19.1.2016 1
Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2
Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3
Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden nopea vapauttaminen ja avautuminen kansainväliselle kilpailulle Yritysten ja kotitalouksien nopea velkaantuminen Riskien kasvaminen Vahva nojautuminen markkinarahoitukseen Riskien toteutuessa valtio tuki pankkeja pääomalainoin Valtion vakuusrahasto perustettiin pankkituen hallinnointia varten Tukea annettiin yhteensä 61 mrd. markkaa ja lisäksi takauksia annettiin 28 mrd. markan edestä Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal perustettiin 1993 hallinnoimaan säästöpankkien ongelmaluottoja 20.1.2016 4
Euroopan finanssi- ja eurokriisi 2008 Yhdysvalloista vuosina 2007 2008 alkanut kriisi levisi Eurooppaan, sillä eurooppalaisilla rahoituslaitoksilla asuntolainasijoituksia ja likviditeetin tyrehtyminen vaikutti myös niiden varainhankintaan Isossa-Britanniassa valtiollistettiin useita pankkeja Islannin pankkisektori kaatui Myös muualla Euroopassa jouduttiin tukemaan pankkeja Pankkien ja valtioiden välinen yhteys vahvistui pankkien ostaessa valtioiden velkakirjoja ja valtioiden tukiessa pankkeja Vuosina 2008 2011 EU-maat ottivat käyttöön erimuotoista pankkitukea Pääomitus Varainhankinnan takaus Varallisuuserien takaus 20.1.2016 5
Yhteistä menneille kriiseille Kriisitilanteiden systemaattista hoitamista säätelevä lainsäädäntö puuttunut Epäluottamus markkinoilla sekä viranomaisilla pankkien taseen todellisesta arvosta sekä riskeistä Pelko siitä, että pankkien hallitsematon alasajo vaarantaa rahoitusvakauden Julkinen tuki pankkien pelastamiseksi ja tilanteen rauhoittamiseksi 20.1.2016 6
Eurooppalainen vastaus kriiseihin - uusi sääntelykehikko Julkisesta tuesta omistajien ja sijoittajien vastuuseen 20.1.2016 7
Yhteinen sääntökirja pankkikriisien hallintaan Motivaatio Pankkien ja valtioiden välisten ongelmien yhteyden katkaiseminen Keinot ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja ratkaisemiseen EU:n kriisinratkaisudirektiivissä (BRRD) säädetään Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisusuunnittelusta Kriisinratkaisuvälineistä ja Sijoittajanvastuusta (bail-in) Valtion pelastuspaketit (bail-out) viimesijainen keino kriisien ratkaisemiseen Euroalueella valmius läheisempään harmonisaatioon pankkikriisien hallinnassa ja niiden rahoittamisessa Yhteinen pankkivalvonta Yhteinen kriisinratkaisumekanismi 20.1.2016 8
Suomen lainsäädäntökehikon uudistus Suomen lainsäädäntö uudistettiin kriisinratkaisudirektiivin ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen voimaantulon myötä vuoden 2015 alussa Laki Valtion vakuusrahastosta kumottiin Uuden lainsäädännön myötä Suomeen perustettiin uusi pankkien kriisinratkaisuviranomainen, Rahoitusvakausvirasto (RVV) Virastolla laajat valtuudet toteuttaa pankkien ja eräiden sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisu soveltaa kriisihallintoon asetettuihin laitoksiin kriisinratkaisuvälineitä Julkisen tuen myöntäminen kriisinratkaisuun ei nykylainsäädännön mukaan enää mahdollista RVV:n vastuulla myös talletussuojajärjestelmä ja -rahasto Kaikille pankeille ja eräille sijoituspalveluyrityksille tulee laatia elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmat 20.1.2016 9
