Tampere Pöytäkirja 9/2018 1 (81) Aika 22.10.2018, klo 17:00-20:39 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 188 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 189 Pöytäkirjan tarkastus 190 Läsnäolo- ja puheoikeus 191 Tiedoksi merkittävät asiat 192 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan vuodelta 2017 esittämiin huomioihin 193 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 8/2018 194 Tampereen Infra Oy:n perustaminen 195 Valtuustoaloite Hervannassa sijaitsevan Makkarajärvi- Viitastenperä alueen perustamiseksi luonnonsuojelualueeksi - Jaakko Mustakallio ym. 196 Valtuustoaloite ruokatauon palauttamiseksi takaisin työn lomassa pidettäväksi Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnalle - Elina Sirén ym. 197 Valtuustoaloite lyhyiden työsuhteiden tarjoamiseksi Tampereen kaupungilla - Ari Wigelius 198 Valtuustoaloite jatkuvan kuntotutkimusohjelman laatimiseksi kunnan kiinteistöille - Lassi Kaleva ja Heikki Luoto ym. 199 Valtuustoaloite asumisen oppaan tuottamiseksi selkosuomeksi kehitysvammaisille nuorille - Sinikka Torkkola ym. 200 Valtuustoaloite uuden esteettömän lintutornin rakentamiseksi Iidesjärvelle - Ilkka Porttikivi ym. 201 Valtuustoaloitteet kokouksessa 202 Kokousraportit Lisäpykälät 203 Valtuustoaloite yhtiöiden hallituspaikkojen täyttämiseksi avoimen haun perusteella - Kalle Kiili 204 Valtuustoaloite painonappien poistamiseksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väyliltä - Juhana Suoniemi
Tampere Pöytäkirja 9/2018 2 (81) 205 Valtuustoaloite vähäpäästöisen ruoan lisäämiseksi ym. - Jaakko Mustakallio ym. 206 Valtuustoaloite Tampereen kaupungin lastensuojelutilanteen selvittämiseksi, toimenpidesuunnitelman tekemiseksi sekä työntekijöiden aseman parantamiseksi - Aila Dündar-Järvinen 207 Valtuustoaloite Åkerlundinkadun liikenneturvallisuuden parantamiseksi - Milka Hanhela ym. 208 Valtuustoaloite tamperelaisen ilmasto-oppaan toteuttamiseksi - Tampereen vihreä valtuustoryhmä
Tampere Pöytäkirja 9/2018 3 (81) Saapuvilla olleet jäsenet Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Salmi Pekka, 1. varapuheenjohtaja, puheenjohtajana 197 klo 20.03-20.20 Suomela Iiris, 2. varapuheenjohtaja Raevaara Aarne Dundar-Järvinen Aila Jäntti Aleksi, saapui 17:07 Heinämäki Anna-Kaisa Liimola Anne Jussila Anne-Mari Kivistö Anneli Taina Anneli Ivanoff Antti Wigelius Ari Aleksovski Atanas Axen Erkki Kanerva Esa Porttikivi Ilkka Sasi Ilkka Sirniö Ilpo Rokosa Inna Tulonen Irja Mustakallio Jaakko Jaakko Stenhäll Loukaskorpi Johanna Markkanen Jouni Ovaska Jouni Suoniemi Juhana Kummola Kalervo Kiili Kalle Kaivonen Kirsi Oksanen Lasse Kaleva Lassi Lyly Lauri Kostiainen Leena Rauhala Leena Kajan Maija Höyssä Matti Karjalainen Miisa Aaltonen Mikko, 3. varapuheenjohtaja Alatalo Mikko, poistui 18:57 Hanhela Milka Minkkinen Minna Tapio Noora Haapa-aho Olga Parviainen Olli-Poika, saapui 17:11, poistui 20:10 Löfberg Peter Rajala Petri Siuro Petri Viitanen Pia Ahonen Reeta Ollila Riitta Puisto Sakari
Tampere Pöytäkirja 9/2018 4 (81) Marin Sanna Tanus Sari Torkkola Sinikka Vikman Sofia Elovaara Tiina, poistui 17:37 Alppi Ulla-Leena Vallin Veikko Hanhilahti Vilhartti Schafeitel Yrjö Sankala Alisa, varajäsen Tahvola Atte, varajäsen, saapui 20:11 Moisio Jani, varajäsen, saapui 17:47 Roihuvuo Johanna, varajäsen Siik Kirsikka, varajäsen Caglayan Merve, varajäsen Kriikku Mikko, varajäsen, saapui 19:08 Kiemunki Terhi, varajäsen Kampman Ulla, varajäsen Muut saapuvilla olleet Poissa Nyyssönen Tuire, sihteeri Aarnio Jouko, kaupunginlakimies Perämaa Juha, lakimies Mäkinen Merja, hallintoasiantuntija Yli-Rajala Juha, johtaja Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Männikkö Jukka, :t 192-193, talousjohtaja, saapui 17:10, poistui 19:38 Nurminen Mikko, :t 192-194, Johtaja, saapui 17:10, poistui 19:41 Rantanen Teppo, :t 192-193, Johtaja, saapui 17:10, poistui 19:38 Linnamaa Reija, :t 192-193, strategiajohtaja, saapui 17:10, poistui 19:38 Viitala Erja :t 192-193, kaupunginreviisori, saapui 17:10, poistui 19:38 Vuojolainen Arto, :t 192-194, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja, saapui 17:10, poistui 19:41 Halttu Tytti, nuorisovaltuutettu Sirén Jaakko, nuorisovaltuutettu Luoto Heikki Backman Henri Gustafsson Jukka Helimo Matti Tynkkynen Oras Friman Väinö Allekirjoitukset Ikonen Anna-Kaisa Puheenjohtaja Nyyssönen Tuire Sihteeri
Tampere Pöytäkirja 9/2018 5 (81) Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Leena Rauhala Inna Rokosa Muut allekirjoittajat Pekka Salmi, varapuheenjohtajana 197 Jouko Aarnio, kaupunginlakimies Merja Mäkinen, hallintoasiantuntija Juha Perämaa, lakimies Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi Tampereen kaupungin internetsivuille 30.10.2018 Tuire Nyyssönen, pöytäkirjanpitäjä
Tampere Pöytäkirja 9/2018 6 (81) 188 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että valtuuston vahvuus oli 65 valtuutettua. ehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Tampere Pöytäkirja 9/2018 7 (81) 189 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Leena Rauhala ja Inna Rokosa. Varalle Ilkka Sasi ja Yrjö Schafeitel. ehdotus oli Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Vuorossa ovat Aarne Raevaara ja Petri Rajala. Varalla Leena Rauhala ja Inna Rokosa.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 8 (81) 190 Läsnäolo- ja puheoikeus Läsnäolo- ja puheoikeudet myönnettiin seuraavasti: :ien 192-193 kohdilla kaupunginreviisori Erja Viitalalle, johtaja Taru Kuosmaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, strategiajohtaja Reija Linnamaalle, talousjohtaja Jukka Männikölle, sekä liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle, :n 194 kohdalla johtaja Mikko Nurmiselle, sekä liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 9 (81) 191 Tiedoksi merkittävät asiat Asioiden käsittelymenettely koskien :ää 194 Tampereen Infra Oy:n perustaminen: Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään avoimin ovin, mutta jos joku valtuutettu haluaa keskustelun aikana käsitellä pykälän liitteenä olevaa Tampereen Infra Oy:n liiketoimintasuunnitelmaa 23.8.2018, asia käsitellään tämän jälkeen suljetuin ovin. Edellä mainittu liite on merkitty salaiseksi viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 17 kohdan perusteella. Asiakirja on luettavissa Selma-kokoustyötilassa. Kyselytunti 26.11. 