HALLITUKSEN ESITYS KERTOMUKSEKSI LIITON TOIMINNASTA VUODELTA 2009

1/52 Liittokokous 19.-20.11.2010 Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää HALLITUKSEN ESITYS KERTOMUKSEKSI LIITON TOIMINNASTA VUODELTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. HALLINTO 3 1.1 Jäsenyhteisöt 3 1.2 Hallitus 3 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta 4 1.4 Tilintarkastajat 4 1.5 Työryhmät ja neuvottelukunnat 4 1.6 Liittokokous 5 2. YLEISTÄ 5 2.1 Vuoden keskeisimmät poliittiset tavoitteet 5 2.2 Linjapaperin päivittäminen 5 2.3 Järjestöllinen kehittäminen 6 2.4 Sidosryhmäyhteistyö 6 2.5 Eurovaalivaikuttaminen 7 2.6 Vuoden 2009 dynamiikan erityispiirteitä 7 3. SOSIAALIPOLITIIKKA 8 3.1 Toimeentulo 8 3.2 Ateriatuki 8 3.3 Tasa-arvo 9 3.4 Terveys 9 3.5 Hyvinvointi 10 3.5.1 Hissun Kissun hanke 10 3.5.2 OSS:n hyvinvointisektori 10 4. KOULUTUSPOLITIIKKA 10 4.1 Yliopistolakiuudistus 10 4.2 Opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen 11 4.3 Filiaalit 11 4.4 Aikuiskoulutuksen uudistus ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11 4.5 Kansainvälinen koulutuspolitiikka 12 4.6 Virtuaaliyliopisto 12 4.7 Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisut työryhmä 12 4.8 Opiskelukyky 13

2/52 5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 13 5.1 Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonta 13 5.1.1. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden sairasvakuutuskysymys 13 5.1.2 Kansalliset suositukset kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskien yliopistoille, ministeriöille ja muille tahoille 14 5.2 Kansainvälinen järjestöyhteistyö 14 5.2.1 Eurooppalainen yhteistyö 14 5.2.2 Pohjoismainen yhteistyö 14 5.3 Palvelut ylioppilaskunnille 15 5.4 Maahanmuuttopolitiikka 15 6. KEHITYSYHTEISTYÖ 15 6.1 Kehitysyhteistyöhankkeet etelässä 16 6.2 Juttupankki ylioppilaslehdille 16 6.3 Kehityspolitiikka ja järjestöyhteistyö 16 7. VIESTINTÄ 17 7.1 Kaksikielisyys 17 8. MUUT SIVUSEKTORIT 18 8.1 Kuntavaikuttaminen 18 8.2 Joukkoliikenne 18 9. JÄSENYYDET JA EDUSTUKSET 18 9.1 Jäsenyydet 18 9.2 Edustukset 19 10. JULKAISUT 22 11. LAUSUNNOT, KANNANOTOT, TIEDOTTEET JA KOMMENTIT 23 11.1 Lausunnot 24 11.2 Kannanotot, tiedotteet ja kommentit 24 12. TAPAHTUMAKALENTERI 26 12.1 Sektoritapaamiset 26 12.2 Muut tapahtumat 29

3/52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 1. HALLINTO 1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa oli 21 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2008 oli 135390. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) 2940 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) 29345 Joensuun yliopiston ylioppilaskunta (JoYY) 6465 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 11508 Kuopion yliopiston ylioppilaskunta (KYY) 4536 Kuvataideakatemian oppilaskunta (KUVYO) 192 Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 3958 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4503 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 12719 Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta (SAY) 1158 Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY) 91 Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) 1701 Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TOKYO) 1755 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 8719 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) 11760 Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunta (TEYO) 355 Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta (TKY) 10603 Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (TuKY) 2054 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) 12784 Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 3564 Åbo Akademis Studentkår (ÅAS) 4680 1.2 Hallitus Vuoden 2008 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Jussi Rauvola (SAY) ja muiksi hallituksen jäseniksi Leena Pihlajamäki (HYY), Sini Numminen (TKY), Olli-Pekka Koljonen (JYY), Jaana Mäntylä (TTYY), Sini Jokinen (KY) ja Jouni Holopainen (KYY). Järjestäytymiskokouksessaan 9.1. hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Leena Pihlajamäen sekä sopi seuraavasta työnjaosta (sivusektorit suluissa): Jussi Rauvola: puheenjohtaja Leena Pihlajamäki: varapuheenjohtaja, (kunta-asiat, EU-vaaliasiat) Sini Numminen: kansainväliset asiat (kehitysyhteistyö, kaksikielisyys) Olli-Pekka Koljonen: sosiaalipolitiikka (työmarkkinat, yhdenvertaisuus) Jaana Mäntylä: sosiaalipolitiikka (ympäristö, liikunta) Sini Jokinen: koulutuspolitiikka (viestintä, kulttuuri) Jouni Holopainen: koulutuspolitiikka (yhdistyvät ylioppilaskunnat) Hallitus jakoi kummiudet seuraavasti: Holopainen: LTKY, JoYY, LYY Koljonen: JYY, TYY, ÅAS Pihlajamäki: HYY, OYY Jokinen: KY, TuKY, SHS, VYY Mäntylä: TamY, TTYY Numminen: TKY, KYY, ArsYO (SAY, TOKYO, TEYO, KuvYO, SKY)

