Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat? Ari Saarinen Ympäristöterveyshaittojen hallinta Forum Mikkeli XXI 24.9.2015
Melu on... ääntä, joka jatkuvana altisteena on ihmisen terveydelle tai muulle hyvinvoinnille vahingollista tai haitallista melu (äänenpaine) ei kumuloidu, mutta melun terveysvaikutukset kumuloituvat ympäristön pilaantumista aiheuttava tekijä, YSL (527/2014) 5 mm. terveyshaitta, haitta luonnolle tai sen toiminnoille, viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentyminen, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentyminen, vahinko tai haitta omaisuudelle tai sen käytölle, muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus ääntä, joka sisältää subjektiivisen luonnehdinnan ja jota voidaan tilastollisesti arvioida häiritsevyyden/kiusallisuuden mittareilla 2
Melun haittavaikutukset Terveys Kansanterveyteen toiseksi suurimmat pienhiukkasten jälkeen Melun aiheuttamiksi katsottujen tautien tai sairauksien menetetyt hyvän elämänlaadun vuodet DALY/vuosi/EU Sydän- ja verisuonitaudit 61 000 vuotta Lasten kognitiiviset häiriöt 45 000 vuotta Unihäiriöt 903 000 vuotta Tinnitus 22 000 vuotta Melun häiritsevyys (kiusallisuus) 654 000 vuotta Ympäristö Heikentää elinympäristön viihtyisyyttä Rajoittaa maankäyttöä ja rakentamista Vähentää reaaliomaisuuden, kuten kiinteistöjen arvoa ja arvostusta Talous 0,2 2% bruttokansantuotteesta (1) ; BKT markkinahintaan/fin/2014 204 Mrd noin 410 4080 M Tie- ja raideliikenne noin 800 M (2) (1) Green Paper of the European Commission: Future Noise Policy. COM(96) 540 final, 1996 (2) Towards A Comprehensive Noise Strategy. European Parliament Policy Department, Economy and Scientific Policy, 2012 3
Melulle altistuminen Suomessa Taulukko 1: Melulle altistuminen Suomessa vuosina 1998,2003 ja 2011 1 2011 2003 1998 Maantiet 285 000 350 000 320 000 Kadut 500-600 000 405 900 560 000 Rautatiet 110 000 (yö) 48 500 35 000 Lentoliikenne 25 000 22 800 65 000 Siviili 15 500 13 500 Sotilas 9 600 10 400 Vesiliikenne ja satamat ~300 300 500 Teollisuus < 5 000 5 000 5 000 Siviiliampumaradat < 3 000 3 000 7 000 Sotilasampumaradat 2 500 (1 -- -- Moottoriurheiluradat < 2 000 2 500 2 000 Yhteensä 1 032 000-932 000 838 000 994 500 Puolustusvoimien ampumaratojen lisäksi, ampuma-alueiden läheisyydessä suositusarvot ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden lukumäärä on noin 4 000 jakautuen yli 30 alueelle. 900 000-1 000 000 suomalaisista asuu melualueilla (1) EY:ssä noin 170 miljoonaa asuu alueilla, joilla melu voi aiheuttaa häiriötä Luvut ovat vertailukelpoisia vain suuruusluokkatasolla (1) Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Ari Saarinen/Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat? 7.9.2015 4
Meluhaitan hallinta Meluntorjuntatyön pitkän aikavälin päämäärä on turvata kansalaisille terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö (mm. valtioneuvoston periaatepäätös) ennaltaehkäisemällä melun syntymistä estämällä melun leviämistä vähentämällä meluhaittoja Melun terveyteen vaikuttavien haittojen minimoimiseksi on olennaista, että tilat joita käytetään lepoon ja nukkumiseen ovat meluttomat alueet jotka ovat asuin- ja virkistyskäytössä ovat mahdollisimman meluttomat Melun elinympäristön viihtyisyyteen vaikuttavien haittojen minimoimiseksi on olennaista, että melun aiheuttamat kielteiset elämykselliset kokemukset ovat mahdollisimman vähäiset tehtävistä ja toiminnoista suoriutuminen ei vaikeudu 5