26.11. valtuustolle on iltakouluvaraus, mutta koska iltakoululle ei ole tarvetta kyselytunti voidaan pitää tuolloin.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 10 (81) Kaupunginvaltuusto, 192, 22.10.2018 Tarkastuslautakunta, 42, 17.04.2018 Tarkastuslautakunta, 47, 26.04.2018 Yhdyskuntalautakunta, 159, 14.08.2018 Elinvoima- ja osaamislautakunta, 97, 06.09.2018 Sivistys- ja kulttuurilautakunta, 134, 11.09.2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta, 94, 13.09.2018 Kaupunginhallituksen konsernijaosto, 127, 18.09.2018 Kaupunginhallitus, 410, 08.10.2018 192 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan vuodelta 2017 esittämiin huomioihin TRE:236/02.02.01/2018 Kaupunginvaltuusto, 22.10.2018, 192 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Strategiapäällikkö Lotta Perämaa, puh. 040 838 0383, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Asia merkittiin tiedoksi. ehdotus oli Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan vuodelta 2017 esittämiin huomioihin merkitään tiedoksi. Tiedoksi tarkastuslautakunta, sivistys- ja kulttuurilautakunta, sosiaalija terveyslautakunta, elinvoima- ja osaamislautakunta, yhdyskuntalautakunta, kaupunginhallituksen konsernijaosto, Petri Jokela, Arto Vuojolainen, Olli-Pekka Ojanen, Niina Pietikäinen, Reija Linnamaa, Lotta Perämaa, Erja Viitala Liitteet 1 Liite kh 8.10.2018 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan huomioihin 2 Arviointikertomus 2017 lopullinen Tarkastuslautakunta, 17.04.2018, 42
Tampere Pöytäkirja 9/2018 11 (81) Asia jätettiin pöydälle. ehdotus oli Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomus hyväksytään ja allekirjoitetaan. Tarkastustoimi oikeutetaan tekemään arviointikertomukseen teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia. Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomus liitetään tilinpäätöksen tarkastusasiakirjaksi. Esitetään kaupunginvaltuustolle: Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2018 loppuun mennessä. Perustelut Tarkastuslautakunnan on kuntalain 121 :n mukaan valmisteltava kaupunginvaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kaupunginhallitus on antanut vuoden 2017 tilinpäätöksessä selvityksen valtuuston talousarviossa asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Kaupungin hallintosäännön 76 :n 5 kohdan mukaan tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksessa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Tarkastuslautakunta, 26.04.2018, 47 ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Erja-Riitta Viitala, Kaupunginreviisori ehdotus oli Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomus hyväksytään ja allekirjoitetaan. Tarkastustoimi oikeutetaan tekemään arviointikertomukseen teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia. Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomus liitetään tilinpäätöksen tarkastusasiakirjaksi. Esitetään kaupunginvaltuustolle: Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2018 loppuun mennessä.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 12 (81) Esteellisyys Merkitään tiedoksi seuraavat esteellisyydet: Anne Sällylä Tampereen Vesi Liikelaitoksen osalta, Esa Kanerva Pirkanmaan Jätehuolto, Tampereen Vesi Liikelaitoksen, Tampereen palvelukiinteistöjen Oy:n osalta ja Auli Korhonen Tampereen Särkänniemi Oy:n osalta. Perustelut Asia jäi yksimielisesti pöydälle 17.4.2018 kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Liitteet 1 Arviointikertomus 2017.pdf Yhdyskuntalautakunta, 14.08.2018, 159 Valmistelijat / lisätiedot: Hurme Taru ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja ehdotus oli Tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen annetaan perusteluosassa oleva lausunto. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2017 arviointikertomusta 18.6.2018. Valtuusto velvoitti kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2018 loppuun mennessä. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä lautakunnissa elo- tai syyskuun kokouksissa. Strategia- ja kehittämisyksikön kokoama lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Ote arviointikertomuksesta: Vuoden 2017 valtuustotavoite oli, että 75 % asemakaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu yleiskaava 2040 mukaiselle tehokkaan täydennysrakentamisen vyöhykkeelle. Tämän toteuma oli vain 52 %, eli lähes puolet kaavoituksesta tehtiin strategisen täydennysrakentamisen alueen ulkopuolelle. Jatkossa asemakaavoitusta tulee keskittää selkeästi enemmän tavoitteen mukaiselle alueelle, sillä vuoden 2018 tavoitteena on, että 80 % kaavoitetaan em. alueelle.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 13 (81) Kysymys yhdyskuntalautakunnalle: Miten asiassa on edetty vuonna 2018? Yhdyskuntalautakunnan lausunto: 2010-luvulla täydennysrakentamisen osuus asemakaavoituksen kokonaisuudesta on kasvanut ja asuntojen kysyntä on painottunut kaupunkimaisiin ratkaisuihin. Tämän kehityksen voi ennustaa jatkuvan, edellyttäen kuitenkin monenlaisten asumisen mahdollisuuksien osoittamista tehokkaan täydennysrakentamisen alueille. Täydennysrakentamisen kohteet käsittävät pääasiassa muutaman korttelin tai 1-2 tontin laajuisia alueita. Varsin tehokaskin yksittäinen asemakaava tuottaa siten kerrosalaa rajatummin kuin esim. Vuoreksen tyyppisen uudisalueen asemakaavat aiempina vuosina. Tampereen asuinrakentamisen kysyntään vastaaminen edellyttää useiden kohteiden työstämistä eri puolille kaupunkia. Täydennyshankkeet edellyttävät myös aina vahvaa vuorovaikutteisuutta kaavoitusprosessin aikana. Siten kerrosalaltaan pienehkötkin täydennyskohteet ovat varsin työllistäviä, mikä määrittää samanaikaisten kaavoituskohteiden mahdollista määrää. Vuosi 2017 Vuonna 2017 asemakaavoitetusta kerrosalasta sijoittui tehokkaan täydennysrakentamisen vyöhykkeelle 52 %. Ojalan pientaloalueen ensimmäinen asemakaava oli laajuudeltaan koko vuoden aikana asumiseen kaavoitetuista kohteista mittavin ja käsitti kokonaisuudessaan noin 100 000 k-m2, joka vastaa yli 2000 asukkaalle riittävää pientalovaltaista kokonaisuutta. Ojalan alue sijoittuu tavoitevyöhykkeen ulkopuolelle. Ojalan kaavoittaminen vastasi kuitenkin merkittävästi asumisen monimuotoisuuden ja pientalotonttien tarjonnan tavoitteeseen ja tuotti noin 100 omakotitonttia kaupungin