Pankkiunioni Pankkiunioni edistää pankkien toimintaa koko euroalueella Riskien kantaminen laajemmalle kuin vain pankin kotivaltioon Tarve soveltaa mahdollisimman yhtenäisiä sääntöjä pankkeihin koko rahaliiton alueella Suurten laitosten kohdalla tarve myös yhteisille vastuuviranomaisille mahdollisimman yhtenäisen kohtelun varmistamiseksi Yhtenäiset säännöt ja valvonta edellytys pankkisektorin osittaiselle yhteisvastuulle kriisien hoidon rahoittamisessa (yhteinen kriisinratkaisurahasto) 20.1.2016 10
Pankkiunionin osat Yhteinen pankkivalvonta (Single Supervisory Mechanism, SSM) Perustettiin EKP:n yhteyteen syksyllä 2014 Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) Perustettiin uutena EU-virastona vuoden 2015 alussa Hallinnoi yhteistä kriisinratkaisurahastoa (Single Resolution Fund, SRF) Euroalueen suurimmat pankit kuuluvat yhteisten viranomaisten vastuulle Ehtoina Joko yli 30 mrd. euron tase Merkittävä koko omalla pankkisektorilla tai Merkittävä rajat ylittävä toiminta Suomesta Nordea, OP Ryhmä, Danske Bank ja Kuntarahoitus kuuluvat EKP:n suoraan valvontaan ja SRB vastaa niiden kriisinratkaisusuunnittelusta ja kriisinratkaisusta 20.1.2016 11
Elvytys- ja kriisinratkaisusuunnittelu 20.1.2016 12
Kaksiportainen järjestelmä Pankkien laadittava elvytyssuunnitelma, jossa varaudutaan kriisin varhaiseen torjuntaan Finanssivalvonta hyväksyy elvytyssuunnitelman Kriisinratkaisusuunnitelmassa varaudutaan tilanteeseen, jossa laitos kaatuu tai on kaatumassa eikä sen pelastamiseksi ole yksityisen sektorin ratkaisuja RVV laatii suunnitelman ja tekee päätökset 20.1.2016 13
Tavoitteet Lisätä pankin tietoisuutta omista kriittisistä toiminnoistaan sekä omista heikkouksistaan Lisätä viranomaisten ymmärrystä ja valmiutta pankin toiminnan tukemiseen ongelmatilanteissa Valmiit suunnitelmat nopeaa ja tehokasta reagointia varten kriisin torjumiseksi ennakolta ja kriisin hoitamista 20.1.2016 14
Elvytyssuunnitelmat Pankkien laadittava elvytyssuunnitelma Esitettävä toimet, miten uhkaavasta kriisitilanteesta voidaan selviytyä ja palauttaa elinkelpoisuus Tavoitteena rajoittaa pankin talouteen ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvat vaikutukset vähäisiksi 20.1.2016 15
Kriisinratkaisusuunnitelmat Kriisinratkaisusuunnitelmassa eritellään ne toimet, joihin ryhdytään tilanteessa, jossa pankki ei enää täytä lain vaatimuksia Tavoitteena suojata niitä laitoksen tuottamia palveluita, jotka vakauden kannalta olennaisia Jos laitos ei tarjoa tällaisia palveluita, se tulee asettaa kriisitilanteessa maksukyvyttömyysmenettelyyn Suunnitelmassa tulee yksityiskohtaisesti eritellä ne toimet, joita RVV toteuttaa pankin kaatumistilanteessa Suunnitelmissa todetaan myös kriisinratkaisun esteet ja toimet niiden poistamiseksi sekä asetetaan vaatimus kriisinratkaisutilanteessa alentamiskelpoisille veloille 20.1.2016 16
Kriisinratkaisuvaltuudet ja -välineet RVV:llä laajat valtuudet puuttua pankin toimintaan, mm. Ottaa pankki määräysvaltaansa Lunastaa ja luovuttaa omistusosuuksia Luovuttaa pankin varoja ja velkoja Alentaa velkojen arvoa Erottaa pankin hallituksen johto Kriisinratkaisussa RVV:n tehtävä päätös vähintään yhden seuraavista välineistä käyttämisestä 1. Velkojen arvon alentaminen ja muuntaminen (bail-in) 2. Liiketoiminnan luovutus 3. Väliaikainen laitos 4. Omaisuudenhoitoyhtiö 20.1.2016 17
