoksen nykyisten kuuden verkkokassialtaan pinta-ala on yhteensä m 2 ja tilavuus m 3. Hakija on lisäksi pyytänyt lupaa kahden uuden verkkokassialtaan pitämiseen, joiden yhteinen pinta-ala on 780 m 2 ja tilavuus m 3. Laitoksen verkkokassialtaiden suunnitelman mukainen pinta-ala on siten yhteensä m 2 ja tilavuus m 3.

4 4 Hakemuksen mukaista kalankasvatuksen laajuutta kuvaavat seuraavat lukuarvot: Laitos Rehumäärä Kalojen Fosforikuormi- Typpikuormitus lisäkasvu tus vesistöön vesistöön kg/a kg/a kg/a kg/a Girsvik Ryssundet (talvisäilytys) Kalojen ruokintaan käytetään matalaravinteista kuivarehua, joka sisältää fosforia 0,8 % ja typpeä 6,5 %. Kalat ruokitaan käsin ohiruokintaa välttäen. Ruokintaa säädellään kasvatusolosuhteiden (mm. lämpötila ja happiolosuhteet) mukaan. Kalojen syöntiä seurataan ruokinnan aikana ja syönnin hidastuessa vähennetään annoksia ja lopetetaan ruokinta ennen kuin syönti loppuu. Perkaamo Laitoksen perkaamossa perataan Girsvikin kalankasvatuslaitoksen kalojen lisäksi myös hakijan muiden kalankasvattamoiden kalat. Perkaustoiminta on ympärivuotista ja perattava kalamäärä on ollut keskimäärin kg/a. Muodostuvat jätevedet ( m 3 /a) käsitellään saostuskaivoissa ja johdetaan Svartbäckin osakaskunnan vesialueella RN:o 876:1 sijaitsevassa purkuputkessa mereen noin 300 metrin etäisyydelle rannasta. Perkaustoiminnassa syntyvät perkausjätteet hapotetaan ja toimitetaan rehuksi. Hakija on muuttanut hakemustaan perkaamon toiminnan osalta ympäristölupaviraston pitämän tarkastuksen yhteydessä niin, että perkaamotoiminta hakijan omassa perkaamossa lopetetaan, kun Keihässalmen sataman yhteyteen rakennettava kalankasvattajien yhteinen perkaamo valmistuu ja voidaan ottaa käyttöön, arviolta vuoden 2008 aikana. Vesistö Girsvikin kalankasvatuslaitos sijoittuu Pyhtään edustan merialueelle, joka kuuluu Itäisen Suomenlahden saaristovyöhykkeeseen. Itäinen Suomenlahti on Itämeren kuormi-

5 5 tetuimpia ja myös rehevöityneimpiä alueita. Kymijoen länsihaara laskee Pyhtään ja Ruotsinpyhtään edustalla mataliin ja saarten sulkemiin Ahvenkoskenlahteen ja Purolanlahteen. Näistä lahdista vedet purkautuvat kapeiden salmien kautta varsinaiselle merialueelle. Kymijoen tuoman kuormituksen lisäksi Pyhtään edustalla ei ole muuta jätevesikuormitusta kuin kalankasvatuslaitokset sekä Pyhtään Siltakylän jätevedenpuhdistamo, joka purkaa vetensä Siltakylänlahden edustalle. Girsvikin kalankasvatuslaitoksen lisäksi Pyhtään kunnan Purolan kylässä sijaitsevien Koukkusaarten ympärillä merialuetta kuormittavat neljä muuta toiminnassa olevaa kalankasvatuslaitosta. Lisäksi ympäristölupaa kalankasvatustoiminnan jatkamiseen on haettu Kiviniemen kylässä sijaitsevalle Koukkusaaren kalankasvatuslaitokselle, mikä ei tällä hetkellä ole toiminnassa. Alueen suurin yksittäinen kuormittaja on ollut Kaakon Lohi Oy:n Mallemucenin laitos, jonka vieressä samaa aluetta kuormittaa Sandvikin Lohi Oy:n Honkaniemen laitos. Vuosina Pyhtään-Kotkan alueella on tuotettu kalaa lisäkasvuna kg vuosittain. Suurimmillaan kasvatustoiminta on ollut 1990-luvun puolivälissä, minkä jälkeen tuotantomäärät ja samalla fosforikuormitus suhteessa lisäkasvuun ovat pienentyneet. Tuotantokausina 2002 ja 2003 laitosten kokonaisfosforikuormitus oli kg fosforia vuodessa. Ruokinta ja vesistöön kohdistuva ravinnekuormitus on ollut suurimmillaan syyskuussa. Hakemukseen on liitetty alueen kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua koskevat raportit vuosilta ja 2006, sisältäen myös aiempien tulosten tarkastelun. Girsvikin lahden vesisyvyys on 5 7 metriä ja lahti on melko kivikkoinen. Veden vaihtuvuus lahdessa on hyvä ja johtuu merenpinnan vaihteluista aiheutuvasta virtauksesta. Pohjaeläinselvityksen tuloksista ilmenee, että yhteistarkkailuun kuuluvilla kovan pohjan alueilla on pohjaeläinlajistossa todettu sekä mesotrofiaa että eutrofiaa ilmentäviä lajeja. Girsvikin laitoksen lähialueen kovasta pohjasta johtuen ei pohjaeläinnäytteitä ole aina saatu, eikä alueen pohjan tilan kehittymisestä ole voitu arvioida. Etäämpänä olevien liejupohjien tila on heikentynyt ajanjaksolla , mikä liittyy koko merialueen yleiseen tilan heikkenemiseen.

