Simonkallionkoulun opetussuunnitelma 2005 (7-9.lk osat poistettu)

1 Simonkallionkoulun opetussuunnitelma 2005 (7-9.lk osat poistettu) 1. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 2. KOULUJEN TOIMINTA-AJATUS... 3. YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET... 4. KIELIOHJELMA... 5. TUNTIJAKO... 6 TOIMINTAKULTTUURIT... 7. AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN... 8.OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... SUOMI ÄIDINKIELENÄ... SUOMI TOISENA KIELENÄ... OPPILAAN OMA ÄIDINKIELI... TOINEN KOTIMAINEN KIELI... RUOTSIN KIELI... VIERAAT KIELET... ENGLANTI... VAPAAEHTOINEN A-KIELI RANSKA... VAPAAEHTOINEN A-KIELI SAKSA... VAPAAEHTOINEN A-KIELI ESPANJA... MATEMATIIKKA... LUONNONTIETEELLISET AINEET... YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 1-4 lk49 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 1

2 KEMIA JA FYSIIKKA... TERVEYSTIETO... USKONTO JA KATSOMUSAINEET... EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO... ORTODOKSINEN USKONTO... ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... YHTEISKUNNALLISET AINEET... HISTORIA... YHTEISKUNTAOPPI... TAITO- JA TAIDEAINEET... MUSIIKKI... KUVATAIDE... KÄSITYÖ... LIIKUNTA... KOTITALOUS... OPPILAANOHJAUS... VALINNAISAINEIDEN OPETUS... 9. TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE... 10. YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA... 11. OPPILASHUOLTO... 12. OHJAUSTOIMINTA OPISKELUN TUKENA... 13. KERHOTOIMINTA... 14. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS... 15. OPPILAAN ARVIOINTI... 16. OPINNOISSA ETENEMINEN... 17. TODISTUKSET... 2

3 18. TIETOSTRATEGIA... 19. TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN... 3

4 1. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA VALTAKUNNAN ARVOT (Opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus) Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuriidentiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. VANTAAN KAUPUNGIN ARVOT Avoimuus, oikeudenmukaisuus, luovuus ja tuloksellisuus VANTAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN ARVOT (Vantaan koulutuspoliittinen ohjelma) Perusopetuksessa arvopohja rakentuu ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, elämän monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiselle, monikulttuurisuuden hyväksymiselle sekä koko elämän jatkuvan sivistymisen ja oppimisen edistämisen periaatteelle. MEILLE TÄRKEÄT ASIAT ELÄMÄN MONIMUOTOISUUDEN ARVOSTAMINEN LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN YHTEISTYÖSSÄ KOTIEN KANSSA OPPIMAAN OPPIMINEN 2. KOULUJEN TOIMINTA-AJATUS Koulujen keskeinen tehtävä on yhdessä kotien kanssa tukea oppilaiden kasvua sosiaalisiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulussa opitaan perustiedot ja taidot, joiden avulla oppilaat kehittyvät omatoimisiksi ja kriittisiksi tiedon käyttäjiksi. 3. YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET - Tavoitteena on, että oppilas omaksuu välineet tiedon hankintaan ja käsittelyyn. Näitä välineitä ovat: luku- ja kirjoitustaito, matemaattiset käsitteet sekä sosiaaliset taidot. 4

5 - Oppilaalle annetaan mahdollisuudet käyttää ja kehittää hankkimiaan taitoja omien vahvuuksiensa ja edellytystensä mukaan. Itsetunnon tukeminen ja realistisen minäkuvan muodostuminen on tärkeää. - Pohditaan erilaisten ratkaisujen oikeellisuutta oman ja toisten työn arvioinnissa. ymmärtää, että työtapojen valinnalla voi vaikuttaa oppimiseen. Oppilaalla on oppimisprosessissa aktiivinen rooli. - Työskentely-ympäristö ja ilmapiiri luodaan turvalliseksi. ta ohjataan käyttäytymään luontevasti eri tilanteissa noudattaen hyviä tapoja ja koulun sekä ympäristön sääntöjä. - Pyritään siihen, että oppilas ymmärtää olevansa osa ympäröivää yhteiskuntaa. Toisten huomioonottaminen, yhteistyökyky ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan ovat tärkeitä. 4. KIELIOHJELMA Kouluissa noudatetaan Vantaan kaupungin opetussuunnitelman kieliohjelmaa. Ensimmäinen A-kieli alkaa 3. luokalta ja on englanti. Vapaaehtoinen A-kieli alkaa 4. luokalta. Se voi olla ruotsi, saksa, ranska tai venäjä. Ryhmien muodostamisessa noudatetaan Vantaan kaupungin ohjeistusta (ryhmäkoko min. 18). Vapaaehtoinen A-kieli jatkuu yläkoulussa valinnaisena A-kielenä. Yläkoulussa B-kielenä opiskellaan ruotsia, mikäli oppilas ei ole valinnut sitä A-kieleksi. Muina B-kielinä voi olla mikä tahansa kieli, mikäli ryhmä muodostuu Vantaan kaupungin ohjeistuksen mukaisesti (ryhmäkoko min. 18). 5. TUNTIJAKO Peltolan, Simonkallion ja Viertolan koulujen tuntijako perustuu Vantaan kaupungin hyväksymään tuntijakoesitykseen. Vuosittain toteutuva tuntijako on koulukohtainen ja hyväksytään lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Musiikkiluokat noudattavat Vantaan kaupungin musiikkiluokkien tuntijakoa. VANTAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Tuntimäärät ovat vähimmäistuntimääriä. Koulun tasolla voidaan liikkua ylöspäin. Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 5 5 4 4 3 3 4 42 A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 6 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristöoppi 9 9 Biologia ja maantieto 3 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia 2 2 3 2 9 Terveystieto 1 1 1 3 Uskonto/elämänkatsomustieto 6 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 1 3 3 10 Taito- ja taideaineet yht. 26 17 13 56 5

