10.6.2015 1 (5) Kehyssuunnitelma 2016 2018 1 Lainsäädännön ja hallinnon muutokset Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, ohjauksen ja hallinnon uudistus jatkuu tulevalla eduskuntakaudella syksyllä 2015. Samanaikaisesti tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistusta (monikanavarahoituksen purkaminen). Kummatkin hankkeet vaikuttavat n asemaan ja palvelutoimintaan merkittävästi, mutta vielä ei tiedetä miten. tavoitteena on jatkaa palvelujen tuottajana itsenäisenä ja vapaaehtoisena nä myös uudistuneen hallintomallin jälkeen. Uusi kuntalaki, joka astui voimaan 1.5.2015, toi kuntayhtymille alijäämän kattamisvelvoitteen ja kunnille mm. vammaisneuvoston asettamisvelvoitteen. pitkän aikavälin talous on ollut kunnossa, joten alijäämän kattamisvelvollisuus ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä. Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus eteni loppuun ja laki astuu voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillä tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli palveluja kehitettäessä, erityislakien mukaan palvelut myönnetään tulevaisuudessa entistä harvemmille. Uusi perhehoitolaki astui voimaan 1.4.2015. Lain tavoitteena oli koota yhteen lakiin perhehoitoa koskevat sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säännökset, tarkentaa niitä ja erityisesti parantaa vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Laki toi mm. perhehoidon myös perhehoidossa olevan kotiin. Perhekodissa hoidettavien rajaaminen neljään henkilöön voi kuitenkin tuottaa taloudellisia ongelmia. Ammatillisessa perhekodissa hoidettavia voi olla seitsemän. Merkittävä juridinen asia on, että eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2015 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen lopullinen ratifiointi siirtyy seuraavan hallituksen ja eduskunnan vastuulle, koska itsemääräämisoikeuslakia ei saatu voimaan. Muilta osin yleissopimus on juridisesti pätevä Suomessa ja sitä on noudatettava. Asiakkaan itsemääräämisoikeuslakiesityksessä nähtiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa perustuslaillisia ongelmia, joiden vuoksi asia vaatii jatkovalmistelua. Tavoitteena on koota potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta edistävät toimet lakiin ja toisaalta tehdä rajoittamistoimenpiteet määrämuotoisiksi. Laki tullee uudistettuna esityksenä eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2015. Lain ulkopuolelle on jäämässä rikokseen syyllistyneiden, tuomitsematta jätettyjen henkilöiden tahdonvastainen kuntoutus, josta tarvitaan oma lakinsa ennen kuin kehitysvammalaki voidaan kokonaisuudessaan kumota. Vammaisia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus (VALAS), jossa on tarkoitus yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi erityislaiksi on tarkoitus toteuttaa seuraavalla eduskuntakaudella. Kehitysvammaisten palvelujen uudistaminen jatkuu valtioneuvoston periaatepäätösten viitoittamalla tiellä (KEHAS-ohjelma 2010-2015).
