Vuonna 2001 Suomessa rengastettiin

1 Jukka Haapala ja Pertti Saurola Vuonna 2001 Suomessa rengastettiin kaikkiaan 242 928 lintua. Tämä kirjoitus antaa yleiskuvan rengastustoiminnasta Suomessa tänä aikana (vrt. Saurola 1998, 1999, 2000, 2001). Esimerkkeinä esittelemme tarkemmin rengastustuloksia tilhestä, taviokuurnasta, rautiaisesta ja allista. Rengastustoimiston johtamista erityisprojekteista on erilliset raportit toisaalla tässä vuosikirjassa (Haapala ym. 2002, Hannula ym. 2002, Saurola 2002a, b). Lintujen rengastuspaikat on merkitty kuvaan 1. Kuvasta näkee myös sen, missä olisi vapaata tilaa uusien rengastajien toiminnalle. Kaikkien aikojen rengastustilastossa vuoden 2001 kokonaistulos on viidenneksi paras (kuva 2, liite 1). Kolmanneksi eniten poikasrengastuksia... Vuonna 2001 rengastettiin 91 937 linnunpoikasta. Tulos sijoittuu kolmanneksi kaikkien aikojen tilastossa (kuva 2, liite 1). Ennätysnumerot 104 266 tehtailtiin kaksi vuotta sitten, vuonna 1999. Vuoden 2001 poikastilaston eniten rengastettujen lajien "kymmenen kärjessä" -lista oli: sinitiainen, kirjosieppo, talitiainen, harmaalokki, haarapääsky, tuulihaukka, naurulokki, kalatiira, kalalokki ja kottarainen. Mainittujen lajien osuus kaikista poikasrengastuksista oli 55 % (liite 1). Seuraavat uudet lajikohtaiset ennätykset poikasrengastusten määrissä näkivät päivänvalon: merimetso 474, harmaahaikara 295, merikotka 151, muuttohaukka 185, merikihu 202, varpuspöllö 1 988, pohjantikka 48, virtavästäräkki 17, pyrstötiainen 42, töyhtötiainen 740, naakka 2 365, korppi 640 ja punatulkku 67.... ja neljänneksi eniten täysikasvuisten rengastuksia Vuonna 2001 täysikasvuisena rengastettujen lintujen lukumäärä 151 216 sijoittuu kaikkien aikojen tilastossa neljännelle tilalle (kuva 2, liite 1). Ennätysluku 168 220 on peräisin vuodelta 1995. Lintuasemarengastusten kertymä vuonna 2001 jäi melko vaatimattomaksi: kaikkiaan asemilla (13 kpl) rengastettujen aikuislintujen yhteismäärä oli vain 33 729 (22 % ). Erinomainen täysikasvuisten lintujen pyyntitulos selittyykin sen vuoksi lähinnä erilaisten "projektien" tuotolla. Kymmenen eniten rengastettua lajia olivat haarapääsky, urpiainen, talitiainen, viherpeippo, ruokokerttunen, pajulintu, sinitiainen, hippiäinen, vihervarpunen ja punarinta. Niiden osuus kaikista aikuislinturengastuksista oli 66 %. Seuraavat kaikkien aikojen suurimmat rengastussummat kirjattiin aikuislintujen määrissä: sepelhanhi 3, idänkäki 1, varpuspöllö 313, haarapääsky 22 070, virtavästäräkki 3, tilhi 3 910, rautiainen 1 435, viirusirkkalintu 7, viherpeippo 10 190, tikli 95, taviokuurna 610 ja pulmunen 246. Kahdeksan miljoonaa ylittyi Kahdeksan miljoonan rengastuksen raja ylittyi 6.7.2001, jolloin 102 rengastajaa rengasti kaikkiaan 1 406 lintua. Arpa valitsi juhlalinnuksi Esko Pasasen Ikaalisissa rengastaman kirjosiepon pesäpoikasen. "Se oli kirjosieppo", sanaili Pasanen ytimekkäästi, kun rengastukseen liittyviä yksityiskohtia yritettiin häneltä Kajaanin rengastajakokouksessa 2002 hieman lähemmin udella. Esko Pasanen on esimerkillinen rengastaja, joka sinnikkäästi ja erittäin 250000 Rengastussummat 1951-2001 Ringing totals 1951-2001 (/) pull. + fl. 200000 fl. 0: pull. 150000 --m u5..:.:: :::i -(/) 100000 m en C Q) a: 50000 0 (') l!) I'- 0, (') l!) I'- 0, (') l!) I'- 0, (') l!) I'- 0, (') l!) I'- 0, l!) l!) l!) l!) l!) CD CD CD CD CD I'- I'- I'- I'- I'- CO CO CO CO CO 0, 0, 0, 0, 0, 0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0 C\J Kuva 1. Suomessa vuonna 2001 merkittyjen lintujen rengastuspaikat. Fig. 1. Ringing sites of birds ringed in Finland in 2001. Kuva 2. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa 1951-2001. Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 2. Annual ringing totals in Finland in 1951-2001. Black (pull.) = nestlings, grey (jl.) = full-grown, wlzite = nestlings and full-grown combined. 81

tehokkaasti rengastaa vuodesta toiseen samojen vakiolajien pesäpoikasia. Lisäksi hänellä riittää energiaa osallistua rengastustoimiston hyväksymiin aikuislintujen rengastusprojekteihin, kuten myös uusien projektien suunnitteluun. Suomessa rengastettujen lintujen kokonaismäärä oli vuoden 2001 päättyessä 8114 999. Värirengastuksilla maailman huipulle Rengastustoimisto on viime vuosina tukenut voimakkaasti Suomessa tehtyjä värirengastuksia. Ensinnäkin, se on hyväksynyt erilaisten värillisten lukutunnisteiden alati lisääntyvän käytön varsin monille eri lajeille. Ja toiseksi, Suomen rengastustoimisto on ensimmäisenä maailmassa onnistunut sisällyttämään myös värirengastukset kiinteäksi osaksi virallista tiedonhallintajärjestelmäänsä. Vuonna 2001 kaikkiaan 2 024 lintua sai nilkkaansa (tai kaulaansa) värillisen lukutunnisteen. Tietokantaan vietyjen värirengastusten kokonaismäärä vuoden 2001 päättyessä oli 29 118. Löytöilmoituksia käsiteltiin ennätysmäärä Vuonna 2001 kirjattiin diaariin kaikkiaan 63 034 suomalaisista renkaista tehtyä löytöä ja kontrollia. Tulos oli taas kerran uusi ennätys, edellinen 54 560 (Saurola 2001) kesti vain vuoden. Rekisteriin hyväksytyistä virheettömistä tapaamisista 22 479 oli sellaisia rengastajien tekemiä kontrolleja, joissa lintu oli pyydystetty. Lisäksi rekisteriin vietiin yli 2 900 metallirenkaista ja yli 32 000 värirenkaista (lähinnä kiikarilla tai kaukoputkella) tehtyä lukuhavaintoa. Muita, lähinnä maallikoiden tekemiä rengaslöytöjä saatiin n. 4 000. Lisäksi lähes tuhat tapaamista osoittautui ristikkäistarkistuksissa niin ristiriitaisiksi, ettei niitä voitu kelpuuttaa lainkaan tietokantaan. Valtaosaan niistä sisältyi värirenkaiden lukuvirheitä. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että yli puolet rengaslöytöjen käsittelyyn rengastustoimistossa käytetystä kokonaisajasta "uhrattiin" vain ja ainoastaan värirengastuksen hyväksi. Ongelmia värirengashavaintojen käsittelyssä aiheutui mm. siitä, etteivät värirenkaiden lukijat juuri lainkaan tehneet keskinäistä havaintojen vertailua. Sen seurauksena päällekkäisiä havaintoja ilmoitettiin esim. Tampereen kaatopaikalta jatkuvalla syötöllä, jopa kolmen eri henkilön toimesta. Löytörekisterissä on kaikkiaan 355 800 "EURING-kriteerien" mukaista tapaamista (lintu tavattu joko kuolleena - kuolleet pesäpoikaset pois lukien - tai elävänä vähintään 3 kk:n kuluttua tai yli 10 km:n etäisyydellä edellisestä tapaamisesta). Kaikki (/) 0::: -ces u5 ::J... en ces C (1) 0: f.,._ a,._ Q) Q. -ei -..._ E 0 T""",_ (1) a.. gi >- 4000 3000 - pull fl 2000 1000 Tilhi Bombycilla garru/us yht. /total 0 1 MmMmMmMmMm IDIDIDIDIDoooooooooommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N 200 Tilhi 175 Bombycilla garru/us 150 - talvilaskenta / winter census 125 100 75 50 IDIDIDIDIDoorooororommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N Kuva 3. Yllä: tilhen rengastusmäärät Suomessa 1951-2001. Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Alla: vuodenvaihteen talvilaskennoissa 1957-2001 havaitut tilhien yksilömäärät 10 reittikilometriä kohti (Risto A. Väisänen, suullinen tieto). Fig. 3. Upper graph: Ringing totals ofbohemian Waxwings Bombycilla garrulus in Finland in 1951-2001. Black (pull.) = nestlings, grey (jl.) = full-grown, white = nestlings and full-grown combined. Lower graph: Bohemian Waxwings Bombycilla garrulus recorded per 10 kilometres in Finnish mid-winter censuses (Risto A. Väisänen, pers. comm.) liitteen 1 sisältämät löytökertymät on laskettu edellä selostetulla tavalla. Kaiken kaikkiaan tietokannassa on yhteensä 722 621 rengaslöytöä ja -kontrollia. Ulkomaisille rengastuskeskuksille välitettiin tiedot 360 Suomesta löydetystä ulkomaisesta renkaasta, joista tehtyjen ilmoitusten määrä näyttää viime vuosina kääntyneen laskuun. Vuoden rengastuslajit: tilhi... Vaelluslintututkimuksen yksi keskeisistä kysymyksistä on, kuinka suuri osa vaeltajista palaa takaisin lähtöalueelleen. Neljännesvuosisata sitten todettiin, että suomalaisen tilhiaineiston erittäin suuri puute on (poikasrengastuksen vähäisyyden lisäksi) se, että rengastus "tilhitalvina" on ollut tehotonta "tilhisyksyihin" verrattuna (Saurola 1977). Artikkelin tavoitteena oli kannustaa rengastamaan tilhiä tehokkaasti myös talvella, jotta voitaisiin löytöaineiston perusteella päätellä, onko tilhien kuolevuus riippuvainen vaelluksen pituudesta. Artikkelin ilmestymisen jälkeen on ollut vain kaksi erityisen hyvää tilhivuotta, 1996 ja 2001 (kuva 3), minkä myös talvilintulaskentojen tulokset vahvistavat (Väisänen & Solonen 1997; Risto A. Väisänen, suull. ilm.). Näyttää siis siltä, ettärengastajat ovat toimineet kuten pitikin! Eli: talvitilhiä on rengastettu silloin, kun niitä on ollut" saatavilla". Vuonna 2001 tilhiä rengastettiin ennätykselliset 3 910 yksilöä. Ajallisesti tilhirengastukset painottuivat lopputalveen ja alkukevääseen: koko vuoden tilhimäärästä rengastettiin helmikuussa 14 %, maalis- 82

tj Löytökuukausi Joulu-helmikuu Maalis-toukokuu Kesä-Elokuu v Syys-marraskuu Löytötapa mtapettu DMuu Saurola 1977) ja kuvaan 4B vuodesta 1977 lähtien (em. kirjoituksen jälkeen) saadut "uudet" tilhilöydöt. Näyttää siltä, että tapettujen tilhien osuus kaikista löydetyistä on takavuosina ollut selvästi suurempi kuin nykyisin. Vanhemmassa aineistossa on lisäksi selvästi enemmän pitkän matkan siirtymiä kuin uudemmassa.... ja taviokuurna Joulu-helmikuu Maalis-toukokuu Kesä-elokuu 'v Syys-marraskuu Löytötapa Tapettu 0Muu Kuva 4. Suomessa rengastettujen tilhien löytöpaikat (symbolit). Musta symboli = tapettu, valkea symboli = löydetty kuolleena tai kontrolloitu elävänä. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. A. Löydetty ennen vuotta 1977. B. Löydetty 1977-2001. Fig. 4. Recoven; places (symbols) of the Bohemian Waxwing Bombycilla garrulus ringed in Finland. Black symbol = killed, white symbol = found dead or recaptured. Triangle pointing downwards = found in September-November, square = found in December-Februan;, triangle pointing upwards = found in March-May, dot = found in June-August. Ringing sites are indicated by straight Iines. A: found before 1977. B: found in 1977-2001. kuussa 42 % ja huhtikuussa 28 %. Pieni erillispiikki (14 % ) osui tavalliseen tapaan lokakuulle. Myös edellisenä hyvänä tilhivuotena 1996 rengastusaineiston (1771 yksilöä) kertymä oli ajallisesti lähes identtinen edellä selostetun kanssa: silloinkin oli selvä piikki (66 % ) helmi-maaliskuussa ja toinen pienempi (23 % ) lokakuussa. Rengastajien ajoitus tilhipyynnissä oli kerrassaan loistava: energiaa ei juuri tuhlattu pyyntiyrityksiin silloin, kun pihlajat vielä notkuivat marjoista väärällään. Nokkelimmat toki keräsivät marjoja talteen. Kun rastaiden ja tilhien jättiparvet tammikuun aikana olivat tyhjentäneet viimeisetkin pihlajat marjoista, alkoivat tilhirengastajien juhlat. Talteen kerätyillä pihlajan- marjoilla ja omenilla(!) oli helppoa narrata töyhtöpäitä pyydyksiin. Tilhiä pyydystettiin menestyksellisesti (lintuverkkojen lisäksi) jopa tilhi pyyntiin varta vasten suunnitellulla katiskalla. Katiskaidean isä oli ehtymätön niksinikkari Pekka Pouttu. Tilhirengastajia oli vuonna 2001 34. Tässä ahkerimpien henkilökohtaiset tilhisaaliit (rengastuspaikat suluissa): Veikko Tarsa (Lohja) 2161, Pekka Pouttu (Hauho, Hattula, Hämeenlinna) 1 142, Heikki Kolunen (Lahti) 214, Esko Pasanen (Espoo, Kirkkonummi, Hämeenkyrö) 116, Riku Lehtinen (Kotka) 52 ja Jarmo Ruoho (Hangon lintuasema) 50. Kuvaan 4A on koottu tilhistä vuoden 1976 loppuunmennessä saadutlöydöt (vrt. Vuonna 2001 Suomessa rengastettiin taviokuurnia enemmän kuin minään aiempana vuonna (kuva 5). Lähes kaikki kuurnat saatiin helmikuun alussa pääkaupunkiseudulta. Taviokuurnien massarengastus tapahtui Helsingissä Mannerheimintien varrella, suuren yleisömenestyksen saattelemana. Kuurnat ilmaantuivat paikalle pian sen jälkeen, kun kymmentuhantiset räkätti-ja tilhilaumat olivat ahmineet suihinsa Mannerheimintiellä (ns. Tullinpuomin suoralla) sijainneiden pihlajien ja ruotsinpihlajien kaikki marjat. Kuurnat joutuivat etsimään hangelle pudonneiden marjojen rippeitä, mikä mahdollisti tehokkaan pyynnin. Muutamana päivänä vallinnut reipas 20 asteen pakkanen helpotti pyyntiä entisestään. Linnut olivat pakkasella huomattavan pelottomia, silloin niitä pääsi koskettamaan Ga pyydystämään) jopa paljain käsin. Taviokuurnapyyntiin osallistuivat seuraavat seitsemän rengastajaa (rengastusten määrä mainittu nimen jälkeen): Pekka Pouttu 218, Esko Pasanen 161, Olli Lamminsalo 140, Jyrki Tolvanen 65, Hannu Ekblom 16, Erkki Topp 8 ja Martin Helin 2. Taviokuurnista saadut löydöt on merkitty kuvaan 6. Kuten kuvasta ilmenee, vuoden 2001 rengastuksista on toistaiseksi saatu vain kolme löytöä, kaksi kaukaisinta Kuusamosta asti. Toinen niistä koski autoon törmännyttä lintua, toisen puolestaan konh olloi Pekka Pouttu, joka itse oli myös Helsingin massarengastustapahtuman puuhamiehiä. Löytöjä taviokuurnista, kuten myös kevättalvisten tilhien täsmärengastuksista, odotellaan toivorikkaina saapuvaksi vielä myöhempinäkin kausina. Täsmäpyynnin mahdollisuudet: esimerkkeinä pulmunen ja rautiainen Pulmusprojekti oli lähinnä yhden miehen harteilla: Tuomo }aakkonen merkitsi "whoosh net'' -tyyppisellä katapulttiverkolla ruokinnalta 237 yksilöä (96 % koko maan pulmusrengastusten määrästä). Uusia löytöjä projekti ei heti tuottanut, mutta pulmusesta saatiin toki muutaman päivän takaisia kontrolleja rengastuspaikalta. Edelleenkin ainoa varsinainen pulmuslöytömme on saatu jo 67 vuotta sitten. Lauri Leikkosen 11.4.1935 Suistamon rajapitäjässä 83

