MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

Transkriptio

1 Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

2

3 Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

4 Alho Alhoniemi: Marin kielioppi Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X Suomalais-Ugrilainen Seura 2. painos 2010 (1. painos 1985, Vammalan Kirjapaino) Tilaukset Tiedekirja Kirkkokatu 14 FI Helsinki Yliopistopaino Helsinki 2010 ISSN ISBN X (painettu) ISBN (verkko)

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15 Lisäys 2. painokseen L. P. Vasikovan vuonna 1994 julkaiseman ortografiaoppaan mukaan länsimarin vokaalien merkintä muuttuu: /ä/:n merkkinä on ä ja /ә/:n ӹ myös jälkitavuissa. Nyt esim. ləγəštäš kutittaa kirjoitetaan лӹгӹштäш (ennen лӹгышташ). Myöskään я:ta ei enää käytetä foneemikombinaatio /jä/:n merkkinä; /jä/ kirjoitetaan nyt muuallakin kuin sanan alussa йä; esim. äjäš taivuttaa kirjoitetaan äйäш (entisen ortografian mukaan äяш). Näin ollen tämän kirjan 19. :n selvitys ei päde seuraavaa kohtaa lukuun ottamatta uudistettuun ortografiaan. Koska я:lla yhä ilmaistaan edeltävän konsonantin liudentuneisuus ja siltä puuttuu etuvokaalinen kirjainparikki, se on tässä asemassa edelleen niin /a/:n kuin /ä/:nkin merkki, esim. нямаш = ńamaš syödä, лявӹргäш = ĺäβәrγäš tulla lokaiseksi, äнят = äńät ehkä. Vastaavasti liudentuneen konsonantin jäljessä ю:lla voidaan merkitä myös /ü/; omaperäisessä sanastossa tällaisia sanoja ei kuitenkaan liene. Tekijä

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34 Lisäys 2. painokseen L. P. Vasikovan vuonna 1994 julkaiseman ortografiaoppaan mukaan länsimarin vokaalien merkintä muuttuu: /ä/:n merkkinä on ä ja /ә/:n ӹ myös jälkitavuissa. Nyt esim. ləγəštäš kutittaa kirjoitetaan лӹгӹштäш (ennen лӹгышташ). Myöskään я:ta ei enää käytetä foneemikombinaatio /jä/:n merkkinä; /jä/ kirjoitetaan nyt muuallakin kuin sanan alussa йä; esim. äjäš taivuttaa kirjoitetaan äйäш (entisen ortografian mukaan äяш). Näin ollen tämän kirjan 19. :n selvitys ei päde seuraavaa kohtaa lukuun ottamatta uudistettuun ortografiaan. Koska я:lla yhä ilmaistaan edeltävän konsonantin liudentuneisuus ja siltä puuttuu etuvokaalinen kirjainparikki, se on tässä asemassa edelleen niin /a/:n kuin /ä/:nkin merkki, esim. нямаш = ńamaš syödä, 2 лявӹргäш = ĺäβәrγäš tulla lokaiseksi, äнят = äńät ehkä. Vastaavasti liudentuneen konsonantin jäljessä ю:lla voidaan merkitä myös /ü/; omaperäisessä sanastossa tällaisia sanoja ei kuitenkaan liene. 2 L:n ortografia on radikaalisti muuttunut 1990-luvulla; ks. s. 13. Tekijä

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

115

116

117

118

119

120

121

122

123

124

125

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

150

151

152

153

154

155

156

157

158

159

160

161

162

163

164

165

166

167

168

169

170

171

172

173

174

175

176 Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen VIII s. K. B. Wiklund, Kleine lappische Chrestomathie mit Glossar. II X s. Yrjö Wichmann, Wotjakische Chrestomathie mit Glossar. 2., erg. Aufl Anhang: Grammatikalischer Abriss von D. R. Fuchs. III VIII + 97 s. Joh. Kujola, Karjalan kielen opas. Kielennäytteitä ja sanasto. Uus. laitos IV V s. H. Paasonen, Mordwinische Chrestomathie mit Glossar und grammatikalischem Abriss. 2. Aufl V VIII s. Yrjö Wichmann, Tscheremissische Texte mit Wörterverzeichnis und grammatikalischem Abriss. 2. Aufl VI VIII s. T. E. Uotila, Syrjänische Chrestomathie mit grammatikalischem Abriss und etymologischem Wörterverzeichnis. VII X s. Erkki Itkonen, Lappische Chrestomathie mit grammatikalischem Abriss und Wörterverzeichnis. 2. Aufl VIII IX s. M. V. Mosin & N. S. Bajuškin, Ersämordvan oppikirja. Suomeksi kääntänyt ja toimittanut sekä sanaston laatinut Eino Koponen. IX s. Komisyrjäänin kielioppia ja tekstejä. Toimittanut Paula Kokkonen apunaan Erkki Lyytikäinen ja Jaakko Yli-Paavola. X s. Alho Alhoniemi, Marin kielioppi. 2. painos XI. XII s. Alho Alhoniemi, Marin kielen lukemisto sanastoineen s. Udmurt texts. Edited by Pirkko Suihkonen with the cooperation of Bibinur Zagulyayeva. XIII s. Terho Itkonen, Nimestäjän opas. XIV s. Valentin Kel'makov & Sara Hännikäinen, Udmurtin kielioppia ja harjoituksia. 2., korjattu painos XV s. Ulla-Maija Kulonen, Itämansin kielioppi ja tekstejä. ISSN ISBN X