MUPE OPS Koekäyttöön lukuvuodelle 2014-2015
EMON MUPE-OPS 9.6.2014 Koekäyttöön lukuvuonna 2014-2015 SISÄLTÖ YLEISTÄ S. 1 Opintojen rakenne, työtavat ja oppimateriaalit Arviointi, oppitunnin pituus ja ryhmäkoko Suoritukset muissa oppilaitoksissa PERUSTASO S. 2 Opintojen aloittaminen Opintojen rakenne ja joustava eteneminen Taulukko kurssitasoista ja niiden kestoista Opintojen yleinen sisältö Opintojen sisällöstä aiheittain OPISTOTASO S. 4 LIITTEET Opintojen laajuus ja kesto Valinnaisuus ja tavoitteiden yksilöllisyys MOT-tason yleisiä tavoitteita Opintojen sisällöstä aiheittain Liite 1: Mupen perustason kurssikuvaukset s. 7 Liite 2: Mupen opistotason kurssikuvaukset s. 11 Liite 3: Arvosanamallit s. 17
Espoon musiikkiopisto Musiikin perusteiden (mupe) opetussuunnitelma YLEISTÄ EMOn mupe-opetuksen tavoitteena on konkreettisesti ja käytännöllisesti perehdyttää musiikin osatekijöihin, antaa hyvä musiikin luku- ja kirjoitustaito ja näiden kautta välineitä itsenäiseen musisointiin ja kokonaisvaltaiseen muusikkouteen. Tavoite on, että oppilas löytää kosketuskohtia soittamisen ja mupe-opintojen välillä ja saa valmiuksia elinikäiseen musiikkiharrastukseen. Oppilaiden oma musisointi on oppimisen lähtökohta ja opetuksessa rohkaistaan iloista, uteliasta ja virheitä pelkäämätöntä musiikkisuhdetta. Opintojen rakenne, työtavat ja oppimateriaalit Mupe-opinnot jaetaan soitto-opintojen tapaan perustasoon (pt) ja opistotasoon (mot). Näiden sisältöjä selostetaan edempänä erikseen. Opetuksessa käytetään Kodaly-menetelmään perustuvaa relatiivista solmisaatiota. Työskentelymateriaalina on soiva, elävä musiikki, jota opetuskäyttöön laadittu harjoitusmateriaali täydentää. Ajanmukaista teknologiaa hyödynnetään oppimisen tukena. Näissä puitteissa kukin opettaja valitsee tilanteeseen sopivat opetustavat ja materiaalit. Opetuksessa voidaan hyödyntää koskettimistoja. Opiskelu perustuu läsnäoloon tunneilla. Kotityön määrä vaihtelee kursseittain ja opettajan harkinnan mukaan. Opetuksessa pyritään yksilölliseen tukeen ja oppilaiden erityistarpeiden huomiointiin, mutta ryhmäopetus aikatauluineen sanelee toiminnan puitteet. Arviointi, oppitunnin pituus ja ryhmäkoko Oppilas saa palautetta edistymisestään opetuksen yhteydessä ja tenttitilanteissa, suullisesti ja opettajan harkinnan mukaan myös kirjallisesti. Palautteen tarkoitus on kannustaa ja tukea oppimista. Arvioinnin perustana on sekä lukuvuoden aikana tehty työ että kokeet ja muut mahdolliset näytöt. Näytöt osaamisesta voivat olla kirjallisia, suullisia, laulettuja ja soitettuja. Arviointi on kokonaisuus, jossa huomioidaan opetuksen painotukset, tehtävien vaikeustaso, kurssin tavoitteet, ja oppilaan tiedot, taidot ja edistyminen. Oppilasta ohjataan jokaisella kurssitasolla arvioimaan omaa edistymistään. Arviointiin sisältyy keskustelua, johon myös oppilas osallistuu. Hyväksytty suoritus arvioidaan arvosanoilla 1-5 (Liite 3: arvosanamallit). Mupe-opintoihin sisällytettävien kurssien arvioinnissa on aina oltava mukana vähintään yksi mupeopettaja. Perustason suorittamisen jälkeen opinnot jatkuvat opistotasolla. 1
Oppitunnin pituus on 45-90 minuuttia. Ryhmän vähimmäiskoko voidaan määritellä vuosittain. Opistotasolla opetusta voidaan apulaisrehtorin päätöksellä järjestää myös pienemmälle ryhmälle. Tällöin voidaan oppitunnin pituutta tai esim. kurssin kestoa muuttaa. Suoritukset muissa oppilaitoksissa Toisessa musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän oppilaitoksessa tehdyt mupe-suoritukset hyväksytään EMOssa. Lukukauden alkaessa pyritään löytämään jokaiselle taitotasoltaan sopiva ryhmä. Tarvittaessa taitotaso voidaan varmistaa näytteellä osaamisesta. EMOn mupe-opinnoissa hyväksiluetaan kaksi sovittua musiikkilukion syventävää kurssia (musiikinhistoria, musiikkiteknologia) yhdeksi mot-tasoiseksi mupe-kurssiksi. Mupe-opettaja ja ainejohtaja käsittelevät hyväksiluvut. PERUSTASO Opintojen aloittaminen Mupe-tunnit aloitetaan yleensä sen vuoden syksyllä, jolloin oppilas täyttää 10 vuotta. Aloittaminen on mahdollista jo 9-vuotiaana jos oppilas on