luovutettavaksi tulevina vuosina. Vuosi 2018 ja asemakaavoitusohjelman linjaukset Vuodet 2018-2021 käsittävän asemakaavoitusohjelman kohteiden kerrosalasta 78,9 % sijoittuu strategian tavoitealueelle. Vuodelle 2018 ohjelmoitujen kohteiden osalta luku on 76%. Tuleville vuosille ohjelmoiduista kohteista, jotka sijoittuvat täydennysvyöhykkeen ulkopuolelle, merkittävimpiä ovat Vuores (Isokuusi, Västinginmäki), Ojala (vaiheet 2 ja 3) sekä Nurmi-Sorila. Kaupunginhallitus hyväksyy päivitetyn asemakaavoitusohjelman vuosittain ja tavoitteeksi asetetun 80 % sijoittumistavoitteen saavuttaminen edellyttää kaavoitusohjelman tarkistamista tavoitteen mukaiseksi. Ote arviointikertomuksesta: Kaavoituksen prosesseja ja toimintaa kehitetään monin eri tavoin ja sitä tehdään useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuitenkaan kaavoituksen taloudellisuudesta, tuottavuudesta, työelämän laadusta tai asiakastyytyväisyydestä ei ole saatavissa tietoja. Kaavoituksen
Tampere Pöytäkirja 9/2018 14 (81) uudelleenorganisoituminen vuoden 2017 alusta aiheutti sen, että toimintaa ei voi verrata aiempiin vuosiin eikä edes talousarvioon. Kaavoituksessa ei ole tehty asiakastyytyväisyyskyselyjä, joista selviäsi ollaanko toimintaan tyytyväisiä. Vuonna 2018 tällainen työkalu on tulossa käyttöön. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että toiminnan tuloksellisuuden eri näkökulmien tarkasteluun kehitettäisiin mittareita, jotka toimisivat organisaatiomuutoksista huolimatta. Kysymys yhdyskuntalautakunnalle: Onko tuloksellisuuden mittareita käytössä? Yhdyskuntalautakunnan lausunto: Tuloksellisuus ja taloudellisuus Tampereella organisaation tuloksellisuutta on arvioitu osana kaupungin strategiasta johdettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointia. Keskeinen tuloksellisuuden arvioinnin mittari on ollut vastaaminen kaupungin kasvun edellyttämään yleis- ja asemakaavoituksen sekä liikenne- ja muun suunnittelun määrään ja laatuun. Asemakaavoituksen osalta määrälliset tavoitteet on saavutettu hyvin ja viime vuosina tuotetuilla kaavoilla on kasvatettu merkittävästi kaavavarantoa sekä asumiselle että työpaikka- ja toimitiloille osoitettujen alueiden osalta. Asumisen varanto oli joulukuussa 2017 hyvä, yhteensä lähes miljoona kerrosalaneliömetriä. Asemakaavoituksen taloudellista tuottavuutta on tarkasteltava kaupungin kokonaistalouden näkökulmasta. Asemakaavoituksen suorat taloudelliset tuotot kertyvät todellisiin kuluihin perustuvista kaavoitusmaksuista asiakkaille. Huomattavasti merkittävämmät välilliset tuotot kaupungille syntyvät asemakaavoitettavan maan arvonnoususta ja sitä kautta maan vuokra- ja myyntituloista, maankäyttösopimusmaksuista sekä myöhempinä vuosina mm. rakennuslupamaksuista. Strategiaraportoinnin lisäksi Tampereen Pulssi -sivusto kertoo tulokset ja kehityssuunnan tavoitteiden saavuttamisen osalta. Valtion ja kaupunkiseudun kuntien välisissä MAL-sopimuksissa on määritelty asemakaavoitukselle määrälliset tavoitteet sekä määritelty muut keskeiset toteutettavat suunnitteluhankkeet. MAL-sopimuksen seurannassa on todettu Tampereen kaupungin saavuttaneen asetetut tavoitteet hyvin. Asiakastyytyväisyys Asemakaavoitus laati vuoden 2017 aikana kaksi asiakastyytyväisyyskyselyä. Ensimmäinen suunnattiin edellisenä vuonna päätöksen (asemakaavan muutos tai poikkeamislupa) saaneille hakijoille ja toimijoille sekä puitesopimuskumppaneille. Toinen kysely suunnattiin kaavahankkeiden osallisille ja kyselyyn kutsuttiin myös mm. kaupungin nuorisofoorumi, neuvostoja ja alueverkostot. Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisesti. Kyselyistä saadut vastaukset toimivat yhtenä pohja-aineistona asemakaavoituksen
Tampere Pöytäkirja 9/2018 15 (81) valmistelemalle vuorovaikutuksen työkalupakille, jonka tavoitteena on monipuolistaa ja vakioida kaavoituksen vuorovaikutuksen menettelyjä eri erityyppisissä kaavahankkeissa. Työkalupakki valmistuu v. 2018 ja otetaan heti käyttöön osaksi asemakaavaprosessia kaikissa käynnistyvissä ja käynnissä olevissa kaavahankkeissa. Työelämän laatu Työelämän laadun osalta määrävuosina toteutettava Kunta10 -kysely on väline, jonka avulla kehitystä seurataan valtakunnallisesti. Kapalyysi-työkalu otettiin Kaupunkiympäristön palvelualueella käyttöön 2017 jatkuvan seurannan välineenä. Ensimmäisten kuukausien kyselyjen vastauksissa nousivat esiin melko voimakkaasti työajan muutoksiin sekä työtilojen tiivistämiseen liittyvät kommentit, kiitosta uusi organisaatio on saanut yhteistyön kehittymisestä. Kaupunkiympäristön suunnittelun kahdessa yksikössä (asemakaavoitus, kaupunkimittaus) tehtiin kesällä 2018 työterveyden kanssa yhteistyössä työpaikkaselvitys. Erityisesti korostuivat työn henkinen kuormittavuus, asemakaavoituksessa myös työmäärän kasvu ja aikataulujen kiireellisyys. Kunta10 -kyselyn tulokset, Kapalyysin tähänastiset vastaukset sekä työpaikkaselvityksen tulokset osoittavat työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämisen jatkuvan tarpeen. Liitteet 1 Arviointikertomus 2017 lopullinen Elinvoima- ja osaamislautakunta, 06.09.2018, 97 Valmistelijat / lisätiedot: Suonio Jorma, Nurmi-Vuorinen Marja ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen, Johtaja ehdotus oli Tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen annetaan perusteluosassa oleva lausunto. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2017 arviointikertomusta 18.6.2018. Valtuusto velvoitti kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta
Tampere Pöytäkirja 9/2018 16 (81) ja raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2018 loppuun mennessä. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä lautakunnissa elo- tai syyskuun kokouksissa. Strategia- ja kehittämisyksikön kokoama lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Ote arviointikertomuksesta: Saadun tiedon mukaan mielenterveysongelmista kärsivät nuoret joutuvat kuitenkin odottamaan hoitoon pääsyä ilman kannattelukäyntejä, mikä ei ole lain hengen mukaista. Yhteisöllisen oppilashuollon toiminnassa on myös kehitettävää. Jokaisella alueella tulisi kokoontua ainakin kerran kuussa, koska alueet ovat erilaisia toimijoiden ja haasteiden suhteen. Lisäksi kaikilla alueilla ei ole päästy ennaltaehkäisyyn pariin, koska aika joudutaan käyttämään ns. kiireellisten asioiden käsittelyyn. Ennaltaehkäisy on kuitenkin yhteisöllisen oppilashuollon keskeisempiä tehtäviä. Kaupungin sisäinen tarkastus on todennut vuonna 2017, että sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa on psykologeja ja kuraattoreita laskennallisesti liian vähän, kun määrä suhteutetaan hallituksen esitykseen oppilas- ja opiskelijahuoltolaista. Samoin kouluja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia sekä koululääkärien työpanosta on myös liian vähän kansallisiin suosituksiin verrattuna. Kysymys elinvoima- ja osaamislautakunnalle: Mikä on tilanne em. asioiden osalta syksyllä 2018? Elinvoima- ja osaamislautakunnan lausunto: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287 / 2013) tuli voimaan 1.8.2014. Lain perusteella (9 ) "oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta sekä ammatillista perustutkintokoulutusta ja valmentavaa koulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä." Laissa on myös säädetty opiskelijan mahdollisuudesta saada "keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä" (15 ). Laki asetti kaupungille uusia velvollisuuksia sekä samalla tarvetta resursoida opiskeluhuollon henkilöstöön, sillä palveluihin oikeutettujen joukko laajeni lain myötä koko kaupungin alueella toimiviin oppilaitoksiin. Alimitoitus Stakesin
Tampere Pöytäkirja 9/2018 17 (81) henkilöstömääräsuosituksiin nähden ei sinällään tehnyt tilanteesta laitonta, mutta alimitoitus voi vaarantaa opiskelijan subjektiivisen oikeuden saada psykologin ja kuraattorin palveluita lain säätämissä aikarajoissa. Opiskelijan oikeuksien lisäksi on kysymys myös henkilöstön jaksamisesta, työn laadusta ja viihtyvyydestä. Lain voimassaoloaikana on koko kaupungin tasolla rekrytoitu opiskeluhuoltoon lisää psykologeja ja kuraattoreita. Samalla ovat kehittyneet toimintatavat ja käytännöt muiden Tampereella toimivien koulutuksenjärjestäjien kanssa. Toisen asteen koulutuksessa lisätään psykologiresurssia kolmella vakituisella toimella vuoden 2018 syksystä alkaen. Psykologiresurssin lisäyksen ansiosta psykologien työtä voidaan keskittää enemmän myös yhteisölliseen työhön, mikä onkin toisen asteen koulutuksen opiskelijahuollossa erityisenä kehittämiskohteena lukuvuonna 2018-2019. Resurssilisäyksen myötä toisella asteella aletaan tehdä rajatusti myös psykologisia perustutkimuksia, mikä nopeuttaa nuorten avunsaantia, kun tutkimuksiin pääsee suhteellisen nopeasti ilman virallisia lähetekäytänteitä. Lisäyksen jälkeen psykologiresurssi on lähellä suositustasoa. Kuraattoriresurssissa on edelleen yhden kuraattorin vaje, mutta tilanne on kuitenkin kohtuullinen ja mahdollisuuksien mukaan pyritään saamaan myös kuraattoriresurssi suositustasolle. Opiskelijamäärän kasvu tulevina vuosina edellyttää resurssien riittävyyden tarkastelua säännöllisin väliajoin. Yhteisöllistä opiskelijahuoltoa kehitetään kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa ja pyritään pienissä kehittämisryhmissä suunnittelemaan ja pilotoimaan erilaisia yhteisöllisen työn tapoja ja sitten levittämään uusia malleja kaikkien käyttöön. Ennaltaehkäisevä työote mahdollistuu kokonaisuudessaan paremmin resurssien ollessa riittävät. Yhdessä opiskelijaterveydenhuollon kanssa tavataan säännöllisesti ja suunnitellaan yhdessä tarpeellisia ja soveltuvia ryhmämuotoisia interventioita. Ammatillisessa koulutuksessa pyritään kehittämään moniongelmaisille nuorille uudenlaisia ohjaus- ja tukikäytäntöjä opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatua strategiarahoitusta hyödyntäen. Lisäksi Tredun Hepolamminkadun toimipisteessä pilotoidaan Kohtaamo-toimintaa Pirkanmaan lapsija perhepalveluiden muutosohjelman Tampereen perhekeskustoiminnan pilotin osana. Kohtaamo on avoin tapaamispaikka, jossa vierailee eri toimijoita ja jossa pyritään lisäämään tietoisuutta eri palveluista ja lisäämään yhteisöllisyyttä oppilaitoksessa. Toimintaa pyritään laajentamaan myöhemmin kaikkiin Tredun toimipisteisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin oppilaitoksiin. Yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti kaikissa oppilaitoksissa oppilaitoksen tarpeen mukaan.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 18 (81) Oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteiden lisäksi Tampereen kaupunki on laajentanut monimuotoisten tuki- ja neuvontapalveluiden tarjontaa kaikille nuorille. Vuonna 2017 toimintansa aloittanut Nuorten talo Ohjaamo on alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu palvelupaikka. Ohjaamosta löytyy maksutonta tukea ja ohjausta esimerkiksi työllistymiseen, arjen hallintaan, raha-asioihin ja kouluttautumiseen. Ohjaamon työntekijöiden lisäksi paikalla on muun muassa viikoittain sosiaalityöntekijä, liikuntaneuvoja ja etsivä nuorisotyöntekijä sekä kerran kuussa velkaneuvoja ja oppimisvaikeuksien tukiopettaja. Liitteet 1 elosa_arviointikertomus 2017 Sivistys- ja kulttuurilautakunta, 11.09.2018, 134 Valmistelijat / lisätiedot: Viitasaari Tuija ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja ehdotus oli Tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen annetaan perusteluosassa oleva lausunto. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2017 arviointikertomusta 18.6.2018. Valtuusto velvoitti kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2018 loppuun mennessä. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä lautakunnissa elo- tai syyskuun kokouksissa. Strategia- ja kehittämisyksikön kokoama lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Ote arviointikertomuksesta: Saadun tiedon mukaan mielenterveysongelmista kärsivät nuoret joutuvat kuitenkin odottamaan hoitoon pääsyä ilman kannattelukäyntejä, mikä ei ole lain hengen mukaista. Yhteisöllisen oppilashuollon toiminnassa on myös kehitettävää. Jokaisella alueella tulisi kokoontua ainakin kerran kuussa, koska alueet ovat erilaisia toimijoiden ja haasteiden suhteen. Lisäksi kaikilla alueilla ei ole päästy ennaltaehkäisyyn pariin, koska aika joudutaan