4/52 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 Hallitus kokoontui lukukausien aikana viikoittain. Hallituksen kokousten lisäksi pidettiin viikoittain aamukouluja, joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat. Lisäksi pidettiin hallituksen ja sihteeristön tiettyyn teemaan kuten yliopistolakiin tai Lyyraan keskittyneitä tapaamisia. Hallitus piti vuoden aikana 47 kokousta. 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta Pääsihteeri: Tuomas Viskari Koulutuspoliittiset sihteerit: Juuso Leivonen ja Juhana Harju Sosiaalipoliittiset sihteerit: Johanna Nuorteva (äitiysvapaalla 25.9. asti), sijaisena Reetta Marttinen ja Lauri Pakkanen (opintovapaalla koko vuoden), sijaisena Timo Lehtinen Kansainvälisten asioiden sihteeri: Elena Gorschkow-Salonranta Tiedottaja: Markku Seppänen Kehitysyhteistyökoordinaattori: Anni Vihriälä Projektisihteeri (Kehitysyhteistyöjuttupankki): Juha Rudanko Suunnittelija (KYKY-projekti): Johanna Kujala Toimisto: Seija Pyökeri toimistonhoitajana ja Hellevi Lindberg kassanhoitajana 31.6. asti, jolloin siirtyi eläkkeelle. 1.4 Tilintarkastajat Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi seuraavat henkilöt: Pekka Räisänen (KHT), varamies Mikael Holmström (KHT) Kasperi Launis, varamies KTM Jukka Havia Valvontatilintarkastajana toimi Pekka Räisänen. 1.5 Työryhmät ja neuvottelukunnat Työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia opiskelijan toimeentuloa koskevia linjauksia linjapaperia varten Olli-Pekka Koljonen (työryhmän puheenjohtaja), Leena Pihlajamäki, Reetta Marttinen (työryhmän sihteeri), Tuomas Vanhanen (kesk.), Antti-Jukka Huovila (TamY/vihr.) ja Kristiina Pekkala (SAMOK). työryhmän toimikausi oli 01-06/2009. Järjestöllisen kehittämisen työryhmä Johanna Haapala, Kirsi Marttinen, Salla Heikkinen ja Eeva Heinonen sekä Jussi Rauvola (puheenjohtaja), Leena Pihlajamäki ja Tuomas Viskari (sihteeri) Historiatoimikunta Puheenjohtaja Petri Lempinen, Tuomas Viskari (SYL), Maunu Harmo, Matti Klinge, Seija Silventoinen, Katja Sauvola, Katri Nokela ja Leena Pihlajamäki (SYL). Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta KENKKU lukuvuosi 2008-2009 Petri Cosma (KY), Mervi Hakoniemi (HYY), Minna Havunen (TamY), Leena Kurkela (HYY), Lauri Lakiasuo (LYY), Annica Moore (JYY), Saara Perälä (JYY), Saila Tykkyläinen (TYY) ja Sini Väisänen (LYY) sekä asiantuntijajäseninä Minttu Naarminen, Niina Niemi, Satu Nieminen ja Tanja Pirhonen. Puheenjohtaja toimi Tuure Pitkänen (v. 2008) ja Sini Numminen (v. 2009) ja sihteerinä Anni Vihriälä. lukuvuosi2009 2010 Elina Silkelä (HYY), Terhi Paikkala (HYY), Ilkka Tiensuu (Tamy), Saara Simonen (TamY), Anni Wallenius (JYY), Johanna Harjunpää (JYY), Laura Mäkelä (TYY) ja Johanna Ursin (TKY) sekä

5/52 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 jatkavat jäsenet: Saila Tykkyläinen (TYY), Annica Moore (JYY), Satu Nieminen (TamY), Minttu Naarminen (TYY), Lauri Lakeasuo (LYY), Tanja Pirhonen (HYY) ja Niina Niemi (KY). Puheenjohtajana toimi Sini Numminen(v. 2009) ja sihteerinä Anni Vihriälä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työryhmä (IDSWG, International Degree Students Working Group) Syed Ritzvi (KY), Rachel Strickman (HYY), Leonard Pearl (TYY), ja Jiao Ma (TKY). Ryhmän puheenjohtajana toimi Sini Numminen ja sihteerinä Elena Gorschkow-Salonranta. 1.6. Liittokokous Liittokokous pidettiin 20.-21.11.2009 Hotelli Korpilammella, Espoossa. Kokoukseen osallistui 145 virallista edustajaa 21 jäsenyhteisöstä. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Simo Pöyhönen ja Kati Isoaho. 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 2. YLEISTÄ 2.1 Vuoden keskeisimmät poliittiset tavoitteet Yliopistolain eduskuntakäsittelyssä SYL:llä oli edelleen iso rooli. Laki hyväksyttiin muutoksin kesäkuussa. Päätavoitteista ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys säilyi ja sisäisen enemmistön salliminen yliopiston hallituksen kokoonpanossa meni läpi. Sen sijaan EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua ei saatu poistettua. Helmikuun lopussa Suomen hallitus teki hallitusohjelman puolivälin tarkastelun, jossa yhtenä painotuksena oli työurien pidentäminen; tarkastelussa käynnistettiin opintotukiuudistus ja lukuisia pienempiä hankkeita opetusministeriön hallinnonalalla. Erityisesti puheenjohtajiston sidosryhmätapaamisissa työurien pidentämiseen liittyvät toimet olivat esillä yli opiskelijajärjestöjen totuttujen sektorirajojen. Maksuton koulutus oli merkittävällä sijalla erityisesti ei-julkisissa keskusteluissa sidosryhmien kanssa. Muita isoja aiheita olivat YTHS:n taloudellinen sopeuttaminen ja mahdollinen AMKopiskelijoiden siirto YTHS:n piiriin sekä työelämän tasa-arvo. Erilliskysymyksenä pohdittiin SORA-työryhmän työtä ja opiskelijoiden oikeusturvaa. Budjettivaikuttamisessa keskityttiin ateriatuen korotukseen, YTHS:n vuokra-avustukseen sekä poliittisen tilanteen salliessa opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamiseen. 2.2 Linjapaperin päivittäminen Järjestön poliittisen linjapaperin (lipa) päivityksestä päätettiin toimintasuunnitelmassa vuodelle 2009. Prosessi käynnistyi tammikuussa ja jatkui koko vuoden. Keskustoimistolla työ alkoi yhteisellä ideoinnilla tammikuussa, ja kevään ajan luonnosmateriaalia käsiteltiin sektoreittain. Hallituksen piti käsitellä materiaalia ensin huhtikuussa, sitten loppukeväällä. Elokuun lopussa sektorien tuottama materiaali saatiin lopulta käyttöön ja käsiteltiin. Prosessin aikana valmis materiaali oli kuitenkin kaiken aikaa keskustoimiston ja ylioppilaskuntatoimijoiden käytössä ja kommentoitavissa (lipa.syl.fi). Käytössä oli wiki-pohjainen netti-ikkuna keskustoimiston työhön (lipa.syl.fi) ja siihen liittyvä keskustelufoorumi (http://lipa.syl.fi/keskustelu). Näistä sähköisistä välineistä tiedotettiin laajasti ja tietoa pyydettiin välittämään jokaiselle Suomen opiskelijalle. Kävijämääristä (n.200-300) päätellen tiedotus jäi huomattavasti suppeammaksi, mutta sen sijaan keskustelufoorumi saavutti laajaa suosiota roskapostittajien keskuudessa ympäri maailmaa.

