Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 10.12.2018 Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 10.12.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Tiina Kaipainen, Tuire Valjus 10.12.2018/ GTK/211/03.01/2017 Raportin laji Yhteistyöprojekti Toimeksiantaja Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen Vesi Liikelaitos, Ylöjärven maankäyttö- ja ympäristöpalvelut, Ylöjärven Vesi Oy, Hämeenkyrön kunta/vesilaitos Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen tärkeälle Ylöjärvenharjun pohjavesialueelle vuosina 2016 2017. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, maatutkaluotausta, kairauksia ja maastokartoituksia. Tutkimusalueen kallionpinnan syvin kohta sijaitsee Keijärven etelärannalla, Saurion vedenottamon alueella. Kallionpinnan korkeus vaihtelee välillä 80 170 m mpy. Kallion pinta nousee laajoilla alueilla pohjavedenpinnan yläpuolelle etenkin Pinsiön ja Julkujärven vedenottamoiden välillä sekä pohjavesialueen kaakkoisrajalla. Kallioalueet ohjaavat pohjaveden kulkua ja niillä muodostuu pohjavettä, vaikka ne eivät ole varsinaisia pohjavettä varastoivia alueita. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen paksuus vaihtelee alle metristä yli 55 metriin. Maakerros on paksuimmillaan selvästi ympäristöstään kohoavilla luonnontilaisilla harjun osilla ja kallion painanteissa. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on keskimäärin vain 5 10 metriä, johtuen laajoista soranotto- ja teollisuusalueista, joilta on poistettu maa-ainesta. Harjun luonnontilaisilla osilla pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on jopa yli 45 m. Pohjavedenpinnan taso on korkeimmillaan tutkimusalueen luoteisosassa Julkujärven vedenottamon alueella tasolla +142 146 m mpy. Pinta laskee luoteessa +132 138 m mpy ja kaakossa alle +100 m mpy. tasolle. Useissa harjun suppakuopissa pohjavedenpinta on maanpinnan yläpuolella muodostaen pienen järven tai soistuman. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys, Ylöjärvenharju Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Ylöjärvi, Nokia, Hämeenkyrö, Ylöjärven pohjavesialue (ELY-tunnus 0498051) Karttalehdet M4212, M4221, KKJ 212303, 212306, 212309, 212401, 212404 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 54/2017 Kokonaissivumäärä 21 s., 89 liites. Kieli suomi Hinta - Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK PVI Hanketunnus 50404-401132 Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Jussi Ahonen yksikön päällikkö Tiina Kaipainen projektipäällikkö

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 10.12.2018 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 2 2 Tutkimusalueen kuvaus 3 2.1 Harjumuodostumien syntymekanismeista 3 2.2 Tampereen harjujakso ja Ylöjärvenharjun pohjavesialue 5 3 Tutkimusmentelmät 7 3.1 Maastokartoitus 7 3.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset 7 3.3 Painovoimamittaus 8 3.4 Maatutkaluotaus 8 4 Tehdyt tutkimukset 10 4.1 Maastokartoitus 10 4.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset 10 4.3 Painovoimamittaus 11 4.4 Maatutkaluotaus 12 5 Mallinnukset ja visualisointi 13 6 Tutkimustulokset 14 6.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva 14 6.2 Maaperän koostumus 15 6.3 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus 16 6.4 Poikkileikkauslinjat 18 7 Johtopäätökset ja yhteenveto 20 8 Kirjallisuusluettelo 21

