1 1. Johdanto (Hanley-Shogren-White, luvut 1 2) 1.1 Mitä ympäristö- ja luonnonvarataloustiede (ytt) on? Eräs yleinen vastaus voisi olla seuraava: ytt on kansantaloustieteen osa-alue, joka tutkii ympäristön ja luonnonvarojen taloudellista hyödyntämistä Kysytään siis ensiksi, kuinka ytt suhteutuu kansantaloustieteeseen & kuinka ytt täydentää sitä luonnon kuvauksella ja tarkastellaan sitten kuinka ytt kuvaa luontoa? - perinteinen, jo taloustieteen klassikoilta peräisin oleva näkemys kansantalouden kiertokulusta: kansantalouden kiertokulkukaavio TYÖ PÄÄOMA TUOTANTO KULUTUS MAA idea: kaaviossa erotellaan ns. reaaliprosessi ja rahaprosessi - reaaliprosessi: työ, pääoma ja maa ovat tuotannontekijöitä raaka-aineita, jotka yhdistetään tuotantoprosessissa hyödykkeen tuottamiseen; valmis hyödyke siirtyy kuluttajille, jotka kuluttavat sen - rahaprosessi: kuvaa reaaliprosessia tuotannonteki- jäin korvauksen muodossa, mutta vastakkaissuuntaan Kysymys: miksi tällainen kiertokulun kuvaus on puutteellinen?
2 Kuinka sitten ympäristötaloustiede laajentaa taloustieteen kuvaa talouden ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta? - se laajentaa reaaliprosessin kuvauksen tapahtumiin kulutuksen jälkeen - se antaa tuotannontekijälle maa olennaisesti kattavamman sisällön - Huom.: Kuviomme on hieman kompleksisempi kuin H-S- W.n vastaava kuvio kansantalous ja materiaalikierto TUOTANTO KULUTUS KIERRÄTYS YMPÄRISTÖ JÄTTEIDEN HAJOTTAJANA JA SÄILYTTÄJÄNÄ YMPÄRISTÖ RAAKA- AINELÄHTEENÄ YMPÄRISTÖ SELLAI- SENAAN, TILANA
3 Havaintoja kuvion pohjalta: 1. Taloudellinen aktiivisuus synnyttää yhteiskunnan ja luonnon välille aineen ja energian kierron: luonnosta raaka-aineena & energiana talouteen ja taloudesta jätteinä takaisin luontoon 2. Taloudellisen toiminnan näkökulmasta erotellaan siis kolme luonnon perustavaa hyödyntämistapaa Materiaalikierto alkaa (i) luonnon hyödyntämisestä raakaainelähteenä; kaikkeen tarvitsemaamme aineelliseen kulutukseen saamme ainekset ja energian luonnosta raaka-aineet tuotantopanoksia. (ii) luonto jätteiden hajottajana & säilyttäjä viittaa siihen, että materiaalikierron seuraavassa vaiheessa niin kulutuskuin tuotantotoiminnan sivutuotteena syntyy saasteita, jotka joutuvat luontoon luonto tilana viittaa siihen, että käytämme (iii) luontoa sellaisenaan (ns. in situ resurssina) virkistykseen, marjastukseen, etc. luonto suoraan loppukulutuksessamme mukaan lukien luonnon julkishyödykeluonteiset ekosysteemipalvelut 3. Kierrätyksen rooli: vähentää neitseellisen raaka-aineen kulutusta ja luontoon tulevien jätteiden määrää 4. Luonnon eri käyttömuodot riippuvia toisistaan: yhden käyttömuodon lisääminen heikentää muita käyttömuotoja - esim.:
4 materiaalikierto Eräs määritelmä: Ytt tutkii yhteiskunnan ja luonnon välistä aineenvaihduntaa, joka ilmenee materiaalikiertona; sen vaikutuksia talouteen ja talouden vaikutuksia luontoon Erityisesti siis tutkimme sekä reaaliprosessia, so. materiaalikierron ominaisuuksia, että rahaprosessia, so. sitä kuinka hintajärjestelmä heijastaa materiaalikiertoa. - tässä suhteessa ytt:llä on sama lähestymistapa kuin yleisessä kansantaloustieteessä 1.2 Talouden ja ympäristön välinen vuorovaikutus Kysytään aluksi: miten materiaalikierron fyysisiä piirteitä tarkastellaan? Materiaalikierto - tutkitaan aineenvaihdunnan yhteiskuntajärjestelmästä riippumattomia ominaisuuksia - luontaisia tutkimusteemoja esimerkiksi: - Perinteinen suuri kysymys: kuinka suuri materiaalikierron volyymi voi yleensä olla? Onko olemassa jokin yläraja sille mitä maapallo voi sietää? kasvun rajat/ihmiskunnan optimaalinen skaala - Kasvun ympäristöluonteen mittaaminen: ns. vihreä bkt, jolla täydennetään perinteistä bkt:tä luonnonvara- ja ympäristöasioilla - Materiaalivirtatarkastelut: mistä materiaalivirrat koostuvat: lähteet ja nielut; tuotteiden elinkaaret; ns. ekotehokkuus - teoreettinen tausta: termodynamiikan lait (energian häviämättömyys & entropian lait, Ayres & Kneese 1969)
