DESINFIOINNIN UUDET TUULET. OMAVALVONTA LAADUN TAKEENA KIRSI SAUKKONEN 9.5.2019
MIKROBIEN SÄILYMINEN PINNOILLA mikrobi Säilyy elottomilla kuivilla pinnoilla Clostridium difficile (itiöt) Enterococcus spp., myös VRE Staphylococcus aureus, myös MRSA Noro-virus Salmonella, kolibakteerit 5 kk 5 vrk 4 kk 7 vrk 7 kk 14 vrk Pari vrk Wagenvoort& Joosten. J Hosp Infect2002;52:226-227. Kramer et al. BMC Infect Dis 2006;6:130. Otter et al. Infect Control Hosp Epidemiol2011;32:687-99. Huang et al. Arch Intern Med 2006;166:1945-1951. Weber et al.am J Infect Control2010;38(Suppl1):S25-S33. 2
Erittyvä määrä Noro-virusta 1 000 000 000 000 kpl/ grammaa eritettä Tartuttava määrä 1 kpl Erittyvä määrä Salmonellaa 1 000 000 kpl/ grammaa eritettä Tartuttava määrä 10 000 kpl 3
MANUAALISEN SIIVOUKSEN TEHOKKUUS Siivous yleispuhdistusaineella: MRSA löytyi 66% siivotun huoneen pinnoilta Siivous kloorilla: MRSA löytyi 16% siivotun huoneen pinnoilta C.diff löytyi 44% siivotun huoneen pinnoilta VRE löytyi 71% siivotun huoneen pinnoilta Otter et al. JHI 2007;67:182-188 Byers et al. ICHE 1998;19:261-264 Verity et al. JHI 2001; 49:204-209 Kaatzet al. Am J Epidemiol1988;127:1289-1294 Boyce et al. ICHE 2008;29:723-729 Manianet al. ICHE 2011;32:667-672. 4
VETYPEROKSIDI HÖYRYNÄ Menetelmä sisältää laitteen sekä desinfektioaineen Desinfioitavan alueen kaikki pinnat tulevat käsitellyksi automaattisesti Bakterisidinen, virusidinen, fungisidinen sekä sporisidinen Ennen käsittelyä huoneen normaali siivous Kuivasumuna pisarakoko alle 5 um Eri laitteilla vetyperoksidipitoisuus vaihtelee 6-35% Vaikuttaa desinfioitavan tilan esikäsittelyyn Stabiloivia aineita peretikkahappo, hopea, sitruunahappo Ajansäästö ja kustannustehokkuus 5
H2O2 VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSIA Tulos Tutkimus Teknologia Seurantaaika McCord 2016 vetyperoksidihöyry 4 vuotta C.difficile väheni 64% p<0.001 Horn 2015 vetyperoksidihöyry 3 vuotta C.difficile, VRE, MRSA, ESBL väheni Passaretti 2013 vetyperoksidihöyry 3 vuotta C.difficile tartunta 64% pienempi kun terve potilas C.diff potilaan huoneeseen p<0.001
UV-VALO UV-säteily mikrobisidinen ja voidaan käyttää huonetilan pintojen ja ilmatilan sekä vesijohtoveden käsittelyyn UV-A ja -B valosta ei ole osoitettu olevan riittävää hyötyä, eikä sen käyttöä suositella sairaaloissa Nykymuotoisen UV-C aallonpituisen valon on sen sijaan osoitettu olevan tehokas mikrobisidisesti UV-C-alueelta voidaan nykyteknologialla valita käyttöön vielä kapeampi, tehokkaimman aallonpituuden alue Desinfektion jälkeen tilat ovat välittömästi käytettävissä UV-lamppujen pinta on määräajoin puhdistettava, koska pienikin pölykerros vähentää merkittävästi UV-tehoa UV-valo vaikuttaa tehokkaasti vain niihin kohteisiin, joihin se pääsee esteettä katvealueilta etenkin itiöllisten mikrobien tappo on riittämätöntä.
