Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 48 :n mukaan lautakunnan on:

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 1(9) Maakuntavaltuustolle ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2018 1. Tarkastuslautakunta 1, 1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kuntayhtymässä toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta arvioi myös kuntayhtymän talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kuntayhtymän taseessa on kattamatonta alijäämää. Vuodesta 2017 alkaen tarkastuslautakunnan tehtävänä on ollut valvoa kuntalain mukaisen sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 48 :n mukaan lautakunnan on: - seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, - huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä - tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 1. 2. Tarkastuslautakunnan kokoonpano Maakuntavaltuusto on valinnut tarkastuslautakuntaan vuosiksi 2017-2020 seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Tuula Hällfors-Laaksonen, varapuheenjohtaja Jan Lindström, Mira Aaltonen ja Pekka Kuusisto. 1. 3. Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan toiminta ja arviointityö perustuu hyväksyttyyn työohjelmaan ja arviointisuunnitelmaan. Lautakunta on tutustunut vuoden 2018 talousarvioon sekä vuosia 2018-2019 koskevaan talous- ja toimintasuunnitelmaan. Kuntayhtymän hallinnon toimintaa lautakunta on seurannut tutustumalla maakuntavaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjoihin. Kokouksissa on saatu yhteenveto maakuntahallituksen ja -valtuuston kokouksista. Tarkastuslautakunta seurasi tilintarkastajan vuoden 2017 tarkastussuunnitelman toteutumista. Tilikauteen 2018 kohdistuvaa arviointitehtävää suorittaessaan tarkastuslautakunta on kokoontunut 6 kertaa. Kokouksissa on kuultu maakuntajohtajaa ja hallintojohtajaa sekä muita viranhaltijoita ja tutustuttu kuntayhtymän eri vastuualueiden toimintaan. Tarkastuslautakunta on valvonut kuntalain 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamista käsittelemällä ja hyväksymällä sidonnaisuusilmoitukset kokouksessaan 15. 11. 2018. Maakuntavaltuusto on merkinnyt kokouksessaan 10. 12. 2018 sidonnaisuusraportin tiedokseen,

2. Tilintarkastaja Yhtymävaltuusto valitsi 18. 9.2017 kuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi on BDO Audiator0y:n. Yhteisön nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana on tilikaudella 2018 toiminut JHTT Hannu Laurila. 3. Vuoden 2017 arviointikertomuksen käsittely j'a siitä johdetut toimenpiteet Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 11. 6. 2018 käsitellyt tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksen. Maakuntavaltuusto velvoitti maakuntahallitusta ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2017 arviontikertomuksessa huomiota seuraaviin seikkoihin Maakuntahallitus on 19. 11. 2018 arviointikertomuksessa 2017 esitettyjä huomioiden osalta todennut seuraavaa: Kuntayhtymän tehtävät ovat merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän ja tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Henkilöstön työhyvinvointia on pyritty monipuolisesti tukemaan. Työterveyshuolto on toimiva ja liikuntaa sekä virkistystoimintaa on järjestetty vuoden 2017 aikana. Kertomus ei kerro kokeeko henkilöstö pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä ja tuleeko kuulluksi, jotka ovat merkittävä työhyvinvoinnin tekijöitä, Aluekehittäminen vaatii lisää käytännön hankkeita yhdessä kuntien j'a yritysten kanssa, jotta kaikki mahdolliset avustukset tulisivat käyttöön ja hyödyttäisivät maakuntaa laajasti mahdollisimman tehokkaasti ja tasapuolisesti. Maakuntaohjelman päivitystyöhön osallistuminen, kumppanuusfoorumeiden järjestäminen ja aktiivinen osallistuminen maakuntaohjelman hankkeiden valmistelussa on mahdollistanut maankäytön ja ympäristön toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen. Maakuntaliiton toteuttamassa edunvalvontatyössä on tärkeää säilyttää edelleen aktiivinen ote ja hyödyntää maakunnassamme jatkuva myönteinen kehitys. Myös eri sidosryhmien huomioiminen ja vahva vuoropuhelu niiden kesken ovat onnistuneen edunvalvontatyön kulmakiviä. antanut kuntalain edellyttämän lausuntonsa koskien huomioita. Maakuntahallitus on lausunnossaan esitettyjen Vuoden 2017 toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä (mv 11. 6. 2018 9) on päivitetty taulukoiden esitystapaa ja pyhtty parempaan luettavuutteen. Vaikuttavuusmittarien konkreettisuuteen kiinnitetään edelleen huomiota. Maakunnan liiton aluekehittämisen vastuualue toimii rahoitusohjelmissa ensisijaisesti ns. hallinto-viranomaisena tai ns. välttävänä viranomaisena eli sen vastuulla on maakuntaan saapuvien rahoitushakemusten arviointi j'a priorisointi, hankkeiden ohjeistus ja seuranta. Aluekehittäminen ei siis ole tietoisesti toiminut hankkeiden partnerina tai rahoituksen hakijana kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa. Näissäkin tapauksissa rahoitus on pääasiassa haettu muista EUrahoituslähteistä. Linjaus liittyy erityisesti tavoitteeseen olla mahdollisimman neutraali tukitoimija ja rahoittaja (kaksoisroolin välttäminen), jotta epäilyksiä hankerahoituksen myöntämisen / kohdentumisen puolueettomuudesta ei syntyisi.