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 10.12.2018 LIITTEET Liite 1 Mittauslinjat ja kairauspisteet 1:20 000 Liite 2 Maaperäkartta 1:20 000 Liite 3 Kallionpinnan taso 1:20 000 Liite 4.1 4.5 Pohjavedenpinnan taso ja havaintoputket Liite 5 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1:20 000 Liite 6 Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus 1:20 000 Liite 7 Maaperän kokonaispaksuus 1:20 000 Liite 8.1 8.46 Painovoimamittausten tulkintaprofiilit ja pintakartta Liite 9.1 9.16 Havaintoputkikortit Liite 10.1-10.5 Tulkittu kairaustieto Liite 11 Poikkileikkausprofiilit Liite 12 Kallionpinnan viistokuvat Kannen kuva: Julkujärven leirikeskuksen maastoa lokakuussa 2016. Kuva T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen tärkeälle Ylöjärvenharjun pohjavesialueelle (tunnus 0498051). Alue tutkittiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen vuonna 2016 ja toinen vaihe 2017. Pohjavesialue sijaitsee Ylöjärvellä (Kuva 1). Projektin ovat rahoittaneet yhteistyöprojektina Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen Vesi Liikelaitos, Ylöjärven maankäyttö- ja ympäristöpalvelut, Ylöjärven Vesi Oy, Hämeenkyrön kunta/vesilaitos ja GTK. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2 GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet Pohjavesiyksikön päällikkö Jussi Ahonen ja geologi Tiina Kaipainen. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista on vastannut geologi Tiina Kaipainen. Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta on vastannut geofyysikko Tuire Valjus. Maatutkaluotauksista ja niiden tulkinnasta on vastannut maanmittausinsinööri Juha Majaniemi. Maaperäkairauksien valvonnasta ja maaperänäytteiden seulonnasta on vastannut tutkimusassistentti Janne Tranberg. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, maatutkaluotausta, kairauksia ja maastokartoituksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Matisto, A. 1977. Tampereen Kartta-alueen kallioperä. Summary: Precambrian rocks of the Tampere map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1:100 000, Kallioperäkartan selitykset, 2123 Tampere. 50 pages, 34 figures and one appendix, 50 s., 1 liites. Kallioperäkarttojen (1:100 000), maaperäkarttojen (1:100 000 ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja tutkimusalueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista (Suomen Ympäristökeskus 2016).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 3 2 TUTKIMUSALUEEN KUVAUS 2.1 Harjumuodostumien syntymekanismeista Mannerjäätikön sulamisvesien vaikutuksesta syntyneitä glasifluviaalisia eli jäätikköjokimuodostumia ovat pitkittäisharjut, deltat sekä lajittuneet sauma- ja reunamuodostumat, kuten esimerkiksi Salpausselät. Yleisesti puhutaan kuitenkin harjumuodostumista, jotka ovat materiaaliltaan pääasiassa hiekkaa ja soraa. Suomessa harjumuodostumat kattavat maapinta-alasta noin 2,2 % (Mälkki 1999). Jäätikköjoet syntyvät mannerjäätikön sulamisvesien hakeutuessa jäätikön sisään ja pohjalle, missä ne virtaavat kohti jäätikön reunaa, purkautuen lopulta sen edustalla. Suurten jäätikköjokien valuma-alue on saattanut olla jopa yli 1 000 km 2 (Mälkki 1999), joten myös sulamisvesimäärät ovat olleet suuria. Merkityksellistä jäätikköjokien kerrostamistapahtumassa on myös jäätikön edustan vedensyvyys harjujen syntyvaiheessa. Pitkittäisharjun poikkileikkauksessa kerrossuhteet ja raekoko ovat vaihtelevia, mutta muodostuman pituussuunnassa rakenteen ja aineksen vaihtelu on yleensä vähäisempää. Syntytavasta johtuen harjun keskivaiheilla on yleensä koholla oleva karkeampi ydinosa, josta muodostuma ohenee reunoja kohti symmetrisesti tai epäsymmetrisesti, maa-aineksen muuttuessa samalla hienorakeisemmaksi. Mannerjäätikön perääntymisvaiheessa jäätikkömassan alle muodostuu jäätikön liikkeen suuntainen jäätikköjokitunneli, jossa esiintyy kerääntyneiden sulamisvesien voimakkuudeltaan vaihtelevia virtauksia, suurelta osin paineellisissa olosuhteissa. Alkuvaiheessa, tunnelin poikkileikkauksen ollessa pienehkö, jäätikköjoen lajitteluvoima on suurimmillaan. Tällöin tapahtuu karkean aineksen kerrostumista sekä hienomman aineksen huuhtoutumista ja harjuytimen pääosa muodostuu (Kuva 2). Tällaiset ytimet ovat tavallisesti koko harjun poikkileikkaukseen nähden pieniä. Niiden aineksen laatu vaihtelee yleensä soraisesta hiekasta kiviseen soraan. Ydinharjun kohdalla kallionpintaa verhonnut moreenipeite on pääosin kulunut pois ja sorat ovat kerrostuneet suoraan kalliota vasten. Ytimen lähelle kerrostuu usein myös karkeita hiekkoja. Harjun karkea ydinosa on tavallisesti myöhemmin kerrostuneiden hienompirakeisten lievehiekkojen ja/tai rantahiekkojen peitossa, eikä sitä ole useinkaan havaittavissa maanpinnalla. Käytännössä harjujen niin sanottujen juuriosien rakenteet kuitenkin vaihtelevat merkittävästi ja niiden poikkileikkaukset ovat usein epäsymmetrisiä ytimen suhteen. Karkeita, hyvin vettä johtavia kerrostumia, tavataan usein myös harjuytimen ulkopuolella peitteisinä esimerkiksi kalliopainannealueilla. Osa näiden alueiden aineksesta on myös suoraan jäätikön pohjasta kerrostunutta ja heikommin lajittunutta. Jäätikköjokitunnelin ja jäätikön reunan vaihtelevia kerrostumisolosuhteita kuvastavat puolestaan harjuytimissä esiintyvät katkokset sekä ydinosan laidoilta tai sisältä yleisesti tavattavat moreenit ja hienorakeiset kerrostumat.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 4 A B 1. Kallio 2. Moreeni 3. Soravaltainen ydinharju 4. Hiekkavaltaiset lieveosat 5. Jää + Kiviaines Kuva 2. Kaaviollinen piirros pitkittäisharjun synnystä mannerjäätikön edustalle, syvään veteen. A) Harjun karkea ydinosa syntyi tunneliin tai jäätikön reunan välittömään läheisyyteen. Ydinharjussa saattaa esiintyä haarautumia, sivuttaissiirtymiä ja katkoksia esim. sulamisvesien vuodenaikaisvaihtelun tai kerrostumisalustan topografiavaihtelun seurauksena. B) Myöhemmin kerrostuminen jatkui railossa ja/tai kauempana jäätikön reunasta, jolloin syntyivät harjun hiekkavaltaiset lievealueet. Kuva: Harri Kutvonen, GTK. Myöhemmässä vaiheessa mannerjäätikön reuna ohenee ja jäätikkötunneli avartuu tai vaihettuu avokanaaliksi. Tällöin myös sulamisvesien virtausnopeudet ja kuljetusvoima pienenevät, jolloin kerrostuu hienorakeisempia sedimenttejä harjujakson reuna-alueille ja ydinosan päälle lievehiekkoina. Syvän veden olosuhteissa ohentuneen mannerjäätikön reuna voi alkaa myös kellumaan, jolloin hiekkaista materiaalia saattaa kerrostua useasta eri kohdasta leveämmälle vyöhykkeelle jäätikön edustalle. Jäätikköjokia on esiintynyt mannerjäätikön pohjan lisäksi myös sen sisällä ja pinnalla ja ne ovat voineet kerrostaa hiekkaa ja soraa jättämättä jälkeensä varsinaista sulamisvesien virtausuoman sijaintia osoittavaa harjua. Harjun lievehiekkojen ulkopuolella esiintyy puolestaan lähinnä moreenia sekä syvän veden silttejä ja savia jotka ovat kerrostuneet lähes seisovaan veteen jäätikön reunan vetäydyttyä kauemmas. Viimeisessä vaiheessa syntyneitä ovat kaikkia edellisiä kerrostumia peittävät hiekkavaltaiset ranta- ja tuulikerrostumat sekä turpeet.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 5 2.2 Tampereen harjujakso ja Ylöjärvenharjun pohjavesialue Tampereen läpi kulkee suuri harjujakso. Se alkaa Salpausseliltä ja kulkee Hauhon, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle ja aina Hämeenkyröön saakka. Harjujakso on syntynyt viimeisimmän jääkauden lopulla kun jäätikkö suli ja vetäytyi kohti luodetta. Sulamisvedet koversivat jäätikön alle uomia ja kerrostivat niihin lajittelemaansa hiekkaa ja soraa harjuiksi ja jäätikön eteen suistoksi eli deltaksi. Sulaessaan jäätikkö jakautui kielekevirroksi (Kuva 3), joissa jäätikön liike oli nopeampaa kuin kielekkeiden välisillä, hitaamman virtauksen ja passiivisen jään alueilla. Ilmaston vaihtelut, muinaisen Itämeren pinnanvaihtelut ja jäämassojen väliset jännitteet säätelivät kielekevirtojen ja reunamuodostumien syntyä. Ilmaston lämmetessä jäätikkö irtaantui Salpausselkävyöhykkeestä noin 11 000 vuotta sitten (Saarnisto 2000). Ylöjärven harju syntyi passiivisemman Päijänteen kolmion ja aktiivisemman Itämeren kielekevirran saumaan. Syntytapansa vuoksi harjujaksoa kutsutaan saumamuodostumaksi. (Kukkonen et al. 2003). Jäätikön peräännyttyä alue jäi Yoldia -mereksi kutsutun muinaisen Itämeren peittoon. Merenpinta oli tuolloin noin 165 170 m nykyistä merenpintaa korkeammalla. Pääosin sorasta ja hiekasta koostuvan, maastosta jyrkkärinteisenä erottuvan harjun liepeillä on hiekkaisia rantakerrostumia, jotka ovat syntyneet muinaisen Itämeren vaiheiden aikana, kun aallokko kulutti ja kerrosti uudelleen harjun ainesta. Harjun luonnontilaisilla osilla on säilynyt useita jyrkkäreunaisia suppakuoppia (Kuvat 9 ja 14), joiden pohjalla on pieni lampi tai soistuma. Kalliopaljastumien rinteillä on maaperäkartassa näkyvissä huuhtoutunutta moreenia. Maaperäkartta on esitetty liitteessä 2 ja maaperästä puhutaan myös kappaleessa 6.2 Maaperän koostumus. Kuva 3. Jäätikkövirrat viimeisimmän jäätikön sulamisvaiheen aikana Johansson et al. 2011 mukaan.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 6 Harjulla sijaitsee useita suuria soranottoalueita, joista osa on vielä aktiivisessa toiminnassa. Vanhat soranottoalueet on pääasiassa maisemoitu istuttamalla puustoa ja osa on otettu virkistyskäyttöön (Kuvat 4 ja 5). Harjulla on laajat ulkoilumaastot, joilla voi harrastaa perinteisempien hiihdon, juoksun ja kävelyn lisäksi myös frisbeegolfia. Harjun suppajärvissä on useita uimapaikkoja (Kuva 14). Harjun lievealueet ovat lähes kokonaan asutuksen, teollisuuden ja tiestön peitossa. Vaasantie seuraa harjualueen koillisreunan kulkua (Liite 2). Kuvat 4 ja 5 Julkujärven frisbeegolf radan aloituspaikka ja Harjun ulkoilureitistä kertova opastaulu. Kuvat: T. Kaipainen, GTK. Ylöjärvenharjun pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 20,96 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 14,29 km 2. Vuotuinen sademäärä on noin 630 mm. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 16500m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,7. Alueella sijaitsevat Ylöjärven Veden Saurion ja Ahveniston vedenottamot sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen omistamat Julkujärven ja Pinsiön vedenottamot. Pohjavesialue on määrälliseltä ja kemialliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi mutta alue on silti riskialuetta (Suomen ympäristökeskus 2017).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 7 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostetaan yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksessa tehdään geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. Myös pohjavesialueella sijaitsevista mahdollisista kalliopaljastumista ja niiden laajuudesta tehdään havaintoja. Maastokartoituksen yhteydessä määritetään myös geofysikaalisten mittauslinjojen ja kairauspisteiden sijainnit. 3.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset Porakonekairaus on käyttökelpoinen kairausmenetelmä, kun tutkimuskohteen maakerrospaksuudet ovat huomattavat ja maaperä on karkearakeista. Porakonekairauksella saadaan luotettava tieto kallionpinnan asemasta. Kairaus tehdään poraamalla samanaikaisesti tangolla ja suojaputkella kallionpintaan saakka (Kuva 6). Kallion tavoittamisen jälkeen tehdään kolmen metrin kalliovarmistus tankoporauksella. Porakonekairausten yhteydessä voidaan ottaa myös (häiriintyneitä) maanäytteitä tyhjentämällä kairauksissa käytettyä suojaputkea ilmahuuhtelulla. Häiriintymättömiä näytteitä voidaan ottaa erityisillä putkiottimilla (Rantamäki et al. 1990). Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Jos kairauksessa tavataan pohjavettä, asennetaan pohjaveden havaintoputki (Kuva 7). Kuvat 6 ja 7. Porakonekairaus ja havaintoputkiasennus sekä havaintoputki GTK 29-16. Kuvat: T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 8 3.3 Painovoimamittaus Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin 1 000 kg/m 3 ), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Painovoimamenetelmällä ei voida erotella maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kallion paljastumilla tai pisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen tiheysero oletetaan vakioksi ja mittauspisteiden korkeusasema tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Kallionpinnan taso saadaan laskettua vertaamalla maapeitteen paksuuden tulkintaa maanpinnan korkeusmalliin. Tulos kuvaa yleensä hyvin kallionpinnan tason vaihtelua, vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa paikoitellen olla epätarkkuutta. 3.4 Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus on geofysikaalinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu sähkömagneettisten pulssien lähettämiseen maaperään ja takaisin heijastuvien pulssien rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta (Kuva 8). Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, joissa sillä saadaan tietoa jopa yli 25 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia. Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin sekä kallion- että pohjavedenpinnan syvyyden määrityksessä. Maatutkalinjat on tallennettu GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä numeerisena että paperitulosteina.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 9 Kuva 8. Maatutkaluotauksen tulkintakuva linjalta f 80 (Julkujärventie-Pirkantie). Pohjaveden pinnan heijastukset näkyvät vaakakerroksina tutkakuvan pintaosissa ja kallion pinta näkyy syvemmällä olevissa heijasteissa. Kuva: J. Majaniemi, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 10 4 TEHDYT TUTKIMUKSET 4.1 Maastokartoitus Maastokartoitukset suoritettiin 19 21.10.2016 ja 4.-7.9.2017. Kartoituksen yhteydessä havainnoitiin alueen pohjaveden havaintoputkien kuntoa ja mitattiin pohjaveden pinnat putkista, joista mittaus oli mahdollista tehdä. Maasto on hyvin monipuolista ja vaihtelee helppokulkuisesta harjumaastosta, soranottoalueisiin, soihin ja teollisuusalueisiin. Harjun luonnontilaisilla osilla on useita suuria ja jyrkkäseinäisiä suppakuoppia (Kuva 9) joiden pohjalla on usein soistuma tai lampi. Kuva 9. Ylöjärvenharjulla sijaitseva suppa ja sen pohjalla oleva pieni lampi. Kuva: T. Kaipainen, GTK. 4.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset Tutkimusalueelle tehtiin kahdeksan maaperäkairausta kesällä 2016 ja kymmenen maaperäkairausta keväällä 2017. Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta. Kairaukset ja pohjavesiputkien asennukset suoritti tilaustyönä vuonna 2016 Geopalvelu Oy ja vuonna 2017 Mitta Oy. Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 421 metriä ja asennettiin kymmenen pohjavesiputkea GTK 25 16, GTK 27 16,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 11 GTK 29 16, GTK 30 16, GTK 31 16, GTK 32 16, GTK 2 17, GTK 3 17, GTK 5 17 ja GTK 41 17. Muut pohjavesiputket asennettiin kallioon saakka ulottuneisiin kairauksiin, mutta pohjavesiputki GTK 41 17 jouduttiin asentamaan ilman kalliovarmistusta konerikon vuoksi. Putket varustettiin suositusten mukaisesti (Arjas 2005) lukittavilla suojaputkilla (kuva 7). Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoinen pohjavesiputki on materiaaliltaan korkeatiheyksistä polyeteeniä (PEH). Pohjavesiputkiin asennettiin siiviläputket pohjavesivyöhykkeeseen. Kairauksen yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Osa maanäytteistä seulottiin ja seulontatuloksesta laskettiin vedenjohtavuusarvot (Taulukko 1). Havaintoputkikortit ovat liitteenä 9 ja yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 10. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974). 4.3 Painovoimamittaus Painovoimamittaukset suorittivat GTK:n geofysiikan kenttäryhmät syksyllä 2016 ja kesällä 2017. Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitteessä 1. Painovoimalinjojen päät ovat kallion paljastumilla tai kairauspisteissä, joista tunnetaan kallion pinnan taso. Painovoimalinjoja mitattiin 45 kpl, yhteensä n. 38,3 km. Suunnitelluista linjoista jäi mittaamatta noin yhden kilometrin matka puimattomien peltojen kohdalta linjoilla 8 ja 12. Linjat mitattiin 20 m pistevälein. Mittauksissa käytettiin Scintrex Autograv-CG5 gravimetriä ja maanpinnan korkeusaseman määrityksessä osin letkuvaaitusta ja osin VRS-GPS-laitteistoa. Linjojen päissä maan pinnan tasot on määritetty VRS-GPS laitteistolla. Topografiaeroista johtuva tulosten vääristymä korjattiin käyttämällä Geosoftin Oasis Montaj ohjelmiston 3D-topografiakorjausta, jossa käytettään referenssiaineistona Maanmittauslaitoksen 10 x 10 m korkeusmallia. Nopeissa maanpinnan muodon muutoksissa, kuten esimerkiksi soramonttujen tai muilla maaston jyrkänteillä, tulkintatuloksen luotettavuus saattaa heikentyä topografiakorjauksesta huolimatta. Mittaustuloksista laskettiin Bouguer - anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Tulkinnassa käytettiin Interpex MAGIX-XL - tulkintaohjelmaa. Tulkintaohjelmalla etsitään annetun mallin parametreja muuttamalla mitattua painovoimakäyrää parhaiten vastaava laskennallinen käyrä, jolloin tulkintamallista muodostuu kalliopinnan tasoa ja maapeitteen paksuutta kuvaava kappale. Mittauslinjat päättyvät kalliopaljastumille tai kallioon asti kairattuihin pisteisiin, joista useimmista on tiedossa myös pohjaveden pinnan taso. Kairaustiedoista saatua pohjaveden pintaa on käytetty hyväksi arvioitaessa kuivan ja kostean maa-aineksen rajapintaa tulkinnoissa, mutta se ei välttämättä kuvasta todellista pohjaveden pintaa. Kuivalle maa-ainekselle on tulkinnoissa käytetty tiheyttä 1600 kg/m 3 ja veden kyllästämälle maa-ainekselle 1900 kg/m 3 ja näiden rajapinta esitetään leikkauskuvissa maaperämallia jakavana vaaka/vinoviivana. Joidenkin linjojen kohdalla harjuaines on selvästi raskaampaa kuin yllä mainittujen tiheysluokkien maa-ainekset. Tulkinnassa tätä raskaampaa harjun ydintä on simuloitu käyttämällä korkeampia tiheyksiä valikoiduissa kohdissa. Tiheyden muutoksia tehtiin linjoilla 8-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 12 16, 12-16, 14-16, 20-16, 21-16 ja 24-16 (Liitteet 1 ja 8). Linjoilla 8-17 ja 12-17 ei voitu mitata peltoalueiden kohdalla, joten tulkinta jäi näillä linjoilla vaillinaiseksi. Tästä johtuen tulkintatulokseen on syytä suhtautua varauksella. Liitteissä 8.1 8.45 on esitetty painovoimamittausten tulkinnat syvyysleikkauksina. Eri vuosien mittauslinjat on erotettu linjan numeron perässä olevalla tunnuksella -16 tai -17. Malleissa käytetty vaaka-akselin mittakaava vaihtelee mittauslinjan pituudesta riippuen. Pystyakselin mittakaava on kaikilla linjoilla 1:1000. Leikkauskuvien koordinaatisto on ETRS89/TM35Fin ja korkeusjärjestelmä on N2000. Painovoimatulkinnoista tehty kallionpinnan väripintakartta on liitteenä 8.46. 4.4 Maatutkaluotaus Tutkimusalueella luodattiin kesällä 2016 ja keväällä 2017 GTK:n maatutkakalustolla (Kuva 10) 79 linjaa. Linjojen yhteispituus on noin 55 kilometriä. Luotauksissa käytettiin SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia, joka on tyypillisimpiä antenneja pohjavesitutkimuksissa. Mittausaikana käytettiin 400 nanosekuntia. Linjojen paikannus maastossa tehtiin GPS paikantimella. Tohlopin radiomasto häiritsi tutkimusta pohjavesialueen kaakkoisosassa, sillä sen lähettämä taajuus on lähellä maatutkalaitteiston käyttämää taajuutta. Kuva 10. Maatutkakalusto Hauskalankankaan pohjavesialueella syksyllä 2015. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 13 5 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topo to grid - interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueelle aiemmin ja tämän tutkimuksen yhteydessä asennettujen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä. Kalliopinnan taso (Liite 3) saatiin selville melko kattavasti kairaustietojen, kalliopaljastumien, maatutkaluotauksen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta. Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kallionpintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista saatujen tietojen tulkintaan ja osin myös kairaustietoihin. Näillä alueilla laskentamallit ovat melko luotettavia. Pohjavedenpintojen havaintotietoja oli runsaasti varsinaisella tutkimusalueella. Osa havaintoputkista oli vaurioitunut niin, ettei pohjaveden pintaa voinut enää mitata. Osa pintatiedoista saatiin SYKE:n Hertta -ympäristötietojärjestelmästä ja osa tiedoista oli vanhoja ja satunnaiseen vuodenaikaan havaittuja. Samaan ajankohtaan mitattuja putkia oli kuitenkin eripuolilla tutkimusaluetta useita, ja pohjavedenpintamallin voidaan olettaa pitävän hyvin paikkansa havaintoputkien lähettyvillä. Pohjavedenpinnan malli on esitetty liitteessä 4. Pohjavedenpinnan laskentamallien voidaan olettaa pitävän varsin hyvin paikkansa, ja yleiskuvan pohjaveden virtauksesta voi muodostaa jo kolmella pohjavedenpinnan havainnolla (Korkka-Niemi & Salonen 1996). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Maapeitteen kokonaispaksuus on laskettu vastaavasti maanpinnan ja kallionpinnan mallien erotuksena.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 14 6 TUTKIMUSTULOKSET 6.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Itä- ja Pohjois-Suomen kallioperä on syntynyt arkeeisena aikana 3000 2600 miljoonaa vuotta sitten, kun taas valtaosa Etelä- ja Keski-Suomen kallioperästä syntyi proterotsooisena aikana 2000 1800 miljoonaa vuotta sitten svekofennisen vuorijonon muodostumisen yhteydessä. Tämän prosessin aikana muodostui tulivuoriperäisiä eli vulkaanisia kaarisysteemejä, jotka olivat samanlaisia kuin esimeriksi Japanin saaret. Kaarisysteemit törmäsivät lopulta vanhempaan arkeeiseen mantereeseen. (Lahtinen et al. 2005). Ylöjärvenharjun alue kuuluu Tampereen liuskevyöhykkeeseen. Vyöhykkeelle tyypilliset liuskeet, gneissit ja migmatiitit ovat syntyneet maan pinnalle kerrostuneista vulkaanisista- ja sedimenttikivistä kun nämä kiteytyivät uudelleen ja jopa sulivat osittain jouduttuaan vuorijonon muodostumistapahtumassa useiden kilometrien syvyyteen. Vyöhykkeen sisällä on granitoidiintruusioita, jotka ovat syntyneet kivisulan tunkeutuessa liuskekiveen. Nämä syvällä syntyneet kivet ovat tulleet eroosion vaikutuksesta esiin maan pinnalle. Tutkimusalueen kallioperä koostuu kvartsidioriitista, porfyyrisestä granodioriitista ja kiilleliuskeesta (Kuva 11). Alueen kaakkoisosassa on kiilleliuskeeseen työntynyt diabaasijuoni ja pohjavesialueen halki kulkevan kiilleliuskevyöhykkeen seurassa on plagioklaasiporfyriittiä ja amfiboliittia. Kuva 11. Tutkimusalueen kallioperän koostumus. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15 Painovoimamittausten tulkintojen mukaan (Liite 8.46) kallionpinnan syvin kohta pohjavesialueen rajojen sisäpuolella sijaitsee linjojen 19-16 ja 23-16 risteyksessä Keijärven etelärannalla, Saurion vedenottamon läheisyydessä. Myös Julkujärven ja Pinsiön vedenottamot sijaitsevat kallioperän painanteissa. Linja 1-17 sijaitsee topografialtaan hyvin vaihtelevassa maastossa, jossa topografiakorjauskaan ei pysty poistamaan kaikkia häiriöitä. Siitä johtuen linjan loppupäähän tulkintatuloksena syntyneen painauman syvyys saattaa olla virheellinen. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ko. kohdassa kalliossa on jonkinlainen painauma, joka jatkuu mahdollisesti linjalle 13-17. Kallioperän korkeus vaihtelee tutkimusalueella välillä 80 175 m merenpinnan yläpuolella (Liite 3 ja 8.46). Kallion pinta on useilla painovoimalinjoilla pohjavedenpinnan tason yläpuolelle (Liite 5). Pohjavesialueen kaakkoisrajan lähialueille on tämän projektin ja viereisen Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Kaipainen et al. 2016) yhteydessä tehty yhteensä viisi kairausta (GTK 17 16, GTK 18 16, GTK 19 16, GTK 20 16, ja GTK 26 16), jotka ovat osoittautuneet kuiviksi. Kairauksissa havaittiin myös että kallion pinta oli usein rikkonainen. Keväällä 2017 kuivalle alueelle tehtiin kaksi kairausta GTK 42-17 ja GTK 43-17 varmistamaan kallion kohoumaa. Molemmat kairaukset osoittautuivat ennakko-oletuksen mukaisesti kuiviksi ja alueella esiintyy vain orsivesiä. 6.2 Maaperän koostumus Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus (Liite 7) vaihtelee runsaasti tutkimusalueella. Maakerros on paksuimmillaan selvästi ympäristöstään kohoavilla luonnontilaisilla harjun osilla (jopa 55 m) sekä kallion painanteissa. Ohuimmillaan maakerros on pohjavesialueen laidoilla sekä kalliopaljastumilla. Myös monilla vanhoilla soranottoalueilla maakerroksen paksuus on ohentunut huomattavasti. Maapeitteenpaksuuden vaihtelua on havainnollistettu liitteen 11 poikkileikkausprofiileilla. Poikkileikkauslinjojen kulku on esitetty liitteessä 2. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus (Liite 6) on keskimäärin vain 5 10 metriä, johtuen siitä, että harjusta on poistettu huomattava määrä maa-ainesta laajoilta soranottoalueilta ja teollisuusalueilta. Tämä näkyy hyvin liitteen 11 poikkileikkausprofiilissa E (Kuva 12). Harjun luonnontilaisilla osilla pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on jopa yli 45 metriä. Kuva 12. Poikkileikkausprofiili E, liitteestä 11. Profiilin kulku on esitetty liitteessä 2. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 16 Tutkimuksen aikana pohjavesialueella kairattiin maaperää kallioon saakka seitsemässätoista kohteessa ja lisäksi yhdessä kohteessa, jossa ei päästy kallion pintaan saakka konerikon vuoksi. Kairauksen yhteydessä tehdyt maalajihavainnot on esitetty kootusti liitteessä 10. Kairausten perusteella harjun materiaali on pääasiassa hiekkaa ja hiekkaista soraa. Kallion päällä on paikoin ohut kerros hiekka- tai soramoreenia ja kallio on usein rikkonainen. Osa kairausten yhteydessä otetuista karkeista maanäytteistä seulottiin ja seulontatuloksesta laskettiin Kozeny-Carmanin kaavalla (Kozeny 1927, Carman 1937) K-arvot eli vedenjohtavuusarvot (Taulukko 1). Vedenjohtavuus vaihtelee esiintymän eri kerroksissa. Havaitut sorakerrokset olivat pääasiassa hiekkaisia soria ja niiden vedenjohtavuusarvo on siksi pienempi kuin puhtailla sorilla yleensä. Keskimäärin vedenjohtavuudet ovat hiekan tasolla, K=1,3x10-4. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974). Taulukko 1. Maanäytteiden vedenjohtavuusarvot Näytetiedot Kozeny-Carman Näyte Syvyys m maanpinnasta GEO-luokitus Vedenjohtavuus K -arvo mse-01 GTK 25-16 1,5-2,2 Hiekka 2,6E-04 GTK 26-16 1,5-2,5 Hiekkainen sora 1,3E-04 4,3-4,8 Hiekka 2,5E-04 GTK 27-16 6,4-7,4 Hiekkamoreeni 3,4E-06 9,9-10,9 Hiekkainen sora 9,3E-05 GTK 28-16 3,7-4,3 Hiekkainen sora 1,1E-04 GTK 29-16 10,7-11,7 Soramoreeni 2,2E-05 GTK 30-16 1,5-2,5 Hieno hiekka 1,4E-05 11,5-11,9 Hieno hiekka 9,5E-06 18,2-19,2 Soramoreeni 9,6E-08 GTK 31-16 0,5-1,5 Hiekka 3,6E-04 5-6 Sorainen hiekka 4,2E-05 15-16 Hiekka 3,3E-04 21,3-21,4 Hiekkamoreeni 3,8E-07 GTK 32-16 1,5-2,5 Hiekkainen sora 7,7E-05 5,5-6,0 Sorainen hiekka 3,8E-04 12,1-13,1 Hiekkainen sora 1,4E-04 6.3 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus Pinsiön vedenottamon alueella pohjaveden pinta on tasolla +130 134 m mpy. ja pohjaveden päävirtaussuunta vaikuttaisi olevan lähes pohjois-eteläsuuntainen. Alueella on paljon vanhoja havaintoputkia, mutta niistä ei saatu luotettavaa pohjavedenpintatietoa ja pintakartta on hajanainen. Pohjavedenpinnan taso on esitetty liitteissä 4.1 4.5.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17 Julkujärven vedenottamon ympäristössä pohjavedenpinta on laajalla alueella noin tasolla + 143 146 m mpy. Pohjaveden virtaus näyttäisi suuntautuvan tältä alueelta harjun pituussuunnassa sekä kaakkoon että luoteeseen. Alueen halki etelästä pohjoiseen kulkevan E12 tien kohdalla kallion pinta laskee selvästä lännestä itään kuljettaessa ja pohjaveden pinta laskee samalla alueella tasolta + 140m tasolle + 130m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon tällä Ahveniston vedenottamon lähialueella, mutta pinta viettää mallin mukaan myös Keijärven etelärannalle, Saurion vedenottamon suuntaan (n. +115m mpy.), jossa pohjavettä purkautuu lähteenä. Pohjaveden pinta laskee lähelle + 100 m mpy. tasoa kuljettaessa kohti kaakkoa ja Epilänharju- Villilä (A) pohjavesialuetta. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavesi nousee paineellisena maanpinnan yläpuolelle havaintoputkessa GTK 30 16. Useissa harjun suppakuopissa pohjavedenpinta on maanpinnan yläpuolella muodostaen pienen järven (Kuva 13), tai soistuman. Kuva 13 Julkujärvi on eräs Ylöjärvenharjun pohjavesialueen suppajärvistä. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 18 Pohjavesivyöhykkeen paksuus (Liite 5) vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 25 metriin. Pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan Julkujärven vedenottamon ympäristössä. Kallion pinta on pohjavesivyöhykkeen mallin mukaan laajoilla alueilla pohjavedenpinnan tason yläpuolella. Kallioalueet ohjaavat pohjaveden kulkua ja niillä muodostuu pohjavettä, vaikka ne eivät ole varsinaisia pohjavettä varastoivia alueita. Pohjavesialueen kaakkoisrajan lähialueen ja viereisen Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen rajalle tehdyissä kairauksissa (GTK 17 16, GTK 18 16, GTK 28 16, GTK 42-17 ja GTK 43-17) ei havaittu pohjavettä. Samalle alueelle, kairauspisteeseen GTK 25 16 asennetun havaintoputken ja putkien GA 8, GA 9 ja GA 10 pohjavedenpinnan on puolestaan arveltu edustavan vallitsevaa pohjavedenpintaa korkeammalla olevaa orsivettä tai kallion päällä olevaa ohutta epäyhtenäistä vesikerrosta. Maatutkamittauksissa havaittiin myös samalla alueella vettä tasolla 119 126 m mpy. ja vesipinta on tulkittu orsivedeksi. Maatutkatulkintapisteet joissa havaittiin pohjavettä (orsivesipinta tai vallitseva pohjavedenpinta) on merkitty pohjavedenpintakarttaan liitteeseen 4. 6.4 Poikkileikkauslinjat Poikkileikkauslinjat seuraavat painovoimalinjoja, sillä niillä kallion pinnan korko perustuu mittaukseen. Poikkileikkaukset ovat liitteessä 11 ja niiden kulku on esitetty liitteessä 2. Poikkileikkauslinja A on pohjavesialueen kaakkoisosassa ja kulkee laajan kuivan kallioalueen läpi. Pohjavettä on tavattu vain vähän kallion päällä, kuten havaintoputken GTK 25-16 kohdalla. Kairaus GTK 26-16 oli kuiva, eikä siihen asennettu pohjavesiputkea. Alueella esiintyy vain hajanaisia orsivesiä. Poikkileikkauslinja B kulkee myös kuivan kallioalueen ylitse, mutta sen alkupäässä harjun reunaosilla havaintoputkessa GTK 27-16 havaittiin pohjavettä samoin kuin linjan loppupäässä Keijärven rannalla Saurion vedenottamon alueella. Poikkileikkauslinja C alkaa kalliopaljastumalta pohjavesialueen laidalta ja kulkee luonnontilaisen harjun korkeimman kohdan ylitse ja teollisuusalueen poikki. Harjulle tehty kairaus GTK 28-16 osoittautui kuivaksi. Myös teollisuusalue on vallitsevaa pohjaveden pintaa ylempänä, kallionkynnyksen päällä. Poikkileikkauslinja D:n keskivaiheilla kallion pinta kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle teollisuusalueen alla. Havaintoputkessa GTK 30-16 vesi on paineellista. Poikkileikkauslinja E alkaa Julkujärven vedenottamon eteläpuolelta ja siinä näkyy hyvin noin 30 metriä paksu pohjavesikerros ottamon alueella. Sorakerros on poistettu sorakuopan kohdalta ja vettä suojaava maakerron on hyvin ohut. Putkessa GTK 32-16 havaittu vesi on vallitsevaa pohjavedenpintaa ylempänä, kallion päällä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19 Poikkileikkauslinja F kulkee suuren sorakuopan lävitse. Linjan pohjoispäässä on vielä aktiivista soranottoa. Vanha sorakuoppa on kaivettu jopa kymmenen metriä alemmalle tasolle kuin toiminnassa olevan sorakuopan pohja. Pohjavesivyöhykkeen paksuusmallin mukaan (Liite 5.2) sorakuopan ympäristössä vettä suojaava maakerron on hyvin ohut. Poikkileikkauslinja G kulkee havaintoputkelta HP149A, Pinsiön vedenottamon ohitse havaintoputkelle GTK 2-17. Vedenottamon kohdalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on vain 5-10 metriä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Ylöjärvenharjun pohjavesialueelle. Alue on jaettu kahteen osaan ja se tutkittiin kahdessa vaiheessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, maatutkaluotausta, kairauksia ja maastokartoituksia. Painovoimamittausten tulkintojen mukaan kallionpinnan syvin kohta pohjavesialueen rajojen sisäpuolella sijaitsee Keijärven etelärannalla, Saurion vedenottamon läheisyydessä. Myös Julkujärven vedenottamo sijaitsee kallioperän painanteessa ja veden kyllästämää maaperää on mallin mukaan yli 30 metriä. Kallionpinnan korkeus vaihtelee välillä 80 175 m mpy. Tutkimusalueella ei ole juurikaan kalliopaljastumia, vaikka kallion pinta nouseekin laajoilla alueilla pohjavedenpinnan yläpuolelle, etenkin pohjavesialueen kaakkoisrajalla ja Pisiön ja Julkujärven vedenottamoiden välillä. Kallioalueet ohjaavat pohjaveden kulkua ja niillä muodostuu pohjavettä, vaikka ne eivät ole varsinaisia pohjavettä varastoivia alueita. Etenkin pohjavesialueen kaakkoisrajalla esiintyy orsivettä. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee alle metristä yli 55 metriin. Maakerros on paksuimmillaan selvästi ympäristöstään kohoavilla luonnontilaisilla harjun osilla sekä kallion painanteissa. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on keskimäärin vain 5 10 metriä, johtuen laajoista soranotto- ja teollisuusalueista, joilta on poistettu harjun maa-ainesta. Harjun luonnontilaisilla osilla pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on jopa yli 45 metriä. Pohjaveden pinta on Julkujärven vedenottamon ympäristössä laajalla alueella noin tasolla + 143 146 m mpy. Pohjaveden virtaus näyttäisi suuntautuvan tältä alueelta harjun pituussuunnassa sekä kaakkoon että luoteeseen. Luoteessa, Pinsiön vedenottamon alueella pohjaveden pinta on tasolla +130 134 m mpy. ja pohjaveden päävirtaussuunta vaikuttaisi olevan lähes pohjois-eteläsuuntainen. Ahveniston vedenottamon alueella, E12 tien kohdalla pohjaveden pinta laskee tasolta + 140m tasolle + 130m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja pinta viettää myös Keijärven etelärannalle, Saurion vedenottamon suuntaan (n. +115m mpy.), jossa pohjavettä purkautuu lähteenä. Pohjaveden pinta laskee lähelle + 100 m mpy. tasolle kuljettaessa kohti Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialuetta. Useissa harjun suppakuopissa pohjavedenpinta on maanpinnan yläpuolella muodostaen pienen järven tai soistuman.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 21 8 KIRJALLISUUSLUETTELO Arjas, J. 2005. Pohjaveden havaintoputket. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, käytännön ohjeita. Suomen vesiyhdistys. 88 91 s. Carman, P. 1937. Fluid flow through a granular bed, Trans. Inst. Chem. Eng., 15, 150 167. Johansson, P., Lunkka, J. P., Sarala, P. 2011. Glaciation of Finland. In Ehlers, J. & Gibbard, P. L., Hughes, P. D. (Eds), Developments in Quaternary Science vol.15 Elsevier, Amsterdam, The Netherlands. p. 105 116. Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M. 1974. Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Kaipainen, T., Luoma, S. & Valjus, T. 2016. Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys. Arkistoraportti 70/2016. Geologian tutkimuskeskus. (Raportin luonnos 15.12.2016) Korkka-Niemi, K. & Salonen, V-P. 1996. Maanalaiset vedet pohjavesigeologian perusteet. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A 50. Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 181 s. Kozeny, J. 1927. Uber kapillare Leitung der Wasser in Boden, Sitzungsber. Akad. Wiss. Wien, 136, 271 306. Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Juntunen, R. 2003. Maaperäkartta 1:20 000 selitys. Karttalehti 21 23 09. Tampereen kartta-alueen maaperä. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 9 s. Lahtinen, R., Korja, A. & Nironen, M. 2005. Paleoproterozoic tectonic evolution. Teoksessa: Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (toim.) Precambrian Geology of Finland Key to the Evolution of the Fennoscandian Shield. Amsterdam: Elsevier, 481 532. Matisto, A. 1977. Tampereen Kartta-alueen kallioperä. Summary: Precambrian rocks of the Tampere map sheet area. Suomen geologinen kartta 1:100 000, Kallioperäkartan selitykset, 2123 Tampere. 50 pages, 34 figures and one appendix, 50 s., 1 liites. Mälkki, E. 1999. Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö, Tammi, Helsinki. Rantamäki, M., Jääskeläinen, R. & Tammirinne, M. (1990). Geotekniikka. Otatieto 464, Espoo. 293 s. Saarnisto, M. 2000. The last Clasial Maximum and the Deglaciation of the Scandinavian Ice Sheet. LUNDQUA Report 37, Department of Quaternary Geology, Lund University; 26-31. Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M. 2002. Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora, Turun yliopisto. 237 s. Suomen ympäristökeskus. 2017. Hertta-tietojärjestelmä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