6/52 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 Ylioppilaskuntien kanssa linjapaperia käsiteltiin avausseminaarissa sekä käytännössä kaikissa sektoritapaamisissa alustuksin ja keskusteluin. Linjapaperiluonnos kävi syksyllä lausuntokierroksella ylioppilaskunnissa, ja hallitus muokkasi esitystä lausuntojen pohjalta. Nettiin esille laitettujen linjapaperiluonnosten sisältö herätti runsaasti keskustelua myös virallisten foorumien ulkopuolella, ja osa ehdotuksista herätti voimakkaitakin tunteita. Keskustelu jatkui liittokokoukseen asti ja osittain sen jälkeenkin. 2.3 Järjestöllinen kehittäminen Toimintasuunnitelmassa päätettiin päivittää myös järjestöllistä strategiaa. Tätä varten koottiin työryhmä, joka sisälsi SYL-kokemusta omaavaa väkeä keskustoimistolta ja ylioppilaskunnista. Työryhmä kokoontui kevään ja syksyn aikana useita kertoja ja teki laajan raportin, joka on merkittävänä tiedoksi liittokokouksessa 2009. Työryhmä ei nähnyt tarvetta päivittää missiota, visiota ja arvoja vaan keskittyi työssään järjestön nykytilan ja toimintaympäristön hahmottamiseen sekä uusien toimenpidesuositusten tekemiseen. Osa ehdotuksista otettiin toteutettavaksi jo vuoden 2009 aikana. Vuoden aikana on kehitetty keskustoimiston toimintaa osana OSS-yhteisöä niin sisältötyössä, toimiston arjessa kuin OSS järjestöpalvelut oy:n parissa. Samalla on hahmotettu järjestöjen välisiä rajapintoja ja keskusteltu pidemmän aikavälin kehitystyöstä. Esillä on ollut mm. järjestöjen tukitoimintojen yhdistäminen OSS:n alaisuuteen sekä pitkällä aikavälillä järjestöjen mahdollinen yhdistyminen, joista viimemainittua on toistaiseksi heitetty ilmaan vain puolitosissaan. Keskustoimiston työssä havaittiin pitkin vuotta runsaasti kehittämistarpeita. Osaa niistä on käsitelty järjestöllisen kehittämisen työryhmässä ja sen muistiossa, osaa keskustoimiston työyhteisöpäivässä ja muissa yhteisissä kokoontumisissa. Keskustelujen pohjalta mm. uudistettiin hallituksen esityslistaa ja karsittiin rutiininomaista päätöksentekoa. Loppuvuoden aikana aloitettiin vuosikellojen laatiminen keskustoimiston arjen tueksi sekä perehdytettiin seuraava hallitus edeltäjäänsä huomattavasti laajemmin. 2.4 Sidosryhmäyhteistyö SYL:n toimijat ovat vuoden aikana tavanneet runsaasti päätöksentekijöitä ja muita sidosryhmiä. Osa tapaamisista käy ilmi tiedoksi merkityistä asioista (erillinen koonti), osa on ollut muiden tilaisuuksien yhteydessä. Käsitellyt aiheet ovat vaihdelleet sidosryhmien mukaan painottuen kohdassa 2.1 lueteltuihin aiheisiin. Keväällä puhuttiin enemmän yliopistolaista ja EU-vaaleista, syksyllä taas työurien pidentämisestä, opintotuesta ja valtion budjetista. SYL:lle ennestään tutuista sidosryhmistä kansanedustajat, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön ministerit ja erityisavustajat ovat säilyneet merkittävinä. Samoin on pidetty normaalisti yhteyttä alumnikuntaan, ministeriöiden ja laitosten virkamiehiin sekä SYLkonsernin toimijoihin (esim. YTHS, Lyyra). Yliopistoihin SYL on ollut yhteydessä harvakseltaan ja lähinnä rehtorien neuvoston (nyk. Suomen yliopistot ry / UNIFI) kautta. MTV3:n SuomiAreena-kesätapahtumassa Porissa järjestettiin keskustelu otsikolla Sukupuoli- mikä ihana tekosyy: kuka maksaa tasa-arvon?. Oman tilaisuuden anti oli melko kevyt suhteessa työmäärään ja rahankäyttöön, mutta muuten läsnäolo tapahtumassa oli erittäin hyödyllistä kontaktien luomisen ja taustakeskusteluiden käymisen kannalta. Erityisesti puheenjohtajiston yhteydenpito puolueisiin ja työmarkkinajärjestöihin on vuonna 2009 painottunut aikuispuolelle opiskelija- ja nuorisotoimijoiden sijaan, kuitenkin säilyttäen nuorisopuolen säännölliset kontaktit. Elinkeinoelämän vaikutus korkeakoulupolitiikkaan on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja niinpä toinen suunta sidosryhmäyhteistyön

7/52 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 laajennuksille ovat olleet Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja valtuuskunnan (EVA) sekä mm. Sitran johtavat toimijat. Lisäksi poliitikoista tavattiin aiempaa enemmän elinkeino- ja talouspolitiikkaan profiloituneita. Mediatalojen johtoa ja toimituspäälliköitä tavattiin loppuvuonna, osa jäi seuraavan vuoden ohjelmaan. Sidosryhmäyhteistyötä pyrittiin systematisoimaan, jotta SYL-toiminnan piirissä syntyvät kontaktit jäävät henkilöiden lisäksi entistä paremmin järjestön käyttöön ja välittyvät seuraaville toimijoille. Työ jatkuu seuraavina vuosina. Tähän tarkoitukseen on tehty myös sidosryhmäkäsikirja, jota täydennetään ja päivitetään jatkossa jatkuvasti. 2.5 Eurovaalivaikuttaminen Vuoden alussa laadittiin SYL:n eurovaalitavoitteet. Pääteemat olivat maksuton koulutus, liikkuvuus ja yhdenvertaisuus sekä kansalaisten osallisuus, kehitysyhteistyö ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Eurovaalitavoitteista painettiin lehtinen, jota levitettiin puolueille, ehdokkaille ja sidosryhmille. Puolueiden vaaliohjelmista vastaavat henkilöt tavattiin alkuvuodesta henkilökohtaisesti. Mahdollisimman moni eurovaaliehdokas kontaktoitiin kasvotusten ja puhelimitse. SYL osallistui myös Eurooppalaisen Suomen eurovaalikampanjaan. Vaalien jälkeen yritettiin yhteistyössä SAMOK:n ja OLL:n kanssa järjestää suomalaisille mepeille tapaaminen. Aikatauluja ei kuitenkaan saatu sovitettua yhteen, joten SYL päätti lähettää kv- ja koposihteerin sekä varapuheenjohtajan Brysseliin tapaamaan uusia meppejä ja tutustumaan EU-tason vaikuttamiseen. 