Tampere Pöytäkirja 9/2018 19 (81) käyttämään ns. kiireellisten asioiden käsittelyyn. Ennaltaehkäisy on kuitenkin yhteisöllisen oppilashuollon keskeisempiä tehtäviä. Kaupungin sisäinen tarkastus on todennut vuonna 2017, että sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa on psykologeja ja kuraattoreita laskennallisesti liian vähän, kun määrä suhteutetaan hallituksen esitykseen oppilas- ja opiskelijahuoltolaista. Samoin kouluja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia sekä koululääkärien työpanosta on myös liian vähän kansallisiin suosituksiin verrattuna. Kysymys sivistys- ja kulttuurilautakunnalle: Mikä on tilanne em. asioiden osalta syksyllä 2018? Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunto: "Saadun tiedon mukaan mielenterveysongelmista kärsivät nuoret joutuvat kuitenkin odottamaan hoitoon pääsyä ilman kannattelukäyntejä, mikä ei ole lain hengen mukaista. Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten hoidosta ja hoitojonoista järjestettiin usean tahon yhteistyöneuvottelu (mm. Tays lasten ja nuorten psykiatriset osastot, perheneuvola, sosiaalitoimi, perusopetus) Ns. kannattelukäyntejä varten on koko hoitoprosessin kuvausta pyritty tarkentamaan ja tehtävän jakoa selventämään. Taru Kuosmasen pyynnöstä on koottu työryhmä, jonka vetäjänä toimii Arto Lemmetty ja ryhmän tarkoituksena on kuvata eri vaiheet ennen hoitoon pääsyä ja sen jälkeen. Työryhmän tehtävä valmistuu syksyllä 2018. Yhteisöllisen oppilashuollon toiminnassa on myös kehitettävää. Jokaisella alueella tulisi kokoontua ainakin kerran kuussa, koska alueet ovat erilaisia toimijoiden ja haasteiden suhteen. Lisäksi kaikilla alueilla ei ole päästy ennaltaehkäisyyn pariin, koska aika joudutaan käyttämään ns. kiireellisten asioiden käsittelyyn. Ennaltaehkäisy on kuitenkin yhteisöllisen oppilashuollon keskeisempiä tehtäviä. Keväällä 2018 käytiin läpi kaikkien perusopetuksen koulujen kuvaukset yhteisöllisestä oppilashuollosta. Kuvauksissa tuli kertoa keitä ryhmän jäseninä oli, kuinka usein kokoonnuttiin ja mitkä olivat teemat, joita ryhmä vuoden aikana käsitteli. Tulokset käsiteltiin rehtoripalaverissa elokuussa 2018. Samassa tilaisuudessa käytiin vielä läpi yhteisöllisen oppilashuollon tehtävä ja kokoontumiskertojen määrä. Korostettiin ryhmän ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Perusopetuksen koulujen tulee kuvata myös lukuvuonna 2018-19 yhteisöllisen oppilashuollon toiminta omassa yksikössään lukuvuosisuunnitelmaan. Yhteisöllinen oppilashuolto on ollut myös teemana eri ryhmien tapaamisissa(erityisopettajat, psykologit ja kuraattorit). Kaupungin sisäinen tarkastus on todennut vuonna 2017, että sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa on psykologeja ja kuraattoreita laskennallisesti liian vähän, kun määrä suhteutetaan hallituksen esitykseen oppilas- ja opiskelijahuoltolaista. Samoin koulu-
Tampere Pöytäkirja 9/2018 20 (81) ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia sekä koululääkärien työpanosta on myös liian vähän kansallisiin suosituksiin verrattuna. Perusopetuksen oppilasmäärä oli 15.8. 17188 oppilasta ja noin 2300 esikoululaista. Valtakunnallinen suositus on 1000 oppilasta/ psykologi. Tampereella laskennallinen määrä on tällä hetkellä 977oppilasta/psykologi. Kuraattorien kohdalla valtakunnallinen suositus on 780 oppilasta/kuraattori. Tampereella laskennallinen luku on 818 oppilasta/kuraattori. Eskarit eivät ole kuraattoreiden luvussa mukana, koska he työskentelevät erittäin harvoin esikoulun puolella. Liitteet 1 sikula_arviointikertomus 2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta, 13.09.2018, 94 Valmistelijat / lisätiedot: Tirronen Anniina ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Anniina Tirronen, Palvelujohtaja ehdotus oli Tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen annetaan perusteluosassa oleva lausunto. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2017 arviointikertomusta 18.6.2018. Valtuusto velvoitti kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2018 loppuun mennessä. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä lautakunnissa elo- tai syyskuun kokouksissa. Strategia- ja kehittämisyksikön kokoama lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Ote arviointikertomuksesta: Laitoshoidon määrä on vähentynyt, ja palvelurakenne painottuu yhä enemmän kotiin annettavaan hoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden ennakoidaan kuitenkin jatkavan kasvuaan. Kustannuksiin kohdistuu painetta, josta selviämiseksi kaupungin on panostettava riittävästi 65 75-vuotiaiden ikäluokkaan tukemalla terveyttä ja hyvinvointia jo ennalta.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 21 (81) Asiakaspalvelun laatu on toteutetuissa mittauksissa ollut pääsääntöisesti hyvällä tasolla, mutta asiakaskyselyyn vastanneiden määrä on vähäinen. Laatua mitataan haastattelemalla asiakkaita, joista osalla on muistihäiriö. Kriittinen palaute liittyy pääsääntöisesti ulkoilumahdollisuuksien ja henkilökunnan ajan puutteeseen. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että vanhuksilla on tarpeitaan vastaavat mahdollisuudet päästä ulkoilemaan säännöllisesti. Ikäihmisten vajaaravitsemus on lisääntynyt, mikä osaltaan lisää hoivan tarvetta ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Asumispalveluissa on kiinnitettävä huomiota monipuoliseen ruokavalioon sekä siihen, että vanhus myös syö hänelle tarjotun ruuan. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrää, että kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Tutkimukset ovat arviointihetkeen nähden useita vuosia vanhoja. Tarkastuslautakunta suosittaa säännöllisiä laatumittauksia lain hengen mukaisesti. Lain mukaan kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Tampereen kaupungin internetsivulla on tieto vain vuoden 2016 elokuuhun saakka. Tietojen julkaisu tulee päivittää lain vaatimalle tasolle. Kysymys sosiaali-ja terveyslautakunnalle: Mitä em. havaintojen osalta on suunniteltu tehtävän? Sosiaali-ja terveyslautakunnan lausunto: Ympärivuorokautisen hoidon yksiköt tekevät yhteistyötä eri vapaaehtoisjärjestöjen ja oppilaitosten kanssa, jotta vanhusten ulkoilumahdollisuuksia voidaan parantaa. Lisäksi henkilökuntaa muistutetaan jatkuvasti ulkoiluttamisesta ja yhteisiin virike- ja ohjelmatilaisuuksiin osallistumisesta. Ikääntyessä ihmisen elimistössä tapahtuu runsaasti muutoksia (mm. elimistön nestepitoisuus ja solumassa vähenevät, lihaskudoksen määrä pienenee ja rasvakudoksen määrä lisääntyy), jotka voivat vaikuttaa ikääntyneen ruokahaluun. Janon tunne vaimenee ja elimistön toiminnat hidastuvat. Ikääntyneen perusaineenvaihdunnan taso laskee noin kaksi prosenttia 10 vuotta kohden, mikä taas vähentää energian tarvetta. Tämän takia proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti vähenee ja saattaa johtaa huonoon ravitsemustilaan. Ikääntyessä ravitsemuksen merkittävimpiä riskitekijöitä ovatkin juuri ruokahalun heikkeneminen tai katoaminen, hidas laihtuminen, proteiini- ja energia-aliravitsemus sekä siihen liittyvä lihaskato. Psyykkistä sairautta sairastavalla voi olla myrkytysajatuksia ruokaa kohtaan, jolloin asiakas voi kieltäytyä