osallistunut musiikkivalmennukseen. Opintojen rakenne ja joustava eteneminen Mupe:n perustasoa jaksotetaan seuraavasti: perustaso 1, perustaso 2 ja perustaso 3 (pt1, pt2, pt3) sekä musiikkitiedon peruskurssi (mt pt tai ymt). Lähtökohtaisesti kukin näistä kestää yhden lukuvuoden, paitsi pt2, jota on myös kaksivuotisena. Mupe-perustason kurssit suoritetaan yleensä 4-5 vuodessa, mutta joustavasti nopeammin tai rauhallisemmin suorittaminen on mahdollista oppilaan ikä ja valmiudet huomioiden. Opinnot pyritään järjestämään niin, että oppilas voi yksilöllisesti suorittaa kurssin kun valmiudet ovat riittävät. Kurssin kirjallinen suoritus voi olla yhdellä kerralla suoritettava tai jaettu osasuorituksiin. Suoritukset kaikissa perustason kursseissa sisältävät tehtäviä g- ja f-avaimilla, ja alttoviulisteilla c- ja g-avaimilla. 2- ja 3-tason suorituksissa vähintään yksi tehtävä on soitinjaoston mukaan määräytyvä. Molliasteikoiden tyypeissä pyritään huomioimaan oppilaiden omien instrumenttien asteikonsoittokäytänteet. Joidenkin instrumenttien soittajille tarjotaan myös soittimen erityispiirteitä huomioivia opetusryhmiä. 2
Taulukko kurssitasoista ja niiden kestoista: Opintojen vaihe pt1 pt2 pt3 Musiikkitieto pt Kesto lukuvuosina 1 1tai 2 1 1 Oppitunnin pituus (min/vko) 60 75 tai 60 90 90 Opintojen yleinen sisältö Opinnoissa keskitytään eri aikakausien länsimaiseen taidemusiikkiin. Rytmimusiikkia ja muiden kulttuurien ja maanosien musiikkia voidaan soveltuvin osin sisällyttää kurssiin. Alla esitellään musiikin keskeisiä osatekijöitä, joita opiskellaan eri tasojen sisältötavoitteiden mukaisesti. Laulaminen on tärkeä työskentelytapa. Tavoitteena on myös hyvä nuotinlukutaito ja oppilaan instrumentin huomioiva nuotinkirjoitustaito. Musisoinnin kannalta keskeiset taidot ovat etusijalla ja niihin liittyvää käsitteistöä, terminologiaa ja merkintöjä opiskellaan toiminnan kannalta riittävästi. Joissain osa-alueissa, kuten musiikkisanasto, käsittelyn laajuus ja syventymisen määrä ovat opettajan harkittavissa. Opintojen sisällöstä aiheittain Rytmin opiskelussa keskitytään luontevaan, tasaiseen sykkeeseen ja oikea-aikaiseen aloittamiseen. Opetellaan hahmottamaan rytmiä sekä nuottikuvasta että kuulonvaraisesti ja kirjoittamaan rytmiä sekä itse keksien että kuullusta, soivasta esimerkistä. Opetellaan rytmiin liittyviä merkintöjä ja käsitteistöä. Melodiaa opetellaan hahmottamaan sekä nuottilähtöisesti että kuulonvaraisesti. Totutaan käyttämään laulamista ja solmisaatiota työvälineenä. Opitaan suhteuttamaan melodiaa sävellajiin ja sointuihin ja harjoitetaan sävelpuhtautta. Käytetään sekä 1-äänistä että helppoa moniäänistä ohjelmistoa. Opetellaan melodiankirjoitustaito niin, että se palvelee harjaantumista nuotinlukuun ja antaa pohjan mahdolliselle transkription opiskelulle. Nuotinnusharjoituksia tehdään elävän musiikin katkelmista, opetuskäyttöön laadituista melodioista ja oppilaan omista sävellyksistä. Harmonian ja moniäänisyyden opiskelun tavoitteena on tavallisimpien sointurakenteiden ja harmonian perusfunktioiden hallinta kuulonvaraisesti ja nuottikuvasta. Lisäksi opitaan jokin sointujen soveltava käyttötaito: säestäminen, säestyksen tai alaäänen keksiminen melodiaan, tms. Harmonian (kuten melodiankin) opiskelun yhteydessä tutustutaan intervalleihin. Opiskellaan sointuihin liittyvää käsitteistöä ja merkintätapoja. Musiikin muotoon ja musiikkisanastoon perehdytään muiden osa-alueiden opiskelun yhteydessä, luontevissa musiikillisissa yhteyksissä. Opettajan harkinnan mukaan oppilas voi koostaa esim. omaan ohjelmistoonsa liittyvän musiikkisanaston. Oppilasta ohjataan selvittämään tarvitsemansa suomenkielisten ja vierasperäisten musiikkisanojen selitykset. 3