6828000 6829000 6830000 6831000 L6-16 L20-16 L19-17 Lepola GTK 32-16 L21-16 GTK 31-16 Jordaninoja 315000 Leposuo Kangasniemi L5-16 Julkujärven vedenottamo L24-16 L18-16 Hopeatie Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta Mikkolankorpi L4-16 GTK 29-16 Iso-Ahvenisto 316000 L16-16 Pehkusuo GTK 30-16 Julkujärvi GTK 28-16 L15-16 L3-16 L1-16 Mustalammi 317000 L14-16 Pikku-Ahvenisto Forsmestarinsuo L2-16 L17-16 Ahvenisto Pihlajistonkorpi Koivikko Elovainio L22-16 Kivilähde 318000 Kortesuo Rotikko GTK 7-17 Ahveniston vedenottamo L12-16 Malminmäki GTK 41-17 Urkonmäki GTK 27-16 L13-16 319000 L19-16 Haavisto Pietilä Suojastenlahti Pappilanniemi Keijärvi Saurion vedenottamo Saurionlähde L23-16 GTK 42-17 Isomäki Eerola Mäkkylä Keijärvi Pukkisaari Runnunlahti Mittauslinjat Niittylä ja kairauspisteet Pitkäsuo Ollila Siukola Vedenottamo Perävainio Painovoimamittauslinja 2016 Pohjavesialueen raja Vasama Kaisko Pohjavesialueiden välinen raja Runnunmäki Pohjavesialueen varsinaisen Vasamajärvi muodostumisalueen raja Alho Vettä läpäisevä rantaviiva Hartunhaka Myllypuro Mettistö Takalampuoti Purola Ilmarinmäki Salorinne Simola Ilmarinjärvi Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi L10-16 320000 321000 LIITE 1.1 Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Kairauspisteet 2016 ja 2017 Painovoimamittauslinja 2017 0 0.5 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. 322000 6831000 6830000 6829000 6828000 6827000 L11-16 GTK 25-16 GTK 26-16 L8-16 Teivaala 6827000 Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK 43-17 L7-16 L9-16 Vihattula 6826000 Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja 6826000 315000 316000 317000 318000 319000 320000 321000 322000

