Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
Oma tausta: Alma mater: Turun yliopisto (suomalais-ugrilainen kielentutkimus) FM 1999 FL 2001 FT 2008 Työura: assistentti, Turun yliopisto: 2000 2008 yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto: 2009 2010 post doc -tutkija (Koneen säätiö), Helsingin yliopisto: 2011 2012 2
Uralilaiset kielet: itämerensuomalaiset kielet: suomi, karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi saamen kielet: etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan-, pohjois-, inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame mordvalaiskielet: ersä ja mokša mari: niittymari ja vuorimari permiläiset kielet: komi ja udmurtti ugrilaiset kielet: unkari, hanti ja mansi samojedikielet: nenetsi, enetsi, nganasani ja selkup 3
Uralilaisten kielten puhuma-alueet Lähde: Sukukansavaliokunta (http://www.helsinki.fi/hyy/skv/sukukansat.html) 4
Oma tutkimus: morfosyntaktista tutkimusta: negaatio, abessiivisija erityisesti mordvalais- ja permiläiskielet teoriatausta: kielitypologia tutkimusaineisto: elektroniset kielikorpukset muu (sähköinen) tekstiaineisto äidinkieliset informantit vähemmän tunnettujen kielten vähemmän tunnettujen kieliopillisten ilmiöiden kuvaaminen ja analysointi 5
Vähemmän tunnettujen kielten vähemmän tunnetut kieliopin ilmiöt esim. mordvalais- ja permiläiskielet tutkimusta (1700 )1800-luvulta alkaen sanastoja, sanakirjoja, kielioppeja, erikoistutkimuksia lauseopillista tutkimusta suhteellisen vähän julkaisukielet: Venäjällä (ja Neuvostoliitossa) venäjä fennougristisissa julkaisuissa erityisesti saksa, suomi, unkari, venäjä englanti enenevässä määrin 2000-luvulla kielet jääneet vähälle huomiolle kansainvälisessä yleiskielitieteellisessä tutkimuksessa 6
Morfosyntaksi morfologia eli muoto-oppi syntaksi eli lauseoppi morfosyntaksi = morfologian ja syntaksin yhteisalue synkroninen näkökulma: kieliopin kuvaaminen millaisia funktioita muoto-opillisilla elementeillä on lauseyhteyksissä diakroninen näkökulma: kieliopillisen muutoksen kuvaaminen miten muoto-opillisten elementtien funktiot muuttuvat / ovat muuttuneet 7
Kielitypologia funktionaalis-typologinen lähestymistapa kielten vertailu rakennetyyppien mukaan rakenteiden yhtäläisyydet ja erot rakenteiden lainalaisuudet yleensä suuret otokset huom! kielisukulaisuus ei ratkaisevaa synkroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset ilmiöt kielissä mahdollisia diakroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset muutokset kielissä mahdollisia 8
Esim. statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä mordvalaiskielten negaatio kielitypologista taustaa vasten: minkä tyyppisiä kiellonmerkitsimiä esiintyy? millaisissa funktioissa eri kiellonmerkitsimiä käytetään? miten myönteiset ja kielteiset lauseet poikkeavat toisistaan? miten statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio poikkeaa muiden lauseiden negaatiosta? miten mordvalaiskielten negaatio on kehittynyt (vrt. negaation kehityksen yleiset lainalaisuudet)? 9
Esim. statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä mordvalaiskielten negaatio kielitypologista taustaa vasten: minkä tyyppisiä kiellonmerkitsimiä esiintyy? millaisissa funktioissa eri kiellonmerkitsimiä käytetään? miten myönteiset ja kielteiset lauseet poikkeavat toisistaan? miten statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio poikkeaa muiden lauseiden negaatiosta? miten mordvalaiskielten negaatio on kehittynyt (vrt. negaation kehityksen yleiset lainalaisuudet)? 10
Tutkimusaineisto MORMULA (Mordvan muoto- ja lauseopin arkisto) elektroninen tekstikorpus (Turun yliopisto) folkloristisia tekstejä 1800 1900-luvun taitteesta sekä kaunokirjallisia tekstejä 1900-luvulta Sjatko ersänkielinen kulttuuriaikakauslehti 1/1998, 1/1999, 1/2000 Mokša mokšankielinen kulttuuriaikakauslehti 1/1998, 1/1999, 1/2000 evankeliumitekstejä Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumit molemmilla kielillä 11
Maailman kielissä esiintyvät kiellonmerkitsintyypit Ns. standardinegaatio: kieltoverbi kieltopartikkeli epäitsenäinen kieltomorfeemi kielteinen nomini (Payne, John R. 1985: Negation. Shopen, Timothy (toim.): Language typology and syntactic description. Volume I. Clause structure. Cambridge.) 12
Mordvalaiskielten kiellonmerkitsimet (E = ersä, M = mokša) Kiellonmerkitsimen tyyppi Kieltopartikkelit Kieltoverbit Epäitsenäinen kieltomorfeemi Kielteiset nominit Kiellonmerkitsimen muoto E a; avoľ; apak M af; apak E eź-; iľ-; avoľ-; avoľkseľ- M əź- / iź-, aš-; ťa-; afəľ-; afəľəksəľ- M -fťäŕa- / -fťäŕä- E araś M aš 13
Statiivista suhdetta ilmaisevat lauseet ( Predikaatiotyyppi Luokka Ekvaatio Ominaisuus Omistus Lokaatio Eksistenssi Esimerkki suomesta Mansikka on marja. Iltatähti on (sama kuin) Aamutähti. Poika on iloinen. a) Pojalla on kirja. b) Kirja on pojan. Poika on pihalla. Puutarhassa on keinu. (Pajunen, Anneli 2000: Suomen ominaisuuspredikaatio ja tyyppi olla sairaana. Pajunen, Anneli (toim.): Näkökulmia kielitypologiaan. Suomi 186. Helsinki. Payne,Thomas E. 1997: Describing morphosyntax. A guide for field linguists. Cambridge.) 14
Statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä Predikaatiotyyppi Luokka, ekvaatio ja ominaisuus (Mansikka ei ole marja. Iltatähti ei ole aamutähti. Poika ei ole iloinen.) Omistus b) (Kirja ei ole pojan.) Lokaatio a) (Poika ei ole pihalla [vaan jossain muualla].) Lokaatio b) (Poika ei ole pihalla.) Eksistenssi (Puutarhassa ei ole keinua.) Omistus a) (Pojalla ei ole kirjaa.) Kiellonmerkitsin (preesens) E a; avoľ M af E, M apak E a; avoľ M af E a; avoľ M af E araś M aš E araś M aš E araś M aš 15
Kielitypologian anti yksittäisten kielten (kieliryhmien) kuvaamiselle valmiit mallit ennestään heikosti tunnettujen kielten kuvaamiselle esim. morfosyntaktisten piirteiden kirjavuus maailman kielissä kuitenkin yleensä luokiteltavissa muutamiin tyyppeihin synkroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset ilmiöt kielissä mahdollisia diakroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset muutokset kielissä mahdollisia 16
Yksittäisten kielten (kieliryhmien) kuvaamisen anti kielitypologialle itse luokittelut: valmiiden luokitteluiden testaaminen luokitteluiden tarkennus uudet luokittelukategoriat tutkijoiden yhteistyö: yksittäisten kielten erityistuntemus + kielitypologien näkemysten laaja-alaisuus = mahdollisimman kattava kuva ihmiskielen ominaisuuksista 17