Musiikkiteknologia on sekä itsenäinen oppiaine että kaikkea opetusta tukeva näkökulma. 2-perustason kurssiin sisällytetään musiikkiteknologian opintoja. Musiikkiteknologiaopintojen tavoitteena on tutustua laitteistoihin ja ohjelmistoihin, ja saada valmiuksia musiikin tallentamiseen, muokkaamiseen ja jakeluun. Musiikinhistoriaa ja soitinoppia voidaan käsitellä eri osa-alueiden yhteydessä. Lisäksi niihin syvennytään musiikkitiedon peruskurssilla. Musiikkitiedon opinnoissa käsitellään musiikkia historiallisena ilmiönä, tutustutaan musiikin tyylikausiin, musiikin piirteisiin, tapahtumiin, ohjelmistoihin, säveltäjiin ja esittäjiin. Tavoitteena on harjaantua erittelemään kuunneltua ohjelmistoa eri tyylikausiin, muodostaa mielipiteitä ja ilmaista niitä keskustellen ja kirjoittaen. Oppilas oppii kertomaan oman soittimensa rakenteesta ja historiasta ja tutustuu soittimensa ohjelmistoon omaa ohjelmistoaan laajemmin. Tavoitteena on myös kasvattaa konserttiharrastukseen ja ennakkoluulottomaan kuunteluharrastukseen. OPISTOTASO Opintojen laajuus ja kesto Opistotasolla opiskellaan mupe-aineita (mot-kursseja) vähintään 6 lukukauden ajan, tai vastaava opintosisältö lyhyemmässä ajassa, esim. erilaisin periodijärjestelyin. Oppilaan on mahdollista tehdä mot-opintoja enemmänkin, ja tarvittaessa pyritään järjestämään yksilöllistä ohjausta. Valinnaisuus ja tavoitteiden yksilöllisyys Opistotasolla oppilas voi vapaasti valita itseään kiinnostavan kokonaisuuden tarjolla olevista kursseista, eikä pakollisia kursseja ole. Valinnanvapauden vuoksi opinto-ohjauksen rooli on suuri: sen avulla rakennetaan mielekkäitä opintokokonaisuuksia ja huolehditaan opintojen tarkoituksenmukaisesta etenemisestä. Opistotasolla opintopolkujen, sisältöjen ja suoritustapojen yksilöllisyys korostuu ja palautteen merkitys kasvaa. Esim. opinto-ohjauksen yhteydessä voidaan oppilaan kanssa hahmotella sopivaa mupe-opintopolkua tähdäten esim. ammattiopintoihin, kuoro- tai bändiharrastukseen, omien kappaleiden säveltämiseen, tai aktiiviseen konserttiharrastukseen. Ammattiin tähtäävien oppilaiden taitojen kehittymisestä huolehditaan tarjoamalla tarvittaessa myös yksilöllistä ohjausta. Kurssikohtaisiakin tavoitteita voidaan yhteisestä sopimuksesta muokata tai tarkentaa oppilas- tai ryhmäkohtaisesti, jos se oppilaiden suuntautumisen vuoksi on perusteltua. Opistotason mupe-aineiden vuosittainen kurssitarjonta vaihtelee. Tarjonnasta tiedotetaan ennen lukukauden alkamista ja mahdollisuuksien mukaan kursseille tarjotaan ennakkoilmoittautumista. Opettajana on mupe-opettaja tai musiikkiteknologian opettaja. 4
Mot-tason mupe-opintojen yleisiä tavoitteita Opistotasolla oppilaita rohkaistaan perustasoa enemmän itsenäiseen tiedonhankintaan ja kriittiseen ajatteluun erilaisten lähdemateriaalien äärellä. Oppilasta ohjataan näkemään sekä musiikkiohjelmisto että teoreettiset osa-alueet historiallisina, tiettyyn aikakauteen liittyvinä ilmiöinä. Mot-opintojen tavoitteena on perustasolla opittujen asioiden syventäminen ja laajentaminen, ja oppilaskohtaiset tavoitteet voivat vaihdella. Tavoitteena voi olla esimerkiksi eteneminen musiikin ammattiopintoihin; pohja elinikäiseen musiikinharrastukseen; rikas musiikinkuuntelu- tai kuorolauluharrastus; tai bändisoittovalmiudet. Mot-tasolla pyritään asioiden itsenäisempään hallintaan kuin perustasolla ja ohjataan oppilasta asettamaan omia tavoitteita ja ottamaan vastuuta opinnoistaan. Tavoitteena on tarjota kaikille käytännön valmiuksia ja ammattiin tähtääville lisäksi vankka teoreettinen pohja. Myös mot-tasolla ovat eri osa-alueiden opiskelussa etusijalla luontevan ja laadukkaan musisoinnin edellyttämät taidot. Mot-opinnoissa voi kuitenkin esim. transkriptioiden teko tai jokin muu erityistaito korostua. Opintojen sisällöstä aiheittain Melodia ja moniäänisyys on perustasoa vaativampaa, sisältää kromatiikkaa, sävellajin vaihdoksia ja modaalisuutta. Syvennetään ymmärrystä melodian ja harmonian yhteydestä, vahvistetaan oppilaalle vieraampien nuottiavainten hallintaa ja melodiankirjoitustaitoa erilaisista lähtökohdista: soivan esimerkin nuotintaminen, melodian keksiminen sointupohjaan jne. Soittamalla tehty toistotehtävä voi joskus korvata melodiankirjoitustehtävän. Harjoitetaan moniäänisyyttä kaanonein ja kuorolauluin, opetellaan seuraamaan bassoa ja muita stemmoja partituurista, ja harjoitellaan partituurin valikoivaa lukemista. Rytmin hahmottamisessa