2.6 Vuoden 2009 dynamiikan erityispiirteitä Vuoden 2008 liittokokous oli henkilövalintojen osalta poikkeuksellinen. Puheenjohtajavaalissa syntyi alueellista ja poliittista vastakkainasettelua, ja äänestyksen tulos poikkesi edellisyön neuvottelutuloksesta. Hallitusvaalissa ehdokkaita oli vain yksi enemmän kuin valittavia, ja aivan viime viikoille ennen liittokokousta oli ollut tiedossa vain kolme hallitusehdokasta. Kokouksen jälkitunnelmat olivat epätavalliset ja ristiriitaiset. Henkilövalintojen erityispiirteet vaikuttivat vuoden toimintaan monin tavoin sekä perehdytyksessä, edunvalvontatyössä että keskustoimiston organisoitumisessa. Vaikka vuoden 2009 liittokokouksessa ehdokasjoukko oli huomattavasti suurempi, jatkossa on syytä edelleen kiinnittää huomiota kyvykkäiden ja motivoituneiden toimijoiden rekrytoimiseen. Lisäksi on syytä varmistaa, että perehdytys tapahtuu systemaattisesti ja avoimesti riippumatta edeltäjien ja seuraajien välisistä poliittisista näkemyseroista tai -yhtäläisyyksistä. Keskustoimiston ja ylioppilaskuntien väliset jännitteet ovat viime vuosina olleet osa SYL:n järjestöllistä dynamiikkaa ja ylimääräisestä liittokokouksesta huhutaan eri vuosina. Vuonna 2009 jännitteet kanavoituivat kuitenkin poikkeuksellisilla tavoilla: ensin huhtikuussa levisi huhu siitä, miten keskustaopiskelijat aikovat kaataa SYL:n hallituksen. Kesäkuun alussa (7.6.) SYL:n hallitus ja pääsihteeri saivat Nootin, jossa 13 hallituksen puheenjohtajaa eri ylioppilaskunnista (LYY, OYY, KYY, ÅAS, KY, LTKY, JoYY, TTYY, TuKY, JYY, VYY, SHS, TKY) esitti huolensa Suomen ylioppilaskuntien liiton nykytilasta. Ylimääräistä liittokokousta ei kuitenkaan haluttu järjestää. Vuoden aikana osa sektoritoimijoiden saamasta palautteesta ei päätynyt kaikkien keskustoimistolla toimivien käyttöön. Perille tulleen palautteen sisällöstä päätellen suurin ongelma jännitteiden purkamisessa on tiedonpuute siitä, mitä SYL:n keskustoimisto tekee ja miksi. Hallitus päätti kummitoiminnan terävöittämisestä ja sopi parantavansa viestintää.

8/52 219 220 221 222 223 224 225 226 Päätösten toteutus oli loppuvuoden aikana vaihtelevaa, eikä ongelmiin onnistuttu löytämään kaikilta osin riittäviä ratkaisuja. Toinen erikoisuus vuoden 2009 dynamiikassa oli Opiskelijatoiminta-verkoston syntyminen yliopistolakiuudistuksen kirvoittamana. Verkostolle syntyi yhteistyöryhmiä ympäri maata ja se toimi erityisen aktiivisesti, kun hallituksen esitys tuli eduskuntakäsittelyyn helmikuussa. Mielenosoitusten osallistujamäärä ei ollut valtavan suuri, mutta toiminta sai paljon mediahuomiota. Verkoston tavoitteet yliopistolain suhteen olivat osin samoja kuin SYL:n ja osittain ne seurailivat henkilöstöjärjestöjen kantoja. 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 3. SOSIAALIPOLITIIKKA 3.1 Toimeentulo SYL:n liittokokous syksyllä 2008 valitsi opiskelijoiden toimeentulon parantamisen tavoitteiksi huoltajakorotuksen saamisen opintotukeen sekä opintotuen ja sairauspäivärahan paremman yhteensovittamisen. Lisäksi ateriatukeen lähdettiin hakemaan 25 sentin korotusta, josta omassa kappaleessaan jäljempänä. Liittokokous päätti myös perustaa opintotuen uudistamista pohtivan työryhmän, joka valmistautuisi opintotuen kokonaisuudistukseen. Työryhmä perustettiin alkuvuodesta. Työryhmä pohti kevään aikana erilaisia opintotuen malleja ja asumisen tukemista. Työryhmän pohdinnat laitettiin kevään lopuksi ylioppilaskunnille kommenteille, joista SYL:n hallitus koosti linjapaperin päivitykseen ja arjen vaikuttamistyöhön työkaluja. Keväällä valtioneuvosto asetti OPM:n alaisuuteen työryhmän uudistamaan opintotuen rakennetta osana valtioneuvoston pyrkimystä työurien pidentämiseen. Työryhmän puheenjohtajana toimii Marcus Rantala (kulttuuriministerin valtiosihteeri) ja jäseninä edustajia opiskelijajärjestöistä, Kelasta, VM:stä ja OPM:stä. SYL:n edustajana ryhmässä istuu varapuheenjohtaja Leena Pihlajamäki. SYL on osallistunut työryhmän työhön erittäin aktiivisesti kommentoimalla työn etenemistä sekä tapaamalla työryhmän edustajia. Lisäksi olemme tavanneet puolueiden opintotukityöstä vastaavia henkilöitä vuoden aikana useaan otteeseen. Vuoden 2010 budjettiin tavoiteltiin opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista, jonka myös SATA-komitea oli omassa mietinnössään nostanut korjattavien asioiden listalle. Tämän tavoitteen tiimoilta pidettiin aktiivisesti yhteyttä eteenkin sosiaali- ja terveysministeri Hyssälän ja kulttuuriministeri Wallinin esikuntiin. Aktiivinen vaikuttaminen palkittiinkin, kun monen vuoden tavoite saatiin kirjattua budjettiin. 3.2. Ateriatuki SYL nosti ateriatuen vuoden alussa budjettitavoitteeksi, koska enimmäishinnan korotukseen nähtiin olevan painetta. SYL painotti vaikutustyössään, että ateriatuen tulee seurata enimmäishinnan nousua, ja kävi perustelemassa asiaa hallituspuolueiden ja osin oppositionkin edustajille. Kaikki hallituksessa pitivät ateriatukea kannattavana tukimuotona, mutta pidättäytyivät lupaamasta budjettiriihessä lisää rahaa opiskelijoille. Koska kumpikaan SYL:n kärkitavoitteista ei mennyt riihessä läpi, jouduttiin opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista priorisoimaan budjettineuvotteluissa ateriatuen korotuksen edelle. Tuen korotusta pidettiin kuitenkin aktiivisesti esillä, ja siitä keskusteltiin kaikkien eduskuntaryhmien kanssa.

