10. Liikenneverkko Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018) S e l v i t y s o s a : Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 993 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 286 km vuoden 2017 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,6 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen. Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa) v. 2017 v. 2018 (arvio) v. 2019 (arvio) Tie 14 953 14 898 14 217 Radat 4 671 4 791 4 537 Vesiväylät 206 238 232 Yhteensä 19 830 19 927 18 986 Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2017 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Perusväylänpidon määrärahasta 90 milj. euroa on kehittämishankkeista siirrettyä määrärahaa, jolla hallitaan korjausvelkaa ja parannetaan liikenteellisiä olosuhteita. Väylävirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta. Väyläviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on: huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa parantaa väylänpidon energiatehokkuutta luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle edistää liikenteen automatisaatiota avata ja hyödyntää viraston tuottamaa tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Väyläviraston menot ja tulot (milj. euroa) 2017 toteutuma 2018 varsinainen talousarvio 2019 esitys Toimintamenot (01) 77,4 73,0 50,8 Tulot toiminnasta 1,6 1,1 0,4 Toimintamenot 79,0 74,1 51,2 Perusväylänpito (20) 1 202,3 1 406,8 1 036,9 Tulot 60,9 53,6 51,6 Ratamaksu 42,9 45,0 45,0 Muut tulot 18,0 8,6 6,6 Menot 1 263,2 1 460,4 1 088,5 Kunnossapito 802,8 803,2 780,6 Hoito 354,3 339,7 373,2 Jäänmurto 48,0 49,4 57,6 Korjaus 400,5 414,1 349,8 Parantaminen ja suunnittelu 94,0 71,8 54,1 Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 41,1 33,4 31,6 Liikenteen hallinnan järjestelmät 19,6 21,0 - Suunnittelu 33,3 17,4 22,5 Liikennepalvelut 123,8 132,4 153,8 Liikenteen ohjaus ja informaatio 71,0 77,6 103,8 Maantielauttaliikenne 49,1 49,3 50,0 Merikartoitus 3,7 5,5 - Korjausvelan vähentäminen 242,6 453,0 100,0 Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) 442,1 495,0 451,2 Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 18,2 35,0 35,0 Väyläverkon kehittäminen (77) 279,1 335,0 298,2 Eräät väylähankkeet (78) 51,5 - - Elinkaarirahoitushankkeet (79) 93,3 125,0 118,0 Nettomenot yhteensä 1 721,8 1 974,8 1 538,9 Bruttomenot yhteensä 1 784,3 2 029,5 1 590,9 Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06) 2017 toteutuma 2018 arvio muutos 2019 arvio muutos Väylämaksuilla katettava toiminta Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 97 606 99 753 2,2 % 101 948 2,2 % Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 19,2 19,6 2,1 % 20,0 2,1 % Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 47 336 47 900 1,2 % 48 400 1,0 % Muut tuotot, 1 000 euroa 169 218 29 % 100-54,1 % Kustannukset, 1 000 euroa 82 118 91 132 11,0 % 94 324 3,5 % Kustannusvastaavuus 57,9 % 52,8 % -5,1 %-yks. 51,4 % -1,4 %-yks. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
01. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 754 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Väyläviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Väyläviraston tehtävänä on muun muassa: vastata hallinnoimastaan valtion tie- ja rataverkosta ja niiden kehittämisestä sekä niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta koko maassa osallistua liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja vastata liikenteenohjauksen järjestämisestä edistää liikenteen palveluiden ja liikennejärjestelmän digitalisaatiota ja automatisaatiota vastata maanteiden kunnossapidosta ja palvelutasosta, merkittävien tiehankkeiden rakentamisesta ja tienpidon valtakunnallisista tehtävistä sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja palvelutasosta vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa vastata ja hallinnoida väyliä koskevia tietovarantoja ja huolehtia toimialansa tilastoinnista turvata talvimerenkulun edellytykset edistää väylänpidon markkinoiden toimivuutta huolehtia oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä edistää toimialallaan yhteiskunnan varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön Väylävirastolle vuodelle 2019 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Tulostavoitteet 