6 6 Tuotantokauden aikainen päällysveden sameus kalankasvatuslaitosten läheisyydessä olevilla tarkkailuasemilla (KALA-asemat) on ollut ajoittain suurempaa kuin vertailuasemilla. Sameusarvot KALA-asemilla ovat olleet heinä-elokuussa suurempia kuin kesäkuussa. Myös veden näkösyvyys on ollut KALA-asemilla vajaa 0,5 m pienempi kuin vertailuasemilla ja sähkönjohtavuus on ollut kalalaitosten lähistöllä noin 50 ms/m korkeampi kuin vertailuasemilla. Veden hygieeninen laatu KALA-asemilla on ollut hyvä. Päällysveden fosforipitoisuus KALA-asemilla on ollut tyypillisesti noin 4 µg/l suurempi kuin vertailuasemilla. Typpipitoisuuksissa ei ole ollut selvää eroa. KALAasemilla päällysveden typpipitoisuudet ovat kuitenkin nousseet noin 40 µg/l ajanjaksolla Päällysveden fosfori- ja typpipitoisuus on noussut kaikilla asemilla kesäkuusta elokuuhun, mutta KALA-asemilla voimakkaammin kuin vertailuasemalla. Vertailu- ja KALA-asemien kaikkien kesä-elokuun klorofyllitulosten keskiarvo vuosina on ollut tasoa 5,8 6,5 µg/l, mikä luokittaa vesialueet reheviksi. Useilla KALA-asemilla kesän klorofyllipitoisuudet ovat nousseet 2000-luvulla. Vuosien 1994 ja 1996 perifytontutkimuksissa on suurimmat klorofyllimäärät todettu kalankasvatuslaitosten tarkkailulinjojen lähimmillä asemilla. Pienimpiä tulokset ovat olleet vertailulinjoilla ja laitosten uloimmilla pisteillä. Klorofyllimäärät ovat olleet elokuussa selvästi suurempia kuin heinäkuussa. Vuonna 1998 vertailualueiden perifytonmäärät eivät ole poikenneet merkittävästi laitosten ympäristön tasosta. Vuonna 2001 toisella jaksolla levämäärät ovat olleet laitosten ympäristössä selvästi suurempia kuin vertailualueilla. Vuonna 2003 kalalaitosten asemilla ei kasvanut enempää levää kuin vertailuasemilla. Vuonna 2003 kalalaitosten fosforikuormituskin oli enää kolmasosa vuoden 1994 tasosta. Vuonna 2005 kalalaitosten ympäristössä levän kasvu oli lähes kaksinkertainen suhteessa vertailualueeseen. Pohjaeläintutkimusten perusteella merialueen pohja on rehevöitynyt koko rannikkokaistaleella, johtuen pitkään jatkuneesta voimakkaasta kuormituksesta.