700 Taviokuurna 600 Pinico/a enucleator Pinicola enuc/eator - 400 et! :::::l u5 500 -pull fl yht 300 g, 200 C (1) a: 100 ommmmmmmm mmmmmoororooorommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N Kuva 5. Taviokuuman rengastusmäärät Suomessa 1951-2001. Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 5. Ringing totals for Pine Grosbeak Pinicola enucleator in Finland in 1951-2001. Black (pull.) = nestlings, grey (fl.) = full-grown, white = nestlings and full-grown combined. Kuva 6. Suomessa rengastettujen taviokuurnien löytöpaikat (symbolit) ja löytövuodet. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Fig. 6. Recoven; places (symbols) and the recoven; years of Pine Grosbeaks Pinicola enucleator ringed in Finland. Ringing sites are indicated by straight Iines. Karjalassa rengastama lintu saatiin saaliiksi 11 päivää myöhemmin Ylitorniossa, 615 km päässä rengastuspaikalta. Vuonna 2001 rengastettiin ennätykselliset 1 458 rautiaista (kuva 7). Ennätys perustuu rautiaisiin kohdistuneeseen todelliseen täsmäpyyntiin, jota harjoitettiin ääniatrappia apuna käyttäen kahdella eri rengastuspaikalla (Espoossa ja Vantaalla). Niillä rengastettiin yhteensä yli 1000 rautiaista (72 % koko maan täysikasvuisista rautiaisista). Parhaana päivänä toisella paikoista merkittiin kaikkiaan 180 lintua, joista uskomattomat140 (kolme neljäsosaa) oli rautiaisia! Täysikasvuisten rautiaisten rengastajia vuonna 2001 oli yhteensä 70. Täsmäpyyntiin osallistuneiden rautiaissummat olivat Heikki Arppe 484, Pekka Puhjo 427, Erkki Topp 69, Hannu Ekblom 36 ja Matti Ryynänen 31. Pesäpoikasina rengastetuista rautiaisista saadut ulkomaiset löydöt ja kontrollit on merkitty kuvaan SA ja täysikasvuisina rengastetuista saadut kuvaan SB. Yleisvaikutelma rautiaiskartoista on häkellyttävä: laji näyttää noudattavan uskomattoman tarkasti "sisäänrakennettua" muuttosuuntaansa. Vuonna 2001 rengastetuista täysikasvuisista rautiaisista on toistaiseksi saatu ct: -- CO u5 ::::) -(/) CO C Q) CC 1500 Rautiainen Prunella modularis pull 1000 fl 0yht 500 ommmmmmmmm rorooororommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N Rautiaisrengastuksissa (Prunella modularis) tehtiin uusi ennätys. Markus Varesvuo Dunnock. 84 Kuva 7. Rautiaisen rengastusmäärät Suomessa 1951-2001. Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 7. Ringing totals for Dunnock Prunella modularis in Finland in 1951-2001. Black (pull.) = nestlings, grey (fl.) = full-grown, white = nestlings and full-grown combined.

Joulu-helmikuu 4 Maalis-toukokuu T Syys-marraskuu Löytötapa D Kontrolloitu Tapettu D Muu Prunella modularis B Löytökuukausi Joulu-helmikuu Maalis-toukokuu Kesä-elokuu T Syys-marraskuu Löytotapa D Kontrolloitu Tapettu D Muu Kuva 8. Suomessa pesä poikasena (A) ja täysikasvuisena (B) rengastettujen rautiaisten ulkomaiset löytöpaikat (symbolit). Musta symboli= tapettu, harmaa symboli = kontrolloitu elävänä, valkea symboli = löydetty kuolleena. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Fig. 8. Foreign recovery places (symbols) af Dunnocks Prunella modularis ringed as nestlings (A) and full-grown birds (B) in Finland. Black symbol = killed, grey symbol = recaptured, white symbol = found dead. Triangle pointing downwards = found in September-November, square = found in December-Februan;, triangle pointing upwards = found in March-May, dot = found in June-August. Ringing sites are indicated by straight Iines. vain neljä uutta ulkomaanlöytöä. Löytömaat ovat Ranska (löydetty kuolleena), Slovenia (rengastajan kontrolloima) ja Itävalta (kaksi rengastajan kontrolloimaa lintua). Uudet tapaamiset ovat aiemman muuttokuvan mukaisia ja ne kaikki on saatu rautiaisten täsmäpyyntiä harjoittaneen ryhmän rengastuksista. Tämän kirjoituksen liitettä 1 silmäillessä huomaa helposti, mitä lajeja tulisi rengastaa lisää, jotta niistä saatavien löytöjen määrä kasvaisi. Rengastustoimisto haluaa erityisesti kannustaa rengastajia osallistumaan sellaisiin täsmäpyynteihin, joissa pyynti voidaan kohdistaa lähes yksinomaan tiettyyn lajiin Gosta on vähän löytöjä). Rengastustoimisto kokee yhä tärkeäksi myös epäsäännöllisesti esiintyvien vaelluslintujen syys- ja talviaikaisen pyynnin. Parhaiten tuollaiset esim. pähkinähakkeihin, taviokuurniin tai tilhiin kohdistuneet pyyntiprojektit ovat toistaiseksi onnistuneet tiiviin ja saumattomasti toimivan rengastajaryhmän yhteistyönä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että pesäpoikasten rengastaminen (sekä pesivien emojen rengastus ja kontrollointi) on sittenkin sitä kaikkein arvokkainta perusrengastusta. Pesäpoikasten osalta tiedetään tarkasti mm. linnun tarkka ikä, synnyinkotikunta ja -maa. Nämä tiedot jäävät mm. vaeltajia pyydettäessä hämärän peittoon. lkäennäty kset Suomessa rengastetuista linnuista saatiin vuoden 2001 aikana 14 uutta ikäennätystä (taulukko 1), joista neljä oli samalla uusia Euroopan Ga maailman-) ennätyksiä (vrt. Staav 1998, 2001). Seuraavassa kerromme lyhyesti neljästä viimeksi mainitusta. Merilokki 27 vuotta 1 kuukausi. Pokaalirengastaja Pentti Linkolan Hiittisissä 17.6.1974 teräsrenkaalla merkitsemä merilokin poikanen ammuttiin Västanfjärdissä 1.8.2001, vain 17 kilometrin päässä rengastuspaikalta. Edellinenkin Euroopan ennätys (26 vuotta 1 kuukausi) oli suomalaisen linnun hallussa (Staav 2001). Alli 22 vuotta 7 kuukautta. Edesmennyt pokaalirengastaja, rengastajanestori Lauri Leikkonen kihlasi Haminassa 6.10.1975 teräsrenkaalla nuoren allin, joka 8 257 vuorokautta myöhemmin toukokuussa 1998 ammuttiin allikoiraaksi tunnistettuna Venäjän Siperiassa, 2 091 kilometriä rengastuspaikalta koilliseen sijaitsevassa Yamal-Nenetsissä. Tästä Venäjältä saamastaan kuudennesta allilöydöstä Leikkosen kerrotaan viime päivinäänkin vielä iloinneen: "Tätä ennätystä ei pojat lyö koskaan" (Kolunen 2002). Aiempi Euroopan ikäennätys (19 vuotta 11 kuukautta) oli allilla, joka oli rengastettu Brittein saarilla (Staav 1998). Kuovisirri 19 vuotta 7 kuukautta. Tapani Nummisen Paimiossa 2.9.1981 teräsrenkaalla merkitsemä nuori kuovisirri 85