6 Musiikki 4 2 1 1 Kuvataide 4 4 2 Käsityö 4 4 3 Liikunta 8 4 2 2 2 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet 1 1 2 5 4 13 Oppilaan tuntimäärä 20-21 20-21 23-25 23-25 24-26 24-26 30 30 30 222- Vapaaehtoinen A-kieli A2 oppilaan tuntimäärä 2 2 2 2 2 2 (12) 25-27 26-28 26-28 30-32 30-32 30-32 Vuosiluokilla 7-9 A 2 kielen valinneiden oppilaiden tuntimäärä voi ylittää 30 h/viikko annettujen resurssien puitteissa Vuosiluokkien 7-9 tuntimäärän tulee olla puolen tunnin tarkkuudella 30, kokonaistuntimäärän tulee olla 90 edellä mainituin poikkeuksin 6 TOIMINTAKULTTUURIT OPPIMISYMPÄRISTÖ Peltolan, Simonkallion ja Viertolan koulut muodostavat Tikkurilan alueella yhtenäisen oppilaaksiottoalueen. Simonkallion ja Viertolan koulun ovat alakouluja (1-6 lk), joista oppilaat siirtyvät Peltolan yläkouluun. Alue on laaja, asuntokanta muodostuu omakotitaloista suuriin kerrostaloihin. Lähellä Vantaan keskustaa kouluilla on paljon mahdollisuuksia käyttää Tikkurilan palveluita, esim. kirjastoa ja tiedekeskus Heurekaa. Simonkallion koulu on alakoulu, joka toimii vuonna 1953 valmistuneessa kolmikerroksisessa koulurakennuksessa. Päärakennuksen on vuonna 1995 liitetty lisäsiipi. Koulussa opiskelee noin 700 oppilasta ja opettajia on nelisenkymmentä. Simonkallion koulussa toimivat Tikkurilan alueen alakoulujen musiikiluokat. Viertolan koulu on alakoulu, joka toimii 1991 valmistuneessa rakennuksessa. Oppilaita on noin 450, opettajia on kolmisenkymmentä. Koulussa on kaksi valmistavaa luokkaa viroa ja venäjää äidinkielenään puhuville oppilaille. Koulun kanssa samalla tontilla paviljonkirakennuksessa toimii päiväkoti Kukkopillin kaksi esikouluryhmää. Peltolan koulu sijaitsee Tikkurilan urheilupuistossa. Koulussa annetaan opetusta 7.-9. luokille. Pääosa koulun oppilaista tulee Simonkallion ja Viertolan koulujen 6. luokilta. Koulua käy vuosittain n. 600 oppilasta. Vuonna 1974 rakennettu koulu on peruskorjattu 1999-2001 välisenä aikana. Uudistuksen yhteydessä koulun mahdollisuudet opetuksen järjestämiseen, tiedonantamiseen sekä oppilaan omatoimiseen tiedonhankintaan ja monimuotoiseen oppilaan kasvatukseen ovat parantuneet. Kaikissa opetustiloissa on kattava tietoverkko ja ajanmukainen informaatiotekninen opetusvälineistö. Auditorion akustinen ja tekninen uudistus on lisännyt koulutyön monipuolisuutta ja samalla hyödyttänyt koko Tikkurilan aluetta tarjoamalla hyvän korkeatasoisen pitopaikan juhlille, konserteille, ja teatteriesityksille iltaisin ja viikonloppuisin. Peltolan koulussa toimivat Tikkurilan alueen yläluokkien musiikkiluokat. Peltolan koulun kirjasto on saneerattu oppilaille ja opettajille valoisaksi ja viihtyisäksi avoimeksi oppimisympäristöksi, jossa on uudet ajanmukaiset kirjastokalusteet ja useita tietokoneita verkkoyhteyksillä. 6