310000 311000 312000 313000 314000 315000 316000 LIITE 1.2 317000 6834000 Marjassuo Yli-Pentti Lenkola Murhasuo Muorinmäki Mittauslinjat ja kairauspisteet Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 6834000 6832000 6833000 Pikku Marjassuo Mäkipää Marjamäki Pikku-Pyhältö Pentinmaa Saari Kuppisuo GTK 1-17 Iso Lehmijärvi L3-17 L1-17 L18-17 L2-17 Kankaanranta GTK 2-17 L13-17 L14-17 L12-17 L15-17 Pinsiön vedenottamo L17-17 L8-17 GTK 3-17 Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Pihlajaniemi Lepojärvi Lammi Lepomäki L12-97 L4-97 Laihalamminsuo Laihalammi Mattila Vähä Työläjärvi Työläjärvi Tornivuori Isosuo Kiviranta Kulmala Ihantala Seppola Ilmes Kairauspisteet 2016 Röhkö ja 2017 Vedenottamo Painovoimamittauslinja 1997 Painovoimamittauslinja 2016 Tunturavuori Painovoimamittauslinja 2017 Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Työlänoja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 0 0.5 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Leivätönsuo Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. 6832000 6833000 6831000 Salo Niittukorpi Vuorenmaa Koukosuo Kivelä Perkoo Alanen Lähde Paavola Karhumaa L5-17 L20-17 Kiilavuori Puronsivu Korkea L3-97 L16-17 L5-97 L11-97 L9-17 L6-97 L6-17 L2-97 L8-97 L7-97 L9-97 L7-17 L1-97 Röökinmäki Rajalanmutka Vaonnotko GTK 4-17 L10-17 L4-17 Hautalammi GTK 5-17Metsäkylä L11-17 L21-17 L6-16 Huurteila Ahola GTK 32-16 Kangasniemi L5-16 Pehkusuo 6831000 6830000 Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Latosuo Kiltti Rajalanmäki Hassi Haapaniemi Kylmänlähteenkorpi Hassinvuori Jänisneva Kieronperä Manunahde Vehmas Metsänen Mäkipää Nevakorpi Honkaniemi Kuusjoki Jokiranta Särkänperä Ahteenpäällys GTK 6-17 L19-17 L20-16 Kulmala Lepola Vanha-Jordan L21-16 Julkujärven vedenottamo GTK 31-16 Jordaninoja L24-16 Leposuo L18-16 Hopeatie L4-16 GTK 29-16 L16-16 GTK 30-16 Julkujärvi L3-16 6830000 6829000 Elovaara Järvenpää Jaakkola Kivisalo Pinsiö Salonsuo Pertunkorvenoja Ämmänneva Kallioniemi Kivisalonmäki Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta GTK 28-16 L15-16 L1-16 L2-16 6829000 Annala Mikkolankorpi L14-16 310000 311000 312000 313000 314000 315000 316000 317000

6828000 6829000 6830000 6831000 315000 GTK 32-16 Kangasniemi Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo E1 GTK 31-16 Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta Mikkolankorpi 316000 317000 Pehkusuo GTK 30-16 D2Julkujärvi GTK 29-16 D1 C1 Hopeatie GTK 28-16 318000 319000 LjSa Kortesuo Kivilähde Haavisto LjHs Rotikko Koivikko Suojastenlahti Elovainio Pietilä Urkonmäki Pappilanniemi C2 Keijärvi GTK 7-17 Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki GTK 41-17 Pikku-Ahvenisto Saurion vedenottamo Saurionlähde B2 Ahvenisto Malminmäki GTK 27-16 B1 Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo Mustalammi Pihlajistonkorpi Pohjola GTK 42-17 320000 321000 Maaperän korkokuva Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Niittylä Myllypuro 322000 Kalliomaa Havaintoputki Hiekka- tai Kairaus Perävainio soramoreeni Pitkäsuo Pohjavesilammikko Sora Keijärvi Vedenottamo Hiekka Poikkileikkauslinja Vasama Pukkisaari Kaisko karkea Hieta Runnunlahti Pohjavesialueen raja hieno Hieta Runnunmäki Vasamajärvi Pohjavesialueiden välinen raja Hiesu Alho Eerola Pohjavesialueen varsinaisen Liejuhiesu muodostumisalueen raja Isomäki Savi Vettä läpäisevä rantaviiva Liejusavi Lieju LIITE 2.1 Rahkaturve Ollila0 0.5 1 Saraturve km Purola Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Täytemaa Pohjavesialueet SYKE. Salorinne Pohjakartta Maanmittauslaitos Vesi Siukola Mettistö ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. Simola Mäkkylä Takalampuoti Ilmarinjärvi A2 Hartunhaka Ilmarinmäki 6828000 6829000 6830000 6831000 6827000 Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK 26-16 Teivaala 6827000 GTK 25-16 Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä A1 Vuorentausta GTK 43-17 Teivon ravirata Vihattula 6826000 Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja 6826000 315000 316000 317000 318000 319000 320000 321000 322000