ammuttiin 23.4.2001 Guinea Bissaussa sijaitsevassa Guinessa. Samalla hollantilaisomistuksessa ollut aiempi ikäennätys (16 vuotta 10 kuukautta; Staav 1998) parani lähes kolmella vuodella. Valkoselkätikka 12 vuotta 10 kuukautta. Kari Reinikaisen Hartolassa 26.3.1988 alumiini- ja värirenkain merkitsemä naaras tunnistettiin värirenkaiden perusteella rengastuspaikalla 4 714 vuorokauden kuluttua rengastuksesta. Aiempi Euroopan ennätys oli sekin suomalaisen tikan, mutta eri yksilön hallussa (Staav 2001). Teräsrenkaat tuottavat ikäennätyksiä Ensimmäiset teräsrenkaat saatiin Suomeen vuoden 1968 keväällä ja niitä ryhdyttiin heti käyttämään lajeille, joilla alumiinirenkaiden oli havaittu kuluvan nopeasti (esim. vesilinnut, kahlaajat, lokit ja ruokit). Tuon kauaskantoisen päätöksen teräsrenkaiden käyttöön otosta teki silloinen rengastustoimiston johtaja Ilkka Sten, sillä olihan rengastuksen keskeisimpiä lähtökohtia kyetä merkitsemään lintuyksilö sellaisella renkaalla, jonka avulla se voidaan tunnistaa koko sen elämänkaaren ajan. Vuoden 1999 rengastuskatsauksessa osoitettiin naurulokkien teräsrenkaat kestävyydeltään ylivoimaisiksi alumiinisiin verrattuina (Saurola 200. Muista materiaaleista, kuten muovista, valmistetuissa renkaissa on todettu renkaan halkeamia ja murenemia jopa reilusti alle 10 vuoden iässä. Lokit ovat pitkäikäisiä lintuja. Vuosi toisensa jälkeen ikääntyy uusi, kestävin teräsrenkain merkitty ikäluokka kolkuttelemaan ikäennätysten portteja. Ei liene vai- Taulukko 1. Suomessa rengastetuista linnuista vumma 2001 saadut ikäe1mätykset sekä ko. lajien vanhimpien tmmettujen rengaslintujen iät ja rengastusmaat (Staav 1998, 2001). Table! New longevihj records of Finnish-ringed birds reported in 2001, as well as the ages and ringing countnes of oldest known birds. CozmtnJ: DE= Germany, DK = De11111ark, GB = Britain and Ireland, Rll = Russia, SF = Finland, SV = Sweden (Staav 1998, 2001). Laji Species Kalalokki Larus canus Merilokki L. marinus Haahka Somateria mollissima Lapintiira Sterna paradisaea Hiirihaukka Buteo buteo Alli C/angu/a hyemalis Kuovisirri Calidris ferruginea Muuttohaukka Falco peregrinus Mehiläishaukka Pernis apivorus Laulujoutsen Cygnus cygnus Valkoselkätikka Dendrocopos /eucotos Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes Tylli Charadrius hiaticula Rantasipi Actitis hypo/eucos vuosia kuukausia _y:e!ars months 28v 27v 26v 26v 26v 22v 19v 16v 15v 15v 12v 12v 11v 10v keaa ennustaa, että ainakin lokkilajien kohdalla ikäennätykset paranevat lähivuosien aikana vielä monta kertaa. Lauri Leikkosen alliperintö Suomen rengastajakunta koki vuoden aikana raskaan menetyksen, kun rengastajiemme todellinen isähahmo, rengastajanestori Lauri Leikkonen poistui keskuudestamme 5.12.2001. Hän keksi monen muun pyyntiniksin ohella myös syysmuutolla!epäilevien allien rengastamiseen oivan menetelmän. Vuoden 2001 loppuun mennessä Suomessa oli rengastettu 523 allia (kuva 9, liite 1). Niistä on toistaiseksi saatu yhteensä 31 vanhin rengastusmaa oldest... country:... 0kk 31v Venäjä RU 1kk same Suomi SF 11kk 35v Iso-Britannia GB 11kk 29v Iso-Britannia GB 0kk 28v Tanska OK 7kk same Suomi SF 7kk same Suomi SF 7kk 17v Ruotsi SV 10kk 28v Saksa DE 6kk 25v Tanska OK 10kk same Suomi SF 2kk 15v Ruotsi SV 11kk 18v Iso-Britannia GB 11kk 13v Ruotsi SV 60-40 CC --- cu u5 :::; u5 20 cu C (1) 0: Alli C/angu/a hyema/is pull fl yht löytöä (kuva 1, joista kaikki ulkomaiset (kahdeksan) on ilmoitettu ammutuiksi Venäjällä. Soutuvenettä ja pintaverkkoa käyttäen Lauri Leikkonen merkitsi rengastustoimiston atk-aikakaudella vuodesta 1973 alkaen (vuoden 1993 loppuun, jolloin hän korkean iän vuoksi malttoi luopua rakkaasta harrastuksestaan) kaikkiaan 351 allia (peräti kaksi kolmasosaa kaikista Suomessa rengastetuista alleista), joista on myöhemmin tullut 13 löytöä, näistä kuusi Venäjältä. Leikkosen rengastamista alleista saadut löydöt on merkitty kuvaan 10 kolmioin. Allikarttaa nopeasti silmätessä huomaa, että keväiset allit on ammuttu selvästi pohjoisempana kuin syksyiset. Tämä voi ehkä olla vain pienehkön aineiston aiheutoj.u.u.luul-li===.lilll.lujjcuwlllilleillww...jw:l_q_jqu MmmMmmMmmMmmMmm mmmmmmmmmmrooororooommmmmo mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmo N Kuva 9. Allin rengastusmäärätsuomessa 1951-2001. Poikasten (musta) ja täysikasvuisten (harmaa) rengastukset on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 9. Ringing totals af the Long-tailed Duck Clangula hyemalis in Finland in 1951-2001. Black (pull.) = nestlings, grey (fl.) = full-grown, white = nestlings and full-grown conzbined. Kuva 10. Suomessa rengastettujen allien löytöpaikat (symbolit). Musta symboli = tapettu, valkea symboli = löydetty kuolleena tai kontrolloitu elävänä. Kolmio ylöspäin= rengastanut Lauri Leikkonen, ympyrä = rengastanut joku muu. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Kaukaisimpiin löytöihin on merkitty löytöpäivät. Fig. 10. Recovery places (symbols) af the Long-tailed Duck Clangula hyemalis ringed in Finland. Black symbol = killed, white symbol = faund dead or recaptured. Triangle pointing upwards = ringed by Lauri Leikkonen, dot = ringed by athers. Ringing sites are indicated by straight Iines. Recovery dates are given for the eastermnost recoveries. 86

tamaa harhaa. Tai kenties "harha" johtuu siitä, että löytöpaikat ovat valikoituneet allinmetsästäjien pyyntiretkikohteiden mukaisesti. Kevätkesällä jahtimiehet saattavat ulottaa reissunsa kauemmaksi pohjoisten sulavesien äärelle, hankikelien ja roudan mahdollistaessa sujuvan liikkumisen. Syysmuuton aikaan metsästys puolestaan saattaa painottua eteläisemmille alueille. Asian selvittämiseksi on saatava lisää allilöytöjä. Siihen puolestaan tepsii vain yksi lääke: alleja pitää rengastaa vielä paljon lisää. Lauri Leikkosen aloittamalle työlle kaivataan kipeästi jatkajia. Harmittava haamuhavainto pikkulokista Rengastustoimisto sai 7.10.2001 Tanskan rengastuskeskuksen välittämänä jännittävän sähköpostiviestin, jonka tekstikentässä luki lyhyesti: "Olkaa hyvä ja tarkistakaa, onko tällä mitään tekemistä Helsinki-renkaan kanssa". Liitteenä tulleesta alkuperäisestä viestistä kävi ilmi, että Kanadan Ontariossa sijaitsevassa Sturgeon Creekissä oli 25.7.2001 luettu kaukoputkella vanhan pikkulokin (Larus minutus) nilkasta metallirengas, jonka ylimmälle riville oli kaiverrettu renkaannumero A740073. Havainto oli pätevän ornitologin tekemä, joten lajinmääritys oli oikea. Tieto oli viipynyt kauan Yhdysvaltain rengastuskeskuksessa