7 Koulukirjaston tavoitteena on omalta osaltaan toteuttaa koulun opetussuunnitelmaa; oppilaiden tiedon taso, lukutaito, oppiminen, ongelmanratkaisukyky sekä tieto- ja viestintätekniikan taidot paranevat, rohkaista oppilaita hankitun tiedon kriittiseen arviointiin ja käyttöön, tukea eri oppiaineiden oppikirjan ulkopuolista tutkivaa oppimista ja projektityöskentelyä. Suuren koulun monipuolisuutta on myös erityisopetus: laaja-alaiseen erityisopetuksen lisäksi koulussa on kaksi erityisluokkaa, myös Viertolan vastaanottokodin erityisopetuksen järjestää Peltolan koulu. Koululla on ollut pitkään yhteistyötä Viron Tartossa ja Puolan Slupskissa olevien ystävyyskoulujen kanssa. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa tai vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa. Oppiminen pohjautuu aiemmin opittuihin taitoihin ja tiedon rakenteisiin. Erilaiset oppimis- ja työskentelytavat ovat tärkeitä tiedon hankinnassa. TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan ja elämyksiin. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Opettaja valitsee työtavat. Hän pyrkii ottamaan huomioon oppisisällöt, oppilaiden yksilölliset kehityserot, opetusryhmän sekä oman persoonallisuutensa. 7. AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet sisältyvät useisiin oppiaineisiin. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN TAVOITTEET oppii - ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan - arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja vaaran - tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle - tunnistamaan oman 1-2 lk KAIKKI OPPIAINEET Pienen koululaisen kasvun paikat: - keskittyminen, sinnikkyys ja tavoitteiden saavuttaminen - onnistuminen ja epäonnistuminen - myönteisyys ja luovuus - yksin ja yhdessä tekeminen - kauneuden etsiminen ympäristöstä - ystävänä oleminen 3-4 lk KAIKKI OPPIAINEET Taitavan koululaisen oppimisen haasteet: - reilun pelin säännöt - erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen - toisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen ja auttaminen - elämän moninaisuuden tutkiminen ja arvostaminen - ihmisten erilaisten lähtökohtien ymmärtäminen 5-6 lk KAIKKI OPPIAINEET Kasvun murrokseen valmistautuminen: - vastuun kantaminen itsestä ja omasta tulevaisuudesta - yhteisön hyväksi toimiminen tilanteen mukaan - ympäristöstä nauttiminen ja sen parantaminen omien mahdollisuuksien mukaan - tavoitteelliseen työhön oppiminen sekä oman 7-9 lk AI, KIELET, MA, LUONNONTIETEELLISET AINEET, UE, ET, HY, TAITO-JA TAIDEAINEET, OPO Vastuulliseksi ja luovaksi kansalaiseksi kasvaminen: - valmius harkita ja tehdä valintoja (mm. terveyteen, talouteen ja kuluttamiseen, mediaan, ympäristökäyttäytymiseen liittyvät valinnat) kulttuurinen aktiivisuus, oikeudenmukaisuuteen ja tasa- 7

8 oppimistyylinä ja kehittämään itseään oppijana - toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. - erilaisiin oppimistyyleihin tutustuminen oppimistyylin löytäminen - kulttuurin kokeminen - keskustelun ja hyvän kuuntelemisen taitojen oppiminen - hiljentymisen oppiminen - murrosiän epävarmuuden hyväksyminen arvoon liittyvät kysymykset, eettinen vastuu omasta ja yhteisestä paremmasta tulevaisuudesta, esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta arvostaminen, oma identiteetti ja itsetunto. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS TAVOITTEET - oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria - oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä - saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. 1-2 lk US, ET, AI, YM-LU, LI Kuka olen ja mihin kuulun - omat arvot ja elämänkatsomus - perhe, ystävät, suku, koulu ja muu lähiympäristö - oman identiteetin muodostumisen lähtökohdat - erilaisuus ja samanlaisuus lähiympäristössä - ryhmässä toimiminen, toisten huomioonottaminen ja empatian kehittyiminen - lasten arki ja juhla 3-4 lk YM-LU, US, ET, AI, KIELET, KU, MU Samanlaiset ja erilaiset lapset - omat juuret - elämän kunnioittaminen ja elämänkatsomus - kotiseutu, Suomi ja lähialueet - erilaisuus ja samanlaisuus Suomessa ja lähialueilla - lapset Pohjois-Euroopassa ja lasten oikeudet - suomalainen ja pohjoismaalainen kulttuuri - juhlatapakulttuuri 5-6 lk HI, US, ET, GE, KIELET, KU Minä osana sukupolvien ketjua ja ihmiskuntaa - elinolot ennen ja nyt - ihmisten samanlaisuus, perustarpeet - vähemmistöt Suomessa - Suomi osana Eurooppaa: kielet ja kulttuurit - kulttuurin eri muodot - erilaiset elämänkatsomukset lähiympäristössä 7-9 lk AI, KIELET, MA, LUONNONTIETEELLISET AINEET, UE, ET, HY, TAITO-JA TAIDEAINEET, OPO Monikultturinen maailma - Suomi maailmassa - universaalit, ihmisiä yhdistävät asiat - ihmisoikeudet - ihminen osana globaalia maailmaa - kansainvälisen vuorovaikutuksen taidot, kielitaidon merkitys - aktiivinen kulttuurista nauttiminen ja oma luova kulttuuritoiminta 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 8