Melun hallinta melulähde ja alue huomioiden Kuulon fysiologia ja psykoakustiikka Melutaso Melun erityispiirteet Impulssimaisuus, kapeakaistaisuus, merkityksellinen sykintä Kuulon herkkyys eri taajuisille äänille Meluherkkyys Äänen psykologiset ominaisuudet Asennoituminen melun lähteeseen Kontrolloitavuus ja koettu hallinta Tarpeellisuus Odotusarvo ympäristön viihtyisyydelle Tilannetekijät Keskittymisen tai levon tarve Mieliala, väsymys Melun häiritsevyys/kiusallisuus Annos-vaste suhde eri melulähdetyypeillä Ympäristöministeriön raportteja 4 2014 6
Meluntorjunta kaavoituksessa Yhdyskuntasuunnittelu» kaavoitus ja yhdyskuntatekninen suunnittelu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa Säännös sitoo oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta; maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava Kaavojen sisältövaatimukset ja tarkentuvan suunnittelun periaate keskeistä Maakuntakaava, esim. pv:n ampuma-alueet ja lentoasemat Yleiskaava, esim. tuulivoimalat Asemakaava, esim. rakennusten julkisivun ilmaääneneristävyys Meluntorjuntaan liittyviä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä voidaan sisällyttää kaikkiin kaavatasoihin Maakuntakaava Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 7
Melu- ja meluntorjuntaselvitykset Mittaamalla tai laskemalla ylittyvätkö normin melutasoarvot Selvittämällä laskennallisesti melun vähentämistarve ja meluntorjuntatoimet Melualueiden laskennan tarkkuus tärkeää maankäytön suunnittelun kannalta Meluntorjuntasuunnitelman projektikortti ennen ja jälkeen toimenpiteiden 8
Meluntorjunta rakentamisessa Maankäytön suunnittelun lisäksi rakentamiseen liittyvät menettelyt ovat keskeisiä Rakennus (sisätilat, parvekkeet, piha- ja oleskelualueet) on suunniteltava ja rakennettava siten, että melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyy niin alhaisena, ettei se vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että se antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa Suomen rakentamismääräyskokoelma C1. Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. Rakennuslupa edellyttää, että turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys tulevat huomioiduksi 9
Liikennemelun torjunta 1/2 Melulähteeseen vaikuttaminen; melupäästö Liikennemäärät, ajonopeudet, raskaan liikenteen osuus, tien nousut ja laskut, päällyste, renkaat Äänen leviämisen estäminen; äänen siirtotie Toimintojen sijoittelu, liikenteen tilavaraukset, suoja-alueet ja maanpinta, meluesteet Kohteen suojaaminen; melutaso Rakennusten sijoittelu, asuntojen pohjaratkaisu, rakennusten ilmaääneneristävyys 10
Liikennemelun torjunta 2/2 Gerhard, 1999 Steven, 2004 Ajoneuvon äänentuottomekanismit Vähämeluiset päällysteet Dijkink ja Keulen, 2004 IMMA Liikennevälineiden nopeus Ajotapa 11
Intressivertailu yhdyskuntasuunnittelussa 1/3 Meluun liittyy ristikkäisiä etunäkökohtia ja arvolatauksia Kustannustehokas haittojen minimointi meluntorjunnassa edellyttää intressivertailua Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei ole asetettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen, vaan ne ovat keskenään tasa-arvoisia Tavoitteiden keskinäinen yhteensovittaminen ja priorisointi tehdään kaavoituksessa tapauskohtaisesti Maankäytön ja rakentamisen suunnittelu Kaikille yleisen edun vaatimille maankäyttötarpeille varataan niiden tarvitsemat alueet Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä toimii yhteensovittamisen välineenä Kaavoitus- ja rakentamissääntelyn rooli on ympäristöohjauksen kokonaisuudessa lisääntynyt maankäytön suunnittelu meluhaittojen ehkäisijänä, esim. LVM:n ympäristö- ja lentoliikennestrategia pv:n ampuma- ja harjoitusalueet 12