Tampere Pöytäkirja 9/2018 22 (81) syömästä joitain tiettyjä ruokia tai hän suostuu syömään yksipuolisesti vain joitain tiettyjä ruokia. Lisäksi vanhus voi ahdistua, jos hänen itsemääräämisoikeuttaan rajataan. Tampereella ympärivuorokautisessa hoidossa on käytettävissä hammashoitaja, joka on tehnyt palvelutaloissa suun kunnon tarkastuksia. Samoin ravitsemusterapeutti on käynyt palvelutaloissa tutustumassa ruokailuihin ja käytänteisiin. Ravitsemusterapeutti on käynyt myös antamassa ohjeistusta yksilöllisesti asiakkaiden ravitsemukseen liittyviin asioihin. Asiakkaan ruokailussa voi ruuan maistumista estää ruuan koostumus esimerkiksi nielemisvaikeuksien vuoksi. Tällöin ruuan koostumus on tilattu sileämpänä kuin perusruoka. Ruokahalua pyritään myös parantamaan tarjoamalla ruokia, joista tiedetään asiakkaan pitävän. Ruokailutilanteet pyritään pitämään rauhallisina ja miellyttävinä. Ikäihminen pyritään aina mahdollisuuksien mukaan avustamaan yhteisiin ruokailuhetkiin. Ellei ruokailu onnistu omatoimisesti, niin hankitaan tarvittavat apuvälineet tai muuten avustetaan syömisessä. Asukkaan elämää pyritään tukemaan kokonaisuutena, joten myös ruokailu on kokonaisvaltainen tapahtuma, johon kuuluvat parhaimmillaan nälän tunteen poistaminen, mielihyvän tunne ja sosiaalinen vuorovaikutus. Tahaton painonlasku ja painoindeksi alle 24 (BMI) -arvot Tampereen ympärivuorokautisessa hoivassa RAI-arvioiden perusteella eivät poikkea valtakunnallisista arvoista. RAI-arvioinnin lisäksi Tampereella on käytössä MNA-arviointi (ravitsemustilan arviointi, Mini nutritional assessment). Tietoja hyödyntäen esimerkiksi Koukkuniemessä hoitajat on ohjeistettu kirjaamaan potilastietojärjestelmään myös ravitsemussuunnitelma. Tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan 87 % vastaajista kertoi saavansa hyvää ruokaa, 94 % saa halutessaan päiväkahvit ja kaikki vastaajat (100 %) kertoivat saavansa riittävästi ruokaa. Tulokset ovat viime vuotta paremmat. Asiakastyytyväisyyskyselyjä ympärivuorokautisessa hoidossa haastattelumenetelmää käyttäen tehdään vuosittain. Kysymyksiä kehitetään, mutta eri vuosien kyselyt pyritään pitämään vertailukelpoisina. Osassa yksiköitä on jatkuvassa käytössä Geri life -mittari, jolla arvioidaan vanhuksen kokemaa elämänlaatua. Lisäksi kokeillaan Survey pal -laitteen käyttöä syksyn aikana Pappilanpuiston tehostetussa palveluasumisessa. Jonotusaika ympärivuorokautiseen hoitoon julkaistaan kaupungin internetsivuilla. Viimeksi viety tieto odotusajoista on tammielokuulta 2018 (tilanne 4.9.18). Tämän lisäksi tiedot laitetaan palvelukeskusten ilmoitustauluille kolme kertaa vuodessa. Ote arviointikertomuksesta: Saadun tiedon mukaan mielenterveysongelmista kärsivät nuoret joutuvat kuitenkin odottamaan hoitoon pääsyä ilman kannattelukäyntejä, mikä ei ole lain hengen mukaista.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 23 (81) Yhteisöllisen oppilashuollon toiminnassa on myös kehitettävää. Jokaisella alueella tulisi kokoontua ainakin kerran kuussa, koska alueet ovat erilaisia toimijoiden ja haasteiden suhteen. Lisäksi kaikilla alueilla ei ole päästy ennaltaehkäisyyn pariin, koska aika joudutaan käyttämään ns. kiireellisten asioiden käsittelyyn. Ennaltaehkäisy on kuitenkin yhteisöllisen oppilashuollon keskeisempiä tehtäviä. Kaupungin sisäinen tarkastus on todennut vuonna 2017, että sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa on psykologeja ja kuraattoreita laskennallisesti liian vähän, kun määrä suhteutetaan hallituksen esitykseen oppilas- ja opiskelijahuoltolaista. Samoin kouluja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia sekä koululääkärien työpanosta on myös liian vähän kansallisiin suosituksiin verrattuna. Kysymys sosiaali-ja terveyslautakunnalle: Mikä on tilanne em. asioiden osalta syksyllä 2018? Sosiaali-ja terveyslautakunnan lausunto: Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimijoilla on valmius osallistua entistä aktiivisemmin yhteisöllisen oppilas- ja opiskeluhuollon kehittämiseen. Yhteisöllinen oppilashuolto koetaan terveydenhuollon näkökulmasta erittäin tärkeänä ja mielekkäänä yhteisen työn koko kouluyhteisön hyvinvointia hyödyttävänä toimintana niin perus- kuin toisen asteen koulutuksessa. Yhteisöllisen oppilashuollon toimijoiden säännöllinen kokoontuminen sekä systemaattinen ja monialainen työskentely on yhteisöllisen työn perusta. Mielenterveyspalveluita odottavien lasten ja nuorten kannattelukäyntejä tarjoavat useat ammattiryhmät, terveydenhuollossa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat. Käynnit pyritään aina järjestämään tarpeen mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että käyntien tiheys ei aina ole optimaalinen. Ongelmallisia ovat pitkät odotusajat mielenterveyspalveluihin, jolloin kannattelu- tai tukikäynnit eivät aina ole tilanteessa riittäviä. Tähän ongelmaan on pyritty opiskeluterveydenhuollossa vastaamaan kouluttamalla terveydenhoitajia IPC-menetelmän käyttöön systemaattisen koulutuksen ja työnohjauksen avulla. Parhaimmillaan IPC-jakso saattaa riittää tueksi eikä varsinaista psykiatrista hoitoa tarvita. Uusia terveydenhoitajan vakansseja on saatu koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon yhteensä kolme vuonna 2017 (kouluterveydenhuoltoon kaksi ja opiskeluterveydenhuoltoon yksi) ja vuonna 2018 neljä (kouluterveydenhuoltoon kaksi ja opiskeluterveydenhuoltoon yksi). Lääkäriresurssi ei ole lisääntynyt ja erityisesti kouluterveydenhuollon osalta jää alle kansallisten suositusten. Resurssilisäykset ovat korjanneet osin aiempia vajeita, mutta oppilas- ja opiskelijamäärien kasvu on niin ikään jatkunut. Maahanmuuttaja-asiakkaiden ja erityisoppilaiden osuudet huomioiden on tällä hetkellä kouluterveydenhuollossa kahden ja opiskeluterveydenhuollossa 13 terveydenhoitajan (htv) vaje kansallisiin suosituksiin nähden. Kouluterveydenhuollossa