2017 toteutuma 2018 tavoite 2019 tavoite TUOTOKSET JA LAADUNHAL LINTA 1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut Markkinat toimivat tasapuolisesti ja niiden kehittymistä edistetään Innovatiiviset hankinnat ja kokeilut Hankinnan toimintalinjat on uudistettu uudenlaisen liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Kokeilut ovat vauhdittaneet uusien palvelujen kehittymistä ja käyttöä. Rataverkon käytön ja palveluiden tasapuolisuus 2. Liikenteen energiareformi Toimialan energiatehokkuus lisääntyy Liikennejärjestelmän tehokkuus Väyläviraston hankintojen energiatehokkuus 3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa sekä tehostanut logistiikkaa ja väylänpitoa Automaattinen liikenne ja tiedon hyödyntäminen Ratapihat toimivat kilpailuneutraalisti. Rataverkon haltijan palvelut on kuvattu ja hinnoiteltu. Uudet kapasiteetinhallinnan toimintamallit on luotu ja käyttöönotto aikataulutettu. Toimeenpantu merkittäviä, kestävää liikennejärjestelmää edistäviä toimenpiteitä ja hankkeita. Edistetty liikenteen energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä (esim. junaliikenteen energiatehokkuus, digitalisaatio). Uudistettu hankintojen energiatehokkuusvaatimuksia koskevat toimintalinjat. Virasto on osallistunut roolinsa mukaisesti automatisoituvan liikenteen ekosysteemien, kokeilujen ja tietopohjan kehittämiseen. Satelliittinavigoinnin toteuttaminen Viraston vastuulla olevat SATNAV-hallinnonalan toi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Tulostavoitteet 2017 toteutuma 2018 tavoite 2019 tavoite menpidesuunnitelman mukaiset toimenpiteet v. 2019 on toteutettu. Älykkään infraomaisuuden ja infran kunnon hallinnan kehittäminen 4. Luottamus digitaalisiin palveluihin Tieto, järjestelmät ja verkot ovat luotettavia Älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen Digitaaliset palvelut ovat esteettömiä Liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyys 5. Liikenne- ja viestintäverkot Väyläomaisuuden hallinta on systemaattista Väyläomaisuuden hallinta Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain täytäntöönpano Asiakastyytyväisyys On hyödynnetty uusia tietolähteitä ja uutta analytiikkaa osana infran omaisuudenhallintaa ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Tiedon keruussa, hallinnassa, jakelussa ja liikenteen ohjauksen hankintasopimuksessa on huomioitu tietoturvallisuuden vaatimukset. Virasto on toteuttanut vastuullaan olevat liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyyden toimenpideohjelman toimenpiteet ja on antanut väliraportin. Strateginen omaisuuden hallinnan suunnitelma on laadittu ja keskeiset toimenpiteet ohjelmoitu suhteessa palvelutasoon ja rahoitukseen. Liikennejärjestelmän uudistusten toimeenpano on aloitettu yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Asiakastyytyväisyysmittausten vastaukset on analysoitu ja tarvittavat toimenpiteet päätetty. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Tulostavoitteet 2017 toteutuma 2018 tavoite 2019 tavoite Radanpidosta johtuvat viivästykset kauko- ja lähijunaliikenteessä Verkkojen ja järjestelmätason toimintavarmuus ja turvallisuus paranevat Verkkojen ja liikennejärjestelmätason toimintavarmuus Turvallisuusjohtamisjärjestelmät ja riskienhallinta Väylien palvelutason seuraaminen Verkot mahdollistavat uudet innovatiiviset palvelut Verkot luovat mahdollisuuksia uusien palvelujen kehittymiselle Suomi on 5G-teknologian kärkimaa 5G-hankkeen toteuttaminen ja edistäminen TOIMINNALLINEN TEHOK KUUS Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus Työn tuottavuuden kasvu, % 1,3 1,0 Radanpidosta johtuvat viivästykset ovat vähentyneet. Rataverkon toimintavarmuutta on parannettu elinkaaren hallinnan avulla ja rataverkon käytön suunnittelun kehittämisellä. Tieverkon talvihoidon laatu ja vastaavuus asiakastarpeeseen on varmistettu. Turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat integroituja viraston johtamisjärjestelmään ja toimivat laadukkaasti. Viraston riskienhallinta on systematisoitua ja koordinoitua. Palveluntuottajien ja -ketjujen valvontaa on parannettu. On tuotettu ja analysoitu digitaalista tietoa väylien kunnosta, liikenteenohjauslaitteista, tiemerkinnöistä, liikennetilanteesta ja häiriöistä. Liikenteen ja logistiikan sekä niiden palveluiden ja palvelukonseptien