Intressivertailu yhdyskuntasuunnittelussa 2/3 Terveys Yksittäisissä, erityisesti pitkäaikaisesti uneen liittyvissä, kysymyksissä vertailu ei ole tarkoituksenmukaista Tilastollisessa, melun häiritsevyydestä/kiusallisuudesta syntyvän terveysriskin arvioinnissa, riskienhallinta mahdollistaa intressivertailun Viihtyisyys ja haitta omaisuudelle tai sen käytölle Osa yhdyskuntasuunnittelun vaikutustenarviointia perustuen alueiden käytön sisältövaatimuksiin Perälautana laissa eräistä naapuruussuhteista määritelty kohtuuton haitta tai rasitus (kvalitatiivinen määre, oikeuskäytäntö) Normikonflikti, esim. omaisuuden suoja pv:n ampuma- ja harjoitusalueet (ympäristölupa vs. pv:a koskeva lainsäädäntö) Muun sektorilakia soveltavan viranomaisen on otettava kaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista 13
Intressivertailu yhdyskuntasuunnittelussa 3/3 Melupolitiikka ja lainsäädäntö Melulähteen ominaisuudet Valtioneuvoston melupolitiikka Melupäästösäädökset Melutasosäädökset Yhdyskuntasuunnittelu Melupäästö (meluemissio) Melutaso (meluimmissio) Melun häiritsevyys/kiusallisuus Torjuntakustannukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset 14
Ohjeistusta yhdyskuntamelun torjumiseen Ympäristömelun mittaaminen. Mätning av omgivningsbuller. Ohje 1/1995 Ympäristömelun arviointi ja torjunta. Ympäristöopas 101/2003 Raideliikennemelun laskentamalli. Beräkningsmodell för buller från spårbunden trafik. Ympäristöopas 97/2002 Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. Suomen ympäristö 493/2001 Ampumaratamelun mittaaminen. Mätning av buller från skjutbanor. Ympäristöopas 61/1999 Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Tilannekatsaus 2005. Suomen ympäristö 809/2006 Ympäristömelun vaikutukset. Suomen ympäristö 3/2007 Meluntorjunnan perusteet. Ympäristöopas 18/1997 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4 2012 Tuulivoimaloiden melun mitoittaminen ja todentaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2 2014, 3 2014, 2014 7.9.2015 Ari Saarinen/Maa-aines-, melu- ja ympäristöasioiden koulutus/meluasiat 15
Yhteenveto Yhdyskuntasuunnittelussa ei ole kyetty ottamaan huomioon riittävästi melun väestötason terveysriskiä melun terveysvaikutuksista saatu tieto on suhteellisen uutta muutokset yhdyskuntarakenteessa ovat hitaita tieliikenteen meluntorjunta on kohdistunut perinteisesti äänen etenemisen vaimentamiseen (meluesteet, vallit) tai rakennusten meluntorjuntaan (seinämät, rakennuksen vaipan ääneneristävyys), eikä melulähteeseen Ääniympäristön laadun mitoitusmenettelyt tulisi integroida nykyistä paremmin yhdyskuntasuunnitteluun Meluun liittyy paljon ristikkäisiä arvolatauksia ja etunäkökohtia ja sen torjunta edellyttää intressivertailua, monitahoista yhteistyötä ja vuorovaikutusta Meluntorjuntaa suunniteltaessa, osana yhdyskuntasuunnittelua, lähtökohtana tulisi olla arvio siitä, miten suunnitelmat toteutuessaan muuttavat vaikutuksia ja millainen vaikutusten ilmaantuvuus ja esiintyminen on torjunnan jälkeen 7.9.2015 Ari Saarinen/Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat? 16
Lisätietoja www.ymparisto.fi Ari Saarinen ari.saarinen@ymparisto.fi