9 TAVOITTEET oppii - viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi - mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä - osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää - viestinnän ja median välineiden käyttötaidot. 1-2 lk AI, KU, MU, YM-LU Ilmaisemisen ilo ja rohkeus - ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen tekemällä itse - erilaisten ilmaisutapojen ja kielien tunnistaminen - lukemisen, kirjoittamisen, ilmaisun ja viestinnän sekä tiedonhankinnan perustaitojen oppiminen 3-4 lk AI, KU, MU, YM-LU, MA, KIELET Ilmaisun ja viestinnän välineiden käyttöä - media oman ja muiden ilmaisun välineenä - harjoitellaan viestien erittelyä ja tulkintaa, kuvanlukutaitoa ja omaa tuottamista - välinehallintaa: omasta kehosta kohti digitalista välineistöä resurssien mukaan - erilaisten vuorovaikutustapojen harjoittelua 5-6 lk KAIKKI OPPIAINEET Kriittinen mediakäyttäjä - viestimien ja median käyttöä: kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta kohti internettiä. - verkossa toimimisen perussäännöt - oman ilmaisun monipuolistaminen 7-9 lk AI, KIELET, MA, LUONNONTIETEELLISET AINEET, UE, ET, HY, TAITO- JA TAIDEAINEET, OPO Aktiivinen ja luova ilmaisija -medialukutaitoinen ja mediakriittinen kansalainen; median analyysitaito, lähdekritiikki, tietoturva - mediat, sananvapaus, demokratia - oma ilmaisu ja erilaiset kulttuuriset ilmaisukeinot - perustaitojen ja välinehallinnan varmistaminen ennen toista astetta 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS TAVOITTEET oppii - ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta - muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen - osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä - kohtaamaan ja käsittelemään 1-2 lk KAIKKI OPPIAINEET Osallistun ja yritän omassa luokassa - oman toiminnan säätely yrittämisen ja erehtymisen kokemusten kautta - vastuunoton harjoittaminen - opettelee toimimaan osana luokkaa ja koulua - tutustuminen eri ammatteihin: vanhempien ammatit ja koulun ammattiryhmät - työtehtävät omassa 3-4 lk KAIKKI OPPIAINEET Osallistuminen ja toimiminen koulussa - muutoksen ja epävarmuuden sietäminen - yhteisten asioiden hoitaminen ja vaikuttaminen osallistumisen kautta - tutustuminen koulun päätöksentekoon - lähiympäristön ammatteihin tutustuminen - työtehtävät luokassa/koulussa 5-6 lk AI, MA, US, ET, Lähiympäristössä osallistuminen ja vaikuttaminen, vastuullisuus - realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksista - oman toiminnan ja sen vaikutusten arviointi - oman mielipiteen muodostaminen - yhteistyö eri tahojen kanssa - vastuu yhteisistä asioista - kouluyhteisön merkitys - työelämään tutustuminen - järjestötoimintaan 7-9 lk AI, KIELET, MA, LUONNONTIETEELLISET AINEET, UE, ET, HY, TAITO-JA TAIDEAINEET, OPO Aktiivinen toimija ympäröivässä yhteiskunnassa - tarkoituksenmukainen osallistuminen ja yhteisten asioiden vastuullinen hoitaminen omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä - oman koulun päätöksentekojärjestelmä ja koulun johtokunnan tehtävien tunteminen - päätöksenteko Vantaalla - julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys yhteiskunnassa - yhteistyö eri koulujen kanssa 9

10 muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti - toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia - tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. luokassa tutustumista - vapaaehtoistyö - työtehtävät koulussa - työelämään tutustuminen Tet harjoittelussa; suunnittelu, toteutus ja arviointi 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TAVOITTEET oppii - ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden - havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi - arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja - edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla - ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden 1-2 lk YMLU, UE, ET Iloa ympäristöstä ja ympäristölle - elämän edellytykset maapallolla - oman ympäristön tunteminen ja siitä huolehtiminen - oma hyvinvointi - kyky hahmottaa omaa ympäristöä ja iloita sen yksityiskohdista, ajantajun vahvistaminen - kierrätyksen ja kestävän kehityksen perusasioiden oppiminen 3-4 lk YMLU, UE, ET Ympäristön tutkiminen ja vaaliminen - luonnon ja ympäristön aktiivinen tutkiminen - omasta kouluympäristöstä huolehtiminen - hyvinvointi luokkayhteisön jäsenenä - muutoksen ymmärtäminen, miten nykyisyys on muodostunut ja miten omat valinnat vaikuttavat tulevaisuuteen - pienet tulevaisuusteot 5-6 lk BG, GE, UE, ET, FY, KE Elämä kaupunkiympäristössä - kaupunkielämän toiminnan pelisäännöt - omien tekojen vaikutus ja vastuu ympäristöstä - oma rooli yhteisen hyvinvoinnin edistäjänä - kansainvälisyys - tulevaisuusteot 7-9 lk AI, KIELET, MA, LUONNONTIETEELLISET AINEET, UE, ET, HY, TAITO-JA TAIDEAINEET, OPO Kriittinen kuluttaja tulevaisuuden rakentaja - kriittinen kuluttaminen, vastuullisten valintojen tekeminen - maailman hahmottaminen kokonaisuutena (se mitä teemme täällä vaikuttaa muihin ja mitä tapahtuu muualla, vaikuttaa meihin) - tulevaisuustietoisuuden vahvistaminen, hyvän tulevaisuuden rakentaminen - vastuu toisista ja yhteisestä hyvinvoinnista - toiminta oman alueen ja kaupungin kehittämiseksi, vapaaehtoistoiminta, ympäristöagenttitoiminta jne. - kansainvälinen yhteistyö 10