Qoka vastaa myös Kanadan rengastustoiminnasta) siksi, ettei siellä aluksi tiedetty, mihin löydöstä pitäisi ilmoittaa, koska renkaan maatunnus oli jäänyt lukematta. Kun viesti kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin saapui Eurooppaan, Tanskassa "tiedettiin" heti, että kyseessä oli suomalainen rengas. Kuin varmemmaksi vakuudeksi sama viesti saatiin kolme päivää myöhemmin myös Hollannista EURING Data Bankin kautta ja taas rengasta arveltiin suomalaiseksi. Tanskalais-ja hollantilaisepäil yt renkaan" suomalaisuudesta" perustuivat siihen, että meillä on aiemmin käytetty A-alkuisia kuusinumeroisia renkaita pikkulokille, ja toisaalta siihen, että Suomessa rengastetaan pikkulokkeja Euroopan maista kaikkein eniten. Alkoi intensiivinen ja kiintoisa selvitystyö. Rengastustoimistossa tiedettiin suoralta kädeltä, että jos rengas olisi suomalainen, sen numero oli väärin luettu, sillä ilmoitettua numeroa ei ollut meillä vielä painettu. Alumiinisten A-sarjan renkaiden jakelu oli meneillään vasta numerossa A648000. Pikkulokkien merkinnässä oli siirrytty jo 1970-luvun alussa käyttämään yksinomaan teräsrenkaita, koska teräksen oli todettu kestävän kulutusta lokkilinnun jalassa alumiinia selvästi kauemmin. Pikkulokkien teräsrenkaiden numerot ovat alusta alkaen olleet kahdeksanmerkkisiä ja AT-alkuisia. Kanadassa luetun renkaan toisen merkin pitikin siis olla "T'' eikä "7" ja renkaan numerosarjan kahdeksan (ei seitsemän) merkin mittainen. Yksi merkki oli siis luettu väärin ja yksi oli jäänyt välistä lukematta. Tietokantahakujen tuloksena selvisi nopeasti, että ainoa mahdollinen renkaannumero oli vuom1a 1994 painettu AT140073. Rengas oli käytetty pikkulokin poikaselle Kokkolan lähistöllä sijaitsevassa Luodon kunnassa 9.7.1998. Rengastustoimistossa on mallirengas jokaisesta rengassarjasta jokaiselta vuodelta. Vuonna 1994 stanssattujen pikkulokin renkaiden T-kirjaimessa on painovirhe. Kirjaimen oikeanpuoleinen sakara on epäselvä ja matalampi kuin vasemmanpuoleinen ja tietystä kulmasta katsottuna T muistuttaa suuresti numeroa seitsemän. Lisäksi kokemuksesta tiedetään, että ykkönen on numeroista juuri se, joka helpoimmin jää välistä lukematta. Renkaan numero oli siis "selvitetty". Ongelmaksi jäi, oliko rengas varmasti suomalainen. Halusimme edetä perusteellisesti ja kysyimme kaikilta rengastuskeskuksilta, millaisilla tunnuksilla varustettuja renkaita nämä olivat pikkulokeille käyttäneet. Mary Gustafson Yhdysvaltain rengastuskeskuksesta vakuutti, että ''I'm familiar with the rings used in this hemisphere and the reported number does not match these schemes". Myös yksikään vanhan mantereen rengastuskeskuksista ei tunnistanut Kanadassa luettua renkaannumeroa omakseen. Ymmärsimme kuitenkin pian, että tällä poissulkemismenetelmällä ei koskaan päästäisi 100 % varmuuteen renkaan suomalaisuudesta. Olimme valmiit hyväksymään rengaslöydön, mikäli renkaan "suomalaisuudelle" saataisiin vahvistusta. Linnun löytäjä Alan Wormington ei kyennyt kuvailemaan lukemansa renkaan ulkonäköä lainkaan. Niinpä lähetimme hänelle valokuvia suomalaisista AT-renkaista. Palautteessaan hän ilmoitti, että "J am almost positive that this hjpe ofband was NOTwhatI saw" ja "I am almost certain that the '4' looks different from what I saw" (alleviivaukset kirjoittajien). Vaikka hänen palautteensa perustui pelkkiin haalistuneisiin muistikuviin, katsoimme niissä olevan - virheellisesti luettu renkaannumero huomioon ottaen - riittävästi todistusaineistoa renkaan "suomalaisuutta" vastaan. Löytöä ei hyväksytty. Mikä on tarinan opetus? Maastomuistiinpanojen tärkeys! Renkaan lukenut kanadalainen ornitologi ei tehnyt itselleen edes tuntemattoman renkaan lukutilanteessa mitään maastomuistiinpanoja, vaikka luki rengasta kaiken lisäksi alueella harvinaisen pikkulokin jalasta. Vastaavassa tilanteessa suomalainen lokkiammattilainen olisi koko ajan kirjannut muistiin, mitkä numerot on nähty yhdellä lukemalla kulloinkin vierekkäin, minkä muotoinen mikin numero on ja miten renkaaseen kaiverrettu teksti sijoittuu numeroihin nähden. Jos lukutuloksessa myöhemmin ilmenisi epäselvyyksiä, niitä on paljon helpompi selvittää huolellisesti kirjattujen maastomuistiinpanojen kuin hatarien mielikuvien perusteella. Toivottavasti kyseinen pikkulokki on hengissä myös alkavana pesimiskautena ja sen (suomalainen) rengas pystytään tunnistamaan kiistattomasti. Rengastajat ikääntyvät Vuom1a 2001 oli voimassa kaikkiaan 670 rengastuslupaa. Luvanhaltijoista 524 (78 % ) käytti lupaansa eli rengasti lintuja vuoden 2001 aikana. Suomalaisten rengastusten laatu ja kokonaismäärä (suhteutettuna myös rengastajien lukumäärään) kestää kansainvälisen vertailun (ks. EURING Newsletter 3: 12-15). Testatut ja valintaseulan läpäisseet suomalaisrengastajat ovat taidoiltaan huippuluokkaa. Vuoden 2001 aikana myönnettiin 25 uutta rengastuslupaa. Siitä huolimatta huolen aiheeksi jää yhä rengastajakunnan hiipivä ikääntyminen. Uusia vetreitä - ja ennen kaikkea päteviä - voimia halutaan saada toimintaan mukaan. Samalla passiivisten rengastajien suurehkoa osuutta (22 % ) kaikista rengastusluvan haltijoista pyritään vähitellen pienentämään, ensisijaisesti aktiiviseen toimintaan kamrnstamalla. Kiitokset Suomalaisten rengastajien rautainen ammattitaito takaa kertyneen aineiston käyttökelpoisuuden. Rengastustoimiston henkilökunta muokkasi ja edelleen jalosti rengastajien keräämää aineistoa tutkimuksellisia tarpeita varten suurella ammattitaidolla ja entisellä kokoonpanolla. Kiitämme työtovereitamme Päivi Karetta, Seppo Niirasta, PekkaPuhjoa ja Jarmo Ruohoa jälleen hyvästä yhteistyöstä. Rengastajatoimikunta helpotti taas kerran vapaaehtoisella työpanoksellaan suuresti rengastustoimiston työtä. Toimikuntaan kuuluivat vuonna 2001 Heikki Lokki (puheenjohtaja), Annika Forsten (sihteeri), Mikael Kilpi, Esko Pasanen ja Pekka Pouttu sekä varajäsenet Heikki Arppe ja Jussi Ryssy. Rengastustoimiston tietojärjestelmiä kehitettiin edelleen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella rengastaja Heikki Lokin johdolla. Rengastustoimiston tiedonhallintajärjestelmän ylläpidosta vastasi Jan Lindström ja rengastusten tallennusohjelman kehitystyöstä Jarno Lehtimäki, molemmat täysin vapaaehtoisesti. Risto A. Väisänen antoi käyttöömme eläin- 87