9/52 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 3.3. Tasa-arvo SYL:n tasa-arvotyössä on tänä vuonna keskitytty vaikuttamaan vanhempainvapaiden tasaisempaan jakaantumiseen. SYL on pitänyt tavoitteena 6+6+6 -mallista vanhempainvapaata. Teema on jatkumoa SYL:n edellisten vuosien vaikutustyöstä. SYL järjesti helmikuussa yhdessä AOVA:n ja HYY:n kanssa Vanhemmuuden kustannukset vaakakupissa -seminaarin. Samaa teemaa jatkettiin koko vuosi tekemällä aiheesta kannanottoja mm. kesäiseen SuomiAreenatapahtumaan, jossa SYL järjesti myös ohjelmaa teemasta. SuomiAreenan ohessa SYL teki kannanoton Perhevapaat remonttiin ja touhutonni työnantajalle, jonka lisäksi hallitus nosti linjapaperin mukaisesti maksuttoman päivähoidon osaksi toimivia vanhempainvapaita. Valtioneuvosto päättikin syksyllä isäkuukauden pidentämisestä, josta myös SYL antoi lausuntonsa. Maaliskuussa SYL haastoi jäsenjärjestönsä syrjinnänvastaiseen työhön julistautumalla syrjinnästä vapaaksi työyhteisöksi. Syrjinnästä vapaa alue kampanjan ovat organisoineet yhdessä Helsingin Sanomat, Monikulttuurinen liikuntaliitto FIMU, Euroopan komission moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan -kampanja, Vammaisfoorumi ry, Ihmisoikeusliitto ry ja SETA ry. Koulujen alkamisen yhteydessä SYL teki kannanoton Sukupuolierottelu pois kouluista. SYL tervehtikin mielissään, kun opetusministeri Virkkunen asetti syksyn aikana työryhmän pohtimaan koulujen sukupuolineutraalimpaa opetusta. Syksyllä 14.10. järjestettiin yhteinen yhdenvertaisuustapaaminen SAMOK:n kanssa Lapinrinteen toimistolla. 3.4 Terveys YTHS:n taloudellinen sopeuttaminen jatkui vahvana teemana myös tänä vuonna. Tilanteen taustatekijänä on yliopisto-opiskelijamäärän vuoden 2008 syksyn raju, n. 10 prosentin lasku, johon YTHS ei ollut varautunut riittävästi. Sopeuttamistoimet nostivat paikoitellen epätietoisuutta ja osittain siitä johtuvaa eripuraa niin YTHS:n työntekijöiden kuin eri paikkakuntien opiskelijoiden ja ylioppilaskuntatoimijoiden parissa ja vastauksena tähän, SYL järjesti maaliskuussa SYL:n toimistolla YTHS kyselytunnin ylioppilaskuntatoimijoille. Opiskelijoiden terveydenhuoltomaksua korotettiin 2 eurolla 1.1.2009 alkaen. Terveydenhuoltomaksun korotus oli ajankohtainen myös seuraavalle vuodelle ja SYL teki lausuntokierroksen aiheesta ylioppilaskunnille. Ylioppilaskunnat pääsääntöisesti hyväksyivät terveydenhuoltomaksun 2 euron korotuksen 1.8.2010 alkaen. Hoitomaksuihin puolestaan tulee seuraavat muutokset 1.1.2010 alkaen: erikoislääkärit (pl. yleislääketieteen erikoislääkärit) 1,5 2 euron korotus (jatkossa 6 ), hammaslääkärit 0,50 euron korotus / alkava 20 minuuttia (jatkossa 7,5 ) ja Fysioterapian ryhmämaksusta (4,00 ) luovutaan ja otetaan käyttöön fysioterapian yksilömaksu 4,00. Jatkossakin siis n. 75 % opiskelijarahoituksesta kerätään terveydenhuoltomaksuin ja n. 25 % käyntimaksuin. Jatko-opiskelijat poistuivat YTHS:n toimipiiristä 1.9.2009 alkaen. YTHS:n toimitusjohtaja Eija Orpana jätti tehtävänsä helmikuun 2009 lopussa. Ennen uuden toimitusjohtajan aloittamista väliaikaisena toimitusjohtaja toimi YTHS:n terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja, johtajaylilääkäri Markku Kanerva. Elokuussa Jukka Männistö aloitti varsinaisena toimitusjohtajana. YTHS:n mahdollinen laajentaminen kattamaan myös AMK-opiskelijat oli myös yksi laajemmista vuoden terveysaiheista. Maaliskuussa ylioppilaskunnilta kysyttiin mielipidettä aiheesta ja vastaus oli yleisesti myönteinen. Erityistä huomiota tahdottiin kiinnittää siihen, ettei yliopisto-opiskelijoiden tilanne toimipiirin mahdollisessa laajenemisessa heikkene missään tapauksessa. Ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden

10/52 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 opiskeluterveydenhuoltopalvelujen kustannuksia ja järjestämistä selvittävä työryhmä on vuoden mittaan selvittänyt parasta tapaa opiskeluterveydenhuollon toteuttamiseksi. Työryhmä päätyi esittämään kahta mallia AMK-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi: YTHS mallia ja oppilaitoksen sijaintikuntamallia. 3.5 Hyvinvointi 3.5.1. Hissun Kissun - hanke Hissun Kissun (emäyris) on jatkoa vuosien 2005 2006 Mäyräkoirasta sikspäkkiin -hankkeelle ja se rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahoista. Hankkeen myötä tehdään yhteistyötä myös ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnatun Neliveto vai etukeno? hankkeen kanssa. SYL on mukana hankkeessa toimien ohjaustyöryhmässä (koko vuoden Jaana Olsson, kevään Reetta Marttinen, syksyn Timo Lehtinen) sekä auttaen viestinnässä ylioppilaskuntien suuntaan. Hissun Kissun on nettisivusto joka sisältää mm. personoidun alkoholinkäyttötestin. Sivuston loppuvuoden lanseerauksessa hyödynnettiin myös Hissun Kissun tuopinalusia, joita toimitettiin syksyn 2009 aikana mm. ylioppilas- ja opiskelijakunnille sekä YTHS:lle. Markkinoinnissa auttoi myös Myötäote lehden syksyn opiskelijateemanumero, jossa oli juttu Hissun Kissun hankkeesta. Juttuun haastateltiin myös SYL:a yhtenä hankkeen yhteistyökumppaneista. 3.5.2. OSS:n hyvinvointisektori OSS:n hyvinvointisektoriin kuuluu SYL:sta, SAMOK:sta, OLL:sta ja OTUS:stä vähintään yksi hyvinvointiasioiden parissa työskentelevä henkilö per liitto. Käytännössä sektorin kuukausittaisessa tapaamisessa kävi yleisimmin kaksi toimijaa per liitto. Tapaamisten avulla mm. varmistetaan hyvinvointiasioihin liittyvä tiedonkulku liittojen välillä. Vuoden 2009 tapaamisissa keskusteltiin mm. eri liittojen vuoden kärkitavoitteista, jäsentapaamisista ja niiden mahdollisuuksista liittojen väliseen yhteistyöhön (esim. yhteinen päivä SYL:n ja SAMOK:n jäsenille sopotapaamisessa) ja tulevista kannanotoista joissa voisi olla hyvä hyödyntää liittojen yhteistyötä. Tapaamisissa mietittiin myös OSS:n toimitiloissa työskentelevien työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämistä. 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 4. KOULUTUSPOLITIIKKA 4.1 Yliopistolakiuudistus Yliopistolaki ja siihen liittyvä vaikutustyö työllisti SYL:a merkittävästi keväällä 2009. Yliopistolakityöryhmässä SYL:a edusti koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen. Erityistä huolta aiheutti lakiin kirjattu ulkopuolisten enemmistö julkisoikeudellisten yliopistojen hallituksissa sekä EU/ETA-maiden ulkopuolisille kaavaillut maksulliset maisteriohjelmat. Myös ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden jatkumisen varmistaminen työllisti SYL:a. SYLtoimijat tapasivat asian tiimoilta kansanedustajia ja erityisesti sivistysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäseniä. Lopulliseen lakiin kirjattiin mahdollisuus valita hallitukseen sisäpuolisten enemmistö sekä automaatiojäsenyyden jatkuminen. Valitettavasti mahdollisuus periä maksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisilta maisteriopiskelijoilta pysyi laissa myös eduskuntakäsittelyn jälkeen. OPM perusti syksyllä 2009 työryhmän seuraamaan ja määrittelemään maksukokeilun kriteerejä. SYL:a työryhmään valittiin edustamaan koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen. Yliopistojen johtosääntöjen valmistelu on värittänyt etenkin syksyä ja sektori on vastannut ylioppilaskuntien kyselyihin ja tukenut heitä valmistelutyössä. Lisäksi syksyllä lausuttiin vielä

11/52 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 yliopistojen rahoitusmallista. Lausunnossa painotettiin mm. kandin ja maisterin erottamista toisistaan rahaa jaettaessa. Vuoden aikana on kerätty ylioppilaskuntien ilmoituksien perusteella tietoja koskien uusista yliopistojen hallintorakenteista. Tieto on jaettu ylioppilaskuntien kesken vaikuttamistyön tueksi. 4.2 Opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry perustivat alkuvuodesta ohjausryhmän, jossa SYL:a edustavat koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju ja hallituksen jäsen Jouni Holopainen. Lisäksi ohjausryhmässä on edustus rehtorien neuvostolla, OPM:llä ja asiantuntijajäseninä eri yliopistoista palautejärjestelmiin perehtyneitä henkilöitä. Ohjausryhmä määritteli kevään aikana hankkeen pääasialliset tavoitteet ja haki rahoitusta esiselvityshanketta varten OPM:ltä. OPM myönsi syksyksi rahoituksen projektipäällikön palkkaamiseen vuoden 2009 loppuun ja muihin toimintaan liittyviin kuluihin. Syksyllä projektipäälliköksi palkattiin Elina Pekonen, jonka tehtävänkuvaan kuului nykyisten palautejärjestelmien kartoittaminen ja selvityksen tekeminen siitä, että miten toteutukseen ryhdytään vuoden 2010 aikana. 4.3 Filiaalit Loppukeväästä lähetettiin ylioppilaskunnille kyselylomake koskien heidän filiaalejaan ja kuinka he ovat hoitaneet edunvalvonnalliset sekä jäsendemokratiaa koskevat asiat filiaaleissaan. Vastauksien perusteella koottiin muistio ylioppilaskuntien hyvistä käytännöistä. Lisäksi muistiossa pohdittiin yleisesti filiaalien ja niissä opiskelevien asemaa. Muistio toimitettiin ylioppilaskuntiin kesäkuun alussa. 