7 7 Toiminnan tarkkailu Toiminnan käyttötarkkailussa kirjataan jokaisen kasvatusyksikön osalta kuukausittain ylös seuraavat tiedot: tarkkailujakso, kalamäärä kauden alussa, otetut uudet poikaset, rehun käyttö, kuolleet kalat, peratut kalat, perkausjätteen määrä ja talvisäilytykseen siirretyn kalan määrä. Vuoden lopussa tiedoista laaditaan vuosiyhteenveto. Kuormitus vesistöön lasketaan rehun käyttömäärien ja kalan lisäkasvun perusteella. Toiminnan vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan yhdessä alueen muiden kalankasvattajien kanssa, mihin liittyy hakijan ympäristölupavirastoon toimittama vuonna 2005 laadittu Pyhtään kalankasvatuslaitosten vesistötarkkailuohjelma. Tarkkailuohjelma käsittää fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun tarkkailun ohjelman mukaisista tarkkailupisteistä kolme kertaa kasvatuskauden aikana, piilevätutkimuksen joka toinen vuosi ja pohjaeläintutkimuksen joka kolmas vuosi. Hakija on esittänyt, että yhteistarkkailuohjelmaa kevennettäisiin pohjaeläintutkimuksen osalta siten, että pohjaeläintutkimus tehtäisiin seuraavan kerran noin kaksi vuotta ennen tulevaa lupaehtojen tarkistuskierrosta. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pyhtään kunnassa välisen ajan. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Loviisan Sanomat -nimisessä lehdessä KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MUISTUTUS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on puoltanut Girsvikin kalankasvatuslaitokselle ympäristöluvan myöntämistä noin kg vuotuiseen tuotantoon ja talvisäilytykseen Ryssundetissa, edellyttäen että vesialueiden käyttöoikeudet ovat kunnossa. Laitoksella käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 0,8 % ja typpeä enintään 6,5 %. Toiminnan tarkkailua on tehtävä yhdessä muiden kalankasvattajien kanssa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa edellyttää.

8 8 Poikkeuksista on sovittava ympäristökeskuksen kanssa. Tarkkailuohjelmaa on voitava tarkistaa lupakauden aikana Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mahdollisuutta harventaa pohjaeläintutkimuksia voidaan arvioida vuoden 2006 tarkkailun tulosten perusteella. Kalojen perkaustoiminta on siirrettävä muualle vuoden 2008 loppuun mennessä tai perkaustoiminnasta aiheutuvat jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen nro 542/2003 edellyttämien käsittelyvaatimusten mukaisesti alkaen. Toiminnalle on asetettava seuraavat ehdot: "1. Kalojen ruokintaan saa kasvatusyksikössä käyttää enintään kg kuivarehua. Talvisäilytyksen aikaiseen ruokintaan saa käyttää kuivarehua enintään kg. Rehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin 0,8 %. Rehun typpipitoisuus saa olla keskimäärin 6,5 %. 2. Altaiden tilavuus saa olla enintään m 3 ja pinta-ala enintään m Luvan saajan on pidettävä laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä mm. tiedot laitoksella olevista ja siirretyistä kalamääristä, käytetyn rehun määrästä ja laadusta sekä teurasmääristä samoin kuin mahdollisista esiintyvistä kalasairauksista ja niiden hoidosta. Päiväkirja tulee säilyttää laitoksella ja vaadittaessa se on esitettävä tai lähetettävä kaksoiskappale siitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskukselle on toimitettava kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva vuosiyhteenveto ja liitettävä siihen rehun toimittajien antama selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehuista. 4. Vaadittaessa luvan saajan on annettava ympäristökeskukselle tarpeellisia tietoja päiväkirjassa ja vuosiyhteenvedossa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. 5. Luvan saaja tulee velvoittaa kustannuksellaan suorittamaan vesistövaikutusten tarkkailua hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Lupa tulisi myöntää korkeintaan kymmeneksi vuodeksi. Uusi lupahakemus tulisi laitaa vireille viimeistään vuosi ennen luvan umpeutumista." SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta. Selitystä ei ole toimitettu ympäristölupavirastoon.

9 9 MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet käsillä ympäristölupaviraston päätöksen nro 16/00/2 perusteena olleet asiakirjat. Ympäristölupavirasto on tämän asian kanssa samanaikaisesti ratkaissut Kaakon Lohi Oy:n Mossavikin ja Mallemucenin kalankasvatuslaitosten, Sandvikin Lohi Oy:n Sandvikin ja Honkaniemen kalankasvatuslaitosten sekä Koukkusaaren Kalastus Oy:n Koukkusaaren kalankasvatuslaitoksen lupa-asiat päätöksillään nrot 37/08/1, 39/08/1, 40/08/1, 41/08/1 ja 42/08/1. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kaakon Lohi Oy:lle ympäristöluvan Girsvikin kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon toimintaan Pyhtään kunnassa ja antaa toimintaa koskevat lupamääräykset. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa verkkokasseissa. Vuotuinen lisäkasvu on noin kg. Ympäristölupavirasto myöntää Kaakon Lohi Oy:lle vesitalousluvan Girsvikin kalankasvatuslaitoksen verkkokassien ja Girsvikin kalankasvatuslaitoksen perkaamon purkuputken pitämiseen Pyhtään kunnan Purolan kylässä sijaitsevalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 sekä verkkokassien talvisäilytykseen samalla vesialueella Pienen Koukkusaaren ja Lehtisaaren välisessä Ryssundetin salmessa. Girsvikin kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon purkuputken sijainnit vesialueella ilmenevät hakemuksen liitteenä 4 olevasta karttapiirroksesta (1:5 000). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan määräys.