museon johtamissa talvilintulaskennoissa kertyneen tilhiaineiston. Summary: Bird ringingin Finland 2001 A total of 242 928 individuals of 233 bird species was ringed in Finland in 2001 by 524 licensed ringers (appendix 1, figs. 1-2); 91 710 were ringed as nestlings and 151 218 as full-grown birds. The grand total of birds ringed in Finland was more than 8,11 million by the end of 2001. Ali colour ringings have now been computerised.!n 2001, 2 024 new colour ringings were added to the database, which by the end of 2001 contained 29118 records. All birds ringed in Finland with readable colour rings, have also been ringed with ordinary metal rings.!n 2001, 63 034 recoveries, recaptures and resightings were added into the database, which by the end of the year consisted of 722 621 records. If the retraps at the same site ( <10 km) and within a short period ( < 3 months) are excluded, the corresponding totals will be 24 622 and 352 800 (appendix 1). More than a half of the new records added to the recoveries/ recaptures/ resightings database, were colour ring readings. Altogether 14 new longevity records for Finnish ringed birds were reported in 2001 (table 1). Four of them were world records: Great Black-backed Gull Larus marinus 27 years 1 month, Long-tailed Duck Clangula hyemalis 22 years 7 months, Curlew Sandpiper Calidris ferruginea 19 years 7 months and White-backed Woodpecker Dendrocopos leucotos 12 years 10 months. Eight out of these 14 records were based on steel rings, the use of which was started ( among the first schemes) in 1968, in Finland. The "birds of the ringing year 2001" were the Bohemian Waxwing Bombycilla garrulus (fig. 3) and the Pine Grosbeak Pinicola enucleator (fig. 5), in addition to the EURING target species Barn Swallow Hirundo rustica (see Saurola 2002a). During a mass irruption, altogether 3 910 Bohemian Waxwings and 610 Pine Grosbeaks were ringed, the results were new records for both species. Of the ringings of Bohemian Waxwings, 14 % were done in February, 42 % in March, 28 % in April and 14 % in October. Most of the Pine Grosbeaks were ringed in February. Saurola (1977) already analysed the Finnish recovery and reh ap data of the Bohemian Waxwing, for 25 years ago. Fig. 4A reflects the situation at that time, and fig. 4B shows the "newer" recoveries and retraps, after Saurolas paper. The older materia! seems to include (1) more killed birds and (2) longer movements, compared to the newer data. Three new Pine Grosbeak recoveries (fig. 6) were resulted from the 2001 ringings. A new record of 1 458 Dunnocks Prunella modularis were ringed in 2001 (fig. 7), more than two thirds of that resulted from an activity of a small Dunnock working group playing tape recorders and portable CD-players in order to lure birds into nets. The activity was resulted to one new recovery (from France) and three new controls (two from Austria and one from Slovenia). The migratory directions of Finnish Dunnocks seem to be incredibly constant (fig. 8). Not more than 523 Long-tailed Ducks Clangula hyemalis have been ringed in Finland (fig. 9) resulting to 31 recoveries (fig. 1. The recoveries done during spring times seem to concentrate more to the north, compared to those done during autumns. More Long-tailed Ducks should still be ringed, in order to verify if this is due to just a too small data or not. A "ghost" resighting of a "Finnish" Little Gull Larus minutus was reported from Canada. Unfortunately, the reported ring number was incomplete and in addition to that, no scheme verification was available. Consequently, the resighting was not accepted. For more information on bird ringing in Finland, see http://www.fmnh.helsinki.fi/birdring/ Kirjallisuus Haapala, J., Heikinheimo, M. & Saurola, P. 2002: Sisämaan seurantapyynti 2001 - aikuislintujen pyyntimäärät romahtivat (Summary: Constant Effort Ringing in Finlad in 2001). - Linnut-vuosikirja 2002: 75-80. Hannula, H., Haapala, J. & Saurola, P. 2002: Petolintuvuosi 2001 - myyrät harvojen herkkua (Summary: Breeding and population trends of common raptors and owls in Finland in 2001 - rodents almost absent). - Linnut-vuosikirja 2001: 15-25. Kolunen, H. 2002: Lauri Leikkonen in memoriam. - Linnut 37(1): 20-21. Saurola, P. 1977: Tiu tau tilhi...? (Summary: The Finnish Waxwing, Bombycilla garrulus, recoveries.) - Lintumies 12: 79-87. Saurola P. 1998: Rengastusvuosi 1997 (Summary: Bird ringing in Finland 1997). - Linnut-vuosikirja 1997: 61-70. Saurola P. 1999: Rengastusvuosi 1998 (Summary: Bird ringing in Finland 1998). - Linnut-vuosikirja 1998: 70-75. Saurola P. 2000: Rengastusvuosi 1999 (Summary: Bird ringing in Finland 1999). - Linnut-vuosikirja 1999: 67-78. Saurola P. 2001: Rengastusvuosi 2000 (Summary: Bird ringing in Finland 200. - Linnut-vuosikilja 2000: 91-101. Saurola P. 2002a: EURINGin haarapääskyprojektin toteutus Suomessa vuonna 2001 (Summary: The EURING Swallow Project in Finland in 2001). - Linnut-vuosiki1ja 2001: 42-46. Saurola, P. 2002b: Suomen sääkset 2001 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 2001). - Linnut-vuosikirja 2001: 4-9. Staav, R. 1998: Longevity list of birds ringed in Europe. - Teoksessa: Spina, F. (toim.): EURING Newsletter 2: 9-17. Staav, R. 2001: Complementary longevity list of birds ringed in Europe. - Teoksessa: Spina, F. (toim.): EURING Newsletter 3: 40-43. Väisänen, R. A. & Solonen, T. 1997: Suomen talvilinnuston 40-vuotismuutokset. - Linnut-vuosikirja 1996: 70-97. Kirjoittajien osoite/ Autlwrs' address: Rengastustoimisto PL 17 FIN-00014 Helsingin yliopisto Saapunut/ Received 9.4.2002 Liite 1. Suomessa vuom1a 2001 rengastetut ja löydetyt linnut sekä rengastus-ja löytömäärät kautta aikojen. Rengastuspaikalla pian rengastuksen jäikeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä (ks. teksti). Appendix 1. Number ofbirds ringed and recoveries reported in Finland in 2001, and total numbers of ringed birds and recoveries in Finland (see text). Rengastettu 2001 Löytö- Yhteensä Rengastettu 2001 Löytö- Yhteensä poika- alkul- Ilmoituksia 1913-2001 poika- aikul- ilmoituksia 1913-2001 Laji sla sla yhteensä 2001 reng. löytöä Laji sla sia yhteensä 2001 reng. löytöjä Ringed in 2001 Reported Grand totals Ringed in 2001 Reported Grand totals tuli- in 1913-2001 tuli- in 1913-2001 seecies eullus g_rown total 2001 ring_ed found Seecles eullus g_rown total 2001 ring_ed tound Gavia stellata 27 0 27 1 671 51 Branta canadensis 1 2 3 3 685 447 Gavia arctica 0 0 0 0 392 44 Branta leucopsls 13 33 46 15 392 164 Gavia immer 0 0 0 0 1 1 Branta bernicla 0 3 3 1 15 3 Gavia adamsil 0 0 0 0 4 1 Tadorna tadorna 0 1 1 0 168 14 Tachybaptus ruficollis 0 1 1 0 12 1 Aix galericulata 0 0 0 0 2 1 Podiceps cristatus 0 1 1 0 341 28 Anas penelope 11 6 17 2 1317 239 Podiceps grisegena 0 1 1 0 44 4 Anas strepera 0 0 0 0 41 4 Podiceps auritus 0 0 0 0 168 9 Anas crecca 7 26 33 4 3200 552 Sula bassana 0 0 0 0 3 0 Anas platyrhynchos 12 27 39 15 15497 2560 Phalacrocorax carbo 474 1 475 13 1261 34 Anas acuta 3 0 3 0 1043 199 Botaurus stellarls 12 1 13 1 248 22 Anas querquedula 0 0 0 0 81 11 Ardea cinerea 295 1 296 8 1480 39 Anas clypeata 7 1 8 0 936 159 Cygnus olor 16 29 45 15 1174 243 Aythya ferina 0 0 0 0 232 43 Cygnus columbianus 0 0 0 0 2 2 Aythya fuligula 10 23 33 10 5097 669 Cygnus cygnus 6 3 9 243 1011 2393 Aythya marila 0 1 1 1 432 42 Anser fabalis 4 5 9 3280 1134 3540 Somateria mollissima 238 410 648 1212 39127 27247 Anser brachyrhynchus 0 0 0 0 3 0 Somateria spectabilis 0 0 0 0 1 0 Anser albifrons 0 0 0 0 5 0 Polysticta stelleri 0 0 0 0 3 0 Anser erythropus 0 0 0 0 160 49 Clangula hyemalis 0 1 1 1 523 31 Anser anser 8 6 14 8 619 170 Melanitta nigra 0 1 1 0 56 10 88