4.4 Aikuiskoulutuksen uudistus ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen OPM:ssä on meneillään aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus -hanke (AKKU), jonka tarkoituksena on selkeyttää ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjontaa, etuuksia, rahoitusta ja hallintoa. Aiheen parissa työskennellyt johtoryhmä antoi omat suosituksensa toimenpideehdotuksiksi alkuvuodesta. SYL lausui ehdotuksista ja korosti lausunnossaan ehdotusten tukevan elinikäistä oppimista ja piti toimenpide-ehdotuksia näin ollen hyvinä. SYL kuitenkin korosti ehdotusten vaativan lisärahoitusta ja moitti raporttia siitä, ettei siinä juurikaan otettu kantaa rahoitukseen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto perustivat keväällä 2008 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia korkeakouluille suositukset aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Rehtorien neuvostojen suositukset valmistuivat vuoden 2008 lopussa. Vuonna 2009 suosituksia on pyritty jalkauttamaan korkeakouluihin. Asiaa on pidetty esillä sidosryhmiä tavattaessa ja hallituksen jäsen Sini Jokinen osallistui toukokuussa Dipolissa pidetyssä Bologna-seurantaseminaarissa aiheesta pidettyyn työryhmään, jonka tarkoituksena oli löytää yhdessä keinoja suositusten mahdollisimman yhtenäiseen käyttöönottoon. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käynnistyi vuoden 2009 aikana Turun yliopiston koordinoima ESR-hanke, jonka ohjausryhmässä SYL on edustettuna. Hankkeen tarkoitus on kouluttaa korkeakoulujen henkilökuntaa hyvistä tunnistamis- ja tunnustamiskäytännöistä. 394

12/52 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 4.5 Kansainvälinen koulutuspolitiikka SYL on ollut tiiviisti tekemisissä kansainvälisen koulutuspolitiikan kanssa myös vuonna 2009. Juuso Leivonen on kansallisen Bologna-asiantuntijatyöryhmän jäsen ja osallistunut sitä kautta moniin aihetta koskeviin keskusteluihin ja tapahtumiin. Näistä mainittakoon tammikuussa järjestetty pohjoismaisten Bologna-asiantuntijoiden yhteistapaaminen Kööpenhaminassa; maaliskuussa Roomassa järjestetty Bologna-seminaari liikkuvuudesta; kv-asioiden päivä Oulussa, jossa käytiin läpi ESU:n Bologna with Student Eyes -julkaisua sekä Ruotsin EUpuheenjohtajakauden Bologna-seminaari Lundissa. Vuonna 2009 järjestettiin Bologna-maiden opetusministerien ministerikokous Leuvenissa / Louvain-La-Neuvessa. Suomalaisia opiskelijoita kokouksessa edusti SAMOKn Jenny Tabermann. Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä kokouksen tuloksiin ja ministerien lupauksiin panostaa Bolognan prosessin sosiaaliseen ulottuvuuteen ja luoda sille kansalliset indikaattorit. Opiskelijat olivat myös tyytyväisiä siihen, että ministerit sitoutuivat tavoitteeseen nostaa liikkuvuusjakson suorittaneiden osuus valmistuneista 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen puolestaan edusti opiskelijoita heinäkuussa UNESCO:n korkeakoulutuksen maailman konferenssissa ja sitä edeltävässä Eurooppa-alueen UNESCO konferenssissa Bukarestissa toukokuussa ja Haagissa järjestetyssä seminaarissa kesäkuussa. Opiskelijat olivat tyytyväisiä maailmankonferenssin tulokseen, jonka mukaan koulutus tunnustetaan edelleen julkiseksi hyödykkeeksi (public good) ja sen nähdään olevan edelleen valtioiden vastuulla sekä siihen, että julkinen panostaminen korkeakoulutukseen nähtiin erittäin tärkeäksi, etenkin talouskriisin aikaan. SYL on myös mukana ESU:n ESCBI-projektissa (Enhancing the Student Contribution to Bologna Implementation), jonka tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden osallistumista Bolognan prosessiin. Tähän liittyen SYL järjesti Bologna Information Dayn yhdessä SAMOKin kanssa lokakuun lopussa. Seminaarin kautta tarjottiin tietoa Bolognan prosessista ja etsittiin työryhmien työskentelyn kautta uusia keinoja opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseksi ja vaikuttavuuden tukemiseksi kansallisella tasolla, Bolognan prosessiin liittyvien tavoitteiden toteutumiseksi. 4.6 Virtuaaliyliopisto Vuoden 2009 aikana Suomen virtuaalityliopistokonsortion neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Vuoden pääteemana oli hankkeen alasvientiä koskevat päätökset. Syksyllä pidetyssä kokouksessa päätettiin ajaa hanke alas vuoden 2010 loppuun mennessä. Vaikka hankkeen tavoitteisiin ei päästy, niin se koettiin kuitenkin tärkeänä yleisen ajattelukulttuurin muuttumisen vuoksi. Samaten hankkeesta syntyneet sivuhankkeet ovat olleet toimivia. Konsortion neuvottelukunnassa istui hallituksen jäsen Jouni Holopainen ja ohjausryhmässä koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen. 4.7 Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisut työryhmä Opetusministeriön työryhmä valmistelee yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin, ammatilliseen koulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen säädösmuutoksia, jotka koskevat opiskeluoikeuden peruuttamista alalle soveltumattomuuden vuoksi, kurinpidollista pysyvää oppilaitoksesta erottamista erittäin vakavien väärinkäytösten seurauksena, päihdetestien käyttöönottoa sekä tiedonvaihto- ja tietosuojakysymyksiä. Työryhmän työ on aiheuttanut syksyllä 2009 paljon keskustelua ja SYL on osallistunut tähän keskusteluun sekä tavannut aiheen tiimoilta asiantuntijoita, ministerien erityisavustajia ja kansanedustajia. SYL suhtautuu lakimuutoksiin kriittisesti ja vaatii lain pykäliin tarkennuksia ja tuo tämän myös esiin