10 10 MÄÄRÄYKSET 1. Vesien pilaantumisen ehkäiseminen Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg/a (rehukerroin 1,2) ja talvisäilytyspaikassa Ryssundetissa yhteensä enintään kg/a. Käytettävän rehun fosforipitoisuus saa olla enintään keskimäärin 0,8 % ja typpipitoisuus enintään keskimäärin 6,5 %. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia vesistössä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. 2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet Kalankasvatuslaitoksen verkkokassialtaiden pinta-ala saa olla enintään m 2 ja tilavuus enintään m 3. Kasvattamon rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Verkkokassit on merkittävä ja ankkuroitava niin, että ne pysyvät paikallaan, eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai vesialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3. Perkaamon jätevesien käsittely ja johtaminen Perkaamon jätevesien käsittelyyn käytettävät saostuskaivot on tyhjennettävä riittävän usein, ettei lietettä pääse kulkeutumaan vesistöön. Mikäli perkaamon toimintaa on tarpeen jatkaa vuoden 2009 jälkeen, on jätevesien käsittelyä tehostettava siten, että jätevedenpuhdistuksen poistoteho on biologisen hapenkulutuksen osalta vähintään 80 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Suunnitelma perkaamon jätevesienpuhdistuksen tehostamisesta ja toiminnan tarkkailun järjestämisestä on tällöin toimitettava mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi.

11 11 4. Jätehuolto Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muualle ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristöön. Kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon toiminnassa syntyvät jätteet sekä ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Kuolleet kalat on varastoitava, kuljetettava ja käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. 5. Häiriö- ja poikkeustilanteet Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteissa on luvan saajan ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. 6. Tarkkailu Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä viikoittain käytetyn rehun laatu ja määrä, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, kalojen lisäkasvu, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

12 12 Laitoksen vaikutusta vesistössä on tarkkailtava yhdessä muiden alueen kalankasvattajien kanssa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän, vuonna 2005 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaisille hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tiedot toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedot on raportoitava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien johtamisen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun toteuttamista koskeva suunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 7. Kalataudeista ilmoittaminen Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja näiden hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Pyhtään kunnan eläinlääkärille ja vakavissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaakkois-Suomen TE-keskukselle. 8. Toiminnan lopettaminen Jos laitoksen toiminta pysyvästi loppuu, on siitä ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta kalankasvatuslaitoksen jätevesien vesistöön johtamisen loputtua.

13 13 ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta laitoksen rakenteiden pitämisestä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, jolloin luvan saajan oikeudet kalankasvatustoiminnassa tarvittaviin vesialueisiin päättyvät. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2018 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi pantava vireille mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista ja selvitys laitoksen ympäristövaikutuksista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

14 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Toiminta tässä päätöksessä esitetyllä tavalla järjestettynä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Pyhtään kunnassa rannikon ja saariston osayleiskaavan alueella. Tämän päätöksen mukaisesta kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Annetut lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden pitäminen vesistössä ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja yritys on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Luvan voimassaolon osalta on otettu huomioon vesialueen hallintaoikeuden määräaikaisuus. Lupamääräysten perustelut Vesistön pilaantumisen ehkäisemistä, perkaamon jätevesien käsittelyä ja johtamista, jätehuoltoa, häiriö- ja poikkeustilanteita ja toiminnan lopettamista koskevat määräykset on annettu vesilain ja ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :ien sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n perusteella. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Kalankasvatuslaitoksen yhteydessä olevan perkaamon toiminta tulee hakijan ilmoituksen mukaan päättymään vuoden 2008 loppuun mennessä, kun kalankasvattajien yhteinen perkaamo voidaan ottaa käyttöön. Lyhyen jäljellä olevan toiminta-ajan vuoksi perkaamon jätevesien käsittelyn tehostamista ei voida vaatia kohtuullisin perustein.

15 15 Kuitenkin siltä varalta, että perkaamon toimintaa on jatkettava vielä vuoden 2009 jälkeenkin, on annettu jätevesien käsittelyn tehostamisvaatimus. Tällä varmistetaan, että perkaustoiminnassa muodostuvien jätevesien käsittely järjestetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan edellyttämällä tavalla ja niin, ettei jätevesien johtamisesta sen edelleen jatkuessa aiheudu vesistön pilaantumisen vaaraa. Tarkkailua ja tietojen toimittamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 :ien säännöksiin. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 56, 72 ja 90. Ympäristönsuojeluasetuksen 19, 30 ja 37. Jätelain 6, 12, 15, 51 ja 52. Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Ilpo Hiltunen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Ilpo Hiltunen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö. MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

17 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.