Liite 1. Jatkoa. Appendix 1. Continues. Rengastettu 2001 Löytö Yhteensä Rengastettu 2001 Löytö Yhteensä poika aikul ilmoituksia 1913-2001 poika aikui- ilmoituksia 1913-2001 Laji sia sia yhteensä 2001 reng. löytöä Laji sia sia yhteensä 2001 reng. löytöjä Ringed in 2001 Reported Grand totals Ringed in 2001 Reported Grand tota/s tuli in 1913-2001 tui/ in 1913-2001 Sgecies gullus g_rown total 2001 ring_ed found Sgecies gullus g_rown total 2001 ring_ed found Melanitta fusca 6 6 12 0 1074 308 Arenaria interpres 73 2 75 3 11684 404 Bucephala clangula 755 207 962 204 20789 5647 Phalaropus lobatus 0 4 4 0 1228 10 Mergus albellus 0 5 5 1 89 34 Phalaropus fulicarius 0 0 0 0 2 0 Mergus serrator 0 6 6 1 1183 210 Stercorarius pomarinus 0 0 0 0 3 1 Mergus merganser 23 42 65 39 3610 1481 Stercorarius parasiticus 202 3 205 3 3956 86 Pernis apivorus 65 1 66 3 3462 167 Stercorarius longicaudus 1 0 1 0 159 1 Milvus migrans 0 0 0 0 39 1 Larus minutus 151 0 151 2 6744 139 Haliaeetus albicilla 151 0 151 112 1467 4063 Larus ridibundus 3519 509 4028 1118 298025 23535 Circus aeruginosus 239 3 242 5 5290 206 Larus canus 2613 194 2807 571 119652 8224 Circus cyaneus 21 3 24 1 1744 73 Larus fuscus 1216 74 1290 1705 58561 6677 Circus pygargus 0 0 0 0 45 0 Larus argentatus 5509 89 5598 6606 200205 50187 Accipiter gentilis 1865 75 1940 152 46503 7789 Larus hyperboreus 0 0 0 0 3 0 Accipiter nisus 878 395 1273 87 39847 3324 Larus marinus 741 0 741 106 18420 2560 Buteo buteo 346 8 354 14 20436 1028 Rissa tridactyla 0 0 0 0 6 0 Buteo lagopus 21 0 21 0 3236 145 Sterna caspia 637 0 637 34 34870 1647 Aquila pomarina 0 0 0 0 1 0 Sterna hirundo 2623 2 2625 42 101819 1460 Aquila clanga 0 0 0 0 4 1 Sterna paradisaea 2454 7 2461 9 87803 743 Aquila chrysaetos 113 0 113 69 1899 694 Sterna albifrons 16 3 19 3 556 43 Pandion haliaetus 1289 2 1291 58 33750 2654 Chlidonias niger 10 2 12 1 235 9 Falco linnunculus 3777 167 3944 283 49923 2783 Uria aalge 8 2 10 1 436 267 Falco vespertinus 0 0 0 0 10 2 Alea torda 903 10 913 46 22698 1082 Falco columbarius 42 2 44 1 2353 135 Cepphus grylle 322 3 325 8 28104 1700 Falco subbuteo 143 2 145 4 3683 74 Alle alle 0 0 0 0 5 0 Falco rusticolus 17 0 17 0 230 7 Fratercula arctica 0 0 0 0 248 0 Falco peregrinus 185 0 185 8 2577 210 Columba livia 0 0 0 1 3325 243 Bonasa bonasia 0 4 4 0 425 10 Columba oenas 361 34 395 49 8579 528 Lagopuslagopus 0 43 43 22 1198 278 Columba palumbus 26 11 37 2 3305 368 Lagopus mutus 0 0 0 0 30 1 Streptopelia decaocto 2 1 3 0 55 2 Tetrao tetrix 5 92 97 1 3534 509 Streptopelia turtur 0 0 0 0 35 3 Tetrao urogallus 0 21 21 10 578 120 Streptopelia orientalis 0 0 0 0 1 0 Perdix perdix 222 1 223 1 10621 137 Cuculus canorus 7 9 16 1 1928 26 Coturnix coturnix 0 0 0 0 17 0 Cuculus saturatus 0 1 1 0 1 0 Phasianus colchicus 0 0 0 0 23392 2739 Tyto alba 0 0 0 0 1 1 Rallus aquaticus 0 1 1 0 308 8 Bubo bubo 246 11 257 80 12628 2781 Porzana porzana 0 4 4 0 351 2 Nyctea scandiaca 0 0 0 0 66 7 Porzana parva 0 0 0 0 13 0 Surnia ulula 27 7 34 0 2562 50 Porzana pusilla 0 0 0 0 5 0 Glaucidium passerinum 1988 313 2301 173 16962 994 Crex crex 0 194 194 3 1326 26 Athene noctua 0 0 0 0 1 1 Gallinula chloropus 0 0 0 0 419 26 Strix aluco 1127 118 1245 409 35395 9458 Fulica atra 0 2 2 0 1094 104 Strix uralensis 1540 146 1686 539 33356 9170 Grus grus 73 1 74 124 874 1128 Strix nebulosa 8 1 9 3 1996 127 Haematopus ostralegus 58 5 63 3 3499 175 Asio otus 58 40 98 5 10964 471 Glareola nordmanni 0 0 0 0 1 0 Asio flammeus 7 12 19 2 5429 254 Charadrius dubius 245 73 318 1 15983 1270 Aegolius funereus 441 592 1033 111 92627 4760 Charadrius hiaticula 55 29 84 2 12037 393 Caprimulgus europaeus 16 77 93 1 2097 76 Charadrius alexandrinus 0 0 0 0 1 0 Apus apus 543 166 709 227 26764 4479 Charadrius morinellus 1 0 1 0 890 23 Alcedo atthis 0 1 1 0 86 2 Pluvialis apricaria 1 1 2 0 365 15 Upupa epops 0 0 0 0 14 1 Pluvialis squatarola 0 0 0 0 161 3 Jynx torquilla 224 31 255 1 32395 200 Vanellus vanellus 684 3 687 9 31913 784 Picus canus 30 16 46 6 924 63 Calidris canutus 0 3 3 0 758 21 Dryocopus martius 340 23 363 8 10131 666 Calidris alba 0 0 0 0 121 3 Dendrocopos major 169 1013 1182 75 25729 1197 Calidris minuta 0 122 122 2 9102 134 Dendrocopos leucolos 32 7 39 3 615 143 Calidris temminckii 23 58 81 18 5943 149 Dendrocopos minor 6 25 31 1 2188 69 Calidris melanotos 0 0 0 0 2 0 Picoides tridactylus 48 11 59 3 1138 21 Calidris ferruginea 0 37 37 3 2103 48 Melanocorypha bimaculata 0 0 0 0 1 0 Calidris maritima 0 0 0 0 74 8 Calandrella brachydactyla 0 0 0 0 9 0 Calidris alpina 0 225 225 5 47073 1395 Galerida cristata 0 0 0 0 1 1 Limicola falcinellus 0 1 1 0 628 5 Lullula arborea 133 11 144 1 1869 31 Tryngites subruficollis 0 0 0 0 1 0 Alauda arvensis 25 16 41 1 7852 94 Philomachus pugnax 4 55 59 0 19318 522 Eremophila alpestris 0 0 0 0 52 0 Lymnocryptes minimus 0 2 2 0 500 14 Riparia riparia 276 843 1119 18 85594 2005 Gallinago gallinago 2 25 27 0 7086 402 Ptyonoprogne rupestris 0 0 0 0 1 0 Gallinago media 0 1 1 0 48 2 Hirundo ruslica 5035 22070 27105 887 166525 3071 Scolopax rusticola 23 45 68 4 2905 296 Delichon urbica 201 51 252 22 27839 1250 Limosa limosa 1 0 1 0 33 1 Anthus richardi 0 0 0 0 17 0 Limosa lapponica 0 0 0 0 83 5 Anthus godlewskii 0 0 0 0 10 1 Numenius phaeopus 30 0 30 0 565 9 Anthus campestris 0 0 0 0 35 0 Numenius arquata 457 0 457 30 14794 1267 Anthus hodgsoni 0 1 1 0 12 0 Tringa erythropus 0 2 2 0 421 25 Anthus trivialis 27 197 224 1 22579 123 Tringa totanus 45 5 50 1 8297 295 Anthus gustavi 0 0 0 0 1 0 Tringa stagnatilis 0 0 0 0 14 0 Anthus pratensis 30 95 125 0 17966 222 Tringa nebularia 1 37 38 1 898 29 Anthus cervinus 0 29 29 0 1478 4 Tringa ochropus 14 3 17 0 1311 18 Anthus petrosus 10 1 11 1 834 45 Tringa glareola 3 246 249 1 18236 146 Motacilla!lava 71 868 939 4 42145 149 Xenus cinereus 0 0 0 0 1023 32 Motacilla citreola 0 0 0 0 10 0 Aclilis hypoleucos 55 34 89 2 10780 182 Motacilla cinerea 17 3 20 0 104 2 89