3 Aluekehityksen ja laajemmin liiton kumppanuustiimin keskeisenä roolina on kuitenkin tiedottaa kattavasti alueen toimijoille käytettävissä olevasta EU tai kansallisesta rahoituksesta ja rahoitus-hauista. Tähän viestintään on erityisesti panostettu viimeisten toimintavuosien aikana yhdessä vastuualueen yhteydessä toimivan EuropeDirect-toiminnan kanssa. Vastuualue pyrkii myös akti-voimaan maakunnan toimijoita osallistumaan hankehakuihin ja tarvittaessa tuetaan myös hankekonsortioiden muodostamisessa. Rahoitusinformaatiota on jaettu suoraan hakijoille verkon ja info-kiqeiden kautta, että seutukunnille eri tapaamisten ja infotilaisuuksien yhteydessä. Valtaosa hakijoista ja siten myös liiton kautta kanavoituvan rahoituksen saajista on kuitenkin maakunnan keskuskaupungin tai Salon toimijoita, mutta pääsääntöisesti kaikissa hankkeissa on edellytetty toiminnan maakunnallisuutta ja hankkeiden tulosten/ vaikutusten levittämistä laajemmalle alueelle. Rahoituksen kohdentumista Varsinais-Suomeen ja sen toimijoille seurataan vuosittain toistettavan selvityksen kautta. Muut arviointikertomuksessa esitetyt havainnot maakuntahallitus merkitsi lausunnossaan tietoonsa saatetuiksi. Arviointikertomuksen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista koskevassa yhteenvedossa esitetyt havainnot yhtymähallitus merkitsi tiedokseen. Yhteenvedossa tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota mittareiden kehittämisen ja niiden konkreettisuuden lisäämisen tarpeellisuuteen. Puutteet näiden osalta tekevät arviointityön edelleenkin haasteelliseksi. Tarkastuslautakunta kiinnitti yhteenvedossa huomiota myös aluekehittämistyön jakautumiseen tasaisemmin maakunnan raja-alueiden ja kasvukeskusten välillä ja siihen, että positiivisen rakennemuutoksen tavoitteita tulee kehittää ja seurata vaikutuksia eri kuntatasoilla. Maakuntavaltuusto merkitsi arviointikertomuksessa 2017 esitetyt toimenpiteet tiedoksi 10, 12. 2018 25. 4. Muutokset kuntayhtymän tehtävissä, hallinnossa ja taloudessa Maakuntavaltuusto hyväksyi 12. 6. 2017 kuntayhtymän hallintosäännön 2017-2018. Maakuntavaltuuston 19. 11.2018 tekemällä päätöksellä hallintosäännön voimassaoloa on jatkettu toistaiseksi. Maakuntaliiton toimintaan on tilivuoden aikana vaikuttanut merkittävällä tavalla suunnitteilla ollut maakuntauudistus. 5. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2018 5. 1. Kuntayhtymän talouden kehitys ja talousarvion toteutuminen Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 11. 12. 2017 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille 2018-2019. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai usemmaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Varsinais-Suomen Liiton talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2019 ei täytä näin ollen suunnittelukauden ajallista kattavuutta koskevaa kuntalain vaatimusta. Maakuntavaltuusto on päättänyt, että talousarviossa tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuoden 2018 talousarvion mukainen tilikauden tulos 192. 900 euroa alijäämäinen. Tilinpäätös 2018 osoittaa ylijäämää 29. 589 euroa. Tilinpäätöksen mukainen tilikauden tulos muodostui näin ollen 222. 489 euroa talousarviota paremmaksi. Toimintakulut olivat 10. 178. 771 euroa (tot. aste 119, 6 %). Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2017 verrattuna 35, 8 %.