keskitytään niihin tavallisiin ilmiöihin, jotka perustasolla usein jäävät vähemmälle huomiolle, esim. 8-osajakoiset tahtilajit, erilaiset triolit tai synkooppirakenteet. Totutaan harjoittamaan rytmiä moniäänisenä ja vahvistetaan rytminkirjoitustaitoa. Voidaan painottaa klassisen tyylin rytmi-ilmiöitä tai valikoiden esim. jazz-rytmiikkaa. Musiikin rakenteita opetellaan jäsentämään sekä kuulonvaraisesti että nuotista niin säveltapailun, musiikinteorian, harmoniaopin kuin muidenkin kurssien puitteissa. Perehdytään perustasoa laajemmin musiikin rakenteen osatekijöihin: tahtilajeihin, asteikkotyyppeihin, intervalleihin, sointuihin, muotorakenteisiin. Painotetaan sovellustaitoa ja musiikin esittämistä. Yksityiskohtien lisäksi tarkastellaan kokonaisia teoksia. Nuottikuvan analyyttisessa tarkastelussa on lähtökohtana myös kuulokuva. Harmonian tietoja ja taitoja opitaan monilla eri kursseilla. Perehdytään 5
sointujen merkintöihin ja opetellaan hallitsemaan ainakin jokin merkintätapa hyvin: astemerkinnät, reaalisointumerkinnät tai kenraalibassomerkinnät. Perehdytään sointujen yhdistämiseen sekä analysoiden tavallisia sointurakenteita että itse kirjoittaen ja soittaen äänenkuljetuksen periaatteiden mukaan. Opiskellaan kromatiikan vaikutuksia, sointukäännöksiä, hajasävelen käsite ja hahmotellaan kokonaismuotoa erilaisten kadenssien avulla. Opetellaan ainakin joku tapa soveltaa harmoniatietoja: säestäminen, sovittaminen, stemmojen kirjoittaminen tms. Tyylintuntemuksen syventäminen ja soveltaminen liittyy moneen eri oppiaineeseen, etenkin soittotunteihin. Perustason musiikinhistoriaopintoja laajennetaan ja syvennetään esim. 1900-2000-lukujen musiikin, Suomen musiikin tai pop-jazz-musiikin historialla. Tavoitteita voivat olla esim. valmius lukea suomenkielistä, musiikkia käsittelevää asiatekstiä, aktiivinen konserttiharrastus, esityskäytäntöihin perehtyminen, tai muu yhdessä sovittu tavoite. Musiikkiteknologian tavoitteena on tieto-taidon syventäminen ja laajentaminen (ohjelmistot, laitteet) ja soveltaminen omassa harrastuksessa sekä valmius toteuttaa itsenäisesti ja yhteistyössä musiikin tallennukseen, muokkaukseen ja jakeluun liittyviä projekteja. Teknologiaa pyritään hyödyntämään eri kursseilla soveltaen taitoja esim. tietokantojen käyttöön, harjoitusmateriaalin etsintään jne. Liitteet Liite1: Mupen perustason kurssikuvaukset Liite2: Mupen opistotason kurssikuvaukset Liite3: Arvosanamallit 6
LIITE 1: MUPEN PERUSTASON KURSSIKUVAUKSET 1.PERUSTASO (PT1) Oppilas osaa -laulaa nuotista helppoja melodioita duurissa ja mollissa, hyödyntäen solmisaation alkeita -nuotintaa auttavasti tuntemiaan helppoja yksiäänisiä melodioita duurissa ja mollissa, tutuimmalla nuottiavaimellaan, käyttäen rytmimerkintöjä ja solfia -aika-arvot kokonuotista ainakin 8-osaan taukoineen ja lukutavuineen -sävelten nimet vähintään oppilaalle tutuimmalla avaimella n. yhdeltä ala-apuviivalta yhdelle yläapuviivalle (alttoviulistit: lisäksi näyte g-avaimen käytöstä) -intervallit priimistä oktaaviin ilman laatuja, tunnistaen ja itse muodostaen -5 sävellajiparia (ensisijaisesti vähiten merkkejä sisältävät, poikkeuksia esim. soitinintegroivissa ryhmissä). Sävellajien osaaminen näytetään esim. etumerkkien, asteikoiden ja toonika- ja dominanttikolmisointuja muodostamisena. Tunneilla solmisoidaan ja nuotinnetaan helppoa 1-äänistä ohjelmistoa, josta osa opetellaan korvakuulolta. Harjoitellaan sekä g- että f-avainta (alttoviulistit c- ja g-avainta). Rytmiikkaa harjoitellaan sekä erillisissä rytmitehtävissä että musisoinnin yhteydessä. Musiikillista peruskäsitteistöä ja merkintöjä harjoitellaan tavoitteiden mukaisessa laajuudessa ja luontevissa musiikillisissa yhteyksissä, laulaen, soittaen ja kirjoittaen. Suorittaminen -osallistuminen opetukseen yhden lukuvuoden ajan 60 min/vko -suoritus (kirjallinen ja suullinen) -erikseen soitonopettajan kanssa sovittavat integraatiota edistävät harjoitukset 7