Liite 1. Jatkoa. Appendix 1. Co11ti11ues. Rengastettu 2001 Löytö Yhteensä Rengastettu 2001 Löytö- Yhteensä poika- aikui ilmoituksia 1913-2001 poika- aikui- ilmoituksia 1913-2001 Laji sia sia yhteensä 2001 reng. löytöä Laji sia sia yhteensä 2001 reng. löytöjä Rlnged /n 2001 Reported Grand totals Ringed /n 2001 Reported Grand totals tuli /n 1913-2001 fu/1- /n 1913-2001 Seecles eullus g_rown total 2001 ring_ed /ound Seecies eulfus g_rown tolat 2001 rlng_ed found Motacilla alba 559 979 1538 12 90553 928 Parus ater 1714 490 2204 56 84123 1614 Bombycilla garrulus 0 3910 3910 19 20503 348 Parus caeruleus 8309 7429 15738 1059 275909 10599 Cinclus cinclus 65 308 373 64 19922 4791 Parus cyanus 0 0 0 0 1 0 Troglodytes troglodytes 10 644 654 5 11544 45 Parus major 7837 11288 19125 1304 725645 30253 Prunella modularis 23 1435 1458 2 29972 297 Silta europaea 0 7 7 0 1249 44 Prunella montanella 0 0 0 0 4 0 Certhia familiaris 1335 723 2058 58 53891 951 Prunella atrogularis 0 0 0 0 1 0 Remiz pendulinus 0 2 2 0 31 0 Prunella collaris 0 0 0 0 1 0 Oriolus oriolus 0 0 0 0 99 0 Erithacus rubecula 182 5762 5944 22 292897 2285 Lanius isabellinus 0 0 0 0 1 0 Luscinia luscinia 23 157 180 13 8793 415 Lanius collurio 204 175 379 4 38599 227 Luscinia megarhynchos 0 3 3 0 21 0 Lanius minor 0 0 0 0 3 0 Luscinia svecica 22 1349 1371 3 34055 101 Lanius excubitor 11 19 30 1 2361 28 Tarsiger cyanurus 0 1 1 0 45 0 Lanius senator 0 0 0 0 3 0 Phoenicurus ochruros 1 4 5 0 185 3 Lanius nubicus 0 0 0 0 1 1 Phoenicurus phoenicurus 1097 438 1535 3 106291 499 Garrulus glandarius 25 290 315 60 7848 958 Phoenicurus erythrogaster 0 0 0 0 1 0 Perisoreus infaustus 3 182 185 16 2461 561 Saxicola rubetra 323 86 409 1 52289 180 Pica pica 447 52 499 76 21938 1223 Saxicola torquata 0 0 0 0 35 0 Nucifraga caryocatactes 5 89 94 272 6572 1929 Oenanthe isabellina 0 0 0 0 1 0 Corvus monedula 2365 114 2479 96 28305 1234 Oenanthe oenanthe 40 26 66 0 21603 210 Corvus frugilegus 20 1 21 3 3112 169 Oenanthe pleschanka 0 0 0 0 3 0 Corvus corone 188 119 307 90 23154 2792 Oenanthe hispanica 0 0 0 0 2 0 Corvus corax 640 43 683 274 12128 2821 Oenanthe deserti 0 0 0 0 2 0 Sturnus vulgaris 2608 166 2774 17 149352 2006 Monticola saxatilis 0 0 0 0 1 0 Sturnus roseus 0 0 0 0 1 0 Zoothera dauma 0 0 0 0 1 0 Passer domesticus 83 351 434 11 40142 1274 Turdus torquatus 1 1 2 0 185 1 Passer montanus 111 87 198 4 6378 183 Turdus merula 227 733 960 61 38647 1317 Fringilla coelebs 87 1603 1690 97 146685 3561 Turdus obscurus 0 0 0 0 2 0 Fringilla montifringilla 0 1163 1163 1 46766 520 Turdus ruficollis 0 0 0 0 1 0 Serinus serinus 0 0 0 0 6 0 Turdus pilaris 2070 376 2446 39 126238 2385 Serinus citrinella 0 0 0 0 1 0 Turdus philomelos 317 654 971 8 76659 1475 Carduelis chloris 391 10190 10581 524 120516 3965 Turdus iliacus 1293 542 1835 56 151588 3165 Carduelis carduelis 3 95 98 1 1371 15 Turdus viscivorus 54 15 69 0 2301 21 Carduelis spinus 22 6448 6470 10 99169 700 Locustella lanceolata 0 7 7 0 31 1 Carduelis cannabina 38 33 71 2 5396 36 Locustella naevia 0 41 41 0 3209 98 Carduelis flavirostris 0 1 1 0 132 0 Locustella fluviatilis 1 17 18 0 663 14 Carduelis flammea 7 12099 12106 12 220824 728 Locustella luscinioides 0 1 1 0 32 5 Carduelis hornemanni 0 302 302 0 4871 13 Acrocephalus paludicola 0 0 0 0 2 0 Loxia leucoptera 0 1 1 0 219 2 Acrocephalus schoenobaenus 87 9631 9718 318 281646 7704 Loxia curvirostra 0 4 4 0 1926 10 Acrocephalus agricola 0 1 1 0 32 0 Loxia pytyopsittacus 0 1 1 0 503 2 Acrocephalus dumetorum 1 106 107 4 6741 139 Carpodacus erythrinus 49 204 253 14 24542 472 Acrocephalus palustris 10 232 242 3 7996 277 Pinicola enucleator 0 610 610 8 1986 18 Acrocephalus scirpaceus 16 1416 1432 64 44277 1106 Pyrrhula pyrrhula 67 4891 4958 69 117645 3167 Acrocephalus arundinaceus 0 9 9 0 383 10 Coccoth raustes coccoth r. 4 28 32 0 367 7 Hippolais pallida 0 0 0 0 2 0 Zonotrichia albicollis 0 0 0 0 1 0 Hippolais caligata 0 1 1 0 33 1 Calcarius lapponicus 1 3 4 0 1180 4 Hippolais icterina 10 38 48 1 3901 39 Plectrophenax nivalis 0 246 246 0 1433 2 Sylvia undata 0 0 0 0 1 0 Emberiza leucocephalos 0 0 0 0 3 0 Sylvia cantillans 0 0 0 0 6 1 Emberiza citrinella 26 532 558 33 58578 2005 Sylvia nana 0 0 0 0 4 0 Emberiza hortulana 13 3 16 0 3998 31 Sylvia nisoria 0 4 4 0 2251 94 Emberiza elegans 0 0 0 0 1 0 Sylvia curruca 51 931 982 3 51132 300 Emberiza rustica 0 35 35 0 3828 12 Sylvia communis 149 837 986 21 44473 412 Emberiza pusilla 0 2 2 0 314 0 Sylvia borin 93 1015 1108 19 80630 783 Emberiza aureola 0 0 0 0 1542 21 Sylvia atricapilla 30 524 554 2 25227 202 Emberiza schoeniclus 41 3519 3560 123 110299 3742 Phylloscopus trochiloides 0 0 0 0 620 1 Miliaria calandra 0 1 1 0 3 0 Phylloscopus borealis 0 1 1 0 89 4 Passerina ciris 0 0 0 0 1 0 Phylloscopus proregulus 0 2 2 0 257 2 Phylloscopus inornatus 0 4 4 0 227 1 Risteymät / Hybrids Phylloscopus schwarzi 0 0 0 0 14 0 Acrris x Acrdum 0 0 0 0 40 4 Phylloscopus fuscatus 0 1 1 0 30 0 Pasdom x Pasmon 0 0 0 0 15 2 Phylloscopus bonelli 0 0 0 0 2 0 Hirrus x Delurb 4 17 21 0 127 1 Phylloscopus sibilatrix 274 84 358 1 14640 51 Hirrus x Riprip 0 0 0 0 1 0 Phylloscopus collybita 21 672 693 2 33289 112 Ficalb x Fichyp 0 0 0 0 5 0 Phylloscopus trochilus 268 7946 8214 72 518879 2510 Tetrix x Teturo 0 1 1 0 3 0 Regulus regulus 3 6924 6927 30 315599 1474 Parmon x Parcin 0 0 0 0 33 2 Regulus ignicapillus 0 0 0 0 8 1 Motfla x Motcit 0 0 0 0 15 0 Muscicapa striata 477 384 861 4 89103 470 Saxtor x Saxrub 0 0 0 0 9 0 Ficedula parva 0 14 14 0 1934 9 Parmon x Parate 0 0 0 0 2 0 Ficedula albicollis 0 1 1 0 62 0 Luslus x Lusmeg 0 0 0 0 1 0 Ficedula hypoleuca 7953 2886 10839 84 537509 7741 Denmaj x Denleu 4 1 5 0 10 0 Panurus biarmicus 0 97 97 1 2624 438 Cirmac x Cirpyg 0 0 0 0 1 0 Aegithalos caudatus 42 3489 3531 71 66794 482 Sylatr x Sylbor 0 0 0 0 1 0 Parus palustris 0 1 1 0 3 0 Carhor x Carmea 0 1 1 0 1 0 Parus montanus 881 1801 2682 218 124012 5806 Phopho x Phooch 0 0 1 0 Parus cinctus 710 169 879 20 13927 550 Parus cristatus 740 206 946 70 17051 842 YHTEENSÄ/ TOTAL 91937 151216 243153 24622 8114999 352800 90