Toimintatuotot olivat 10. 209. 745 euroa (122, 6 %). Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2017 verrattuna 36, 6 %. Toimintakulujen ja toimintatuottojen merkittävään kasvuun vaikutti maakuntauudistuksen valmistelumenojen ja uudistukseen vastaavasti saadun valtionrahoituksen lisääntyminen. Tuloslaskelman toimintakatteen muutos vuodesta 2017 oli 49, 579 euroa. Kuntayhtymällä ei ollut Investointimenoja vuonna 2018. Vuoden 2017 tilinpäätöksen osoittama tilikauden ylijäämä ja edellisten tilikausien ylijäämät olivat yhteensä 740. 246 euroa. Vuoden 2018 talousarvion mukainen alijäämä, 192. 900 euroa, on siten voitu esittää katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämillä. Taloussuunnitteluvuoden 2019 kuntayhtymän tilikauden ylijäämä on +/- O euroa. Kuntayhtymällä ei ole kuntalain tarkoittamaa katettavaa alijäämää. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että liiton taloustilanne on kehittynyt myönteisesti kertomusvuoden aikana. Tästä syystä tilikauden tulos muodostui talousarviota paremmaksi. Tarkastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa talousarvion toteuman suhteen. 5. 2, Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Kuntayhtymän talousarvio perustuu maakuntaohjelman ja -suunnitelman strategisiin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Lisäksi talousarviossa on esitetty tehtäväalueittain maakuntavaltuustoa sitovia toiminnallisia tavoitteita ja muuta perustelutekstiä tehtäväalueelta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ulkoasu ja tavoitteiden toteuttamista kuvaava informaatio on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Kehittämistyötä tulee kuitenkin edelleen jatkaa erityisesti tavoitteiden mitattavuuden parantamiseksi. Tavoiteasetteluun ja niiden mitattavuuteen tulee kiinnittää huomiota jo talousarvion valmisteluvaiheessa. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. 5. 2. 1 Toiminnalliset tavoitteet: Kuntarahoitteinen toiminta Kuntarahoitteisen toiminnan sitovuustasoksi maakuntahallitukseen nähden on vahvistettu tiliryhmätaso. Toimintatulojen osalta merkittävin poikkeama talousarviosta syntyi muut tuotot -tiliryhmässä, jonka tulot ylittyivät 60. 952 euroa. Toimintakuluissa ylittyivät palvelujen ostot 40. 930 euroa. Henkilöstökulut alittuivat 85. 909 euroa. Kuntien maksuosuuksia kertyi talousarvion mukaisesti 3.799.900 euroa. Maksuosuudet ovat pysyneet samana vuodesta 2014 alkaen. Kuntarahoitteisen toiminnan toimintakate oli alijäämäinen 30. 973 euroa, mikä on 213. 873 euroa talousarviota parempi. 5. 2. 2 Yhteiset toiminnot ja hallinto Toiminta-ajatuksena on, että hallinto tuottaa viraston hallinto-, henkilöstö-, talous-, tietohallinto- ja toimitilapalvelut. Hallinto vastaa myös liiton asianhallinta-ja kirjaamotoiminnasta sekä arkistotoimen hoidosta. Hallinnon erityisvastuualueina ovat myös maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu-ja seurantatehtävät. Hallinnon tarkoituksena on ollut myös Central Baltioin kansallisen vastinrahoituksen ja kansallisen alueelliset innovaatiot ja kokeilut ( AIKO) -rahoituksen maksatuksesta.