5 - yleinen tulos kasvu/skaalakysymykseen (B.Q.): aineellinen tuotanto saastuttaa väistämättä ympäristöä ja kuluttaa luonnonvaroja, koska energian kierrätys on mahdoton, eikä muille materiaaleille voida luoda täydellistä kierrätystä. Hintajärjestelmä, eli markkinat - nyt eri talousjärjestelmät, niiden luonne ja instituutiot nousevat tarkastelun kohteeksi - kysytään sitä, kuinka hyvin tuotannontekijäkorvaukset, hyödykkeiden hinnat ja markkinat heijastavat materiaalikiertoa? - Idea: jos hintajärjestelmä toimisi hyvin, niin vakavia ympäristöongelmia ei olisi, koska eri käyttömuotojen väliset trade-offit otettaisiin huomioon eikä mitään käytettäisi liikaa. - yleisesti ottaen ytt:n vastaus tähän kysymykseen on synkeä: hinnat eivät heijasta taloudellisen toiminnan vaikutuksia ympäristöön, aina hintaa ei ole laisinkaan, joten luontoa käytetään liikaa - ytt onkin syntynyt osin juuri tästä syystä Markkinoiden epäonnistuminen (market failure) - Vaikka markkinat ovat monessa suhteessa tehokas mekanismi asioiden allokoimiseen, ne epäonnistuvat erityisesti ympäristöasioiden suhteen - Kirjallisuudessa on tapana erotella käsitteellisesti markkinoiden epäonnistumisen neljä perusmuotoa: ulkoisvaikutukset, julkishyödykkeet, yhteisomistusresurssit ja epäsymmetrinen informaatio Ulkoisvaikutukset (externalities) - Termi viittaa hintajärjestelmälle ulkoisiin, mutta yhteiskunnan kannalta relevantteihin kustannuksiin tai hyötyihin
6 - Määritelmä: UV on olemassa silloin, kun taloudenpitäjä ei kanna kaikkia kustannuksia tai saa kaikkia hyötyjä toimistaan (H-S-W s. 17) - Negatiiviset: - Positiiviset: - Koska markkinat eivät hoida näitä toimia negatiiviset ulkoisvaikutukset tulevat liian suuriksi ja positiiviset jäävät liian pieniksi Julkishyödykkeet (public goods) - Määritelmä: Hyödyke on julkishyödyke silloin kun ketään ei voida sulkea ulos sen kuluttamisesta (non-excludability) ja kun yhdenkään henkilön kulutus ei laske hyödykkeen saatavuutta toisille henkilöille (non-rivalness) (H-S-W s. 20) - Esimerkkejä: - Yhteiskunnallisesti optimaalisen määrän tuottaminen julkishyödykettä on hankalaa, mm. vapaamatkustajuuden (free-riding) ongelman vuoksi - Free riding: jotta julkishyödykkeitä voitaisiin tuottaa optimaalisesti, tulisi tietää mikä on kunkin kansalaisen aito kysyntä julkihyödykkeelle. Koska jokainen kuitenkin joutuu maksamaan kysyntänsä mukaan, on kansalaisilla alttius aliarvioida kysyntäänsä ja ajatella, että maksakoot toiset. Yhteisomistusresurssit (common property resources) - Idea: jos luonnonvara kaikkien hyödynnettävissä, niin jokaisen kannattaa hyödyntää sitä niin paljon ja nopeasti kuin mahdollista, koska muutoin jokin toinen osapuoli ehtii tehdä samoin (H-S-W s.22) - Esimerkki: vapaasti kalastettavat (open access) kalakannat kalakanta kalastetaan liian pieneksi ja kalastajien voitot laskevat nollaan kukaan ei hyödy tilanteesta