11 puolesta. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE TAVOITTEET oppii - tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi - edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti - toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti - toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä - vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen - tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. 1-2 lk YM-LU, US, ET Lapsen terve ja turvallinen ympäristö - lapsen kokemukset vaaroista ja turvallisuudesta - vaaranpaikkakartoitukset koulumatkalla ja lähiympäristössä - turvallinen luokkayhteisö - oman terveyden perusasiat - vastuunotto omista teoista 3-4 lk YM-LU, LI, US, ET Terveellinen ja turvallinen liikkuminen - arkiliikkuminen terveyden lähteenä - turvallisesti liikenteessä jalan ja eri polkupyörällä - turvallinen kouluyhteisö - yksinkertaiset ensiaputaidot - vastuunotto omista teoista ja tekojen seurausten ymmärtäminen 5-6 lk BG, LI, US, ET Terveys ja turvallisuus ja vastuuseen kasvaminen - päihteet, seksuaalikasvatuksen perusasiat, vastuu omasta terveydestä ja keinot edistää terveyttä - yhteisölliseen vastuuseen kasvattaminen - vastuunotto omista teoista ja tekojen seurausten ymmärtäminen 7-9 lk AI, KIELET, MA, LUONNONTIETEELLISET AINEET, UE, ET, HY, TAITO-JA TAIDEAINEET, OPO Oman elämän valinnat terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta Yhteiskunnalliseen vastuuseen kasvaminen (yhteys mediakasvatukseen ja osallisuuden vahvistamiseen) 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA TAVOITTEET oppii - ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä - käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti 1-2 lk YMLU Teknologia omassa ympäristössä ja millainen on teknologinen maailma - kodin teknologian ja laitteiden turvallinen käyttö - teknologiaa lapsen 3-4 lk YMLU, KS, LI - yksinkertaiset koneet ja laitteet kuten vipu, pyörä, jousi - oppilaan elinympäristöön kuuluvien aineiden, ja tuotteiden alkuperä ja kierto 5-6 lk BG, GE, FY, TN, TS, LI, HI Teknologian merkitys yhteiskunnassa, eri kulttuureissa, eri elämänalueilla ja eri aikoina - koneet, teknologia, liikkuminen, matkustaminen ja liikenne, rakentaminen, viestintä ja 7-9 lk AI, KIELET, MA, LUONNONTIETEELLISET AINEET, UE, ET, HY, TAITO-JA TAIDEAINEET, OPO Teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasaarvokysymykset 11

12 - käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin - ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. maailmassa: lelut, harrastusvälineet ja vapaaaika - millainen olisi teknologiaton maailma sekä niiden ominaisuuksien tutkiminen ja turvallinen käyttö - oppilaiden päivittäisten käyttöesineiden historia, toiminta ja tulevaisuus - mitä jos. lakkaisi toimimasta sähköä ei olisi tietotekniikka, terveyden- ja sairaanhoito, urheilu, avaruudentutkimus, aseet - omat valinnat, käyttötottumukset ja kestävä kehitys - uusi tekniikka: kännykät, digitaalinen maailma jne. - käytön eettiset periaatteet - teknologia antaa ja vie aika, terveys, raha Teknologia ja ammatit (yritysyhteistyö, yhteistyö eri oppilaitosten kanssa) Teknologia ja tulevaisuus 8.OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. VUOSILUOKAT 1-2 Vuosiluokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. 12

13 TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat 1 lk 2 lk oppii kysyen, vastaten kertoen ja keskustellen ilmaisemaan Kaikilla luokilla rohkaistaan oppilaita ilmaisemaan ajatuksiaan, itseään selkeästi, kuuluvasti ja asiallisesti erilaisissa tilanteissa. kyselemään ja keskustelemaan sekä opastetaan tietojen johdonmukaiseen ja havainnolliseen esittämiseen. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää kuuntelemisen tärkeyden. Alusta alkaen kiinnitetään huomiota tilanteenmukaiseen, toiset huomioon ottavaan esiintymiseen. Opitaan esittämään asiat rohkeasti, luontevasti ja kohteliaasti. oppii käyttämään luontevaa yleiskieltä. osaa kuunnella vuorovaikutustilanteissa. osaa kuunnella myös eläytyen. kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan Opetuksen päätavoitteena on peruskoulun aikana kehittää oppilaasta aktiivinen lukija, mikä pitää sisällään sujuvan ja ymmärtävän lukutaidon. oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat ja oppii lukemaan sekä mekaanisesti että ymmärtäen. Hän oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännöllisen lukemisen merkityksen näiden taitojen kehittämisessä. saa kirjallisuutta kuuntelemalla ja lukemalla elämyksellisiä aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa kehittämiseen, tietoa itsestä ja toisista ihmisistä sekä inhimillisestä kokemuksesta ja mielikuvituksesta. Oppilaalle herää kiinnostus kieleen, lukemiseen, kirjallisuuteen ja ilmaisuun. tottuu kieleen liittyviin käsitteisiin. oppii itse tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistä. saa mahdollisuuksia kehittyä tiedonhankkijana ja kehittää myös medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä. oppii ja innostuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti sekä oppii vähitellen ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä. Oppilaasta kehittyy vähitellen aktiivinen kirjaston käyttäjä. Hän tutustuu monipuolisesti ikäkaudelleen sopivaan kirjallisuuteen. Sopivan mieleisen luettavan löytäminen on keskeinen tavoite. 13