Tarkastuslautakunta on jokaisessa kokouksessaan seurannut maakuntavaltuuston j'a -hallituksen kokouksien pöytäkirjoja ja niihin ei ole ollut huomauttamista. Tarkastuslautakunta on kokouksissaan saanut myös ajankohtaisen selvityksen Central Baltioin tilanteesta ja voinut kommentoida asiaa. Tarkastuslautakunta on voinut todeta Valonian vuoden 2018 toiminnan olevan laajaa ja monipuolista. Uusia hankkeita oli käynnistynyt kahdeksan ja kaksi hanketta sai onnistuneen päätöksen. Valonian ympäristökasvatustoiminnan piirissä oli mukana 31 koulua 13 eri kunnasta. Vuoden 2018 toiminnan painopisteinä ovat olleet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman päivittäminen, yhdenvertaisuussuunnitelman sisällyttäminen tasa-arvosuunnitelmaan ja muutostukija -viestintä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Edellä mainittujen lisäksi toiminnan painopisteinä ovat olleet riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen kehittäminen sekä maakuntauudistuksen valmistelu. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakertomuksen mukaan henkilöstösuunnitelma ja siihen liittyvä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat osiot ovat päivitetty 12/2018. Koulutuksen osalta henkilöstölle oli järjestetty tietokonekäyttöjarjestelmäkoulutus, johon liittyi myös viestintäosio. Tarkastuslautakunta jäi pohtimaan olisiko valmisteilla oleva maakuntauudistus vaatinut henkilöstölle myös muita mahdollisia koulutuksia, koska henkilöstö osallistui monin eri tavoin maakuntauudistuksen valmisteluun. Maakuntauudistukseen liittyviä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia sekä työpajoja oli järjestetty henkilöstölle vuoden 2018 aikana. Maakuntauudistuksen valmistelun aikataulutus ja koko uudistuksen epävarmuus on ollut selkeästi merkittävä haaste, riski ja henkilöstöä kuormittava asia toimintavuonna 2018. Johtoryhmä on keskustellut henkilöstön kanssa uudistukseen liittyviä haasteita ja riskien tunnistamisia. Henkilökertomuksen mukaan sairauspoissaolopäivät lisääntyivät edellisestä vuodesta. Osasairasloman turvin on tuettu töihin takaisin paluuta, jota ei ollut käytettynä vuonna 2017. Poissaolotaulukosta voi myös havaita, että muut palkattomat vapaat olivat selkeästi kasvaneet aikaisempiin vuosiin nähden. Henkilöstökertomuksesta ei löydy henkilöstön lähtö-ja tulovaihtuvuuden seurantaa. Taulukosta Henkilöstön palvelussuhteiden pituudet, voi todeta, että 67 henkilöä 101:sta ovat olleet palvelussuhteessa alle neljä vuotta. Taulukko ei kerro ovatko alle viiden vuoden palvelusuhteet määräaikaista henkilöstöä. Työaikajoustot lisäävät henkilöstön mahdollisuutta yhteensovittaa työ- ja perhe (tai muut harrastukset). Se lisää myös työhyvinvointia. Päivittäiset liukumat ja saldovapaat ovat käytössä sekä etätyöpäivä mahdollisuudet. Vuoden 2017 arviointikertomuksen avulla voidaan todeta etätyöpäivien määrän lisääntyneen 782 päivästä 1160 päivään vuonna 2018. Maakuntauudistus ja sen tuoma töiden lisäys sekä henkilöstön vajaus voisi arvioida lisänneen ylitöiden määrää. Vaikka ylityöt on korvattu ensisijaisesti vapaana, ovat ne myös lisänneet rahallista kustannusta. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja sen ylläpitäminen on tärkeää. Henkilöstökertomuksen mukaan henkilöstön ammattitaidon parantaminen työnantajan kustantaman koulutuksen kautta on yleistä kaikilla liitoilla. Henkilöstöä kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan. Henkilöstökertomuksen mukaan kauluksiin osallistujien määrässä oli tapahtunut laskua. Henkilökunta on kuitenkin osallistunut maksuttomiin seminaareihin ja koulutuspäiviin. Henkilöstäkertomuksen henkilöstökustannuksista nousee esille palkat ja palkkoiden huomattava nousu vuosien 2017 ja 2018 välillä. Tämä johtuu sote-ja maakuntauudistuksesta. Vuonna 2018 kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 1115 817,56 e, josta taulukon mukaan palkkoihin oli nousua 1 053 054, 75 euroa. Matkapäivien määrään ei ole huomauttamista, koska niissä ei ole suuria muutoksia. Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstön työhyvinvointia ja virkistystoimintaa on pyritty monipuolisesti tukemaan. Työterveyshuolto on järjestetty Terveystalo Pulssista. Käytössä on ollut myös varhaisen tukemisen ja välittämisen malli sekä savuton työpaikka-ohjeistus. Henkilöstökertomukseen on