SININEN VALO LED-teknologian kehittyminen viime vuosina on mahdollistanut tietyn valon spektrin tuottamisen. Tarkkaan rajatulla sinisen valon aallonpituudella on tutkitusti erittäin tehokas antimikrobinen ja desinfioiva vaikutus. Bakteerit, homeet, hiivat Virukset vain titaanioksidipinnoitteen kanssa Sinisen valon käyttäminen tilojen ja pintojen desinfiointiin on turvallista sekä potilaille että hoitohenkilöstölle. Menetelmä on kemikaaliton = ympäristöystävällinen. Sinisen valon käyttö voidaan automatisoida niin, että sininen valo desinfioi tilaa aina kun se ei ole käytössä, esimerkiksi yöaikaan. Tuotevalikoimasta löytyy sekä liikuteltavia valaisimia että kiinteästi tilaan asennettavia malleja.
EN-TESTAUS Tulossa uusi euronormi eli EN-standardi pr EN 17272 automaattisten desinfiointi menetelmien testaukseen, joka perustuu ranskalaiseen kansalliseen NF T 72-281 standardiin "Chemical Disinfectants and Antiseptics - Quantitative Carrier test for Airborne Room Disinfection by Automated Processes - Determination of Bactericidal, Fungicidal, Yeasticidal, Sporicidal, Tuberculocidal, Mycobactericidal, Virucidal and Phagocidal Activities in the Medical Area, Veterinary Area and Food, Industrial, Domestic and Institutional Areas - Test Methods and Requirements Phase 2, Step2" Standardi soveltuu kaasumaisten aineiden sekä esim. UV-valon avulla tapahtuvan desinfektion testaamiseen
OMAVALVONTA
TERVEYDENHUOLLON OMAVALVONTA Omavalvonta on keino parantaa hoidon laatua sekä potilaiden oikeusturvaa. Omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että potilas saa laadukasta ja turvallista terveydenhuoltoa Valvira on antanut 25.7.2012 määräyksen omavalvontasuunnitelman sisällöstä ja laatimisesta. Määräyksen mukaan uusien luvanvaraisten palvelujen tuottajien on laadittava omavalvontasuunnitelma ennen toiminnan aloittamista Tartuntatautilaki 03/2017 velvoittaa tartuntateiden katkaisuun ja antibioottiresistenttien mikrobien lisääntymiseen ehkäisemiseen
MIKÄ ON OMAVALVONTASUUNNITELMA Omavalvontasuunnitelma on asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua Omavalvontasuunnitelma on palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline Palvelujen tuottajalta edellytetään ammattitaitoa, tietoa ja kokemusta arvioida, minkälaisella omalla ohjauksella ja valvonnalla toiminnan laatu ja säädöstenmukaisuus varmistetaan
Omavalvonnan asiakirjoja muodostuu kaikista niistä toiminta- ja menettelyohjeista, joita laaditaan yhtenäisen käytännön toteuttamiseksi kaikissa palveluketjun vaiheissa Omavalvontasuunnitelmassa sovitaan menettelytavat palvelutoiminnassa havaittujen riskien, vaaratilanteiden ja laadullisten puutteiden ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisen osaamisen varmistamiseksi Suunnitelman on oltava sitä laajempi ja yksityiskohtaisempi mitä monimuotoisempaa ja riskialttiimpaa palvelujen tuottajan toiminta on Omavalvontasuunnitelmassa määritellään muun muassa yrityksessä noudatettavat toimintatavat ja niiden toteuttamisen seuranta
MITTAUSKOHTEET Jaetaan hoito-/omavalvonta-alue hygieniavaatimusten mukaisesti eri tasoihin Vuodeosasto Yleisimmin korkeimmat arvot löytyvät henkilökunnan taukohuoneesta ja osaston keittiöstä Raja-arvoksi määritelty 250 500 RLU Toimenpidealueet ja potilaskeittiöt Raja-arvot matalammat: <40-60 RLU <300 RLU = jonkin verran eloperäistä likaa 300 1000 RLU = runsaasti eloperäistä likaa >1000 RLU = erittäin runsaasti eloperäistä likaa 14
KRIITTISET KOSKETUSKOHTEET ESIM. Hanat Ovenkahvat, katkaisimet Potilassängynpäädyt WC-istuin, tukikahvat, lavuaari Tippateline Väliverho Potilaspöytä päältä ja alta Osaston keittiö ja huuhteluhuone Sairaalavälineet (endoskoopeille, mutta siinä suoritetaan pintatestauksen lisäksi huuhteluvesitesti)
MENETELMIÄ OMAVALVONTAAN Visuaalinen tarkastelu ATP Mikrobiviljelyt Proteiinitestit Fluoresoivat merkkiaineet