6831000 6832000 6833000 6834000 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo Niittukorpi Koukosuo Kivelä 310000 Marjassuo GTK 1-17 Perkoo Mäkipää Salo Vuorenmaa Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö Sysimiilunmonttu 311000 Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 G2 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola G1 Karhumaa Puronsivu Viisi Pinsiönkangas Rajala 312000 GTK 3-17 Kiilavuori Korkea Pihlajaniemi Lammi F1 Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki 313000 Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi F2 Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi 314000 Tornivuori Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Murhasuo Isosuo 315000 GTK 32-16 Seppola Liejusavi Ahola Ilmes Muorinmäki Työlänoja Havaintoputki Röhkö Rahkaturve 0 0.5Leivätönsuo 1 Saraturve km Täytemaa Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Huurteila Vesi Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. E2 Kangasniemi 316000 Maaperän korkokuva Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Kalliomaa Hiekka- tai soramoreeni Sora Hiekka karkea Hieta hieno Hieta Hiesu Savi Kairaus TunturavuoriVedenottamo Pehkusuo LIITE 2.2 Pohjavesilammikko Poikkileikkauslinja Pohjavesialueen raja 317000 Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja LjSa 6831000 6832000 6833000 6834000 6830000 6829000 Elovaara Rajamaa Sysimiilunmäki Oksi Järvenpää Antinmaa Oksilammi Metsänen Kivisalo LjSa Haapaniemi LjSa Salonsuo Jänisneva Särkänperä LjSa Jaakkola Pinsiö Mäkipää LjSa LjSa Kiltti Kieronperä Honkaniemi LjSa Hassi Hassinvuori Pertunkorvenoja Ämmänneva LjSa Manunahde Vehmas Kuusjoki Kallioniemi Rajalanmäki Ahteenpäällys Kivisalonmäki Latosuo Kylmänlähteenkorpi Nevakorpi Jokiranta Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo E1 GTK 31-16 Kulmala Lepola Vanha-Jordan Hopeatie Jordaninoja Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta GTK 30-16 D2Julkujärvi GTK 29-16 D1 C1 Hopeatie GTK 28-16 C2 6830000 6829000 Annala LjSa Mikkolankorpi 310000 311000 312000 313000 314000 315000 316000 317000

315000 316000 317000 318000 319000 320000 321000 LIITE 3.1 322000 6831000 GTK 32-16 Kangasniemi Pehkusuo Kortesuo Kallionpinnan taso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Niittylä 6831000 6830000 6829000 Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK 31-16 Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta GTK 29-16 GTK 30-16 Julkujärvi Hopeatie GTK 28-16 Kivilähde Koivikko Elovainio Rotikko GTK 7-17 Urkonmäki Haavisto Pietilä Suojastenlahti 170-175 165-170 160-165 155-160 Pukkisaari 150-155 Runnunlahti 145-150 140-145 Eerola 125-130 Pitkäsuo 120-125 Keijärvi 115-120 110-115 105-110 Runnunmäki 100-105 95-100 135 Isomäki - 140 90-95 Pappilanniemi 130-135 85-90 0 0.5 1 km Keijärvi Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos Ollila ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. Perävainio Havaintoputki Pohjavesilammikko Vasama Kaisko Vedenottamo Maatutkatulkintapiste Vasamajärvi Painovoimatulkintapiste Alho Pohjavesialueen raja Myllypuro Kairaus Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Purola 6830000 6829000 Mikkolankorpi Pikku-Ahvenisto Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki GTK 41-17 Saurion vedenottamo Saurionlähde Siukola Mettistö Salorinne 6828000 Ahvenisto Malminmäki GTK 27-16 Mäkkylä Takalampuoti Simola 6828000 Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo Ilmarinjärvi Mustalammi Pihlajistonkorpi Pohjola GTK 42-17 Hartunhaka Ilmarinmäki 6827000 Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK 26-16 Teivaala 6827000 GTK 25-16 Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK 43-17 Teivon ravirata Vihattula 6826000 Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja 6826000 315000 316000 317000 318000 319000 320000 321000 322000

6831000 6832000 6833000 6834000 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo Niittukorpi Koukosuo Kivelä 310000 Marjassuo GTK 1-17 Perkoo Mäkipää Salo Vuorenmaa Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö Sysimiilunmonttu 311000 Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola Karhumaa Puronsivu Viisi Pinsiönkangas Rajala 312000 GTK 3-17 Kiilavuori Korkea Pihlajaniemi Lammi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki 313000 Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi 314000 Tornivuori Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Kallionpinnan Murhasuo taso Isosuo 315000 metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 135-140 Seppola Huurteila GTK 32-16 170-175 165-170 160-165 155-160 150-155 145-150 140-145 Ahola Kangasniemi Ilmes 130-135 125-130 120-125 Tunturavuori 115-120 110-115 105-110 100-105 95-100 0 0.5 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. 316000 Muorinmäki Työlänoja Pehkusuo Röhkö Havaintoputki Kairaus Pohjavesilammikko Vedenottamo LIITE 3.2 Maatutkatulkintapiste 317000 Painovoimatulkintapiste Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen Leivätönsuo varsinaisen muodostumisalueen raja 6831000 6832000 6833000 6834000 6830000 Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Latosuo Kiltti Rajalanmäki Hassi Haapaniemi Kylmänlähteenkorpi Hassinvuori Jänisneva Kieronperä Manunahde Vehmas Metsänen Mäkipää Nevakorpi Honkaniemi Kuusjoki Jokiranta Särkänperä Ahteenpäällys Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK 31-16 Kulmala Lepola Vanha-Jordan Hopeatie Jordaninoja GTK 29-16 GTK 30-16 Julkujärvi 6830000 6829000 Järvenpää Kivisalo Jaakkola Pinsiö Pertunkorvenoja Ämmänneva Kivisalonmäki Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta Hopeatie GTK 28-16 6829000 Elovaara Salonsuo Kallioniemi Annala Mikkolankorpi 310000 311000 312000 313000 314000 315000 316000 317000

317000 6829000 144 142.1 PVP4 143.3 PER3 140 142.4 PER1 138 318000 GTK 7-17 319000 120 118 Keijärvi 320000 321000 Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ollila Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 144-146 124-126 LIITE 4.1 Havaintoputki Purola 6829000 6828000 142 Ahvenisto 140 138 136 134 Ahveniston vedenottamo 132 130 132 Malminmäki 130 134 127.5 GTK 41-17 128 128.3 GTK 27-16 126 124 122 116 115 115.1 SPHP1 115.1Saurionlähde Saurion 128.9 SPHP5 vedenottamo SPHP6 115.2 RHP10 115.2 RHP11: 115.1 115.2 115.4 KP11 SPHP7 SPHP2 115.3 SPHP4 RHP13: KP3 RHP19: RHP15: KP9 115.5 KP5 RHP16: 115.7 KP6 115.5 RHP18: KP8 RHP17: 115.6 115.7 KP7 PVP38 PVP39 PVP31 PVP30 115.6 SPHP3 122 Mäkkylä 142-144 140-142 138 Siukola - 140 136-138 134-136 132-134 130-132 128-130 126-128 122-124 120-122 118-120 116-118 114-116 112-114 110-112 Alle 110 Kairaus Vedenottamo Mettistö Maatutkatulkintapiste Orsivesialue Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen Takalampuoti muodostumisalueen raja 6828000 120 118 Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos Hartunhaka ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. Vettä läpäisevä rantaviiva 0 250 500 m 126 Pohjola 129.2 HPVuor 124 122 GTK 42-17 Pohjajärvenletto 128 6827000 Pohjajärvi GTK 26-16 6827000 124 122 147.5 GTK 25-16 120 108 Länsimäki 112 GTK 43-17 Koreeniitty Mäkelä 118 116 114 106 Leppioja GTK 18-16 6826000 Hatola GTK 17-16 104 102 100 98 96 6826000 317000 318000 319000 320000 321000

LIITE 4.2 116 Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 115 SPHP1 128-130 120-122 Havaintoputki 120 118 115.1 SPHP5 126-128 124-126 118-120 116-118 Vedenottamo Maatutkatulkintapiste 122 Saurion vedenottamo 128.9 RHP10 115.1 SPHP6 122-124 114-116 0 50 100 m Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 116 115.1 SPHP7 115.2 RHP11: KP11 115.2 RHP13: KP3 115 SPHP2 115.2 SPHP4 115.4 RHP19: KP9 115.3 RHP15: KP5 115.5 RHP16: KP6 115.7 RHP18: KP8 122 115.5 RHP17: KP7 6828000 115.6 PVP39 115.6 PVP38 115.6 115.7 PVP31 PVP30 6828000 115.6 SPHP3

140 315000 316000 317000 318000 319000 LIITE 4.3 6830000 144 rven vedenottamo 143.2 GTK 31-16 146 145.7 HP141 143.1 22011 144 143.6 PL Julkujärvi 143.4 HP28/P26 144 143.6 HP143 144 144.1 HP146 Hopeatie 143.6 32011 144 143.6 HP58 143.6 GTK 29-16 146 142 144 140.1 GTK 30-16 143.9 HP50 140 138 138 138 Koivikko Elovainio 134 Kivilähde 132 130 Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 146-148 144-146 Rotikko 142-144 140-142 138-140 136-138 134-136 132-134 0 0.25 0.5 km 130-132 128-130 126-128 124-126 122-124 120-122 118-120 116-118 Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. Urkonmäki Havaintoputki Kairaus Haavisto Pohjavesilammikko Vedenottamo Maatutkatulkintapiste Orsivesialue Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva 6830000 146 136 6829000 Niemenpää Korvenranta Hopeatie GTK 28-16 146 142.1 PVP4 143.3 PER3 142 142.4 PER1 GTK 7-17 120 118 6829000 Mikkolankorpi 138 Ahveniston vedenottamo 136 134 132 130 132 134 127.5 GTK 41-17 120 118 Pikku-Ahvenisto 122 Ahvenisto 128 124 Malminmäki 130 126 6828000 128.3 GTK 27-16 6828000 Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo 126 315000 316000 317000 318000 319000

312000 313000 314000 315000 316000 LIITE 4.4 Rajala Lammi Lepojärvi Iso Työläjärvi Kiviranta Kulmala Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 6832000 144 132 134.7 GTK 3-17 136 131.6 HP67 138 144 142 140 152 147.6 Ty2 150 Rajaniemi 147.3 1/96 146 152.4 Ty1 143.4 PP1 148 Työläjärvi Ihantala 152-154 Seppola 150-152 148-150 146-148 144-146 140-142 138-140 136-138 134-136 132-134 142-144 130-132 0 0.25 0.5 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Huurteila Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. Havaintoputki Kairaus Pohjavesilammikko Vedenottamo Leivätönsuo Maatutkatulkintapiste Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 6832000 Ahola 134 134 138 138 140 142 144 146.8 P61 148 Topi 146.6 GTK 5-17 Metsäkylä 6831000 Kiilavuori 136 140 141.9 HP32 GTK 4-17 148 149.1 GTK 32-16 Kangasniemi Pehkusuo 6831000 Korkea 144.7 HP31 146 Rajalanmäki 142 Latosuo 144 143.4 P5 143.4 Synkkänotko HP5 GTK 6-17 143.1 22011 144 143.6 32011 144 140 140.1 GTK 30-16 Hassi Kylmänlähteenkorpi 143.6 PL Julkujärvi 143.4 HP28/P26 142 6830000 Hassinvuori Haikanvuori Manunahde Vehmas Vanha-Jordan Kulmala Julkujärven vedenottamo 143.2 GTK 31-16 146 145.7 HP141 144 143.6 HP143 144 144.1 HP146 144 143.6 HP58 143.6 GTK 29-16 144 142 6830000 Honkaniemi Nevakorpi 142 Hopeatie 146 312000 313000 314000 315000 316000

310000 311000 312000 313000 314000 LIITE 4.5 6834000 Yli-Pentti Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 6834000 Marjassuo Lenkola 154-156 140-142 Havaintoputki 6833000 Kuppisuo 156.7 HP35 156 GTK 1-17 Mäkipää Pikku-Pyhältö Marjamäki 140.6 GTK 2-17 Saari Kankaanranta Pentinmaa Suomela Viisi Rajala Pihlajaniemi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepojärvi 152-154 150-152 148-150 146-148 132-134 144-146 Laihalamminsuo 130-132 Laihalammi 142-144 128-130 Vähä Työläjärvi 138-140 136-138 134-136 0 0.25 0.5 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. Kairaus Vedenottamo Tornivuori Maatutkatulkintapiste Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Mattila Iso Työläjärvi Kiviranta 6833000 Lammi Paskolammi 144 152 Rajaniemi 6832000 154 152 148 150 146 144 142 138 136.1 134.8 HP502 504 134.1 Pvp 1 Pinsio 134.8 505M HP515 131 130.9 130.4 HP15x HP512 HP15E 131.5 HP 149A Pinsiön vedenottamo 136 136 132 134.7 GTK 3-17 131.6 HP67 144 142 140 147.6 Ty2 150 147.3 1/96 146 152.4 Ty1 143.4 PP1 148 Työläjärvi 6832000 Niittukorpi Vuorenmaa Lähde 130 Karhumaa 130 Ylä-Pinsiö Koukosuo Kivelä Perkoo Paavola 134 134 138 140 138 140 142 144 146.8 P61 148 Topi 146.6 GTK 5-17 148 6831000 Kiilavuori 136 141.9 HP32 142 146 GTK 4-17 148 6831000 310000 311000 312000 313000 314000