Pankkikriisien hoitaminen pienet laitokset Toimivaltaisina viranomaisina Finanssivalvonta ja Rahoitusvakausvirasto 20.1.2016 18
Vaihe 1: Elvytystoimet ja varhainen puuttuminen Pankin ryhdyttävä itse elvytyssuunnitelmissa kaavailtuihin toimiin elinkelpoisuutensa palauttamiseksi, jos sen kriisiytyminen todennäköistä. Esim. Pääomien ja rahoituksen lisääminen Omaisuuden myyminen Luotonannon ja riskien vähentäminen Tavoitteena rajoittaa pankin talouteen ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvat vaikutukset mahdollisimman vähäisiksi Jos pankki ei ryhdy toimiin, Finanssivalvonta voi mm. Kutsua koolle yhtiökokouksen päättämään asioista Vaatia hallituksen jäsenten erottamista Muuttaa liiketoimintastrategiaa Nimittää väliaikaisen hallinnonhoitajan hallituksen tilalle 20.1.2016 19
Vaihe 2: Kriisinratkaisun toteuttaminen RVV tekee päätöksen pankin asettamisesta kriisihallintoon RVV teettää ulkopuolisella arvioijalla pankin arvonmäärityksen RVV päivittää pankin kriisinratkaisusuunnitelman nykytilannetta vastaavaksi ja muodostaa sen pohjalta kriisinratkaisukehyksen, jossa eritellään toteutettavat kriisinratkaisutoimet RVV toteuttaa kehyksessä eritellyt kriisinratkaisutoimet 20.1.2016 20
Kriisinratkaisun rahoitus - sijoittajavastuu Pankin tappiot katetaan seuraavasti Ensin osakkeiden arvoa leikataan tai se nollataan Sitten velkojahierarkiassa alimpien velkojen arvoa leikataan ja/tai ne muunnetaan osakkeiksi Toimia jatketaan, kunnes pankin tappiot katettu ja pankilla riittävästi omaa pääomaa Leikkausten ulkopuolelle jäävät mm. Suojatut talletukset Vakuudelliset velat Eräät lyhyet velat 20.1.2016 21
Kriisinratkaisun rahoitus yhteinen kriisinratkaisurahasto Yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (SRF) kerätään vuoteen 2024 mennessä euroalueen pankeilta yhteensä noin 55 mrd. euroa Näitä varoja voidaan käyttää kriisinratkaisun rahoittamiseen niissä tilanteissa, joissa sijoittajavastuulla ei jostain syystä voitaisi kattaa kriisinratkaisussa olevan pankin koko rahoitustarvetta Ennakkoedellytyksenä, että sijoittajavastuuta toteutettu summalla, joka vähintään 8 % pankin taseen loppusummasta Rahaston osuus voi olla enintään 5 % pankin taseesta Aluksi rahasto jaettu kansallisiin osioihin, jotka yhdistyvät asteittain vuoteen 2023 kestävänä siirtymäaikana Sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten kansallinen kriisinratkaisurahasto 20.1.2016 22
Kriisitilanteiden hoitaminen suuret laitokset Toimivaltaisina viranomaisina EKP ja SRB 20.1.2016 23
Toimintamalli suurille pankeille Toimintamalli sama kuin pienemmillä pankeilla, mutta päätökset toimista tekee Valvonnan osalta EKP ja Kriisinratkaisun osalta SRB Välineet ja menettelytavat samat kaikille pankeille RVV mukana kriisinratkaisussa, kun päätökset koskevat suuria suomalaisia pankkeja Vaikka päätökset tehdään SRB:ssä, kriisinratkaisun käytännön toteuttaminen RVV:n vastuulla 20.1.2016 24
KIITOS! Tuija Taos, Rahoitusvakausvirasto Raimo Husu, Finanssivalvonta 20.1.2016 25