2.PERUSTASO (PT2) Oppilas osaa -laulaa nuotista helppoja melodioita duurissa ja mollissa, sekä g- että f-avaimilla ja hyödyntäen solmisaatiota; alttoviulistit lisäksi c-avaimella -nuotintaa ymmärrettävästi tuntemiaan yksiäänisiä melodioita duurissa ja mollissa edeten solfista ja rytmimerkeistä valmiiseen notaatioon -aika-arvot kokonuotista 16-osaan lukutavuineen ja taukoineen -sävelten nimet ja oktaavialat, oppilaan tutuinta nuottiavainta painottaen -9 sävellajiparia (ensisijaisesti vähiten merkkejä sisältävät) -intervallit priimistä oktaaviin ja puhtaiden, suurten ja pienten intervallien muodostaminen ja tunnistaminen kurssin sävellajeissa -muodostaa perussointutehot kurssin sävellajeissa ja osaa jonkin harmoniataitojen sovelluksen, esim säestyksen soittaminen perustehoihin perustuvalla bassoäänellä Vahvistetaan nuotistalaulutaitoa ja solmisaation käyttöä duurissa ja mollissa. Nuotinnetaan vaihtelevaa ohjelmistoa (esim kansanlauluja, taidemusiikin katkelmia, lastenlauluja) myös korvakuulolta opetellen ja tutustutaan moniäänisyyteen helpoin kaksiäänisin melodioin ja kaanonein. Rytmiikkaa harjoitellaan sekä erillisissä rytmitehtävissä että musisoinnin yhteydessä. Musiikillista peruskäsitteistöä ja merkintöjä harjoitellaan tavoitteiden mukaisessa laajuudessa ja luontevissa musiikillisissa yhteyksissä laulaen, soittaen ja kirjoittaen. Kurssiin voidaan sisällyttää koskettimiston käyttöä esim. sointujen tai bassolinjan soittamiseksi. Teknologiaperiodissa tutustutaan äänen muokkaukseen, tallentamiseen ja jakeluun sekä nuotinnusohjelman perusteisiin. Pianoteoriassa toimitaan sekä soitinavusteisesti että ilman soitinta. Kurssin sävellajitavoitteiden puitteissa tutustutaan yksinkertaisiin komppityyleihin ja sekä vapaaseen että ohjattuun improvisaatioon. Suorittaminen -osallistuminen opetukseen yhden tai kahden lukuvuoden ajan (75 / 60 min/vko) -osallistuminen teknologiaperiodiin (4 opetuskertaa / 1 lukukausi) -suoritus (kirjallinen ja suullinen) -erikseen soitonopettajan kanssa sovittavat integraatiota edistävät harjoitukset -pianoteoriassa lisäksi vapaan säestyksen pienryhmätunti (noin 3-5 oppituntia lukukaudessa riippuen ryhmän koosta) ja vapaan säestyksen 1.perustason suoritus 8
3.PERUSTASO (PT3) Oppilas osaa -laulaa nuotista melodioita duurissa ja mollissa hyödyntäen solmisaatiota -nuotintaa tuntemiaan melodioita duurissa ja mollissa, edeten solfista ja rytmimerkeistä valmiiseen notaatioon -aika-arvot ja niiden yhdistelmät kokonuotista 16-osaan sekä tauot ja lukutavut -sävelten nimet oktaavialoineen g- ja f-avaimella (vla: painotus c- ja g-avaimiin) -kvinttiympyrän kaikki sävellajiparit -intervallit priimistä oktaaviin laatuineen, muodostaen ja tunnistaen, painottaen musiikissa yleisimpiä intervallityyppejä -muodostaa kantasoinnut kaikissa sävellajeissa ja tunnistaa ne sekä kuulonvaraisesti että nuottilähtöisesti. -soinnuttaa melodioita perustehoilla tai tuntee jonkun muun harmoniataitojen sovellustavan, esim. perustehoihin perustuvan stemman kirjoittaminen tai laulaminen Oppilas tutustuu kolmisoinnun käännöksiin ja dominanttiseptimisoinnun käyttöön. Solmisoidaan, nuotinnetaan ja opetellaan korvakuulolta monipuolista ohjelmistoa ainakin kahdella nuottiavaimella ja lauletaan myös 2-äänistä ohjelmistoa. Rytmiikan osalta harjoitellaan myös triolia ja 2-äänisyyttä. Transponointiin tutustutaan esim. transponoivien soittimien kautta tai muin työtavoin. Musiikinteoreettista peruskäsitteistöä ja merkintöjä harjoitellaan tavoitteiden mukaisessa laajuudessa ja luontevissa musiikillisissa yhteyksissä. Sointuihin liittyviä tietoja ja taitoja opiskellaan elävästä musiikista. Pianoteoriassa työskennellään sekä soitinavusteisesti että ilman soitinta. Oppilas tutustuu erilaisiin komppityyleihin. Esitetään I-VII asteita sisältäviä harmoniakatkelmia, joissa on sointukäännöksiä. Tutustutaan sekä vapaaseen että ohjattuun improvisaatioon. Analyysitehtävät tehdään pääosin pianon ohjelmistosta, joka on osittain pianojaoksen laatima. Suorittaminen -osallistuminen opetukseen yhden tai tarvittaessa kahden lukuvuoden ajan (90 min/vko) -osallistuminen kurssiin kuuluviin sovitus-, sävellys-, tai esitysprojekteihin -suoritus (kirjallinen ja suullinen). Suullinen suoritus voi sisältää prima vista-tehtävän. Kirjallinen suoritus sisältää soitinkohtaisia osa-alueita. -pianoteorialaisilla lisäksi vapaasäestyksen pienryhmätunti (noin 3-5 9