kirjattu näkyviin tavoite edistää entisestään työntekijöiden terveydellistä toimintakykyä ja hyvinvointia. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava. Maakuntauudistuksen aiheuttama työmäärä on varmasti koetellut henkilöstön jaksamista, mutta oikeudenmukaisella johtamisella ja henkilöstön mukaan ottamisella muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen lisätään työmotivaatiota sekä työssä jaksamista. Työilmapiirin kartoitus on tehty viimeksi syksyllä vuonna 2016. Työn psyykkisen kuormituksen arviointi on tehty vain osalle henkilökuntaa, joten tarkastuslautakunta katsoo, että työilmapiirin kartoitukselle on aihetta vuonna 2019. 5. 2. 3 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta sekä arvio epävarmuustekijöistä 5. 2. 4 Aluekehittäminen Toimintakertomuksessa on esitetty selvitys sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta sekä arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä maakuntauudistuksen valmisteluaikataulun pitkittyminen ovat tuoneet haasteita riskienhallinnalle ja henkilöstöpolitiikalle sekä heijastuneet epävarmuutena kuntayhtymän talousarvion toteutumiseen. Kuntayhtymän henkilöresurssien käyttäminen uudistuksen valmisteluun on pienentänyt kuitenkin kuntarahoitteisen toiminnan kuluja, Merkittävänä riskinä ja epävarmuustekijänä on toimintakertomuksessa asianmukaisesti kuvattu Central Baltic Interreg-ohjelman hankkeeseen liittyvä hallintoviranomaisen takaisinperintäpäätös. Asian käsittely on kesken Turun hallinto-oikeudessa. Liiton hallintosääntö muutettiin vuonna 2017 vastaamaan uuden kuntalain mukaisia säännöksiä. Hallintosääntöön sisältyvät myös määräykset hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Maakuntavaltuusto on vuonna 2015 hyväksynyt Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirja on voimassa maakuntahallituksen (mh 14. 12. 2015) hyväksymänä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta on perusteltua varmistaa, että ohjeistus on jatkuvasti ajantasalla. Sisäisen valvonnan asianmukaista järjestämistä tukevat erilliset voimassa olevat tiedotteet ja ohjeistukset, joita tarvittaessa päivitetään. Sisäiseen tiedottamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan jatkuvana toimintana johtoryhmätyöskentelyllä ja vastuualueiden kokouksilla, joissa on mahdollisuus tarvittaessa reagoida välittömästi toimintaan riskienhallinnan näkökulmasta. Central Baltic INTERREG 2014-2020 ohjelmalle on laadittu erillinen riskienhallinnan arviointi edellisen ohjelmakauden ja komission antaman ohjeistuksen pohjalta. Central Baltic -ohjelman tarkastusviranomainen (AA) suorittaa vuosittain ohjelmia koskevia järjestelmätarkastuksia. Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota maakuntavaltuuston kokouksien turvallisuuteen. Aluekehittäminen toteutui suunnitelmien mukaisesti, aktiivisesti ja eri toimijat mukaan ottaen. Vuonna 2018 maakuntaohjelma-ja kumppanuustyötä kehitettiin nostamalla kumppanuusverkostot työn kärjeksi. Toimintaan sitoutuneita organisaatioita on kymmeniä. Tarkempi analyysi toimijakentästä on käynnistymässä ja työn tulokset voidaan arvioida myöhemmin. Kumppanuusverkostot järjestivät vuoden aikana useita työkokouksia ja yli 20 avointa kumppanuustapahtumaa sekä käynnistysseminaarin. Toimintavuonna valmistuneen selvityksen mukaan Varsinais-Suomeen kohdentui vuonna 2017 alkaneisiin 210 EU-rahoitteiseen hankkeeseen yhteensä yli 22 miljoonaa euroa.