10.6.2015 2 (5) KEHAS-ohjelman keskiössä on ollut kehitysvammaisten laitosasumisen purkaminen. Toteutus on ollut valtakunnallinen asunto-ohjelma kaikille kehitysvammaisille. Asunnoista yli puolet on mennyt lapsuudenkodeistaan ja vanhentuneesta asuntokannasta muuttaville. Ohjelmassa on viime vuosina huomioitu myös muut kehitysvammaisen elämässään tarvitsemat palvelut. Ohjelma saamassa jatkoaikaa vuoteen 2020, jolloin kehitysvammaisten laitosasuminen Suomessa päättyy. Tuorein lainsäädäntöuudistus on nimeltään TEOS. Se on sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamishanke, joka tähtää uuteen lakiin asiasta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta työelämään. Se tulisi mm. lopettamaan perinteisen työtoiminnan ja korvaamaan sen työelämävalmiuksia edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella ja osallisuutta edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella. Julkisen talouden velkaantuminen ja talousvaikeudet asettavat kaikille uudistuksille tiukat taloudelliset reunaehdot. Tämä tarkoittaa lisää vaatimuksia palvelujärjestelmän tehokkuudelle ja tuottavuudelle. Lainsäädäntöuudistukset olisi toteutettava kustannusneutraalisti. Kuntayhtymän näkökulma lainsäädäntöuudistuksiin on erityistä tukea tarvitsevan ihmisen näkökulma ja pyrimme toiminnallamme turvaamaan heidän palvelunsa. 2 Suomen erityishuollon toiminnalliset tavoitteet Suomen Vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO), joka päättyy 2015, määrittelee eri ministeriöiden ja hallintokuntien tavoitteet erityisryhmien asioiden parantamiseksi lähivuosien aikana. Ohjelma tuo selkeästi esiin sen, että vastuu vammaisten oikeuksien toteutumisesta ei kuulu ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollolle. Erityisryhmien palvelujen parantaminen vastuutetaan koko yhteiskunnan ja julkisen hallinnon tehtäväksi. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tulee jatkossa määrittämään Suomen linjauksia vammaispolitiikassa. Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten asumispalveluja 600 asunnolla vuodessa. Uudet asunnot tulevat vanhempiensa kodeista ja laitoksista muuttavien kehitysvammaisten käyttöön. Asumisohjelman toteuttaminen edellyttää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) määrärahojen säilymistä tarkoitukseen vähintään 120 M tasolla vuoteen 2020 asti. Asumisen ohella tarvitaan vammaisten lähi- ja erityispalvelujen lisäämistä ja monipuolistamista. Lakisääteinen oikeus viisipäiväiseen päivätoimintaan asumisen ulkopuolella ja riittävään henkilökohtaiseen apuun tukevat hyvän elämän toteuttamista. Savossa kehitysvammaisten asumiseen tarvitaan vuosittain 30-40 yövalvotun palvelukotipaikan lisäys eli 2-3 uuden palvelukodin vuosittainen avaaminen on riittävä palvelujen kysyntään nähden. n osuus on 1-2 palvelukotia vuodessa. Kehitysvammaisten asumisen monipuolistaminen edellyttää myös muun asuntokannan käyttämistä kehitysvammaisten asumiseen. Valvira ja Itä-Suomen aluehallintovirasto huolehtivat, ettei suuria uuslaitoksia pääse syntymään. Savossa on vanhoja sairaalakokonaisuuksia, joiden uusiokäyttö on pohdinnassa.
10.6.2015 3 (5) 3 avopalvelut laajenevat Valtakunnallisen linjan mukaisesti kehitysvammaisten asumispalvelujen parantaminen on myös keskeinen tehtävä. Asumisen ja palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. tuottaa tarvittavia palveluja yhdessä kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Vaalijala tuottaa asumisen lisäksi päivä- ja työtoimintaa sekä muita tuki- ja erityispalveluja, joita asiakkaan hyvän elämän toteuttaminen edellyttää. Kuntayhtymä on edelleen valmis lisäämään vammaisten lähi- ja erityispalveluja asiakkaiden ja jäsenkuntien osoittamien tarpeiden perusteella. Vaalijala panostaa aluepoliklinikoiden (Kuopio, Mikkeli ja Pieksämäki) toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen lääketieteellisen ja psykososiaalisen erityisosaamisen alueilla. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen valikoimaa ja määrää lisätään. Jatkossa kuntoutusta toteutetaan entistä enemmän siellä missä asiakkaat asuvat, palvelutapaaminen voi toteutua myös asiakkaan kodissa. Kuntayhtymän asunto-ohjelma jatkuu vuonna 2016 valmistuvilla Pieksämäen Marian ja Kuopion Sipulin palvelukodeilla ja vuonna 2018 aloittavalla Mikkelin palvelukodilla. Kuopion periaatepäätös laitosasumisen purkamiseksi Nenonpellosta Kuopioon edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa muuttavien asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden selvittämiseksi. Vaativimpien asiakkaiden asumispalvelujen järjestäminen toimesta Kuopiossa varmistaa heidän palvelujensa toteuttamisen. Vaalijalalla on valmiudet hakea ARAn ennakkovarauspäätöstä 1-2 uudelle asumisyksikölle vuosittain. Suunnitelmakauden lopulla ylläpitää 13 ARA-rahoitteista asuntokohdetta, joissa on yhteensä noin 180 asukasta. Aikaisemmat 5 asuntokohdetta ja muut asuntoratkaisut huomioiden asuntoja on noin 270. Perhehoidon edistämiseksi Vaalijala kouluttaa perhehoidon valmennuskursseilla uusia perhehoitajia. perhehoito käsittää myös ammatillisen perhehoidon. Perhehoito on yksi hyvä tapa toteuttaa yksilöllisiä palveluja ja tietyissä tilanteissa sillä voidaan ehkäistä laitosasumisen tarve. Perhehoito on myös taloudellinen palvelumuoto, vaikka edellyttääkin toimeksiantajaltaan aktiivista tukea ja valvontaa. Vaalijala toivoo kunnilta aktiivisuutta erityistä tukea tarvitsevien kuntalaisten tulevien asumistarpeiden tunnistamisessa, jotta uusia asuntohankkeita saadaan liikkeelle suunnitelmakaudella. Vaalijala ylläpitää avopalvelutoimintaa 13 kunnassa ja 16 paikkakunnalla. Poliklinikat, Savoset-keskukset, päivätoiminta- ja asumisyksiköt toimivat kiinteässä yhteistyössä sijaintikuntiensa ja asiakkaidensa kanssa. Suunnitelmakauden lopulla n asumis- ja perhehoitopaikkojen kokonaismäärä saavuttaa 300 paikan rajan. Kun mukaan lasketaan poliklinikoiden sekä päivä- ja työtoiminnan palvelut, avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä nousee 1 500 henkilöön. Kuntayhtymän avopalveluyksiköt tekevät laajaa ja monipuolista yhteistyötä kehitysvammaisten asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa niin perhe- kuin yhdistystasolla. Vanhempainneuvosto toimii tärkeänä yhdyssiteenä asiakaskunnan ja välillä.
10.6.2015 4 (5) 4 kuntoutuskeskuksen uudistuminen loppusuoralla Kuntoutuskeskus jatkaa kehittämistyötään Itä-Suomen vammaispalvelujen osaamis- ja tukikeskukseksi, joka pystyy palvelemaan myös valtakunnallisesti. Tällä tavalla voidaan turvata vaativimpienkin kuntoutuspalvelujen säilyminen Savossa. Erityisryhmien psykososiaalinen kuntoutus, autismiosaaminen sekä vaikeimmin kehitysvammaisten opetus- ja kuntoutus tukevat kodeissa ja avoyksiköissä tehtävää työtä. Sateenkaaren erityiskoulun perusopetus sekä toisen asteen oppilaitosten antama valmentava ja kuntouttava opetus ovat olennaisia osia erityisosaamisessa. Vuonna 2015 kuntoutuskeskuksessa on noin 200 asiakaspaikkaa, johon lukuun on laskettu mukaan Pieksämäen kaupungin keskustassa oleva erillisyksikkö ja nuorten oppilaskoti. Vaalijala varautuu laitosasumisen vähentämiseen 20 paikalla vuodessa. Oppilaskodit ja Sateenkaaren erityiskoulu jatkavat toimintaansa nykyisessä laajuudessa. Asiakkaiden ja kuntien tarpeet sekä kysyntä määrittävät kuntoutuskeskuksen laajuuden ja toimintalinjat. Suunnitelmakauden lopussa kuntoutuskeskuksen kooksi arvioidaan noin 150 paikkaa, joista lähes 90 % on määräaikaisia kuntoutusjaksoja varten. Vuoden 2019 loppuun mennessä laitosasuminen on päättynyt. Suunnitelmakauden aikana kuntoutuskeskuksesta kehitetään yksi merkittävimmistä erityisen osaamisen keskuksista, joka on valmis ottamaan lisää vastuuta julkisten erityispalvelujen tuottamisesta valtakunnallisesti. Palvelutoiminnan myynti jäsenkuntien ulkopuolelle on noin 20 % kokonaismyynnistä suunnitelmakauden lopussa. 