Tampere Pöytäkirja 9/2018 24 (81) lääkärivaje on noin 1,7 ja opiskeluterveydenhuollossa yksi henkilötyövuosi. Ote arviointikertomuksesta: Kunta10-kyselyn perusteella hyvä työilmapiiri nähdään yhtenä yksikön toiminnan vahvuuksista. Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää erityisesti lisääntyneeseen työn kuormittavuuteen, osallistavan johtamisen vahvistamiseen ja hoitohenkilöstön vähäiseen halukkuuteen jatkaa omassa työssään. Asiakastyytyväisyysmittausten perusteella toiminnan laatu on ollut hyvä lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa. Palveluiden kehittämistä varten olisi hyvä asettaa laatutavoitteita sekä niitä kuvaavia mittareita ja seurata laatua myös vertailutietoihin nojautuen. Lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluissa on pyritty korostamaan lasten ja nuorten omaa roolia ja vastuuta suun terveydestä. THL:n kouluterveyskyselyn tulosten perusteella tässä tavoitteessa on onnistuttu, ja nuoret pitävät enemmän itse huolta suun terveydestään. Olemassa olevaa vaikuttavuustietoa tulisi jatkossa jalostaa hyödynnettävään muotoon ja tiedon käytettävyyttä tulisi parantaa. Kysymys sosiaali-ja terveyslautakunnalle: Mitä em. asioiden osalta on tehty? Sosiaali-ja terveyslautakunnan lausunto: Toimenpiteinä työn kuormittavuuteen on toteutettu koko henkilöstön täydennyskoulutusta. Työhyvinvointikoulutuksen sisältöihin kuuluivat mm. työstä palautumisen, työn kuormittumista aiheuttavien tekijöiden, työn muutoksen ja työhyvinvoinnin eri näkökulmat. Osallistavaa johtamista on vahvistettu henkilöstön tapaamisella ja kuulemisella. Tiedonkulkua on tehostettu ja henkilöstö on mukana muutosvalmistelussa. Hoitohenkilöstön tyytymättömyyteen ja halukkuuteen jatkaa työssään vaikuttavat osaltaan Tampereen kaupungilla tehty työaikamuutos (jaksotyöajasta yleistyöaikaan) ja siinä muuttunut lepotaukokäytäntö. Keskustelu esteistä jatkaa työssään käydään henkilöstön kanssa osana meneillään olevia kehityskeskusteluita. Suun terveydenhuollon NPS (Net Promoter Score) - asiakastyytyväisyyskyselyn laitteet on otettu kattavasti käyttöön terveysasemilla. Asiakaspalautetta saadaan tällä hetkellä myös vertailutietona eri yksiköistä/hammashoitoloista. Lisäksi NPSmittariston yhtenä osa-alueena on palvelun laatua kuvaavat osiot kuten asiakkaan kohtelu ja asiakkaan mielipiteen huomioiminen. Laatumittarien kehitystä jatketaan THL-yhteistyössä NHG:n toteuttaman valmistelutyön pohjalta kansallisessa laaturekisterija benchmarking-verkostossa. On tärkeää, että mittarit ovat yhdenmukaisia, jotta vertailua voidaan tehdä myös kansallisesti eri toimijoiden kesken. Laatumittareiksi on
Tampere Pöytäkirja 9/2018 25 (81) ehdotettu mm. paikkojen pysyvyyttä (työn laadun mittari) sekä käyntien määrää hoitojaksossa (prosessin laatumittari). Laatumittareiden tarkasteluun tullaan käyttämään NHG:n kehittämää BI-raportointityökalua, jolla aineistoa voidaan analysoida sekä yleisellä että hoitola- ja henkilötasolla sekä esittää kuvina ja taulukoina. Työkalun käytöstä järjestetään koulutus Tampereella alkusyksystä 2018. Tuloksia tullaan käymään läpi mm. kehityskeskusteluissa ja esimieskokouksissa ja käyttämään niitä näin tiedolla johtamisen välineenä laadun kehittämisessä. Myös vaikuttavuusmittarien kehitystä jatketaan THLyhteistyössä NHG:n toteuttaman valmistelutyön pohjalta kansallisessa laaturekisteri- ja benchmarking-verkostossa. Vaikuttavuusmittareita tullaan tarkastelemaan BIraportointityökalulla sekä käyttämään tiedolla johtamisessa samoin kuin laatumittareita. Vaikuttavuusmittareiksi on ehdotettu mm. karies- eli kovakudosvaurioiden 2 vuotta kertymää sekä kariesvaurioiden pysähtymistä. Valikoidun seurantamittariston tuloksia voidaan sisäisen käytön lisäksi esim. julkaista suun terveydenhuollon nettisivuilla. Liitteet 1 sotela_arviointikertomus 2017 Kaupunginhallituksen konsernijaosto, 18.09.2018, 127 Valmistelijat / lisätiedot: Vuojolainen Arto ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja ehdotus oli Tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksessa konsernijaostolle esitettyihin kysymyksiin annetaan perusteluosassa oleva lausunto. Tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksessa liiketoiminta- ja rahoitusjohtajalle esitettyyn kysymykseen annettu vastaus merkitään tiedoksi. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2017 arviointikertomusta 18.6.2018. Valtuusto velvoitti kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta
Tampere Pöytäkirja 9/2018 26 (81) ja raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2018 loppuun mennessä. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä lautakunnissa elo- tai syyskuun kokouksissa. Strategia- ja kehittämisyksikön kokoama lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle esitetty kysymys: Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten vuositavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta toteaa: Kaikille liikelaitoksille on asetettu tavoite, jonka mukaan liikevaihdon tulee kasvaa henkilötyövuotta kohden. Kun tavoitteen toteutumisesta raportoidaan, olisi tarpeen myös selvittää, onko ostopalvelujen määrää kasvatettu. Ostopalveluna tehtyä työtä ei lasketa kaupungin liikelaitosten henkilötyövuosiin. Arvioitavan tilikauden vertailu edelliseen ei ole silloin mahdollista, jos palvelua tuotetaan eri tavoin peräkkäisinä vuosina. Tarkastuslautakunta pyytää lausuntoa siitä, onko raportointiin mahdollista selvittää myös ostopalvelujen kasvu tai muutoin saada realistinen vertailu tilanteesta edelliseen vuoteen nähden? Liikevaihdon kasvu henkilötyövuotta (htv) kohden on perinteinen ja laajasti käytetty tehokkuusmittari organisaation toiminnassa. Liikelaitosten tai yritysten välistä vertailua luonnollisesti vaikeuttaa se, että liikelaitos voi ostaa henkilöstöpalveluita myös ulkopuolisina palveluina, jolloin käytetty työmäärä ei näy henkilöstön lukumäärässä. Tällöin jakajaa / htv:tä voisi korjata ostopalveluna hankituilla työvuosilla tai selvittää liikevaihto / htv -mittarin rinnalla liikelaitoksen ostopalvelujen kehitystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkastuslautakunta on oikeassa siinä, että tällainen raportointimalli voisi tuoda läpinäkyvyyttä tavoitteen seurantaan ja ehdotus pyritään huomioimaan tulevissa liikelaitoksille asetettavissa tavoitteissa. Konsernijaostolle esitetyt kysymykset: Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä Tarkastuslautakunta toteaa: Valtuusto asetti yhtiölle kolme tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat. Yhtiö on hoitanut tehtäväänsä taloudellisesti kannattavasti, valtakunnallisesti edullisella hintatasolla, tehnyt merkittäviä investointeja ja kehittänyt toimintojaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan käytettävissä olleen aineiston perusteella voidaan todeta yhtiön toimineen tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Työhyvinvoinnissa tulee kuitenkin kiinnittää huomioita erityisesti tiedonkulun parantamiseen sekä toiminnan läpinäkyvyyden ja yhteistyön lisäämiseen.