edellyttämät muutostarpeet verkoille on tunnistettu ja otettu suunnitelmiin. Hanketta on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Tulostavoitteet 2017 toteutuma 2018 tavoite 2019 tavoite Kokonaistuottavuuden kasvu, % -2,1 0,2 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 116 120 120 1) Liikenneviraston tavoitteet v. 2017 2018; vuoden 2019 osalta ei vielä määritelty Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtäväkokonaisuudet. Tämän johdosta momentilta on siirretty 6 664 000 euroa momentille 31.20.01 Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot. Tämä summa sisältää siirtyvää 78 henkilötyövuotta vastaavat palkkaus- ja muut kulut. Hallinnonalan virastouudistuksen yhteydessä viraston tehtävistä siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon viranomaistehtävät, mm. merikartoituksen järjestäminen, kauppa-alustukien myöntäminen ja julkisen liikenteen kehittämiseen liittyvät tehtävät. Väylävirasto keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väylien palvelutason ylläpitoon, väylien kehittämiseen, automatisoinnin edistämiseen sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2017 toteutuma 2018 varsinainen talousarvio 2019 esitys Bruttomenot 79 000 74 114 51 154 Bruttotulot 1 625 1 100 400 Nettomenot 77 375 73 014 50 754 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 15 068 siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 006 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (-78 htv) (siirto momentille 31.20.01) -6 664 Liikenteenohjausyhtiöön siirtyvät tehtävät (-175 htv) (siirto momentille 31.10.20) -16 317 Siirto momentilta 31.20.01 (1 htv) 118 Toimintamenosäästön uudelleenkohdennus momentilta 31.01.01-33 Eläkemaksurakenteen muutos 204 Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -66 Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -33 Palkkausten tarkistukset 1 754 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -18 Toimintamenojen tuottavuussäästö -391 Toimintamenosäästö (HO 2015) -910 Toimitilamenosäästö (HO 2015) -210 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -176 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 509 Vuokramenojen indeksikorotus 25 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -52 Yhteensä Momentin nimike on muutettu. -22 260 2019 talousarvio 50 754 000 2018 I lisätalousarvio 535 000 2018 talousarvio 73 014 000 2017 tilinpäätös 74 313 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 545 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys 3 209 000 euroa talousarvioesityksen 50 754 000 euroon nähden on siirtoa momentille 31.10.20 ja johtuu täsmentyneistä laskelmista liikenteenohjausyhtiön palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta ja yleiskustannuksista. 2019 talousarvio 47 545 000 2018 I lisätalousarvio 535 000 2018 talousarvio 73 014 000 2017 tilinpäätös 74 313 000 Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 545 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin 2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. 20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 036 852 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimusja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavalta liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 103 817 000 euroa. 2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja. Valtuus Väylävirasto oikeutetaan solmimaan 1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa 2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa 3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. S e l v i t y s o s a : Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja A-luokan murtajille ja tarjouskilpailussa Arctia Icebreaking Oy tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 15.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025 Sopimus kattaa kaksi A-luokan murtajaa (Fennica ja Nordica). Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja yhdelle C-luokan murtajalle ja tarjouskilpailussa Alfons Håkans AS, Suomen sivuliike tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 1.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025. Sopimus kattaa yhden C-luokan murtajan (Zeus of Finland). Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 6,6 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 100 milj. euroa. Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita. Väyläviraston liikennekeskukset hoitavat meri- ja tieliikenteen operatiivista liikenteenhallintaa sekä valvovat ja koordinoivat rautatieliikenteen ohjausta. Väyläviraston liikenteenohjauksen operatiiviset 24/7 palvelutoiminnot sekä niihin läheisesti liittyvät toiminnot siirtyvät uuden, perustettavan valtion täysin omistaman erityistehtäväyhtiön hoidettavaksi. Liikenteenohjausyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2019. Väyläviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Väylävirasto tulee maksamaan tulevalle yhtiölle liikentee Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
nohjauksesta palvelusopimukseen perustuvaa palvelumaksua. Palvelumaksua maksetaan perusväylänpidon momentilta 103,8 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon määrärahat. Tämän johdosta momentilta on siirretty 9 843 000 euroa momentille 31.20.01. Tämä summa sisältää siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon momentilta maksetut menot, kuten tietohallinnon ja projektien menot. Väylänpidon tuoteryhmittely uusitaan vuoden 2019 alusta ja on seuraava: kunnossapito (hoito ja korjaukset), parantaminen ja suunnittelu sekä liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin. Hoidolla (431 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkkojen hoitoon käytetään 373 milj. euroa ja jäänmurtoon 58 milj. euroa. Nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulainmukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 51,4 % vuonna 2019. Jäänmurtaja Polariksen lisämäärärahatarve 7,558 milj. euroa katetaan Talvimerenkulku merten moottoriteillä WINMOS hankkeen TEN-T tukien tuloutuksista 22,62 milj. euroa jäänmurtajan rakentamiseksi momentille 12.31.10 vuosina 2014 2017. EU-komissio on hyväksynyt 17.4.2018 tuen käyttämisen ehdotettuun tarkoitukseen. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäistä puolitusta on jatkettu vuosille 2019 2020. Liikenneväylien korjaukseen käytetään 350 milj. euroa. Korjauksilla huolehditaan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Valtaosa korjausrahoituksesta (319 milj. euroa) käytetään väylien elinkaaren hallintaan. Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Korjausrahoituksen lisäksi suurista kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään 90 milj. euroa korjausvelan kasvun hillitsemiseen. Parantamiseen ja suunnitteluun käytetään 54 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Rahoituksella toteutetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu sekä ns. tunnin junan suunnittelu (10 milj. euroa). Parantamisen rahoituksessa on mukana mm. rautateiden tasoristeysten parantamiseen 8 milj. euroa. Liikennepalveluihin käytetään 154 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavasta liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (104 milj. euroa) sekä maantielauttaliikenteen järjestämisestä (50 milj. euroa). Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä. Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
Suunnittelurahaa on tarkoitus käyttää myös Helsinki Turku nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen. Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2017 2019 (milj. euroa) 2017 tilinpäätös 2018 varsinainen talousarvio 2019 esitys bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot Tienpito 776 1 765 769-769 569-569 Radanpito 457 53 414 592 53 539 415 51 364 Vesiväylänpito 94 1 93 100 1 99 105 1 104 Yhteensä 1 327 55 1 272 1 461 54 1 407 1 089 52 1 037 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Jäänmurtaja Polariksesta aiheutuva jäänmurtokustannusten kasvu 7 558 Kehä I Laajalahden kohta (siirto momentille 31.10.77) -13 000 Kertaluonteisen erän poisto -11 800 Korjausvelan vähentäminen -40 000 Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (siirto momentille 31.20.01) -9 843 Liikenteen ohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400 Liikenteenohjauspalvelujen yhtiöittäminen (siirto momentilta 31.10.01) 16 317 Liikenteen turvallisuus ja kelirikkopaketti 1 220 Pääradan suunnittelu 1 000 Suunnittelurahan palautus (siirto momentilta 31.10.77) 5 000 Tasoristeysten parantaminen -2 000 Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -313 000 Säästöpäätös -10 000 Yhteensä -369 948 2019 talousarvio 1 036 852 000 2018 I lisätalousarvio 15 540 000 2018 talousarvio 1 406 800 000 2017 tilinpäätös 1 271 800 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 040 061 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimusja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavan liikenteenohjausyhtiön kanssa solmittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 141 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1). Lisäys 3 209 000 euroa talousarvioesityksen 1 036 852 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 31.10.01 liikenteenohjausyhtiön palvelukseen siirtyvän henkilöstön palkkausmenoihin ja yleiskustannuksiin. Ratamaksun perusmaksun kertymää korotetaan 45 000 000 eurosta 51 000 000 euroon johtuen yksikköarvojen tarkistamisesta ja liikennemäärien arvioidusta kasvusta. Vastaava korotus tehdään radanpidon menoihin. 2019 talousarvio 1 040 061 000 2018 II lisätalousarvio 46 150 000 2018 I lisätalousarvio 15 540 000 2018 talousarvio 1 406 800 000 2017 tilinpäätös 1 271 800 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018) Perusväylänpitoon esitetään noin 1,04 mrd. euroa, josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 569 milj. euroa, radanpitoon 364 milj. euroa ja vesiväyliin 104 milj. euroa. Momentin määrärahaan sisältyy myös osa (19 milj. euroa) budjettiriihessä sovitusta 49 milj. euron liikennepaketista, joka on tarkoitettu liikenneturvallisuuden ja maanteiden talvikunnossapidon parantamiseen. Loppuosa (30 milj. euroa) sisältyi jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon, ja se osoitettiin pääosin talvikunnossapitoon ja tasoristeysten poistamiseen. Lisäbudjettiin sisältyi myös 16,15 milj. euron lisäys korjausvelan vähentämiseen, joka kohdennetaan mm. siltojen kunnostamiseen. Kun 1.12.2018 voimaan tulleen lisäbudjettirahoituksen käyttö jää suurelta osin ensi vuoden puolelle, nousee perusväylänpidon rahoitus käytännössä noin 1,09 mrd. euroon. Rahoitustaso jää kuitenkin noin 300 milj. euroa kuluvaa vuotta pienemmäksi, koska kolmivuotinen korjausvelkaohjelma ja siihen liittynyt lisärahoitus päättyvät. Korjausvelkaohjelmaan sisältynyttä rahoitusta on tosin vielä käyttämättä noin 100 milj. euroa, mutta se on sidottu jo aiemmin päätettyihin hankkeisiin. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä ehdotti 28.2.2018 jättämässään loppuraportissa vähintään 300 milj. euron tasokorotusta perusväylänpitoon, mutta määrärahakehyksessä ei ollut tällaista varausta eikä ehdotusta otettu tässä vaiheessa huomioon. Rahoituksen supistuessa resurssit joudutaan kohdentamaan selkeämmin vilkasliikenteisille ja elinkeinoelämän kannalta tärkeimmille väylille, jolloin erityisesti vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ja sorateiden kunnon ennustetaan heikkenevän. Päällysteiden korjausmäärien arvioidaan vähenevän noin puoleen vuoden 2018 tasosta. Suomen liikenneverkossa on arvioitu olevan 2,5 mrd. euron korjausvelka. Noin 100 milj. euron vuosivauhdilla edennyt korjausvelan kasvu saatiin lisärahoituksella pysähtymään, mutta jos rahoitustaso jää jatkossakin vuoden 2019 tasolle, korjausvelan määrän arvioidaan kasvavan nopeasti. Valiokunta katsoo, että hallituksella on oltava valmiutta arvioida perusväylänpidon rahoitustarpeita jo vuoden 2019 lisätalousarviossa, minkä lisäksi on välttämätöntä, että seuraavassa hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa varmistetaan perusväylänpidon riittävä rahoitus liikenneverkkotyöryhmän ehdottamalla tavalla. Tällöin perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso olisi noin 1,3 mrd. euroa, mikä edistäisi väyläverkon pitkäjänteistä ja kestävää kunnossapitoa. Näin parannettaisiin mm. liikenteen sujuvuutta ja kuljetusketjujen toimivuutta ja niiden myötä myös elinkeinoelämän kilpailukykyä. Väyläverkon kuntoa on parannettu monin osin korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huo Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