315000 316000 317000 318000 319000 320000 321000 LIITE 5.1 322000 6831000 GTK 32-16 Kangasniemi Pehkusuo Kortesuo Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Niittylä 6831000 6830000 6829000 Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK 31-16 Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta GTK 29-16 GTK 30-16 Julkujärvi Hopeatie GTK 28-16 Kivilähde Koivikko Elovainio Rotikko GTK 7-17 Haavisto Pietilä Suojastenlahti Pappilanniemi Kallion pinta pohjavedenpinnan yläpuolella Pitkäsuo 0-1 Keijärvi 1-2 2-5Pukkisaari Runnunlahti 5-10 10-15 15-20Eerola Isomäki 20-25 Runnunmäki 0 0.5 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Keijärvi Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Ollila 2018. Havaintoputki Perävainio Kairaus Pohjavesilammikko Vedenottamo Vasama Kaisko Orsivesialue Pohjavesialueen Vasamajärvi raja Pohjavesialueiden välinen Alho raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Myllypuro Vettä läpäisevä rantaviiva Purola 6830000 6829000 Mikkolankorpi Pikku-Ahvenisto Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki GTK 41-17 Saurion vedenottamo Siukola Mettistö Salorinne 6828000 Ahvenisto Malminmäki GTK 27-16 Mäkkylä Takalampuoti Simola 6828000 Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo Ilmarinjärvi Mustalammi Pohjola GTK 42-17 Hartunhaka Ilmarinmäki 6827000 Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK 26-16 Teivaala 6827000 GTK 25-16 Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK 43-17 Vihattula 6826000 Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja 6826000 315000 316000 317000 318000 319000 320000 321000 322000

6831000 6832000 6833000 6834000 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo GTK 1-17 Niittukorpi Koukosuo Kivelä 310000 Marjassuo Perkoo Mäkipää Salo Vuorenmaa Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö 311000 Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola Karhumaa Viisi Pinsiönkangas Rajala 312000 GTK 3-17 Kiilavuori Korkea Pihlajaniemi Lammi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki 313000 Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi 314000 Tornivuori Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Isosuo 315000 Pohjavesivyöhykkeen Murhasuo paksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 20 - Seppola 25 Ahola Ilmes ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. Huurteila GTK 32-16 Kallion pinta pohjavedenpinnan yläpuolella 0-1 1-2 2-5 5-10 10-15 15-20 Kangasniemi Tunturavuori 0 0.5 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos 316000 Muorinmäki Työlänoja Leivätönsuo Pehkusuo Röhkö Havaintoputki Kairaus LIITE 5.2 Pohjavesilammikko Vedenottamo Pohjavesialueen raja 317000 Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 6831000 6832000 6833000 6834000 6830000 Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Haapaniemi Jänisneva Metsänen Mäkipää Särkänperä Kiltti Latosuo Rajalanmäki Hassi Kylmänlähteenkorpi Hassinvuori Manunahde Vehmas Nevakorpi Kuusjoki Jokiranta Ahteenpäällys Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK 31-16 Kulmala Lepola Vanha-Jordan Hopeatie Jordaninoja GTK 29-16 GTK 30-16 Julkujärvi 6830000 6829000 Järvenpää Kivisalo Jaakkola Pinsiö Pertunkorvenoja Ämmänneva Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta Hopeatie GTK 28-16 6829000 Elovaara Annala Mikkolankorpi 310000 311000 312000 313000 314000 315000 316000 317000

315000 316000 317000 318000 319000 320000 321000 LIITE 6.1 322000 6831000 GTK 32-16 Kangasniemi Pehkusuo Kortesuo Pohjaveden yläpuolisen Niittylä maakerroksen paksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 6831000 6830000 6829000 Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK 31-16 Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta GTK 29-16 GTK 30-16 Julkujärvi Hopeatie GTK 28-16 Kivilähde Koivikko Elovainio Rotikko GTK 7-17 Urkonmäki Haavisto Pietilä Suojastenlahti Pappilanniemi Keijärvi Isomäki 0-1 1-5 Pitkäsuo 5 Keijärvi - 10 10-15 Pukkisaari 15-20 Runnunlahti 20-25 25-30 Eerola 30-35 Havaintoputki Perävainio Kairaus Pohjavesilammikko Vedenottamo Vasama Kaisko Pohjavesialueen raja Runnunmäki Pohjavesialueiden välinen Vasamajärvi raja Alho Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 35-40 40-45 Vettä läpäisevä rantaviiva 45-50 0 0.5 1 km Myllypuro Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Ollila Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Purola 2018. 6830000 6829000 Mikkolankorpi Pikku-Ahvenisto Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki GTK 41-17 Saurion vedenottamo Saurionlähde Siukola Mettistö Salorinne 6828000 Ahvenisto Malminmäki GTK 27-16 Mäkkylä Takalampuoti Simola 6828000 Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo Ilmarinjärvi Mustalammi Pihlajistonkorpi Pohjola GTK 42-17 Hartunhaka Ilmarinmäki 6827000 Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK 26-16 Teivaala 6827000 GTK 25-16 Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK 43-17 Teivon ravirata Vihattula 6826000 Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja 6826000 315000 316000 317000 318000 319000 320000 321000 322000

6831000 6832000 6833000 6834000 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo GTK 1-17 Niittukorpi Koukosuo Kivelä 310000 Marjassuo Perkoo Mäkipää Salo Vuorenmaa Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö Sysimiilunmonttu 311000 Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola Karhumaa Puronsivu Viisi Pinsiönkangas Rajala 312000 GTK 3-17 Kiilavuori Korkea Pihlajaniemi Lammi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki 313000 Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi 314000 Tornivuori Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Murhasuo Isosuo 315000 Huurteila GTK 32-16 Seppola35-40 Ahola Kangasniemi Ilmes 316000 Muorinmäki Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 0-1 1-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 40-45 Havaintoputki Kairaus Työlänoja Pehkusuo Röhkö Pohjavesilammikko Tunturavuori Vedenottamo Pohjavesialueen raja LIITE 6.2 Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 0 0.5 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet Leivätönsuo SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. 317000 6831000 6832000 6833000 6834000 6830000 Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Latosuo Kiltti Rajalanmäki Hassi Haapaniemi Kylmänlähteenkorpi Hassinvuori Jänisneva Kieronperä Manunahde Vehmas Metsänen Mäkipää Nevakorpi Honkaniemi Kuusjoki Jokiranta Särkänperä Ahteenpäällys Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK 31-16 Kulmala Lepola Vanha-Jordan Hopeatie Jordaninoja GTK 29-16 GTK 30-16 Julkujärvi 6830000 6829000 Järvenpää Kivisalo Jaakkola Pinsiö Pertunkorvenoja Ämmänneva Kivisalonmäki Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta Hopeatie GTK 28-16 6829000 Elovaara Salonsuo Kallioniemi Annala Mikkolankorpi 310000 311000 312000 313000 314000 315000 316000 317000

6828000 6829000 6830000 6831000 315000 GTK 32-16 Kangasniemi Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK 31-16 Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta Mikkolankorpi GTK 29-16 Iso-Ahvenisto 316000 Pehkusuo GTK 30-16 Julkujärvi Hopeatie GTK 28-16 Mustalammi 317000 Pikku-Ahvenisto Forsmestarinsuo Ahvenisto Pihlajistonkorpi Koivikko Elovainio Kivilähde 318000 Kortesuo Rotikko GTK 7-17 Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki Malminmäki GTK 41-17 Urkonmäki GTK 27-16 319000 Haavisto Pietilä Pohjola Suojastenlahti Pappilanniemi Keijärvi Saurion vedenottamo Saurionlähde GTK 42-17 320000 Isomäki Kallionpinnan yläpuolisen Niittylä Eerola 25-30 Mäkkylä Alle 1m Pitkäsuo 1 Keijärvi - 5 Pukkisaari 10-15 Runnunlahti 15-20 Pohjavesilammikko Vasama Kaisko Vedenottamo Alho 45-50 Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. 50-55Ollila Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos Purola ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. Salorinne Siukola 321000 irtomaakerroksen kokonaispaksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 5-10 20-25 30-35 35-40 40-45 Perävainio Havaintoputki Runnunmäki Pohjavesialueen raja Hartunhaka Kairaus Myllypuro Mettistö Takalampuoti LIITE 7.1 Pohjavesialueiden välinen raja Ilmarinmäki 322000 Vasamajärvi Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva 0 0.5 1 km Simola Ilmarinjärvi 6831000 6830000 6829000 6828000 6827000 Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK 26-16 Teivaala 6827000 GTK 25-16 Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK 43-17 Teivon ravirata Vihattula 6826000 Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja 6826000 315000 316000 317000 318000 319000 320000 321000 322000

6831000 6832000 6833000 6834000 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo GTK 1-17 Koukosuo Kivelä 310000 Marjassuo Perkoo Mäkipää Salo Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö Sysimiilunmonttu 311000 Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola Karhumaa Puronsivu Viisi Pinsiönkangas Rajala 312000 GTK 3-17 Pihlajaniemi Lammi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki 313000 Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi 314000 Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Murhasuo Isosuo 315000 Huurteila GTK 32-16 Seppola30-35 Ahola Kangasniemi 316000 Kallionpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen kokonaispaksuus metreinä Ilmes Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Alle 1m 1-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 35-40 40-45 45-50 50-55 Havaintoputki Kairaus Työlänoja Pehkusuo Röhkö Pohjavesilammikko Vedenottamo LIITE 7.2 Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Leivätönsuo Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2018. 317000 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 0 0.5 1 km 6831000 6832000 6833000 6834000 6830000 Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Kiltti Hassi Haapaniemi Jänisneva Kieronperä Metsänen Mäkipää Honkaniemi Särkänperä Rajalanmäki Manunahde Vehmas Kuusjoki Jokiranta Ahteenpäällys Latosuo Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK 31-16 Kulmala Lepola Hopeatie GTK 29-16 GTK 30-16 Julkujärvi 6830000 6829000 Järvenpää Kivisalo Jaakkola Pinsiö Ämmänneva Kivisalonmäki Antila Sapilasmäki Sapilaskivi Niemenpää Hopeatie GTK 28-16 6829000 Elovaara Salonsuo Kallioniemi Annala 310000 311000 312000 313000 314000 315000 316000 317000

- -18.5.- n:j (!) -19 >...,... -19.5 > n:j (!) -20 180 Ē 170 C 160 0 r-t 150 ro 140 > QJ r--t LJ.J 130 120 0 100 200 300 400 500 sw Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 1 Oate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 1 600 700 NE GTK/Geof siikka/tv 6828970-6829267, 316349-316883 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 4000 Vert. Exagg: 4.00: 1 LIITE 8.1

2016 LIITE 8.2

2016 LIITE 8.3

E -18.5-19 > -19.5..µ r-t > -20-20.5 160 150 C: 140 0 -r-t 130.µ CC 120 > QJ r--t LU 110 100 0 w 100 200 300 400 500 600 Distance (m) 700 800 900 1000 E GTK/Geof siikka/tv Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 4 0ate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 4 6830321-6830344, 315440-316357 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.4

-19 -l""""i ctj (.!J -19.5 >-.a-j... -20 > ctj (.!J -20.5 170 Ē 160 C: 150 0 r-1 140-1-,J m 130 > QJ,... UJ 120 110 0 100 200 300 400 500 600 NW Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 5 Oate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 5 700 800 900 SE GTK/Geof siikka/tv 6830925-6830321, 314817-315440 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.5

- r-t m -19-19.5 >.a-j,r-t -20 > m -20.5 170 160 C 0 150 r-t 140-1-,J m > 130 QJ...-1 L.U 120 110 0 100 w 200 300 Distance (ml 400 500 E v1o arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 6 Date: 04.10.2016 2016 Prof ile: 6 GTK/Geof Siikka/TV 6830795-6830925, 314384-314817 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 3000 Vert. Exagg: 3.00: 1 LIITE 8.6

ltj t!j E >, +J r-1 > ltj L t!j -17.5-18 -18.5-19 -19.5 180 170 160 C: 0 r-t -1,-J > QJ r--t L.U 150 140 130 120 110 100 0 100 200 NW 300 400 500 600 Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 7 Oate: 04.10.2016 2016 Prof ile: 7 700 800 900 1000 SE GTK/Geof siikka/tv 6826668-6826023, 319847-320544 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.7

-17.5 -----ie- -----e---- -- c... -18-18.5 0 - r-1-19 170 160 150 140 130 0 100 200 300 400 sw Distance (m) 500 NE Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 8 Oate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 8 GTK/Geof siikka/tv 6826668-6826945, 319847-320178 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1:3000 Vert. Exagg: 3.00: 1 LIITE 8.8

- 17 -r-1 (!) -18 >..., r-t >rtj -19 (!) -20 160 Ē 150 C: 140 0 -r-t 130..., CC 120 > aj r-1 UJ 110 100 0 100 200 NW 300 400 500 600 700 800 900 1000 Distance (m) v1o arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 9 Date: 04.10.2016 2016 Prof i le: 9 GTK/Geof siikka/tv 6826951-6826111, 320178-320835 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 s 1 C LIITE 8.9

-... ro -16.5 C!) -17.5 > -1-,J r-1-18.5 ro C!) -19.5 170-160. E 150 C: 0 140 r-t...µ 130 CC > 120 QJ l'""""1 110 UJ 100 0 N 100 200 300 400 500 600 700 800 Distance (m) Ylo'arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 10 Oate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 10 900 1000 1100 1200 13 0 s GTK/Geof siikka/tv 6827912-6826668, 319691-319847 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1:6000 Vert. Exagg: 6.00: 1 LIITE 8.10

