Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2014 - polttoaine-energia yhteensä 55,8 TWh Uusiutuvat 31 % Hiilidioksidivapaat 34 % Kotimaiset 50 % ARVIO VUODELLE 2020: Uusiutuvat 48 % Hiilidioksidivapaat 50 % Kotimaiset 63 % 2
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 3
Metsähaketta käyttävät kaukolämpölaitokset 578 lämpö- ja voimalaitosta, lähde: Metla, v. 2011 Vuonna 2013 metsähaketta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia oli jo 880. Kaukolämpö on hajautettua, alueellista toimintaa, ET:n jäsenyritykset: 165 kuntaa ja kaupunkia 109 voimalaitosta 735 kiinteää lämpökeskusta 375 siirrettävää lämpökeskusta 4
Sähkön hankinta energialähteittäin 2014 Yhteensä 83,3 TWh Ydinvoima 27,2 % Jäte Turve 1,0 % 3,5 % Kivihiili 9,8 % Öljy 0,3 % Biomassa 13,2 % Maakaasu 6,3 % Vesivoima 15,8 % Tuuli 1,3 % Nettotuonti 21,6 % 5
Sähköntuotanto energialähteittäin 2014 Kivihiili 12,5 % Öljy 0,3 % Vesivoima 20,2 % Yhteensä 65,4 TWh Maakaasu 8,0 % Tuulivoima 1,7 % Turve 4,5 % Uusiutuvat 39 % Hiilidioksidivapaat 74 % Ydinvoima 34,7 % Biomassa 16,9 % Kotimaiset: 45 % Jäte 1,2 % 6
EU:n uusiutuvien energialähteiden tavoite vuoteen 2020 Suomen velvoite Suomella on velvoite tuottaa 38 % vuoden 2020 energian loppukulutuksesta uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvan energian lisäämisvelvoite on 38 TWh vuoden 2005 tasosta. Tästä energiateollisuuden (metsähake, tuuli- ja vesivoima) osuus on noin 70 %. Arvioitu energian kokonaiskulutuksen kasvu vuoteen 2020 on 24 TWh. Investoinnit uusiutuvia energialähteitä käyttäviin voimalaitoksiin on arviolta 5-8 miljardia euroa tällä vuosikymmenellä. 7
Suomen uusiutuvien edistämispaketti Edistämispakettiin liittyvät sähköntuotannon tukijärjestelmät (laki 1396/2010) voimassa vuodesta 2011 Syöttötariffi tuulivoimalle 83,5 /MWh (korotettu v. 2015 loppuun 105,3 /MWh), metsähakkeelle päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuva tuki ja pien-chp laitosten tuki Kiinteä tuki lakkautettiin valtion taloussyihin vedoten vuoden 2012 alusta (4,5 milj.eur säästöä v. 2013 alusta) -> pienvesivoima ja osa tuulivoimasta jäivät ilman tukea Pienpuun energiatuen hylkäys komissiossa 02/2012, Kemeran energiapuun korjuutuki ja notifioitavana oleva RANKE-tuki (sis. Kemera-lakiin) Hallitus nosti turpeen veroa vuoden 2013 alusta 4,9 euroon/mwh -> metsähakkeelle annettu tuki laski suhteessa turpeen verolliseen hintaan Nyt vuoden 2015 alusta turpeen vero laski 3,4 euroon/mwh -> metsähakkeen tuki nousi, mutta uusi veronlasku v. 2016 rajannee tukea 8
Metsähakkeella tuotetun sähkön tuki tuki sähkölle /MWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 päästöoikeuden hinta /t CO2 2013-2014 2012 (2016) 2015 tuen muutokset johtuvat turpeen veromuutoksista 9
Tavoitteena yli kymmenkertaistaa tuulivoimakapasiteetti kuluvalla vuosikymmenellä tavoite vuoteen 2020 on noin 6 TWh/a, 2500 MVA tuulivoimaa vuoden 2014 lopussa asennettua kapasiteettia oli 711 MVA kansallinen energiaja ilmastostrategia on asettanut edelleen 9 TWh/a tuulivoimatavoitteen vuoteen 2025 Lähde: kansallinen tuuliatlas ja tuulivoimahankkeiden sijoittuminen Suomessa (Suomen tuulivoimayhdistys ry, 2014) 10
Arvio vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisesta Tavoite saavutettaneen jo vuoden 2018 loppuun mennessä, minkä jälkeen tuelle asetettu kiintiö on täynnä. 11
Tuulivoiman viikkokeskitehot ja kapasiteetti 2010-2014 700 600 500 400 300 200 100 0 viikko Tuulivoiman kapasiteetti Tuulivoiman viikkokeskiteho 12
Vesivoiman tuotanto Normaalivuosi TWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Normaali vesivuosi = vesivoiman tuotanto laskennallisesti, kun rakennettujen jokien virtaamat ovat keskimääräisellä tasolla 0 13
Vesivoiman tavoitteet vaatimattomat eikä niihinkään päästä lisäystavoite 500 GWh/a vuoteen 2020 mennessä modernisointien tuoma lisä sähköntuotantoon on noin 285 GWh/a (230 MW), lisäksi toteutunee tehonkorotukset 70 GWh/a (75 MW) -> tehonkorotuksin ei päästä tavoitteeseen vuoteen 2020 -> tarvitaan mahdollisuus investoida myös uuteen kapasiteettiin 14