14 KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot 1 lk 2 lk Suullisen ilmaisun ja kuuntelemisen opetuksessa painottuvat osallistuu yhteisiin harjoituksiin, kuten improvisointi- ja jokapäiväisen elämän tilanteet. Aines valitaan siten, että se liittyy dramatisointitehtäviin. Harjoitusten aines valitaan siten, että se oppilaan kokemus-, mielikuvitus- tai tietopiiriin. liittyy oppilaan kokemus-, mielikuvitus- tai tietopiiriin. Kuunnellaan opettajan lukemia tarinoita ja keskustellaan kuullusta (esim. opettajan lukema kokonaisteos) Kerrotaan omin sanoin joko kuultua, nähtyä koettua. Erilaisia kertomis-, keskustelu- ja draama/improvisointiharjoituksia toteutetaan mm. pari-, pienryhmä- ja luokkatilanteissa. Hyödynnetään eri oppiaineiden (taito- ja taideaineet) välistä integrointia ja leikkejä esim. esitysten valmistamisessa. Harjoitellaan runoja ja loruja myös ulkoa. Keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua. Kuunnellaan opettajan lukemia tarinoita ja keskustellaan kuullusta (esim. opettajan lukema kokonaisteos) Pohditaan juonta, syitä ja seurauksia, henkilöiden luonnetta jne. Kerrotaan omin sanoin joko kuultua, nähtyä koettua tai itse luettua. Lukeminen ja kirjoittaminen Tekninen lukutaito: Kielellinen tietoisuus (sanojen muoto, tavuttaminen, alku- ja loppuäänteiden tunnistaminen, äänteiden yhdistäminen, äänteiden erottaminen) Kirjainten tunnistaminen (pien- ja suuraakkoset), Kirjaimen ja äänteen vastaavuus, koodaaminen tavutasolla ja sanatasolla, aakkosjärjestyksen harjoittelu. Lukemista harjoitellaan päivittäin ja luetaan myös monenlaisia tekstejä erilaisista lähteistä, myös mediasta ja liitetään luettua omiin kokemuksiin ja tietoihin ympäröivästä maailmasta. Lukemisen ymmärtäminen: Vastataan luettua tekstiä koskeviin kysymyksiin, toimitaan kirjoitetun ohjeen mukaan, kerrotaan luetusta omin sanoin Opitaan ennakoimaan otsikoiden ja kuvien perusteella. Kartutetaan sanavarastoa. Kirjoittaminen: Harjoitellaan oikea kynäote ja kirjoitusasento sekä vahvistetaan silmän ja käden koordinaatiota. Tekninen lukutaito: Lyhyiden sanojen kokonaishahmon tunnistamisen kautta siirtyminen yhä pidempiin sanoihin; ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen. Lukemisen ymmärtäminen: Tutustutaan avainsanoihin ja opetellaan etsimään yksittäisen sanan merkitystä ympäröivän tekstin avulla. Kiinnitetään huomiota muihin ymmärtämistä parantaviin strategioihin (ennakointi, kuvitus, otsikot) sekä totutellaan käyttämään niitä. Verrataan luettua omaan kokemus- ja tietomaailmaan. Isot ja pienet kirjoituskirjaimet (tyyppikirjaimet) Oikeinkirjoitus: Harjoitellaan kaksoiskonsonanttia, pitkää vokaalia ja äng-äännettä. Tavurakenteen sisäistäminen. Tuttuja erisnimiä ja yhdyssanoja sekä sanavälit. Saneluita oikeinkirjoitusharjoituksina. Lauseiden harjoittelemista: Lauseiden täydentämistä ja jatkamista, itsenäistä tuottamista. Lauseen lopetusmerkit (.?!) Iso alkukirjain lauseen alussa. 14

15 Isot ja pienet tekstauskirjaimet tai isot tekstauskirjaimet. Kirjoitetaan tavuja ja sanoja sitä mukaa kuin opitaan kirjaimia. Harjoitellaan sanojen tavuttamista ja jakamista. Lauseiden harjoitteleminen: Harjoitellaan lauseiden täydentämistä ja jatkamista sekä tuottamista mallin mukaan ja itsenäisesti esim. jonkin virikkeen pohjalta. Kiinnitetään huomiota sanaväleihin. Harjoitellaan isojen alkukirjaimien käyttöä sekä pisteen merkitsemistä lauseen loppuun. Itsenäinen kirjoittaminen: Tekstin rakentamisen kokonaisvaltaista harjoittelua: kuuntelemista, kertomista, kertomuksen jatkamista. Omiin arkikokemuksiin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista. Pyritään ennen muuta kirjoittamisen iloon, sisällön rikkauteen eikä tuotoksilta edellytetä virheettömyyttä. Myös puhekieli hyväksytään kirjoituksissa. Harjoitellaan piirtämistä ja kirjoittamista myös tietokoneella. Itsenäinen kirjoittaminen: Päähuomio sisällön rikkauteen; tuotoksilta ei edellytetä virheettömyyttä. Kirjallisuus ja kieli Monipuoliseen kirjallisuuteen tutustuminen. Opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien; satuihin, runoihin, kertomuksiin sekä sarjakuviin tutustumista. Keskeistä elämyksellisyys. Mahdollisuuksien mukaan myös tarinoita videoina, elokuvina, kuunnelmina ja teatterina. Kirjallisuutta voi käyttää pohjana pienille esityksille. Kirjastoon ja/tai kirjastoautoon tutustuminen ja niiden käytön harjoittelua. Kirjaston / kirjastoauton käyttöä. tutustuu monipuolisesti ikäkaudelleen sopivaan kirjallisuuteen. Luetaan lukutaitoa vastaavia kirjoja ja kerrotaan niistä muille sekä keskustellaan niistä liittyen omaan kokemuspiiriin. Tutustutaan käsitteisiin: päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä juoni. 15