5. 2. 5 Maankäyttöjä ympäristö Osana kumppanuusfoorumitoimintaa Matkailufoorumi on vakiinnuttamassa asemaansa. Foorumi määritteli 2018 työskentelynsä painopisteet ja on sekä edistänyt että seurannut niiden toteutumista. Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että se vaatii lisää käytännön toimia, infoimointia ja tukea yhdessä kuntien ja yritysten kanssa, jotta kaikki mahdolliset avustukset tulisivat käyttöön ja hyödyttäisivät maakuntaa laajasti, mahdollisimman tehokkaasti ja tasapuolisesti, erityisesti matkailuhankkeita saaristoon tulisi saada aikaan aiempaa enemmän. Erityinen huomio tulee kohdistaa Itämeren puhdistamiseen ja elvyttämiseen kohdistuviin hankkeisiin ja hankerahoituksiin sekä ilmastomuutoksen hallintaan liittyviin toimiin. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaavoittamisessa ja maankäytössä on ollut paljon erilaisia isoja projekteja ja hankkeita, jotka ovat toteutuneet hyvin sekä suunnitelmien mukaisesti. Useita isoja projekteja ja hankkeita on myös tulossa, Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota maakuntauudistuksen valmistelutyöhön käytettyihin resursseihin. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota myös henkilöstömäärän riittävyyteen ja henkilöstön jaksamisen tukemiseen. Ajoittainenkin henkilöstön ylikuormitus voi rasittaa kaikkea toimintaa ja heikentää saavutettavia tuloksia. Tarkastuslautakunta toteaa, että kiitettävästi tulevaisuuteen vaikuttavaa on myös se, että Valonian ympäristökasvatustoiminnan piirissä oli sekä opettajia että lapsia ja nuoria varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tässä Valonian hankkeessa on hienosti otettu myös lapset ja nuoret mukaan heille toteutetulla hankkeella. Tarkastuslautakunta huomioi, että Valonian vesiensuojeluyhteistyö sekä Virtavesien kunnostus -hankkeet saivat myös paljon positiivista julkisuutta. 5. 2. 6 Edunvalvonta ja kuntapalvelut Tarkastuslautakunta toteaa että maakunnan positiivista rakennemuutosta pystyttiin nostamaan tehokkaasti valtakunnalliselle agendalle. Myös helmikuussa 2018 solmittu Siltasopimus toi uskottavuutta ja uusia avauksia maakunnan edunvalvontatyöhön. Tulevien liikenneväyläinvestointien osalta tunnin juna on vakiinnuttanut asemansa maakunnan kärkihankkeena j'a hankkeen asemaa on pystytty lujittamaan tulevia valtakunnallisia liikenneinvestointeja silmällä pitäen. Tarkastuslautakunta näkee tärkeänä että maakunnan sisäinen liikenteen toimivuuteen kiinnitetään huomiota, jolloin tunnin juna saadaan hyödyttämään koko maakuntaa, Maakuntavaltuuston hyväksymää tavoitetta kone- ja materiaalitekniikan Dl-koulutuksen aloittamisesta Turussa, ei onnistuttu toteuttamaan. Tässä asiassa tarvitaan jatkossa entistä voimakkaampaa edunvalvontatyötäja kaikkien mahdollisten vaikuttamiskeinojen käyttöä. Tavoite on maakunnan kannalta äärimmäisen tärkeä. Tietopalvelut ovat kertomusvuonna toimineet kiitettävällä tavalla. Maakuntavaltuustolle on tuotettu perinteiset Maakunnan tila -katsaukset jotka antavat hyvän kuvan siitä mihin suuntaan maakunta kehittyy eri seutukunnilla. Vastaavasti Lounaistieto. fi -aluetietopalvelu palvelee erinomaisesti niin kuntien kuin yksittäisten henkilöidenkin tiedonsaantia. 5. 2. 7 Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunnan arvion mukaan toimintakertomuksessa esitetty toiminnallisten tavoitteiden toteutumista koskevan informaation esittämistapa on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Vastaisuudessa on perusteltua kiinnittää huomiota tavoitteiden esittämiseen ja määrittämiseen jo talousarvion valmisteluvaiheessa. Erityiseen tärkeää on esittää myös tavoitteita konkretisoivat mittarit tunnuslukuineen

taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Toiminnan ohjaaminen, seuranta ja raportointi toteutetaan osaltaan tavoitteiden toteutumista kuvaavien mittareiden ja tunnuslukujen avulla niin tilikauden aikana kuin tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta toteaa, että Varsinais-Suomen liiton toiminta-ajatus kehittää kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta, on kunniahimoinen tavoite. Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä. Näiden jäsenkuntien kehittyminen samaan tahtiin maan muiden kuntien kanssa vaatii aktiivista yhteistyötä ja yhteyksiä eri sidosryhmiin. Vähäiselle huomiolle ei saa jättää oikea-aikaista ja tavoitteellista viestintää. Kuntien omalla aktiivisuudella on myös merkittävä vaikutus hankkeiden mukaan pääsemiseen ja niiden onnistumisiin. Varsinais-Suomi oli mukana koordinoimassa alueellisesti maakunta- j'a sote-uudistusta. Tämä valtion rahoittama valmistelu toteutettiin erillisenä hankkeena, johon henkilöstä osallistui merkittävällä työpanoksella. Toimintavuonna 2018 Varsinais-Suomea leimasi maakunnan elinkeinoelämän positiivinen vire. Yksi keskeinen edunvalvontatavoite oli Dl-koulutuksen laajentaminen Turussa. Tarkastuslautakunta katsoo, että insinöörikoulutuksen ja muiden koulutusalojen sekä -paikkojen laajentaminen koko jäsen kunnan alueelle on järkevää ottaa huomioon kuntien kehittymisen kannalta. Tarkastuslautakunta katsoo, että koulutuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulevaisuuden työpaikkojen tarpeet ja it-alan kehitys. Varsinais-Suomen liitto on toiminut monipuolisesti ja pyrkinyt toteuttamaan toiminta-ajatustaan. Varsinais- Suomen kasvualueen kehittymisen uhkana on laskeva väestön kasvu. Myönteinen työllisyysasteen kehitys varmistaa vielä tässä vaiheessa positiivisen muuttoliikkeen Varsinais-Suomeen. Väestö vähenee ja vanhenee samanaikaisesti myös muista Suomen maakunnista ja tulee hidastamaan muuttoliikettä sekä saattaa aiheuttaa joillekin alueille jopa työvoimapulaa. Liikennejärjestelmien suunnitteluissa on huomoitava tasapuoliset liikkumismahdollisuudet koko Varsinais- Suomen alueella ja alueelta ulkopuolelle. Ihmisten työssäkäyntialueet ovat pidentyneet vuosi vuodelta. 5. 3. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Taloudellisina sitovina tavoitteina talousarviossa on määritelty, että tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova valtuustoon nähden. Tuloslaskelman mukainen tilikauden tulos oli 29 589 euroa ylijäämäinen, mikä on kuitenkin 222.489 euroa parempi kuin talousarviossa. Käyttötalouden kuntarahoitteisen toiminnan toimintakate on 30. 973 euroa ylijäämäinen, mikä on 213. 873 euroa parempi kuin talousarviossa. Käyttötalouden toimintakate ja tilikauden tulos toteutuivat molemmat talousarviossa suunniteltua paremmin. Kuntien jäsenmaksuosuudet ovat säilyneet muuttumattomina budjetoidulla tasolla. Taseen mukainen kertynyt ylijäämä on 769. 835 euroa eli kuntayhtymällä ei ole kuntalain tarkoittamaa alijäämän kattamisvelvoitetta. Kuntayhtymän maksuvalmius on säilynyt edelleen hyvällä tasolla (32 pv), vaikka se onkin heikentänyt selvästi vuoteen 2017 (84 pv) verrattuna. 6. Arviointikertomuksen yhteenveto Tarkastuslautakunta on toiminut kuluneen vuoden 2018 aikana Kuntalain 121 :n ja hyväksymänsä tarkastussuunnitelman mukaisesti ja koonnut arviointikertomuksen käytettävissään olevista dokumenteista.

Tarkastuslautakunta toteaa, että maakuntavaltuuston vuoden 2018 talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet paremmin kuin ennalta annettu arvio. Epävarmuutta lisäsi maakuntauudistuksen aikataulutus ja sen toteutuminen. Tarkastuslautakunta on huomioinut että maakuntaliiton toimintaan, henkilöstön määrään ja kuormittumiseen sekä talouden lukuihin ovat vaikuttaneet merkittävästi suunnitteilla ollut maakuntauudistus. Turussa 8. 5, 2019 / /' l' >-y; Tuula Hällfors-Laaksonen puheenjohtaja Pauli Kurkilahti l/ Mira Aaltonen ^ D%^/. ^. -:s^"' ^ ekka Kuusisto