Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys - hyvinvointipalvelujen rahoitusongelmat 115 110 105 100 Ruotsi Suomi Saksa 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Eurostat 10.12.2015/kokn35/jka/EKI Talousgraafit Menetetty vuosikymmen - BKT vuoden 2006 tasolla
Bruttokansantuote 2015 Malta Vuosimuutos, % Irlanti Luxemburg Puola Slovakia Espanja Liettua Unkari Romania Iso-Britannia Ruotsi Tsekki Slovenia Viro Latvia Saksa EU28 Tanska Portugali Alankomaat Belgia Ranska Bulgaria Itävalta Italia Kreikka Suomi Kypros -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 Lähde: Euroopan komission talousennuste (05/2015) 5.5.2015/ennu2/jka/EKI Talousgraafit
Bruttokansantuote-ennuste vuodelle 2016 Irlanti Vuosimuutos, % Romania Malta Puola Luxemburg Latvia Liettua Slovakia Ruotsi Espanja Viro Iso-Britannia Tsekki Unkari Alankomaat EU28 Tanska Saksa Slovenia Portugali Bulgaria Itävalta Italia Ranska Kypros Belgia Suomi Kreikka -2-1.5-1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5 Lähde: Euroopan komission talousennuste (11/2015) 6.11.2015/ennu2/jka/EKI Talousgraafit
Tavaravienti 200 180 160 Arvoindeksi 2002=100, kausitas. Saksa 140 Ruotsi 120 100 80 Suomi 60 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Eurostat 16.12.2015/vien5/jka/EKI Talousgraafit
Miksi vienti sakkaa? Elektroniikkateollisuuden ja paperiteollisuuden vaikeudet, Investointien vähäisyys maailmalla, Viennin alueellinen jakauma (Venäjä, EU) ja Heikentynyt hintakilpailukyky 6 Simo Pinomaa
Tuottavuuden kasvu hidasta, työvoimakustannukset nousseet nopeasti 27.1.2015 Pinomaa Simo 7
OECD:n mukaan Suomi tarvitsee parempaa kilpailukykyä Vaikka merkittävä osa viennin pudotuksesta on johtunut muista kuin kustannustekijöistä - Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa heikentyneet, koska palkat ovat nousseet nopeammin kuin tuottavuus. - Vahvempi kustannuskilpailukyky olisi lieventänyt talouden shokkien vaikutusta On myönteistä, että palkat nousevat Suomessa maltillisesti - mutta myös Suomen kilpailijamaissa palkat nousevat hitaasti. - Siksi hallituksen arvioiman 10 15 prosentin kilpailukyky vajeen umpeen kuromiseen tarvitaan myös muita toimia Lähde: OECD Econmic Surveys Finland, Jan. 2016 8 Simo Pinomaa
Suomen kustannuskilpailukykyhaaste Hallituksen arvion mukaan Suomen kilpailukyky on viime vuosina heikentynyt 10-15 prosenttia Kilpailukykyä parannetaan toimilla, joilla jokaisella on noin 5 prosentin vaikutus - Työvoimakustannusten alennus yhteiskuntasopimus vs hallituksen kilpailukykypaketti - Palkkamaltti tulevina vuosina SP: ½ prosenttia vuodessa - Tuottavuuden parannus Paikallinen sopiminen 9 Simo Pinomaa
Hallituksen kilpailukykypaketti Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaiksi työaikaa lyhentämättä Sairausajan palkkaan yksi karenssipäivä ja 80 %:n korvaustaso lopuilta omavastuupäiviltä Vuosilomien enimmäispituudeksi kuusi viikkoa Kaikille työntekijöille oikeus lomarahaan, mutta sitä leikataan 30 %:lla Yksityisen työnantajan sotu-maksun alennus 1,72 %-yksiköllä Muutosturvaa parannetaan - 1 kk:n palkkaa vastaava koulutusvelvollisuus työnantajalle - Työterveyshuoltopalvelut 6 kk työsuhteen päättymisestä Perhevapaakustannuksia tasataan
EK:n työmarkkinalinjaus EK:n tavoitteena lisätä paikallista sopimista Yritystason päätökset - mahdollistavat nopeamman reagoinnin muutoksiin, - lisäävät tuottavuutta ja - parantavat työllisyyttä EK:n edustajiston päätös 25.11.2015: Järjestö ei tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja huhtikuun lopun 2016 jälkeen 11