7 Epäsymmetrinen informaatio - Monet taloudenpitäjien ympäristöön vaikuttavat ratkaisut ovat sellaisia, että toiset henkilöt (ja viranomaiset) eivät voi niitä havaita (H-S-W s. 24) - Moral hazard negatiivinen kannustinvaikutus - kuormittaja voi tehdä toimia, joita ympäristöviranomaiset eivät voi havaita - nämä kätketyt toimet tosiasiallisesti määrittävät päästöt, jotka siis eivät tule viranomaisten tietoon - hidden action johtaa suurempaan päästömäärään kuin viranomaisten pyrkimys ja antamat määräykset edellyttävät - vain huolellinen auditointi voi paljastaa todellisen tilanteen viranomaisille, mutta auditointi maksaa - Adverse selection - käänteinen valikoituminen - Julkinen valta voi kyllä monitoroida toteutuvat päästöt - Julkinen valta ei kykene identifioimaan saadaanko päästötulos aikaan alhaisilla vai korkeilla kustannuksilla - Voidakseen asettaa ohjauskeinot järkevästi, julkisen vallan on tiedusteltava yrityksiltä niiden kustannuksia - Yritykset ennakoivat käytetyn ohjauskeinon ja ilmoittavat kustannuksensa sen mukaan, mikä minimoi niiden kohtaaman ympäristöohjauksen aiheuttamat kustannukset 1.3 Ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen osa-alueet & lähestymistapa Vastaten yllä esitettyä luonnon kolmea peruskäyttömuotoa on tullut tavaksi jakaa ytt neljään osa-alueeseen: - uusiutuvien luonnonvarojen (ja energian) analyysi - uusiutumattomien luonnonvarojen (ja energian) analyysi - saastumisen ehkäisyn analyysi - luonnon julkishyödykkeellisen käytön ja suojelun analyysi
8 Varhaiset kontribuutiot - metsien käytön talousteoria (forest economics); - Martin Faustmann julkaisi vuonna 1849 artikkelin metsän optimaalisesta kiertoajasta, optimal forest rotation, mikä on edelleen metsäekonomian kulmakivi - Peruskysymys: kuinka vanhaksi tasaikäinen metsä tulee kasvattaa ennen kuin se hakataan? - Taloustieteellisen teoriamuodostuksenkin kannalta tärkeä: ensimmäistä kertaa ns. nykyarvon maksimointia - uusiutumattomien luonnonvarojen teoria (useimmiten economics of exhaustible resources, sanatarkasti economics of non-renewable resources) - Lewis Cecil Gray 1915 ja Harold Hotelling (1931) - tutkivat yhden esiintymän omistajan ongelmaa & kysyivät kuinka esiintymää tulee louhia ajassa ja mikä on optimaalinen vauhti käyttää esiintymä loppuun - uusiutuvien luonnonvarojen teoria (economics of renewable resources) - economics of fisheries: Gordon 1954, Scott 1955, Schäfer 1957 ns. staattinen kilpailutasapaino ja yhteiskunnallinen optimi; Clark and Munro 1976 dynaaminen optimi - saastumisen ehkäisyn analyysi (economics of pollution control) - termi ulkoisvaikutus (externality) jo Marshallilla, varsinaisesti sen vakiinnutti Pigou 1932 - kustannustehokas saasteiden ehkäisy (cost-efficient pollution control), Kneese and Bower 1968 - luonnon julkishyödykkeellinen käyttö - Krutilla 1967 tarkasteli alkuperäisluonnonsuojelua ja aloitti näiden teemojen tutkimuksen
9 - Hotelling: ehdotti yksityiskirjeessä eräille tutkijoille ns. matkakustannusmenetelmän käyttöä mittaamaan ihmisten ympäristöarvostuksia Tutkiessaan kutakin näistä teemoista ytt:n lähestymistapaa voisi luonnehtia seuraavien askeleiden avulla Askel 1: luonnonprosessin (biologinen resurssi tai ekosysteemi) kuvaus - tulee luonnontieteistä Askel 2: ihmisen toiminta modifioimaan luonnonprosessia - tulee luonnontieteistä/tekniikasta Askel 3: lisätään toimintaa määrittävät taloudelliset seikat, instituutiot ja markkinat - tulee taloustieteistä Askel 4: ratkaistaan luonnonprosessin ns. bioekonominen tasapaino, eli biologis-taloudellinen tasapaino ja verrataan sitä yhteiskunnalliseen optimiin & etsitään keinot markkinoiden ohjaukseen = ytt Askeleessa 4 on sisällä ytt:lle tyypillinen perusjako: - positiivinen analyysi: kuinka asiat todellisuudessa ovat? - normatiivinen analyysi: mitä pidämme hyvänä ja kuinka siihen pyrimme? (ympäristöpolitiikka!) * * * * * *