oppituntia lukukaudessa riippuen ryhmän koosta) ja vapaan säestyksen pt2 suoritus, mikäli vapaan säestyksen opettaja sitä oppilaalle suosittaa MUSIIKKITIEDON PERUSKURSSI (MT PT/ YMT) Oppilas -tutustuu musiikinhistoriaan ja saa valmiuksia tunnistaa eri aikakausilta olevien musiikkityylien piirteitä -muodostaa musiikillisia mieltymyksiä ja osaa keskustella ja kirjoittaa niistä -tutustuu sinfoniaorkesterin soittimiin ja tunnistaa niistä osan -käy konserteissa -osaa kertoa oman soittimensa tekniikasta, historiasta ja tyypillisestä ohjelmistosta Tutustutaan eurooppalaisen taidemusiikin historiaan kuunnellen, lukien, keskustellen, harjoitustehtävin ja nuotteja tutkien. Tutustutaan sinfoniaorkesterin soittimiin ja käydään konserteissa (itsenäisesti tai mahdollisuuksien mukaan ryhmässä). Kurssiin voi sisältyä soitinesittelyjä, kotona tehtäviä laajempia kirjoitustöitä tai esim. yhdessä toteutettavia projekteja, jotka huomioidaan tarvittaessa oppilaiden työajassa. Suorittaminen -osallistuminen opetukseen yhden lukuvuoden ajan 90 min/ vko -tentti -mahdolliset yhdessä sovitut harjoitustyöt -dokumentit vähintään 5 konserttikäynnistä (esim käsiohjelmat, konserttiliput) 10
LIITE 2 MUPEN OPISTOTASON KURSSIKUVAUKSET SÄVELTAPAILU MOT Oppilas osaa -laulaa nuotista ja nuotintaa perustasoa vaativampia melodioita, joissa on tavallisimpiin muunnesointuihin perustuvaa kromatiikkaa -hyödyntää työskentelyssään solmisaatiota -käyttää työskentelyssään sujuvasti g- ja f-avaimia, alttoviulistit lisäksi c-avainta -hahmottaa kuulonvaraisesti (tehtävästä riippuen nuottikuvan tuella) kolmi- ja septimisointuja sekä tavallisimpia muunnesointuja (lähinnä välidominantteja) käännöksineen -laulaa omaa stemmaa moniäänisessä teoksessa tai osallistua moniäänisyyteen ryhmän tuella -harjoitella ja esittää perustasoa vaativampaa rytmiikkaa, jossa on erilaisia trioleita ja esim. synkooppirakenteita -seurata stemmoja (etenkin bassoääntä) erilaisista nuottikuvista Vahvistetaan perustasolla saatua nuottilähtöistä ja kuulonvaraista melodian, sointujen ja rytmien hahmotusta. Vahvistetaan yhteismusisointivalmiuksia, esim. oman stemman laulamista kuorossa. Harjoitellaan sujuvaa, luontevaa äänenkäyttöä, puhdasta intonaatiota ja solmisaation monipuolista hyödyntämistä. Tunneilla lauletaan yhdessä sekä yksi- että moniäänistä musiikkia ja harjoitellaan musiikin kuulonvaraista hahmottamista monipuolisin esimerkein. Kehitetään melodian, rytmin ja harmonian hahmotustaitoja erilaisilla lauluharjoituksilla, kuuntelu- ja kirjoitustehtävillä. Myös erilaiset improvisaatio- ja sävellystehtävät voivat tukea työskentelyä. Koskettimistoja käytetään erityisesti harmonianopiskelun tukena. Suorittaminen -osallistuminen opetukseen yhden lukuvuoden ajan (90 min/ vko) -näytteitä lukuvuoden aikana valmistetusta ohjelmistosta -tentti -mahdolliset yhdessä sovittavat muut suoritustavat (esim. täydentävät transkriptiotehtävät) 11
MUSIIKINTEORIA MOT Oppilas osaa -musiikillisen peruskäsitteistön ja merkinnät (esim. sävelten nimet, sävelajit ja erilaiset asteikkorakenteet, intervallit, erilaiset sointurakenteet) niiden luontevassa musiikillisessa ympäristössä, nuottikuvasta tunnistaen ja itse muodostaen -analysoida ja merkitä kuulemansa kappaleen nuottikuvasta aste- ja reaalisointumerkinnöin kantasointuja ja tavallisimpia muunnesointuja niiden tyypillisissä yhteyksissä -tarkastella kuulemiensa kappaleiden nuottikuvasta kokonaisuuksia erilaisista, kurssilla harjoitelluista perspektiiveistä (esim. erilaisten kadenssien määrittämiä tai tekstuurinmuutosten luomia rajakohtia, muotorakenteita kuten fuuga, rondo tai sonaattimuoto) -soveltaa analyysitaitojaan esimerkiksi tekemällä omaan soittokappaleeseensa helponnetun säestyksen, toisen äänen, variaation tms. soveltavan tehtävän Vahvistetaan perustasolla hankittua musiikinteoreettisen käsitteistön ja