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 27 (81) Tarkastuslautakunta pyytää lausuntoa siitä, mitä toimia on tehty tiedonkulun parantamiseksi ja toiminnan läpinäkyvyyden ja yhteistyön lisäämiseksi? Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä on huolehdittu sisäisestä viestinnästä ja korostettu avoimuuden ja yhteistyön merkitystä työhyvinvoinnin perustekijöinä. Työ parempien tulosten eteen on arkipäivää. Viime vuoden aikana on kuitenkin erityisesti edistetty seuraavia asioita: Uudistettu sisäinen sähköinen tiedotuskanava "Jätti" on otettu käyttöön ja se on avannut uudet mahdollisuudet matalamman kynnyksen viestinnälle Viestintä on käynyt kaikkien tiimien kanssa koulutuskierroksen yhtiön viestintäkanavista ja viestinnän tärkeydestä. Uudet menettelyt juurrutetaan vuosittaisella seurannalla. Tehdyt havainnot ja kehitysehdotukset julkaistaan kaikille Jätin sivustoilla. Kaikkia työntekijöitä kannustetaan tekemään työhön liittyviä kehitysehdotuksia ja niiden käsittelystä sekä viestinnästä on sovittu menettely. Vuonna 2017 aloitteita käsiteltiin 136 kappaletta ja vuonna 2018 aloitteita on tullut käsittelyyn jo 95 kappaletta. Esimiestyön tärkeyttä on korostettu ja esimiestyön pelisäännöistä on sovittu. Pelisäännöissä korostetaan viestinnän ja avoimuuden tärkeyttä. Yksiköissä käsitellään koko yhtiön asioita säännöllisesti Talossa tapahtuu -infoja järjestetään säännöllisesti Yhteistyö on keskeinen tavoite yhtiön uudistetussa strategiassa. Hallituskäsittelyn jälkeen strategia konkretisoidaan siten, että arjen johtaminen tukee strategian johtamista ja onnistumista mitataan aiempaa konkreettisemmilla mittareilla. Työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Yhteistyön kehittämisestä on järjestetty erillisneuvotteluita eri yksiköiden kesken. Toisena kysymyksenä PIrkanmaan Jätehuolto Oy:tä koskien tarkastuslautakunta pyytää lausuntoa siitä, kuinka paljon yhtiöön on järkevää kerryttää voittovaroja investointien ja kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen kattamiseksi, vai voisiko jokin muu toimintamalli olla kokonaistaloudellisesti järkevämpi. Yhtiön taseen vahvuus ja likvidien varojen määrä on havaittu. Kassan vahvuutta on lisännyt muutos käytäntöön, jossa kaatopaikkojen jälkihoidon vastuun kattamiseen kerättyä rahaa ei pidä enää tallettaa pankkiin, vaan se voidaan hoitaa pankkitakauksella. Yhtiön muiden omistajien kanssa on yhtiökokouksessa aloitettu keskustelu siitä, miten yhtiöön kertyneiden huomattavien rahavarojen kanssa menetellään. Yhtiö on käytännössä velaton ja se on toistaiseksi suorittanut investointinsa ilman lainarahoitusta, vaikka velan käyttö on odotusarvoltaan omaa pääomaa edullisempaa ja pääoman tehokkaan käytön kannalta järkevää. Jätehuollon
Tampere Pöytäkirja 9/2018 28 (81) investointien rahoitusrakennetta olisi hyvä kokonaisuudessaan uudistaa. Tähän ohjaava tavoite on mukana ensi vuoden talousarvion valtuustotavoitteissa. Kolmantena tarkastuslautakunta suosittaa konsernijaostoa selvittämään, miten kiertotalouden vahvistuminen sekä muutokset jätelainsäädännössä tulevat vaikuttamaan yhtiön toimialaan ja toimintaan omistajan näkökulmasta. Työssä tulee huomioida laadinnassa oleva alueellinen jätestrategia. Kysymys on kokonaisuutena laaja ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja on alla antanut lyhyen selvityksen kiertotalouteen liittyvään kysymykseen yhtiön näkökulmasta. Kiertotalouden vahvistuminen edellyttää jatkossa toimenpiteitä jätehuollon lisäksi teollisuuden raaka-aineiden valinnoissa, tuotteiden suunnittelussa, pakkaamisessa ja kulutustottumuksissa. Suurin muutos kuitenkin tulee kohdistumaan uusiin kiertotalouden näkökulmasta houkutteleviin liiketoimintamalleihin (tuotteen sijasta tarjotaan palvelua). Tästä näkökulmasta ensimmäinen askel olisi saada kierrätykseen ohjattaville materiaalivirroille kysyntää teollisuudessa. Pitkässä juoksussa jätehuolto on piipunpää teknologiaa ja kiertotalous pyrkii toimimaan siten, ettei jätettä synny. Muutos on kuitenkin hidas ja jätehuolto on kiertotalouteen siirryttäessäkin jätehuollon järjestäjä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tehtävässä tämä näkyy materiaalivirtojen yhä paremman hallinnan haasteena. Vaaralliset jätteet on saatava pois kierrosta pilaamasta materiaalien uudelleen käyttöä. Muut jakeet on saatava mahdollisimman puhtaana talteen kierrätyksen mahdollistamiseksi. Tehtävää hoitaessaan Jätehuolto Oy on rakentanut hyvin toimivan infrastruktuurin jätteiden keräilyyn ja kuljetukseen sekä kiertoon kelpaamattomien materiaalivirtojen käsittelyyn. Tällä hetkellä järjestelmä toimii hyvin ja on kustannustehokas sekä ympäristötavoitteet täyttävä. Infrastruktuuria rakennettaessa on huomioitu kierrätyksen jälkeen jäävän jätteen laadun huononeminen ja käsittelyssä syntyneiden rejektien turvallinen käsittely. Olemassa oleva käsittelyinfrastruktuuri toimii hyvin myös muuttuvassa tilanteessa tulevaisuudessa. Alueellisen jätestrategian luonnoksessa keskeisiksi tavoitteiksi on nousemassa asiakasnäkökulma ja ympäristöhyödyn tuottaminen. Yhtiön hallituksen hyväksymässä yhtiön omassa strategiassa asiakasymmärrys, ympäristöhyödyn varmistaminen ja toimintamallin edelläkävijyys tukevat jätehuollon roolia kiertotalouden mahdollistajana. Pirkanmaalainen jätehuollon malli julkisen toimijan ja yritysten yhteistyö on menestynyt maailmalla. Malli on palkittu Kiinassa (Guangzhou), EuroCities järjestössä, ollut kutsuttuna esillä YK:n talouskomissiossa ja on esillä syksyllä 2018 Tokiossa maailmanlaajuisessa kiertotalousfoorumissa. Keskeinen peruste on ollut julkisen toimijan mahdollistajan rooli ja