16 HYVÄKSYTTY SUORITUS Vuorovaikutustaidot 1 lk 2 lk kuuntelee opettajan lukemia, oppilaiden ikäkaudelle osaa ilmaista ajatuksiaan suullisesti. sopivia kertomuksia ja osaa vastata kuulemansa pohjalta tehtyihin, helpohkoihin kysymyksiin. osaa kertoa kuulemansa pienen tarinan omin sanoin. pyrkii ilmaisemaan ajatuksiaan suullisesti. Lukeminen ja kirjoittaminen Ensimmäisen luokan keväällä oppilas pystyy kirjain-äänne vastaavuuden halliten (mahdollisesti kirjain kirjaimelta edeten) lukemaan muutaman lauseen mittaisen tekstin. osaa kirjoittaa sanelusta helppoja 2-3-tavuisia sanoja oikein. pystyy vastaamaan lukemansa, tutuista asioista kertovan tekstin sisältöä koskeviin helppoihin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti. Toisen luokan keväällä oppilas pystyy kokonaisia sanoja tunnistaen lukemaan noin sivun mittaisia, helpohkoja tekstejä (esim. lukukirjasta). osaa käyttää kirjoituskirjaimia kirjoitustehtävissään. kirjoittaa lähes virheettömästi helpohkoja sanoja teksti- tai lausesanelusta niillä kirjaimilla, jotka hän hallitsee (joko tekstaus- tai kirjoituskirjaimilla). kirjoittaa itsenäisesti muutaman lauseen tekstin niillä kirjaimilla, jotka hän hallitsee. Virheettömyyttä ei edellytetä. (Ison alkukirjaimen ja pisteen täydellistä hallintaa ei edellytetä. Puhekielen käyttö sallitaan.) Kirjallisuus ja kieli on lukenut yhden omaa tasoaan vastaavan kirjan. on lukenut kaksi omaa tasoaan vastaavaa kirjaa. osaa lainata kirjastosta. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa - osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä - osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän 16

17 - on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta - on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan - osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan - osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella - osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän - etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa - on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen - pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä - on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat 3 lk 4 lk 5 lk - osaa kuunnella keskittyneesti erilaisissa - on aktiivinen kuuntelija ja kyselijä - osaa kuunnella toisia niin, että osaa vuorovaikutustilanteissa - pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon muodostaa omia mielipiteitä sekä suullisesti - osaa esittää asiansa luontevasti ja kohteliaasti omassa viestinnässään. että kirjallisesti ja pyrkii perustelemaan niitä erilaisissa tilanteissa. - osaa kertoa ja selittää ympäristön ilmiöitä. erilaisissa keskustelutilanteissa. - ottaa osaa opetuskeskusteluun. - osallistuu yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. - harjaantuu vertailemaan kriittisesti omia - osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. - kehittyy viestien vastaanottajana ja lähettäjänä. havaintojaan toisten havaintoihin. - harjaantuu suulliseen kerrontaan. - osaa kertoa ja kuvailla omia havaintojaan. - harjaantuu käyttämään erilaisia viestintävälineitä - kehittyy luovassa ja tulkitsevassa - kehittyy pienimuotoisten viestien kirjoittajan ilmaisussa. - oppilas rohkaistuu yksilölliseen esittämiseen. 17

18 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - oppii lukemaan ikäkaudelleen tarkoitettuja tekstejä. - harjaantuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana - oppii tekemään päätelmiä lukemastaan. - oppii vähitellen ikäkautensa mukaiseen itsenäiseen tiedonhankintaa. - kehittyy sopivan luettavan valitsemisessa eri tarkoituksiin. - harjaantuu rakentamaan omia kertovia tekstejä ja tietotekstejä sekä kirjallisesti että suullisesti. - pyrkii sisällön rikkauteen tuotoksissaan. - harjaantuu arvioimaan omia tuotoksiaan. - tavoittelee selkeää ja tasaista käsialaa. - saa kokemuksia tekstin tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla. - tutustuu oman maansa kulttuuriin kirjallisuuden, teatterin ja/tai elokuvan keinoin. - lukee lasten kirjallisuutta ja harjaantuu valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. - kiinnostuu kielen toiminnasta ja harjaantuu tarkastelemaan sitä. - tutustuu kieliopillisen kuvauksen perusasioihin kuten sanaluokkiin. - tutustuu mediaan - lukee runsaasti ja monipuolisesti erilaisia tekstejä. - pyrkii tarkkuuteen ja luontevuuteen lukemisessaan. - tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita. - osaa valita sopivaa luettavaa itselleen. - harjaantuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia ja kytkemään niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. - osaa kirjoittaa selkeällä käsialalla. - kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy. - oppii tekstin laadintaa monipuolisen lauseiden tuottamisen harjoittelun avulla sekä tekstin rakentamisen pohjustustyön avulla.. kehittää itsearviointia omien tuotoksiensa suhteen. - harjaantuu käyttämään erilaisia viestinnän välineitä. - tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuuriin kirjallisuuden, teatterin ja/tai elokuvan keinoin. - lukee paljon erilaista lastenkirjallisuutta ja valitsee itse sopivaa luettavaa. - on kiinnostunut kielen toiminnasta ja oppii ymmärtämään kieliopillisia perusasioita. - oppii perusasioita mediasta - osaa lukea sujuvasti - harjaantuu lukemisen strategioiden käytössä, olennaisen tiedon etsimisessä ja asioiden mieleen painamisessa. - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. - osaa käyttää kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetusta ja sähköisistä lähteistä. - kirjoittaa selkeää, luettavaa tekstiä käsin. - kehittyy kirjallisesti ja suullisesti tekstin rakentamisessa: sisällön rikastuttaminen. - osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin. - osaa arvioida omia tuotoksiaan. - oppii tuottamaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppi käyttämään viestinnän välineitä. - tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuuriin kirjallisuuden, teatterin ja/tai elokuvan keinoin. - lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja osaa valita itseään kiinnostavaa luettavaa niin että positiivinen asenne lukemiseen säilyy. - osaa kieliopillisia perusasioita, kuten lauseoppia. - havaitsee ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antaa niille arvoa. - oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää niitä tavoitteellisesti. 18