Taloudellinen tilanne
Tuotanto ja myynti kasvavat hitaasti alkuvuonna 2016
Henkilöstön määrä laskee hieman
Rakentaminen elpynyt jonkin verran, mutta tilanne silti alle normaalin Teollisuuden ja palveluiden suhdannetilanne vaatimaton
Suhdanteiden yleiskuva jatkuu heikkona vuoden 2016 alkupuoliskon Elpymisodotukset vain hentoja
Keskeiset ennusteet (VM) Määrän muutos tai taso 2014 2015** 2016** 2017** BKT, vol. muutos, % -0,4 0,2 1,2 1,2 Vienti, % -0,7-1,1 1,8 2,9 Tuonti, % 0,0-2,0 2,4 3,0 Yksityinen kulutus, % 0,5 1,3 0,8 0,8 Yksit. investoinnit, % -3,9-2,2 5,8 4,2 Inflaatio, % 1,0-0,1 0,9 1,4 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,4 9,0 Vaihtotase, suhteessa BKT:een, % -0,9 0,4 0,5 0,6 Julkisyht. rahoitusjäämä, suht. BKT:een, % -3,3-3,3-2,9-2,6 Julkisyht. bruttovelka, suht. BKT:een, % 59,3 62,8 64,9 66,6 Lähteet: Tilastokeskus ja Valtiovarainministeriö (18.12.2015) 22.12.2015/ennu11/jka/EKI Talousgraafit
Julkinen talous
Vuodesta 2009 alkaen julkisia menoja enemmän kuin tuloja Julkisen talouden tulot ja menot neljännesvuosittain 31 Mrd. euroa, kausitasoitus 29 Menot 27 25 23 Tulot 21 19 17 15 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus 16.12.2015/julk1/jka/EKI Talousgraafit
Julkiset menot EU-maissa 2016 Suhteessa BKT:seen, % Suomi Ranska Tanska Belgia Ruotsi Itävalta Kreikka Italia Portugali EU28 Unkari Slovenia Saksa Luxemburg Alankomaat Espanja Tsekki Malta Puola Iso-Britannia Slovakia Viro Kypros Bulgaria Latvia Liettua Irlanti Romania 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Lähde: Euroopan komission talousennuste (11/2015) 6.11.2015/ennu8/jka/EKI Talousgraafit
Menosuhde noussut yli 8 %-yksikköä viime vuosikymmenen keskiarvoa korkeammalle 21
Kokonaisveroaste EU-maissa 2016 Suhteessa bkt:seen, % Ranska Tanska Belgia Suomi Ruotsi Itävalta Italia EU28 Luxemburg Saksa Unkari Kreikka Slovenia Alankomaat Tsekki Malta Portugali Iso-Britannia Espanja Kypros Viro Puola Slovakia Liettua Irlanti Latvia Bulgaria Romania 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Lähde: Euroopan komission talousennuste (11/2015) 6.11.2015/tal51/jka/EKI Talousgraafit
Sopeutustoimet vakauttavat velkasuhteen kasvun lähivuosiksi Suomen hallitus aikoo vähentää kuluvalla vaalikaudella julkisia menoja noin 4 mrd eurolla - Kun huomioidaan päätetyt menolisäykset ja veronkevennykset, välittömät sopeutustoimet ovat nettomääräisesti noin 3,4 mrd euroa - Sopeutustoimien kokonaiskysyntää pienentävää vaikutusta kompensoivat kertaluonteiset 1 mrd euron kärkihankkeet ja 0,6 mrd korjaushankkeet Lisäksi hallitus pyrkii parantamaan julkisen talouden tehokkuutta sote-uudistuksen ja muiden pitkävaikutteisten toimien avulla. 23
Julkisen velan näkymät huolestuttavat Julkinen velka suhteessa bkt:seen, % 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Lähteet: VM ja EK Jos säästöjä ja muita toimenpiteitä ei tehdä ja talous kasvaa ennustetusti Velkasuhde 120 % vuonna 2030 (kriisiskenaario) Hallituskaudelle sovitut noin 4 mrd euron menoleikkaukset toteutuvat (perusura) Velkasuhde 88 % vuonna 2030 Soteuudistus alentaa menoja 3 mrd euroa vuoden 2030 tasolla Uudistuksen suurin säästövaikutus ajoittuu ensi vuosikymmenen puoleen väliin Velkasuhde 81 % vuonna 2030 Jotta velkasuhde saadaan kääntymään laskuun 70 % tasolla ensi vuosikymmenen lopulla Kilpailukyky parannusten ym. pitäisi kiihdyttää kasvua noin ½ % vuosittain 2021 2030 25.11.2015
Kiitos!