merkintätapojen hallintaa. Harjoitellaan musiikkianalyysiin tähtääviä valmiuksia: sujuva intervallien ja sointujen tuntemus, tavallisimpien muunnesointujen esiintyminen, ja kokonaismuodon tarkastelu. Kaiken ohjelmiston ei tarvitse rajoittua duuri-mollitonaalisuuteen, vaan kokonaisuuden tarkastelua voidaan harjoitella myös 1900- ja 2000-lukujen musiikista. Tunneilla opiskellaan sointuanalyysin perusteet ja edetään analysoimaan erilaisia harmonisia kokonaisuuksia ohjelmistosta, jossa esiintyy myös muunnesäveliä ja modulaatioita. Tehdään analyysitehtäviä nuottikuvasta sekä koskettimiston avulla että ilman. Harjoitellaan havainnoivaa musiikin kuuntelua ja keskustelua, partituurinlukua ja erilaisia täydennystai sävellystehtäviä. Myös oppilaiden omaa soitto-ohjelmistoa käytetään analyysimateriaalina. Suorittaminen -osallistuminen opetukseen yhden lukuvuoden ajan 90 min/ vko -tentti -suoritukseen voi myös sisältyä erilaajuisia soveltavia tehtäviä, harjoitustöiden esittämistä tai muita yhdessä sovittavia tehtäviä, jotka huomioidaan oppilaan työajassa 12
HARMONIAOPPI Oppilas tuntee sekä kenraalibassomerkinnät että reaalisointumerkinnät ja harjaantuu käyttämään ainakin toista niistä tehtävissään Oppilas osaa -harmoniaan liittyvän peruskäsitteistön ja merkinnät (esim. stemmojen nimet, sointukäännökset, tavallisimmat hajasävelet) -sointujen yhdistämisen (äänenkuljetuksen) periaatteet -soveltaa sointujen yhdistämisen periaatteita sekä kirjoittaen että koskettimistolla soittaen (soittamisessa huomioidaan erityisesti oppilaan oma soitin ja lähtötaso) Opetellaan erilaiset sointujen merkintätavat ja sointujen yhdistämisen periaatteet. Harjoitellaan ja sovelletaan niitä tehtävissä sekä kirjoittaen että koskettimistolla soittaen. Työtapoina voi olla myös erilaisia soinnutus-, variointi-, täydennys-, sävellys-, säestys- ja analyysitehtäviä. Soittotehtävissä ja soittosuorituksessa otetaan huomioon oppilaan oma soitin ja valmiudet koskettimiston käyttöön. Suorittaminen -osallistuminen opetukseen yhden lukuvuoden ajan 90 min/ vko -annettujen soittoharjoitusten ja kirjallisten töiden teko -kirjallinen tentti -soittonäyte (suhteutetaan oppilaan pianonsoittotaitoon) -mahdollinen muu yhdessä sovittava täydentävä suoritus MUSIIKKITIETO MOT Oppilas -tuntee musiikinhistoriaa ja sen tyylejä perustasolla saavutettuja tietoja ja taitoja syvemmin -harjoittelee musiikista kirjoittamista ja itsenäistä tiedonhankintaa sekä musiikinhistoriallisen tiedon kriittistä lukemista -tutustuu monipuolisesti eri aikakausien nuottikuviin ja harjaantuu erilaisten partituurien seuraamisessa Lisäksi oppilailla voi olla yksilöllisiä, yhdessä sovittuja kurssitavoitteita, esim. esityskäytäntöihin perehtyminen. Näiden saavuttamista suunnitel- 13
laan yhdessä opettajan kanssa. Tutustutaan eri aikakausien musiikkiin kuunnellen, nuotteja ja tekstejä lukien sekä keskustellen. Myös soittaminen, laulaminen ja erilaiset luovat tehtävät, kuten omat sävellyskokeilut ovat mahdollisia. Kurssin aihepiirit ja sisällöt voivat vaihdella, ja kurssilla voidaan painottaa esimerkiksi 1900-2000-lukujen musiikkia tai suomalaisen musiikin historiaa. ä ja keskittymiskohteita voidaan suunnitella ryhmäläisten toiveiden ja kiinnostusten mukaan. Opiskelussa hyödynnetään erilaisia tiedonhakukanavia ja ryhmäläisten yhteistyötä Suorittaminen Joko -osallistuminen opetukseen yhden lukuvuoden ajan -yhteisen sopimuksen mukaisesti tentti tai lopputyö tai -etätyöskentelyä kurssia vastaavassa laajuudessa -yhteisen sopimuksen mukaiset harjoitustyöt tai edellisten yhdistelmä MUSIIKKIANALYYSIKURSSI OMASTA MOT-OHJELMISTOSTA Oppilas -syventää tulkintavalmiuksiaan työstämällä mot-tason tutkinto-ohjelmistoaan analyyttisesti eri näkökulmista -harjaantuu tarkastelemaan laajoja kokonaisuuksia ja kokonaisia teoksia -osaa esittää näkemyksiään ja analyyttisia tulkintojaan kirjallisesti ja suullisesti Lisäksi oppilailla voi olla yksilöllisiä, yhdessä sovittuja kurssitavoitteita, joiden saavuttamista suunnitellaan yhdessä opettajan kanssa. Kurssin sisältö muuntuu osallistujien ja tekeillä olevien tutkinto-ohjelmien mukaan. Perehdytään mupe-opettajan ohjauksessa omaan tutkinto-ohjelmistoon mm. kuunnellen ja nuottia ja tekstejä lukien. Keskustellaan oppilaiden ohjelmistosta ja analyysityön haasteista ja tuloksista ryhmässä. Tutkitaan erilaisista analyyttisista näkökulmista sekä musiikin yksi- 14