10 Hyödyllistä informaatiota: ALAN TIETEELLISIA AIKAKAUSLEHTIÄ Journal of the Association of Environmental and Resource Economists (JAERE) Yhdysvaltain association uusi lehti, josta kehitetään alan johtavaa lehteä Journal of Environmental Economics and Management (JEEM): Alan entinen johtava lehti, yhdysvaltalainen Environmental and Resource Economics (ERE): Alan eurooppalainen alan lehti. Land Economics: Alan vanhin lehti Ecological Economics: Suhteellisen uusi lehti Energy Economics: Keskittyy pelkästään energia kysymyksiin Resource and Energy Economics Käsittelee nykyää kaikkia ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen kysymyksiä Environmental and Development Economics (EDE) Kehitys, kehitysmaat ja ympäristö Natural Resource Modelling Tarkastelee luonnonvarojen käyttöä myös luonnontieteellisestä näkökulmasta A. MAATALOUSEKONOMISIA LEHTIÄ American Journal of Agricultural Economics European Review of Agricultural Economics Journal of Agricultural Economics Journal of Agricultural and Resource Economics B. METSÄEKONOMISIA LEHTIÄ Forest Science Journal of Forest Economics Journal of Forest Policy and Economics Canadian Journal of Forest Research Scandinavian Journal of Forest Research C. JOURNAL OF ECONOMIC LITERATURE (JEL) Journal of Economic Literature -lehden kautta voidaan hakea tiedot julkaistuista taloustieteellisistä artikkeleista. JEL:ssa artikkelit on luokiteltu aiheittain. JEL saatavina e-lehtenä Viikin tiedekirjastosta (paperiversio löytyy valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta). LEHDET ELEKTRONISESSA MUODOSSA Kaikki alan johtavat lehdet ovat saatavissa nykyään myös elektronisessa muodossa. E-lehtiä löytyy esimerkiksi Viikin tiedekirjaston Pikalinkit-sivulta
11 Jokaisella lehdellä on myös oma kotisivu. Lehden kotisivuilta voidaan yleensä selailla lehden eri numeroiden sisällysluetteloa ja lukea artikkelien abstraktit. WORKING/DISCUSSION PAPERIT JA NIIDEN HAKU NETISTÄ JULKAISUVIIVE: Lehdissä julkaiseminen voi kestää pitkään. Usein lehtiin tulevat artikkelit julkaistaan ensin työpapereina. Lähes jokaisella yliopistolla ja tutkimuskeskuksella on oma working paper -sarjansa. Niistä löytyy suhteellisen helposti tietoja netistä. Tärkein kotisivu tähän tarkoitukseen lienee Social Science Research Network SSRN (http://www.ssrn.com). Haku SSRN:ssa toimii antamalla joko avainsanan tai working paperin otsikon tai kirjoittajan nimen. SSRN:sta saa aina working paperin perustiedot, abstrakti mukaan lukien. Usein myös koko working paperin voi imuroida.pdf muodossa. Hyvät kotisivut ovat myös WoPEc - Working Paper in Economics (http://netec.mcc.ac.uk/wopec.html) ja RePEc - Research Papers in Economics (http://repec.org/) Fondazione Eni Enrico Mattei (FEEM) julkaisee hyvää ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen working paper -sarjaa. Sen paperit voi printata netistä rajoituksitta joko FEEM:n (http://www.feem.it) tai SSRN:n kotisivuilta. ALAN JÄRJESTÖJEN KOTISIVUT: AERE Association of Environmental and Resource Economists (http://www.aere.org/) EAERE European Association of Environmental and Resource Economists (http://www.soton.ac.uk/~eaere/) ISEE International Society for Ecological Economics (http://www.ecologicaleconomics.org/) Konferenssien aikatauluista saa hyvin tietoja seuraavasta osoitteesta: http://www.inomics.com/query/conf_search TUTKIJOIDEN KOTISIVUT Useilla tutkijoilla on oma kotisivunsa. Osoitteen saa usein selville esim. googlen avulla HAKUKONEET Hakukoneista perusteellista tietoa löytyy sivulta http://www.kirjastot.fi/, valitse Tiedonhaku/Tiedonhaku internetistä. Täällä on esimerkiksi hakukoneiden käyttöohjeita, vinkkejä haun rajaamiseen. Hyvä hakukone on google (http://www.google.com).