non kunnon tai kevyen liikenteen väylien puuttumisen vuoksi. Kun rahoitus ensi vuonna alenee, mahdollisuudet korjausvelan vähentämiseen heikkenevät ja etenkin alemman asteisen tieverkon kunnon arvioidaan huononevan. Valiokunta lisää perusväylänpidon rahoitukseen 25 300 000 euroa, jolloin perusväylänpitoon on ensi vuonna käytettävissä (vuoden 2018 toinen lisätalousarvio huomioon ottaen) yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Määräraha osoitetaan eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin, liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin, joiden kustannusarviot vaihtelevat 50 000 eurosta eurosta 5,75 milj. euroon. Kunnostettavat kohteet ovat: Vt 5 Siilinjärvi Lapinlahti, ohituskaistaparin rakentaminen, 5 750 000 euroa Vt 2, Haistilan liittymän parantaminen Ulvilassa, 1 300 000 euroa Tien 3192 Liesontie Porraskoskentie parannus ja asfaltointi Hämeenlinnassa, 900 000 euroa Terrafamen alueelle vievän tien 870 liikenneturvallisuuden parantaminen Kainuussa, 400 000 euroa Tien 870 parantaminen Rautavaaralla, 850 000 euroa Tien 3864 Sipari Pulsa perusparannuksen jatko Kaakkois-Suomessa, 800 000 euroa Järventaustantie 13611, soratien parantaminen Hämeessä, 60 000 euroa Hirvijärventie 13619, soratieosuuden parantaminen ja päällysteen korjauksia Hämeessä, 70 000 euroa Tanttalantien 13851 parantaminen Hämeessä, 210 000 euroa Selänojantie 13822 parantaminen Riihimäellä, 400 000 euroa Auttoinen Porasa välisen tien 3200 parantaminen Hämeessä, 100 000 euroa Ojajärventie 13659, soratien parantaminen Tammelassa, 50 000 euroa Riista-aidan uudistaminen ja laajentaminen vt 9:llä välillä Nuutajärvi Urjala Kylmäkoski, 220 000 euroa Riista-aidan rakentaminen kt 54:llä välillä Riihimäki Vojakkala, 370 000 euroa Vt 3, liityntäpysäköinnin parantaminen Riihimäellä, 200 000 euroa Porokylänkadun ja Pappilansuoran liittymän parantaminen kantatiellä 75 Nurmeksessa, 350 000 euroa Tien 5910 parantaminen Vieremällä välillä tie 88 tehdasalue, 100 000 euroa Kaartusentien parantaminen Alajärvellä, 50 000 euroa Kevyen liikenteen väylän rakentaminen tieosuudelle Lintukangas Rannilantien liittymä Keski-Suomessa, 620 000 euroa Tieyhteyden rakentaminen välille Yrityslaakso Karstulantie Soinissa, 400 000 euroa Maantien 17109 päällystäminen Jalasjärvellä, 400 000 euroa Alikulkutunnelin rakentaminen Repolantielle Nousiaisissa, 150 000 euroa Kevyen liikenteen väylän rakentaminen vt 23:n viereen välillä Söörmarkku Noormarkku Satakunnassa, 400 000 euroa Kevyen liikenteen väylän parantaminen Kontiolahdella välillä Tuppihaantie Urheilukentäntie, 500 000 euroa Maantien 13343 (Koskenkyläntie) parantaminen Pirkanmaalla, 450 000 euroa Asikkalan Rutalahdentien parantaminen Hämeessä, 300 000 euroa Maantien 13353 (Korhusvalli Ylivalli) kantavuuden lisääminen Pirkanmaalla, 300 000 euroa Harjumaan Luusniementien 15254 parantaminen Etelä-Savossa, 500 000 euroa Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 933 välille Häkinvaara Valajaskoski Rovaniemellä, 500 000 euroa Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 934 välille Vitikanpää Ketavaara Rovaniemellä, 1 600 000 euroa Oripää Hirvikoski-välisen tieosuuden parantaminen maantiellä 210 Loimaalla, 800 000 euroa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
Oulaisten alueen liikenneturvallisuuden parantaminen, 600 000 euroa Saikarintien 5460 peruskorjaus Sisä-Savossa välillä Vaajasalmi Tervamäki, 800 000 euroa Valtimontien 5284 parantaminen Pohjois-Karjalassa, 550 000 euroa Vt 18 liittymäjärjestelyjen suunnitteluun ja rakentamiseen Niemisvedentien ja Karhunkierroksen risteysalueilla Ähtärissä, 300 000 euroa Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Inkeroistentielle (354) osuudelle Päätie Valtatie 15 Kouvolassa, 300 000 euroa Riista-aidan rakentaminen Helsinki Turku-moottoritielle välille Vihti Kirkkonummi, 350 000 euroa Laihian Länsitien 6871 parantaminen ja päällystäminen välillä Isokylä Kylänpää, 200 000 euroa Mustavirrantien 5571, Haatalantien 16205 ja Tuovilanlahdentien 16172 peruskunnostus Maaningalla, 500 000 euroa Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mt 17517 välille Tepontie Latikan asemakaava-alue Seinäjoella, 250 000 euroa Vt 13 parantaminen Saarijärven Asemankannaksella, 200 000 euroa Liikenneturvallisuuden parantaminen tieosuudella Kurhila Hillilä Asikkalan kirkonkylä, 650 000 euroa Yhdystien 9005 parantaminen välillä kt 76 Sotkamo Silver Oy:n kaivos, Sotkamo, 500 000 euroa Kevyen liikenteen väylän rakentaminen seututielle 672 (Tokerotie) välille kt 67 Vennanmäentie Kauhajoella, 400 000 euroa ja Rekikoskentien 12831 kunnostaminen Huittisissa, 600 000 