-17 -r-1 ro -17.5 t!) - -18 > -1-,J -18.5... ro -19 t!) -19.5 180 ---. 170 160 C 0 150 r-t...µ 140 CC > 130 QJ,...-f 120 LU 110 0 100 200 NW 300 400 500 600 Distance (m) Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 11 Date: 0L1. 10.2016 2016 Profile: 11 700 800 900 1000 SE GTK/Geof siikka/tv 6827328-6826945, 319300-320178 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.11

-... -18 l'c -18.5 (.!) > -19 r-1 > l'c -19.5 (.!) -20 180 ---. E 170... 160 C: 0 150 r-f -1,,,J 140 CC > 130 QJ r-1 120 UJ 110 0 100 200 NW 300 400 500 600 700 800 900 1000 Distance (m) Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 12 oate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 12 GTK/Geof siikka/tv 6828446-6827926, 317734-318682 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 s 1 ( LIITE 8.12

-18.5-19.5 150-140 C: 130 r-t 120 110 100 0 100 200 NW 300 400 500 600 Distance (m) 700 800 900 SE Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 13 Oate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 13 GTK/Geof siikka/tv 6827926-6827328, 318682-319300 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.13

-18..., -19.5.,.,. > CC -20 c.. <.!)......_.. 160 C:: 150 r-t 140 CC 130 > QJ 120 l""""t UJ 110-2 0. 5 -+-+--+-,f-+-+-t--+-1--+-+--+-,f-+--1-f--l--l--l--l--i--l,._._-l-f--l--l--l--l--4--l,._._l--l--l--l--l--l--4--l--4-l--l-+-+--+-+-4--1--4-l--l-+-+--+-+-4--1--4-1--1--1--1-...f--l- 180 170 r---------- 100 --+-r-...---...---...-----r--r-...---...,.._,...---...---...---...---...---...--...,.._,...,.._,...--...--...--....--...--....--...,.._,...,.._,...-1 0 100 200 300 NW 400 500 600 700 800 Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 14 oate: 0L1. 10.2016 2016 Prof i le: 14 900 1000 1100 1200 13 0 SE GTK/Geof siikka/tv 6828974-6828434, 316349-317475 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 6000 Vert. Exagg: 6.00: 1 LIITE 8.14

E >..µ r-1 > CD t.. C!) -19-19.5 180 170 C: 160 0 r-1 150.µ m > 140 Q) r""""i 130 UJ 120 0 sw 100 200 300 400 Distance (m) Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 15 Date: 04.10.2016 2016 Prof i le: 15 500 600 NE GTK/Geof siikka/tv 6828715-6828974, 315814-316349 Maapeitteen paksuustulkinta Prof i le Scale: 1: 3000 Vert. Exagg: 3. 00: 1 LIITE 8.15

-r-f -18.5-19.5 r-1-20.5-21.5 180.----. 170 160 C 0 150 -r-t...µ 140 CO > 130 aj r-1 120 UJ 110 0 100 200 NW 300 400 500 600 Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 16 oate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 16 700 800 900 1000 SE GTK/Geof siikka/tv 6829721-6828974, 315754-316349 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.16

-18.5 [= ========= = =::::!== ======r _,...-----,-- 1 E > "'"",r-t > -19 0 0-19.5 170 160 C: 150 0 r-t 140 4-,J CC 130 > aj r--1 UJ 120 110 0 100 200 w 300 400 500 Distance (m) 600 700 800 E Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 17 oate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 17 GTK/Geof siikka/tv 6828209-6828434, 316708-317475 Maapeitteen paksuustulkinta Prof i le Scale: 1: 4000 Vert. Exagg: 4.00: 1 LIITE 8.17

-19.5-20 >- -20. 5 rl -21-21. 5 180 170 160... 150 C: 0 140 r-t..µ 130 CC > 120 QJ r--1 110 100 90 0 100 200 w 300 400 500 600 700 800 900 1000 Distance (m) Ylo. arvi GTK/Geof siikka/tv Geologian Tutkimuskeskus 6829822-6829721, 314736-315754 Data Set: 18 Maapeitteen paksuustulkinta Date: 04.10.2016 2016 Prof i le: 18 Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 1 ( LIITE 8.18

m -17.5-18.S -18.5-19 M m -19.5-20 180 170 160 150 c:: 140 0 -r-t 130..µ CO 120 > QJ 110 UJ 100 90 80 0 sw 100 200 300 400 500 Distance (m) Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 19 oate: OL1.10. 2016 2016 Prof i le: 19 600 700 800 NE GTK/Geof siikka/tv 6827926-6828333, 318682-319352 Maapeitteen paksuustulkinta Prafile Scale: 1: 4000 Vert. Exagg: 4.00: 1 LIITE 8.19

+ = = :::=!====:i == =================== 1 -;::::;- -1 9.5-20 >, +.J... > rc c.. <.!) -20.5-21 -21.5 180 170 160 C: 0 r-1-1-,j CC > QJ r--f LU 150 140 130 120 110 100 0 100 200 N 300 400 500 600 700 800 900 1000 Distance (m) 1 ( Ylo. arv i Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 20 2016 0ate: 0Ll.10.2016 GTK/Geof si ikka/tv 6830795-6829822, 314383-314736 Maapeitteen paksuustulkinta Prof i le: 20 Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.20

r-1 rc t.!) > +J... > rc t.. t.!) -19-19.5-20 -20.5-21 -21. 5 180 170 c:: 0 r-1.,j CC > QJ r-t UJ 160 150 140 130 120 110 100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 s Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 21 oate: 04.10.2016 2016 Profile: 21 900 1000 1100 1200 N GTK/Geof siikka/tv 6829822-6830925, 314736-314817 Maapeitteen paksuustulkinta Prafile Scale: 1: 6000 Vert. Exagg: 6.00: 1 LIITE 8.21

-... -18.5 C'C -19-19.5 >, -1,,,1 r-1 > -20 C'C - -20.5 180 ----- E 170 160 C: 0 150 r-t 140 ctj > 130 QJ r--1 120 UJ 110 0 100 N Ylo I arvi 200 300 400 Distance (m) GTK/Geof siikka/tv Geologian Tutkimuskeskus 6828856-6828434, 317467-317475 Data Set: 22 oate: 04_10.2016 Maapeitteen paksuustulkinta 2016 Prof i le: 22 Profile Scale: 1: 2000 Vert. Exagg: 2.00: 1 LIITE 8.22

-17.5-18..S -18.5 >- -19 - ro -19.5-20 180 170,..._, 160 150 C: 140 0 r-1 130...µ CC 120 > QJ 110 r-1 UJ 100 90 80 0 s 100 200 300 400 500 600 Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 23 Date: ot1. 10.2016 2016 Prof i le: 23 700 800 900 1000 N GTK/Geof siikka/tv 6827328-6828333, 319300-319352 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.23

... rc t!) -19.5-20 >, -20.5 r-1 > rc -21 t!) -21.5 180 0 0 ---.. 170 160 C: 150 0 -r-t 140-1-,J CC 130 > QJ 120 r--t UJ 110 100 0 100 200 sw 300 400 500 600 Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 24 oate: 04.10.2016 2016 Prof i le: 24 700 800 900 NE GTK/Geof siikka/tv 6829822-6830320, 314736-315440 Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.24