Puu on tärkein energialähde Suomessa Puun energiakäyttö Suomessa v. 2013 TWh Metsäteollisuuden jäteliemet 38 Puun pienpoltto 18 Lämpö ja voimalaitokset 36 kuori 12 metsähake 16 puru ja muu 8 YHTEENSÄ 92 Puuenergian hyödyntäminen Suomessa vuonna 2013, kun vuoden kokonaisenergian tarve oli 376 TWh 15
Puun käyttö voimalaitoksissa 16
Suomen metsähakkeen käyttö kahdeksankertaistunut 2000 -luvulla Tavoite lisätä 19 TWh/a (n. 10 milj.m3/a) metsähakkeen käyttöä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 Lähde: Metla. *asetettu tavoite vuoteen 2020 17
Hallituksen esitys eduskunnassa metsähakkeen tuen rajaamiseksi Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki olisi puolet, kun metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saaduista energian tuotantoa korkeamman jalostusasteen tuotantoon soveltuvista rungonosista Järeän puun hakkuukohde: On tehty metsälaissa tarkoitettu uudistushakkuu tai kasvatushakkuu JA Hakkuun jälkeen kasvamaan jäävän puuston keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudelta vähintään 16 senttiä Voimaantulo Alempaa tukea maksettaisiin lain voimaantuloa seuraavan toisen kalenterivuoden alusta lukien 18
Hallituksen esitys eduskunnassa metsähakkeen tuen rajaamiseksi - arvio vaikutuksista Metsähake kahden tukitason piiriin Olisi luotava hankinta-, seuranta- ja todentamismenettelyt Vähentäisi metsähakkeen käyttöä Rankapuun tukitaso selvästi nykyistä tukea alempi Jo nykyinen tukitaso on todettu alhaiseksi metsähakkeen kilpailukyvyn kannalta Epävarmuutta metsäenergiamarkkinoille Vaarantaisi kemera-lainsäädännön hyväksymismenettelyn 19
Kansallisen energia- ja ilmastotiekartan arvio puun riittävyydestä 20
Kansallisen energia- ja ilmastotiekartan arvio puunkäytön kehittymisestä energiantuotannossa 21
Tehtävää metsäenergian edistämiseksi Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvystä on huolehdittava fossiilisiin tuontipolttoaineisiin nähden. Uhkana on, että uudet rajoitukset metsähaketuelle vähentävät hakkeen käyttöä tuntuvasti. Energiapuun markkinoille tuloa on edistettävä hankintaketjuja ja logistiikkaa kehittämällä sekä konkreettisin keinoin energiapuun kuljetuskustannuksia alentamalla, kuten kehittämällä raideliikennettä energiapuun toimituksissa lähes kaikki energiapuu kulkee tieliikenteessä lisäämällä poikkeustilanteiden joustavuutta kuljettajien työaikalakiin myöntämällä kuljetuspolttoaineille verohelpotukset ylläpitämällä metsä- ja sivuteiden kuntoa sekä parantamalla metsäenergian toimitusvarmuutta alueellisilla terminaaleilla 22
Tehtävää metsäenergian edistämiseksi Metsien ensiharvennuskohteisiin kohdistuva tuki on tarpeen energiapuun saannin ja metsien kasvun edistämiseksi. Puumarkkinoiden toimintaan on suunnattava kehitystoimia: ajantasaisella ja avoimella hintainformaatiolla niin aines- kuin energiapuusta ottamalla käyttöön avoin ja kattava sähköinen kauppapaikka ja palvelut Polttoaineiden toimitusvarmuuden ja kohtuullisen hinnan varmistamiseksi laitoksille on myös turpeen saatavuudesta huolehdittava. Se edellyttää turvetuotantoalueiden luvituksen oleellista nopeuttamista erityisesti suoluokissa 0-2. Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit ovat haastavat; elintärkeää on, että biomassan käyttö polttolaitoksissa on jatkossakin hiilidioksidineutraalina. 23
Suomen kauppatase ja energian kauppatase milj. 1000 0-1000 -2000-3000 -4000-5000 -6000-7000 -8000-9000 539-1 457-2 359-2 639-3 680-4 645-5 558-7 073-6 848-7 941 2010 2011 2012 2013 1-9 2014 Kauppatase, kokonais - Energian tuonnin arvo n. 20 % kokonaistuonnin arvosta - Energian viennin arvo n. 10 % kokonaisviennin arvosta Kauppatase, energia Lähde: Tulli, Ulkomaankauppatilasto 24
KIITOS puh. 050 589 0328 pia.oesch@energia.fi 25