euroa. Rautatiet. Valiokunta kiinnittää huomiota myös rataverkon kuntoon, johon kohdistuu noin 1 mrd. euron korjausvelka. Mm. turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaaressa päässä, mistä aiheutuu korjaustarpeita, jotka ovat omiaan hidastamaan liikenteen toimivuutta ja lisäämään junaliikenteen myöhästymisiä. Valiokunta korostaa, että liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää mm. sitä, että raideliikenteen houkuttelevuutta kuljetusmuotona lisätään niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä. Tämä edellyttää lisäpanostuksia rataverkon kuntoon ja turvallisuuteen sekä turvalaitteiden digitalisointiin. Valiokunta kiirehtii myös tasoristeysten turvallisuuden parantamista, sillä valtion rataverkolla on edelleen lähes 2 000 vartioimatonta tasoristeystä. On myönteistä, että liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt vuosille 2018 2021 ajoittuvan tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelman, johon sisältyy 65 kohdetta ja jonka toimeenpanoon on varattu 28 milj. euroa. Resursseja tulee kuitenkin kasvattaa selvästi enemmän, jotta tasoristeysten turvallisuuden parantaminen etenee nykyistä nopeammin. Matka-aikojen lyhentämiseksi olisi tärkeää, että vartioimattomat tasoristeykset poistettaisiin esim. rataosa kerrallaan, jolloin junien nopeutta voitaisiin nostaa. Asetus pääväylistä ja niiden palvelutasosta. Valiokunta on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäministeriö on antanut 21.11.2018 asetuksen maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta (933/2018). Näin yli 10 vuotta vireillä ollut runkoverkon valmistelutyö on saatu päätökseen. Asetuksen mukaisesti kaikkiin maakuntakeskuksiin ulottuu maanteiden ja rautateiden valtakunnallinen pääväylä, jota pidetään hyvässä kunnossa läpi vuoden. Pääväylät yhdistävät myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 065 361 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimusja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavan lii Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
kenteenohjausyhtiön kanssa solmittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 141 000 000 euroa. 2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan 3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja. Valtuus Väylävirasto oikeutetaan solmimaan 1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa 2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa 3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. 35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018) Momentille myönnetään 12 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää länsimetron rakentamiseen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014 2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 12,0 milj. euroa vuonna 2019, 97,313 milj. euroa vuonna 2020 ja 16,0 milj. euroa vuonna 2021. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta 2019 2020 2021 2019 lähtien Matinkylä Kivenlahti 12 000 97 313 16 000 125 313 Yhteensä 12 000 97 313 16 000 125 313 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Ajoitusmuutos -19 500 Yhteensä -19 500 2019 talousarvio 12 000 000 2018 talousarvio 31 500 000 2017 tilinpäätös 83 000 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys 7 000 000 euroa talousarvioesityksen 12 000 000 euroon nähden johtuu hankkeen ajoituksen tarkentumisesta. 2019 talousarvio 5 000 000 2018 talousarvio 31 500 000 2017 tilinpäätös 83 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää länsimetron rakentamiseen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018) Momentille myönnetään 25 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Väylävirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