2017 LIITE 8.25

2017 LIITE 8.26

2017 LIITE 8.27

2017 LIITE 8.28

2017 LIITE 8.29

2017 LIITE 8.30

2017 LIITE 8.31

2017 LIITE 8.32

2017 LIITE 8.33

2017 LIITE 8.34

2017 LIITE 8.35

2017 LIITE 8.36

2017 LIITE 8.37

2017 LIITE 8.38

2017 LIITE 8.39

2017 LIITE 8.40

2017 LIITE 8.41

2017 LIITE 8.42

2017 LIITE 8.43

2017 LIITE 8.44

2017 LIITE 8.45

LIITE 8.46

GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero 16089 Tilaaja GTK Pvm. 11.7.2016 Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK 25-16 PL oik/vas Putken kokonaispituus 10.80 m x 6826668.507 Siiviläosan pituus 4.00 m y 319848.235 Maanpinnan yläpuolella 1.00 m Maanpinnan korkeus +155.46 Maanpinnan alapuolella 9.80 m Putken yläpään korkeus +156.46 Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PE Putken asennustapa porakone GM150 Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM 13.7.2016 8.78 +147.68 TV Mitattu putken päästä. 19.7.2016 8.76 +147.70 MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie 11 33470 Ylöjärvi Puhelin (03) 2767 200 Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus 0719989-2 Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero 16089 Tilaaja GTK Pvm. 8.7.2016 Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK 27-16 PL oik/vas Putken kokonaispituus 20.40 m x 6827926.580 Siiviläosan pituus 12.00 m y 318682.703 Maanpinnan yläpuolella 0.98 m Maanpinnan korkeus +138.18 Maanpinnan alapuolella 19.42 m Putken yläpään korkeus +139.16 Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PE Putken asennustapa porakone GM150 Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM 8.7.2016 9.80 +129.36 TV Mitattu putken päästä. 19.7.2016 9.89 +129.27 MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie 11 33470 Ylöjärvi Puhelin (03) 2767 200 Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus 0719989-2 Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero 16089 Tilaaja GTK Pvm. 4.7.2016 Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK 29-16 PL oik/vas Putken kokonaispituus 20.64 m x 6829719.782 Siiviläosan pituus 12.00 m y 315754.071 Maanpinnan yläpuolella 0.98 m Maanpinnan korkeus +152.58 Maanpinnan alapuolella 19.66 m Putken yläpään korkeus +153.56 Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PEH Putken asennustapa porakone GM150 Lisätietoja: Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM 6.7.2016 9.44 +144.12 TV Mitattu putken päästä. 19.7.2016 9.41 +144.15 MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie 11 33470 Ylöjärvi Puhelin (03) 2767 200 Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus 0719989-2 Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero 16089 Tilaaja GTK Pvm. 6.7.2016 Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK 30-16 PL oik/vas Putken kokonaispituus 20.80 m x 6830344.689 Siiviläosan pituus 12.00 m y 316357.168 Maanpinnan yläpuolella 0.96 m Maanpinnan korkeus +140.27 Maanpinnan alapuolella 19.84 m Putken yläpään korkeus +141.23 Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PEH Putken asennustapa Asennettu vandaaliputki. Huom! Paineellinen pohjavesi. porakone GM150 POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM 6.7.2016 - TV Paineellinen vesi. 19.7.2016 0.82 +140.41 MS Mitattu putken päästä, paineellista. Mikkolantie 11 33470 Ylöjärvi Puhelin (03) 2767 200 Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus 0719989-2 Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero 16089 Tilaaja GTK Pvm. 9.6.2016 Asentaja Martti Orpana, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK 31-16 PL oik/vas Putken kokonaispituus 27.30 m x 6829821.620 Siiviläosan pituus 24.00 m y 314737.083 Maanpinnan yläpuolella 0.85 m Maanpinnan korkeus +149.52 Maanpinnan alapuolella 26.45 m Putken yläpään korkeus +150.37 Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PE Putken asennustapa porakone GM200 Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM 9.6.2016 6.48 +143.89 TV Asennuksen jälkeen putken päästä. 19.7.2016 6.65 +143.75 MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie 11 33470 Ylöjärvi Puhelin (03) 2767 200 Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus 0719989-2 Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero 16089 Tilaaja GTK Pvm. 6.7.2016 Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK 32-16 PL oik/vas Putken kokonaispituus 19.40 m x 6830925.266 Siiviläosan pituus 2.00 m y 314817.823 Maanpinnan yläpuolella 0.95 m Maanpinnan korkeus +166.01 Maanpinnan alapuolella 18.45 m Putken yläpään korkeus +166.96 Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PEH Putken asennustapa porakone GM150 Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM 6.7.2016 19.32 +147.64 TV Mitattu putken päästä. Lähes kuiva. 19.7.2016 17.92 +149.04 MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie 11 33470 Ylöjärvi Puhelin (03) 2767 200 Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus 0719989-2 Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/283545 HAVAINNOT Putken numero: GTK 1-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: 0406623858 Puhelin: Asennuspäivä: 10.5.2017 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6832765.223 Y: 310016.215 Z: 179.31 ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 179.31 Siivilän alapään taso: 179.31 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-6,3 SORA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: 0.0 6,3-7,0 KIVI Lukko 7,0-7,5 SORA Suodatinsukka 7,5-10,5 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 Huomautukset REIKÄ KUIVA. EI PUTKEA Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/283545 HAVAINNOT Putken numero: GTK 2-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: 0406623858 Puhelin: Asennuspäivä: 11.5.2017 11.05.17 18.41 140.64 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6832819.701 Y: 311040.472 Z: 158.05 ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 159.05 Siivilän alapään taso: 132.45 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 1.00 Jatkoputken pituus: 19.60 Siivilän pituus: 6.00 Putken kokonaispituus: 26.60 Wmax = 140.64 Wmin = 140.64 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-6,2 HIENO HIEKKA Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 19.6 6,2-9,5 HIEKKA Lukko 9,5-9,9 KIVI Suodatinsukka 9,9-25 HIEKKA 25-26,9 MOREENI 26,9-29,9 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 6.0 Huomautukset MAAPUTKIA JÄ REIKÄÄ 1,5 METRIÄ + KRUUNU Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/283545 HAVAINNOT Putken numero: GTK 3-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: 0406623858 Puhelin: Asennuspäivä: 4.5.2017 04.05.17 11.15 134.61 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6832095.421 Y: 312025.766 Z: 144.76 ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 145.76 Siivilän alapään taso: 126.96 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 1.00 Jatkoputken pituus: 9.80 Siivilän pituus: 8.00 Putken kokonaispituus: 18.80 Wmax = 134.61 Wmin = 134.61 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-8,5 HIEKKAINEN SORA Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 9.8 8,5-8,9 KIVI Lukko 8,9-13 SORA Suodatinsukka 13-14,9 HIEKKA 14,9-15,2 KIVI 15,2-17,5 KIVIÄ USEITA 17,5-205 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 8.0 Huomautukset REIKÄ TEHTY KAHTEEN KERTAAN, ENSIMMÄISEEN JÄI 3 METRIÄ MAAPUTKIA JA KRUUNU Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/283545 HAVAINNOT Putken numero: GTK 4-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: 0406623858 Puhelin: Asennuspäivä: 03.05.2017 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6830978.033 Y: 313343.502 Z: 160.06 ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 160.06 Siivilän alapään taso: 160.06 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Ei Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-1 HIEKKA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: 0.0 1-12,7 SORA Lukko 12,7-13,4 KIVI Suodatinsukka 13,4-16 SORA 16-20 MOREENI 20-23 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 Huomautukset REIKÄ KUIVA. EI PUTKEA Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/283545 HAVAINNOT Putken numero: GTK 5-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: 0406623858 Puhelin: Asennuspäivä: 8,5.2017 08.05.17 17.24 146.63 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6831251.912 Y: 314069.864 Z: 162.87 ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 163.87 Siivilän alapään taso: 132.57 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 1.00 Jatkoputken pituus: 14.30 Siivilän pituus: 16.00 Putken kokonaispituus: 31.30 Wmax = 146.63 Wmin = 146.63 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-18,2 HIEKKA Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 14.3 18,2-27 HIEKKAINEN SORA Lukko 27-29,90 KIVINEN SORA Suodatinsukka 29,90-32,90 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 16.0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/283545 HAVAINNOT Putken numero: GTK 6-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: 0406623858 Puhelin: Asennuspäivä: 9.5.2017 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6830386.640 Y: 314082.974 Z: 168.09 ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 168.09 Siivilän alapään taso: 168.09 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-4,5 SORA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: 0.0 4,5-5,5 KIVI Lukko 5,5-17,5 SORA JA KIVIÄ Suodatinsukka 17,5-26,3 HIEKKAINEN SORA 26,3-29,3 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 Huomautukset REIKÄ KUIVA. EI PUTKEA Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/283545 HAVAINNOT Putken numero: GTK 7-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: 0406623858 Puhelin: Asennuspäivä: 10.5.2017 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6828756.507 Y: 318025.436 Z: 153.15 ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 153.15 Siivilän alapään taso: 153.15 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-13,8 HIEKKA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: 0.0 13,8-15,8 MOREENI Lukko 15,8-16,2 KIVI Suodatinsukka 16,2-17,4 MOREENI 17,4-20,4 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 Huomautukset REIKÄ KUIVA. EI PUTKEA Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/283545 HAVAINNOT Putken numero: GTK 41-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: 0406623858 Puhelin: Asennuspäivä: 12.5.2017 12.05.17 29.88 127.64 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6828392.597 Y: 318447.342 Z: 156.52 ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 157.52 Siivilän alapään taso: 118.52 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 1.00 Jatkoputken pituus: 22.00 Siivilän pituus: 16.00 Putken kokonaispituus: 39.00 Wmax = 127.64 Wmin = 127.64 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-6,5 HIEKKA Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 22.0 6,5-25 SORA Lukko 25-26 HIEKKA Suodatinsukka 26-31,2 HIEKKAINEN SORA 31,2-38,3 KIVINEN SORA 38,3-40,3 KIVI 40,3 42 Sr, Ki Siivilän pituus: 16.0 Huomautukset KÄYTIIN 42, EI PÄÄSE SYVEMMÄLLE, JÄÄ KALUSTO K Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2017 Projekti: Epilänharju-Villilä Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: GTK 42-17 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Huom. Asiakkaan viite: GTK / Tiina Kaipainen Puhelin: 040 5295660 Puhelin: 050 3487899 Asennuspäivä: 23.5.2017 23.5.17 ei vettä Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6827421.788 Y: 319770.707 Z: 164.91 TM35FIN - N2000 Putken yläpään taso: 164.91 Siivilän alapään taso: 164.91 Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: TASOTIEDOT JA RAKENNE Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0.0-28.2 Sr, kivä >10cm Vandaaliputki Jatkoputken pituus: 28.2-28.6 Kivi Lukko 28.6-32.2 Sr, kivä >10cm Suodatinsukka 32.2-32.6 Kivi 32.6-42.2 Sr, kivä >10cm 42.2-42.8 Kivi Muuta tietoa 42.8-45.0 Sr t. Mr 45.0-45.6 Kivi Työputki 0.0-45.0m 45.6-46.4 Mr Siivilän pituus: 46.4-47.2 Kivi 47.2-48.4 Mr 48.4-48.8 Kivi Huomautukset 48.8-49.4 Mr 49.4-52.4 Ka Näytteet : 0.5-1.5 m 10.0-11.0 m Maalajit ovat aistinvaraisia 17.0-18.0 m 27.0-28.0 m 40.0-41.0 m (näyte toimitettu suoraan Gtk:lle) Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Työputki saatiin 45m:iin saakka, eikä siihen mennessä havaittu vettä. Kivisyyden vuoksi putkea ei saatu syvemmälle. EI ASENNETTU PV-PUTKEA Mitta Oy Y-tunnus 0779388-3

POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/283545 HAVAINNOT Putken numero: GTK 43-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: 0406623858 Puhelin: Asennuspäivä: 18.5.2017 Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: 6826491.831 Y: 320320.737 Z: 170.04 ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 170.04 Siivilän alapään taso: 170.04 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-0,8 HIEKKA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: 0.0 0,8-1,1 KIVI Lukko 1,1-36 KIVINEN SORA Suodatinsukka 36-41 SORAA JA KIVIÄ 41-43,7 MOREENI 43,7-46,7 (VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 REIKÄ KUIVA Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. pohjavesi havainnot 19.-21.10.2016 Kuiva, ei pohjavesiputkea m mpy. 175 175 GTK 28-16 172,47 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-7,5 Sr 0,8-1,9 Lohkare 170 2,6-2,9 Kivi 170 6,4-6,8 Kivi 165 165 7,5-10,6 Ka 160 160 GTK 25-16 155,46 m mpy. Kuiva, ei pohjavesiputkea Syvyys (m) Maalaji 155 0,0-9,6 Hk GTK 26-16 154,29 m mpy. 155 Syvyys (m) Maalaji 0,0-4,0 Sr 150 150 4,0-5,2 hksr 7,4-8,1 Kivi 5,2-5,8 Hk pohjavesi 147,41 5,8-6,8 hksr 6,8-21,5 Sr 145 9,6-12,6 Ka 8,0-8,4 Kivi 145 140 140 GTK 27-16 138,18 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-8,8 Hk 135 135 21,5-24,6 Ka 8,6-8,8 Kivi 130 8,8-18,6 Sr 130 pohjavesi 129,19 HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti 125 125 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS 120 Karkea hiekka ja sora 120 18,6-21,6 Ka HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 21,0-21,2 ruhje Moreeni 115 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 115 täytemaa HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio 110 110

YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. pohjavesi havainnot 19.-21.10.2016 m mpy. 175 175 HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti 170 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 170 Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS GTK 32-16 166,01 m mpy. Karkea hiekka ja sora Syvyys (m) Maalaji 165 0,0-18,1 Sr 165 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 160 täytemaa 160 HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio 155 155 GTK 29-16 152,58 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-1,0 HkSr 1,0-15,2 Sr GTK 31-16 149,52 m mpy. 150 Syvyys (m) Maalaji 150 0,0-4,2 Hk pohjavesi 149,07 18,1-21,2 Ka 145 4,2-5,8 Sr 145 pohjavesi 143,93 Paineellinen pohjavesi 5,8-21,3 Hk pohjavesi 143,56 GTK 30-16 140,27 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 140 pohjavesi 140,28 140 0,0-17,0 Hk 15,2-18,2 Mr tai 135 rikkonainen Ka 135 hienoainesta 18,2-21,4 Ka raitoina 130 130 21,3-21,4 Mr 21,4-28,6 Sr 125 125 17,0-19,6 Mr 120 19,6-22,6 Ka 28,6-32,0 Ka 120 20,8-21 Ruhje, vettä 115 115

YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. pohjavesi havainnot kairausten yhteydessä Kuiva, ei pohjavesiputkea m mpy. Kuiva, ei pohjavesiputkea 180 GTK 1-17 179,31 m mpy. 180 Syvyys (m) Maalaji 0,0-6,3 Sr 175 175 6,3-7,0 Kivi 7,0-7,5 Sr 7,5-10,5 Ka 170 170 165 165 Kuiva, ei pohjavesiputkea GTK 4-17 160,06 m mpy. 160 Syvyys (m) Maalaji 160 GTK 2-17 159,05 m mpy. 0,0-1,0 Hk Syvyys (m) Maalaji 1,0-12,7 Sr 0,0-6,2 hhk 155 155 6,2-9,5 Hk 150 150 9,5-9,9 Kivi 9,9-25,0 Hk GTK 3-17 144,76 m mpy. 12,7-13,4 Kivi 145 Syvyys (m) Maalaji 13,4-16,0 Sr 145 0,0-8,5 HkSr 16,0-20,0 Mr 140 Pohjavesi 140,64m mpy. 140 20,0-23,0 Ka 8,5-8,9 Kivi 135 8,9-13,0 Sr 135 25,0-26,9 Mr Pohjavesi 134,61m mpy. 26,9-29,9 Ka 13,0-14,9 Hk 130 14,9-15,2 Kivi 130 15,2-17,5 Kiviä HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti 17,5-20,5 Ka 125 125 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS 120 Karkea hiekka ja sora 120 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni 115 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 115 täytemaa HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio

YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. pohjavesi havainnot kairausten yhteydessä m mpy. 175 175 170 Kuiva, ei pohjavesiputkea 170 GTK 6-17 168,09 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-4,5 Sr 165 165 GTK 5-17 162,87 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 4,5-5,5 Kivi 0,0-18,2 Hk 5,5-17,5 Sr, kiviä 160 160 GTK 41-17 156,52 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-6,5 Hk 155 Kuiva, ei pohjavesiputkea 155 GTK 7-17 153,15 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-13,8 Hk 150 17,5-26,3 HkSr 150 6,5-25,0 Sr Pohjavesi 146,63m mpy. 145 145 18,2-27,0 HkSr 26,3-29,3 Ka 140 140 13,8-17,4 Mr 15,8-16,2 Kivi 135 27,0-29,9 Sora, kiviä 17,4-20,4 Ka 135 29,9-32,9 Ka 130 25,0-26,0 Hk 130 26,0-31,2 HkSr HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Pohjavesi 127,64 Savi ja Siltti 125 31,2-38,3 Sr, kiviä 125 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS 120 Karkea hiekka ja sora 120 Putken pohja 118,52 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 38,3-40,3 Kivi Moreeni 40,3-42 Sr, kiviä 115 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS e.k.s 115 täytemaa HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio 110 110

YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. m mpy. Kuiva, ei pohjavesiputkea GTK 43-17 170,04m mpy. 170 Syvyys (m) Maalaji 170 0,0-0,8 Hk 0,8-1,1 Kivi Kuiva, ei pohjavesiputkea 1,1-36,0 Sr, kiviä GTK 42-17 164,91m mpy. 165 Syvyys (m) Maalaji 165 0,0-42,2 Sr, kiviä, >10cm 160 160 155 155 150 150 145 145 140 140 28,2-28,6 Kivi 135 135 32,2-32,6 Kivi 36,0-41,0 Sr, isoja kiviä 130 130 41,0-43,7 Mr Savi ja Siltti HEIKKO VEDENJOHTAVUUS 125 43,7-46,7 Ka KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 125 Hienohiekka ja hiekka 42,2-42,8 Kivi HYVÄ VEDENJOHTAVUUS 42,8-45 Sr/Mr Karkea hiekka ja sora 120 45-45,6 Kivi 120 45,6-49,4 Mr HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 46,4-47,2 Kivi Moreeni 48,4-48,8 Kivi HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 115 täytemaa 115 49,4-52,4 Ka HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio 110 110 105 105

LIITE 12.1

LIITE 12.2

LIITE 12.3

LIITE 12.4