5 Henkilöstön osaaminen korkealla tasolla Suunnitelmakauden alussa llä on noin 720 virkaa ja tointa. Lisäksi määräaikaisissa tehtävissä ja lomittajina toimii noin 200 työsopimussuhteista työntekijää. Suunnitelmakaudella henkilöstön määrä kasvaa jonkin verran. Kuntoutuskeskuksen työntekijämäärä voi vähentyä, mutta kasvavat avopalvelut tarvitsevat lisää ammattitaitoisia työntekijöitä. Arvion mukaan n palveluksesta siirtyy eläkkeelle vuoden 2018 loppuun mennessä yhteensä yli 60 työntekijää, joista suurin osa työskentelee kuntoutuskeskuksessa. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön korvaamiseen ei riitä kuntoutuskeskuksen toiminnan supistumisesta vapautuvat työntekijät. Uutta henkilöstöä rekrytoidaan ja uutta osaamista rakennetaan täydennyskoulutuksella. Vaativien tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossakin henkilöstön aktiivisuutta ja kehittymishalukkuutta. Vaalijala turvaa riittävät mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen, työterveyshuoltoon ja muihin henkilöstön osaamista ja jaksamista edistäviin toimenpiteisiin.
10.6.2015 5 (5) 6 talous pidetään tasapainossa Kuntayhtymän menot ovat suunnitelmakauden alussa noin 45 M. Käyttötalousmenoja lisäävät uudet palvelukodit. Henkilöstömenojen osuus on noin 80 prosenttia käyttötalousmenoista. Tasapainoisen talouden ylläpitäminen edellyttää kustannustehokasta toimintaa ja palvelujen asiallista hinnoittelua. Arvioimme, että ensi vuonna palkkaperusteiset menot nousevat 1 %. Vuodelle 2015 ei yleistä suoritehintojen tarkistusta tehty. Vuoden 2016 kuntoutuksen hinnat säilytetään tämän vuoden tasolla. Tämä merkitsee, että kuntoutuksen hinnat tulevat olemaan kolme vuotta samalla tasolla. Palkkauskustannusten nousu edellyttää vastaavaa tuottavuuden kasvua. Avopalvelujen suoritehinnat ovat yksikkökohtaiset ja niissä tehdään välttämättömät tarkistukset, jotka pohjautuvat toteutuneisiin kustannuksiin. Jäsenkunnat ja ulkopuoliset käyttäjäkunnat maksavat yli 80 prosenttia n menoista. Kuntatalouden tilanne heijastuu toimintoihin. Tavoitteena on pitää palvelujen laatu ja hinnat kilpailukykyisellä tasolla suhteessa muihin toimijoihin. Palvelujen myynti jäsenkuntien ulkopuolelle merkitsee kasvavia verotulovirtoja jäsenkunnille. Asuntojen rakentaminen on lähivuosien merkittävin investointisuunta. Yhden kohteen rakentaminen maksaa noin 2,5 M (alv 0), johon saadaan ARAlta maksimissaan 50 prosentin investointiavustus ja loppuosalle pitkäaikainen korkotukilaina. Muut investoinnit kohdistuvat kuntoutus- ja avoyksikköjen perusparannuksiin ja hankintoihin. Vuosi-investointien määräksi arvioidaan 3,5 4,5 milj. euroa. Kuntoutuskeskuksen rakennuskannan peruskorjaus rahoitetaan pääosin kassavaroin ja markkinaehtoisella vieraalla pääomalla. Valtion avustuksia käytetään kohteisiin silloin, kun ne ovat saatavilla. Peruskorjausinvestointeja tehdään siinä määrin, kun tiloja kuntoutustoimintaan pitkällä aikavälillä tarvitaan. Asumispalvelujen investoinnit toteutetaan pääosin Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Pienempiin investointeihin voidaan ottaa markkinaehtoista lainaa. Asumispalveluissa investointien aiheuttamat vuotuiset pääomamenot ja käyttömenot katetaan vuokrilla. Jäsenkunnilta ei kanneta erikseen maksuosuuksia investointeihin. Ilkka Jokinen n johtaja