S e l v i t y s o s a : Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016 2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 5,5 milj. euroa vuonna 2019, 30,0 milj. euroa vuonna 2020, 30,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 18,2 milj. euroa myöhemmin. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa. Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta keskusta Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016 2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 19,6 milj. euroa vuonna 2019, 18,7 milj. euroa vuonna 2020 ja 0,95 milj. euroa vuonna 2021. 2. vaiheen kustannusten, yhteensä 15,95 milj. euroa, arvioidaan jakautuvan siten, että valtionavustusta maksetaan 7,95 milj. euroa vuonna 2021 ja 8,0 milj. euroa vuonna 2022. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2019 2020 2021 2022 Yhteensä vuodesta 2019 lähtien Raide-Jokeri pikaraitiotie 5 500 30 000 30 000 18 200 83 700 Tampereen raitiotie, 1. vaihe 19 600 18 700 950-39 250 Tampereen raitiotie, 2. vaihe - - 7 950 8 000 15 950 Menot yhteensä 25 100 48 700 38 900 26 200 138 900 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos 9 000 Yhteensä 9 000 2019 talousarvio 25 100 000 2018 talousarvio 16 100 000 2017 tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018) Momentille myönnetään 25 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Väylävirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
37. Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018) Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin 2) valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin 3) valtionavustusten maksamiseen kunnille niiden toteuttamiin, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin. S e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen. Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jonka toimenpiteet kohdistuvat vuosiin 2018 2023. Osana edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen, viisivuotinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sitoutuneiden kaupunkien katuverkolla. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista. Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä omalla katuverkollaan. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. 2019 talousarvio 3 500 000 2018 II lisätalousarvio 3 500 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018) Valiokunta on tyytyväinen, että parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän ehdotuksen mukaisesti talousarvioesitykseen sisältyy määräraha kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon sisältyi 3,5 milj. euron määräraha, ja talousarviota täydentävään esitykseen sisältyy niin ikään 3,5 milj. euron määräraha. Kyse on vuoteen 2023 ulottuvasta ohjelmasta, jonka tavoitteena on 30 prosentin kasvu kävely- ja pyöräilymatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaa voi käyttää myös hankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kuten esim. liityntäpysäköintialueen rakentamiseen. Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018) Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin 2) valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
3) valtionavustusten maksamiseen kunnille niiden toteuttamiin, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin. 41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin. S e l v i t y s o s a : Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos -1 490 Yhteensä 2019 talousarvio 1 000 000 2018 I lisätalousarvio 2 000 000 2018 talousarvio 2 490 000 2017 tilinpäätös 1 150 000-1 490 Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin. 50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018) Momentille myönnetään 17 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen. Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta. Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0 20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos 4 000 Yhteensä 4 000 2019 talousarvio 17 000 000 2018 talousarvio 13 000 000 2017 tilinpäätös 13 000 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018) Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityistielain (560/2018) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 2) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen ja kolmannen kappaleen. 2019 talousarvio 17 000 000 2018 II lisätalousarvio 2018 talousarvio 13 000 000 2017 tilinpäätös 13 000 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018) Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahaan esitetään 4 milj. euron tasokorotusta, jolloin määräraha nousee 17 milj. euroon. Korotus on tarpeellinen, sillä etenkin viime talven vaikea kelirikko on lisännyt tuntuvasti kunnostustarpeita. Yksityistiet ovat keskeinen osa elinkeinoelämän kuljetuksissa, kun esim. kaikki raakapuu lähtee metsästä kumipyöräkuljetuksina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20