19 KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Tekstinymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Tiedonhallintataidot Kielen tehtävät ja rakenne 3 lk 4 lk 5 lk - viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia - kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua - ilmaisuharjoituksia - keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista - tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella - pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia - ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista - tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä - tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen - oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä - palautteen vastaanottamista ja antamista - otsikoinnin ja kappalejaon opettelua - selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista - oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua - pienistä puhe-esityksistä vaativampiin puhe-esitysten laatimiseen. - selkeä äänenkäyttö - erilaisten tietokirjojen käyttöä - erilaisten tietokirjojen käyttöä - erilaisten tietokirjojen käyttöä - erityyppisten tietotekstien avaamista - erityyppisten tietotekstien avaamista - erityyppisten tietotekstien avaamista - kirjaston aineistoon tutustumista - kirjaston aineiston ryhmittelyyn tutustumista - yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja - sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä - sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella - puheen ja kirjoitetun tekstin vertailua - lauserakenne - sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella -puheen ja kirjoitetun tekstin vertailua tiedonhaun vaiheita ohjatusti - taivutuksen tehtävä tekstilauseissa - puheen ja kirjoitetun tekstin vertailua -lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä (lause ja virke) 19

20 Kirjallisuus ja muu kulttuuri - luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista - tutustutaan keskeisiin kirjallisuuden käsitteisiin kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka - kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä - luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista - harjoitellaan keskeisten kirjallisuuden käsitteiden käyttöä - kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä - luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista - kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä - käytetään käsitteitä juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka HYVÄKSYTTY SUORITUS Vuorovaikutustaidot 3 lk 4 lk 5 lk - osaa ilmaista itseään - osaa ilmaista itseään ryhmätilanteessa. - ottaa toiset huomioon ryhmätilanteessa. - osaa kysyä ja vastata vuorovaikutustilanteissa. - osaa kysyä ja vastata - harjoittelee keskustelutaitoja - osaa käyttää asiallisen ja selkeän - harjoittelee keskustelutaitoja puheenvuoron keskustelutilanteessa ja osaa perustella mielipiteensä. Tekstinymmärtäminen - osaa lukea helpohkoa, tuttuja asioita käsittelevää tekstiä melko sujuvasti ja virheettömästi sekä osaa vastata luettua koskeviin kysymyksiin. - osaa tehdä kysymyksiä ja yksinkertaisia päätelmiä lukemansa tekstin sisällöstä. - lainaa ja lukee helpon kaunokirjallisen, esimerkiksi oppilaan omaan elämänpiiriin liittyvän kokonaisteoksen. - havaitsee tekstistä juonen ja asioiden peräkkäisyyden. - pystyy lukemaan lyhyitä asiatekstejä ja etsimään niistä asiatietoa. - hahmottaa kertovasta tekstistä juonen ja asioiden peräkkäisyyden - erottaa tekstistä toden ja kuvitellun. - osaa etsiä tarvitsemaansa tietoa tietoteoksista. - lukee ikäkaudelleen sopivan, valitsemansa kokonaisteoksen. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - osaa kirjoittaa itsenäisesti tekstaten ja kirjoituskirjaimilla. - osaa kirjoittaa ja esittää suullisesti mielikuvituksen, oman kokemuksen, luetun, kuullun tai nähdyn perusteella muutaman lauseen mittaisen tekstin. - omaa selkeän äänenkäytön. - kirjoittaa itsenäisesti mielikuvituksen, oman kokemuksen, luetun, kuullun tai nähdyn perusteella. - osaa kirjoittaa pienimuotoisen tietotekstin, kuten lyhyen tiedotuksen, suppeahkon esittelyn kirjasta tai uutisen luokka- tai koululehteen. - osaa kirjoittaa sanat oikein tai lähes oikein - kirjoittaa melko virheettömästi ymmärrettävää tekstiä luettavalla sidosteisella käsialalla. - kirjoittaa itsenäisesti pienimuotoisia tietotekstejä sekä tekstejä mielikuvituksen, oman kokemuksen, luetun, nähdyn ja kuullun perusteella. 20

21 käsialakirjoituksella. - pyrkii käyttämään pisteitä ja kysymysmerkkejä kirjoitelmissaan sekä isoja alkukirjaimia lauseiden alussa ja tutuissa erisnimissä. - osaa kuvailla tuttua asiaa suullisesti. - osaa käyttää yleiskieltä. Tiedonhallintataidot -oppilas on käyttänyt tietotekstejä -oppilas osaa vastata lyhyestä (oppikirjatasoisesta) tietotekstistä laadittuihin yksinkertaisiin kysymyksiin Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus ja muu kulttuuri -oppilas ymmärtää, että sanoja voi ryhmitellä merkityksen perusteella -oppilas on lukenut omaa tasoaan vastaavan kirjan -oppilas ymmärtää, että sanoja ryhmitellään sanaluokiksi -oppilas tunnistaa lukemastaan tekstistä päähenkilön, tapahtuma-ajan ja -paikan - käyttää lauseen lopetusmerkkejä omissa kirjoitelmissaan. - kykenee käyttämään isoja alkukirjaimia lauseiden alussa ja erisnimissä. - on pitänyt ainakin yhden puhe-esityksen. -oppilas osaa etsiä tarvitsemaansa tietoa tietotekstistä -oppilas tunnistaa substantiivit, adjektiivit ja verbit -oppilas tunnistaa erilaisia lauseita. -oppilas osaa kertoa lukemansa tekstin juonen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen 21

22 - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. 6. LUOKKA TVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT HYVÄKSYTTY SUORITUS 22