tyiskohtia että laajoja rakenteita. Tehdään analyysiharjoituksia kohteena olevasta ohjelmistosta soveltaen aiemmin hankittuja analyysitaitoja ja tehdään tarvittaessa täydentäviä harjoitustehtäviä. Syvennetään ohjelmistontuntemusta esimerkiksi liittämällä oppilaan ajankohtainen ohjelmisto osaksi traditiota ja tiettyä genreä. Suorittaminen -osallistuminen opetukseen ja itsenäinen työskentely -yhdessä sovitut harjoitustyöt ja lopputyö KONSERTTIKULTTUURI JA MUSIIKKIFILOSOFIA Oppilas -Laajentaa ja syventää musiikintuntemustaan ja -harrastustaan -vahvistaa konserttielämän, sen taustojen ja ohjelmiston tuntemustaan ja aktivoi kuuntelutaitojaan -harjoittelee musiikista kirjoittamista ja musiikkiaiheisten tekstien kriittistä lukemista -tutustuu musiikkifilosofian ja musiikkisosiologian alkeisiin Perehdytään konserttikulttuurin historiaan ja nykypäivään erilaisin luku-, kirjoitus- ja keskustelutehtävin. Tehdään konserttikäyntejä itsenäisesti ja mahdollisuuksien mukaan ryhmässä. Luetaan ja kirjoitetaan konserttiarvosteluita. Tutustutaan musiikkifilosofiaan ja musiikkisosiologiaan sikäli, kun ne taustoittavat konserttielämää. Ryhmäläisten kiinnostusten mukaan tarkastellaan myös esim. konserttimusiikin tavallisimpia muotoja ja luetaan partituureja. Suorittaminen -osallistuminen opetukseen (35 tuntia/ lukuvuosi eli yhtä lukukautta vastaava aika) -kaksi palautettavaa konserttiarvostelua -kaksi referaattia yhdessä sovituista teksteistä -dokumentit vähintään 8 konserttikäynnistä (esim käsiohjelma, pääsylippu) 15
MUSIIKIN TEKNOLOGIA MOT Oppilas osaa -käyttää musiikkiohjelmistoja, koneita ja eri toiminnoissa tarvittavia lisälaitteita -suhteuttaa omaa osaamistaan musiikkiteknologian alan jatkuvaan muutokseen Tehdään harjoitustöitä, joissa tutustutaan esim. äänittämiseen ja äänen tallennukseen, muokkaukseen ja jakeluun. Opiskelu tapahtuu mahdollisuuksien mukaan käytännön projekteina ja tutustuen käytännön tilanteisiin. ja kurssin painotukset voivat vaihdella ryhmän kiinnostusten mukaan ja käytettävissä olevasta laitteistosta riippuen. Suoritus -osallistuminen opetukseen (90 min /vko yhden lukuvuoden ajan) -annettujen harjoitustöiden teko -lopputyö LIITE 2 MUPEN OPISTOTASON KURSSIKUVAUKSET AFROAMERIKKALAISEN MUSIIKIN HISTORIA JA ESTETIIKKA Oppilas -saa käsityksen jazzin eri tyylilajeista ja ymmärtää afroamerikkalaisenmusiikin kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä -saa valmiudet arvioida rytmimusiikin konserteissa kuulemaansa musiikkia eri tyylilajien valossa ja ymmärtää soittokulttuuriin taustalla vaikuttavat asiat Tutustutaan jazzmusiikin syntyyn, kehitykseen ja nykytilaan, jazzin estetiikkaan ja vuorovaikutukseen muiden musiikkityylien kanssa sekä eri tyylien keskeisiin artisteihin ja yhtyeisiin. Keskustelujen lisäksi aiheita havainnollistetaan äänittein, kuvin ja videoin, lukemalla artikkeleita sekä käymällä konserteissa. 16
Suorittaminen -osallistuminen opetukseen yhden lukuvuoden ajan 90min/vko -tentti -pienet kirjalliset työt Tai -erikseen sovittava etätyösuoritus LIITE 3 ARVOSANAMALLIT Erinomainen (5) Kurssin tavoitteet täyttyvät. Oppilaan osaaminen on sujuvaa ja itsenäistä ja hän kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Hyvä (3) Useimmat kurssin tavoitteista täyttyvät. Oppilas on harjoitellut ja osaa suurimman osan asioista, jotkut asiat lähinnä ryhmän tai opettajan tuella. Oppilas osaa soveltaa taitojaan ainakin osittain. Hyväksytty (1) Osa kurssin tavoitteista täyttyy. Oppilaan osaaminen on epävarmaa tai epätasaista, ja hän osaa asioita lähinnä ryhmän tai opettajan tuella. Hän on kuitenkin osallistunut opetukseen ja harjoitellut. Pt3:n kiitettävä (4) ja erinomainen (5) arvosana edellyttävät hyväksyttyä prima vista laulusuoritusta. 17
18