13/52 440 441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 lausunnossaan lokakuun lopussa. Työryhmän työ jatkuu vuoteen 2010 ja uusien lakien on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2010. 4.8 Opiskelukyky Vuonna 2008 aloitettua opiskelukyvyn määrittelyä ja hyviä käytänteitä keräävää KYKYprojektia jatkettiin vuoden 2009 aikana. Projektia koordinoi suunnittelija Johanna Kujala, joka on tehnyt aiheeseen liittyvää selvitystyötä ja valmistelua KYKY-työryhmälle. Työn puitteissa ollaan osallistuttu muun muassa Peda Forumiin Tallinnassa elokuun lopussa. Foorumista saatiin hyvää materiaalia työhön. Työ on edennyt suunnitellussa aikataulussa ja herättänyt paljon kiinnostusta. Seminaari hyvästä opiskelukyvystä ja käytänteistä sen tukemiseen pidetään marraskuun 27. päivä ja siellä julkaistiin myös hankkeen loppujulkaisu, joka sisältää opiskelukykyä parantavat suositukset ja hyviä käytäntöjä. Seminaaari keräsi upean joukon opiskelijan hyvinvoinnista välittäviä yhteen ja palaute seminaarista oli erittäin positiivista. Tämän johdosta vuodelle 2010 haettiin uutta projektia, jonka tarkoituksena on tukea käytänteiden leviämistä kaikkiin yliopistoihin ja korkeakouluihin. KYKY-ohjausryhmän jäseniä ovat olleet koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju ja hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Jaana Olsson. Ensi vuodelle haetaan rahaa uuteen hankkeeseen, jonka tehtävänä olisi jalkauttaa käytänteitä korkeakouluihin. 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 5.1 Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonta Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonnallisia kysymyksiä on nostettu esiin sidosryhmätapaamisissa vuoden aikana. Lisäksi on käynnistetty kaksi hanketta tutkintoopiskelijoiden aseman parantamiseksi. 5.1.1 EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden sairasvakuutuskysymys EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden sairasvakuutusasia on edunvalvonnallisesti keskeinen. EU:n direktiivin mukaan oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on, että saapujalla on kattava sairasvakuutus. Tällä hetkellä suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät voi vakuutuslain mukaan myydä vakuutuksia ulkomaan kansalaisille, joten opiskelijat hankkivat sadoilta erilaisilta ulkomaisilta yhtiöiltä vakuutuksensa, joiden kattavuus kuitenkin vaihtelee laidasta laitaan ja hinnat ovat hyvinkin korkeat. Tilanne on hallinnollisesti hankala viranomaisille, opiskelijoille ja terveydenhuoltoyksiköille, ja on johtanut ikäviin tilanteisiin opiskelijan sairastuttua tai muuten tarvittua terveydenhoitopalveluita. Myös SYL:n kansainvälisten opiskelijoiden työryhmä koki, että sairasvakuutusongelma on edunvalvonnallisesti kenties kiireellisin asia korjata. Tilanteen ratkaisemiseksi SYL päätti sihteerien Gorschkow-Salonranta ja Marttinen voimin lähestyä suomalaisia vakuutusyhtiöitä ja selvittää niiden kiinnostusta tarjota vakuutuksia poikkeuksellisesti ryhmälle ulkomaalaisia. Muutama yhtiö osoitti alustavaa kiinnostusta, mutta korosti lakien ja säädösten asettamia reunaehtoja. Selvisi, että tilanne on mahdollista ratkaista siten, että jokin oikeustoimikelpoinen taho, kuten yliopisto, ottaisi opiskelijoille ryhmävakuutuksen. Neuvotteluiden laajentaminen myös yliopistojen suuntaan haluttiin nostaa seuraavan vuoden tärkeäksi projektiksi.

14/52 480 481 482 483 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 5.1.2 Kansalliset suositukset kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskien yliopistoille, ministeriöille ja muille tahoille Vuonna 2009 SYL lähestyi opetusministeriötä ajatuksenaan laatia kansainvälisiä tutkintoopiskelijoita koskevat kansalliset suositukset, joista ministeriö SYL:n lisäksi tiedottaisi laajasti. Ajatus saatiin toukokuussa Oulun kansainvälisen hallinnon kv-päivillä. Monessa maassa käyttöön otetut kansalliset suositukset vahvistavat jo käynnissä olevaa kansainvälistymistyötä. Suositukset ylöskirjaamalla nähdään, mitkä toimenpiteet parantaisivat erityisesti opiskelijan asemaa. Hanke sai ministeriöstä vihreää valoa, ja SYL perusti alkusyksystä kansainvälisistä tutkintoopiskelijoista koostuvan työryhmän (IDSWG, International Degree Students Working Group) päivittämään SYL:n voimassa olevia suosituksia uuteen malliin, korostaen erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden omaa näkökulmaa. Työryhmä työskenteli syksyn ajan aktiivisesti ja tapasi kerran myös SAMOK:n vastaavan työryhmän, sillä tunnetusti monet kysymykset vaikkapa maahanmuuttoon tai opiskelun järjestämiseen liittyen koskettavat kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita opiskelupaikasta riippumatta. Työryhmä tuotti kokoelman suosituksia eri tahoilla SYL:n ja jäsenjärjestöjen vaikutustyön tueksi ja julkaisi suositukset verkkosivuilla.. Opetusministeriön kanssa käydyissä myöhemmissä keskusteluissa huomattiin, että projekti kansallisista suosituksista vaatii vielä erillisen työn, joten työryhmän toimikautta päätettiin jatkaa vielä keväälle. 5.2 Kansainvälinen järjestöyhteistyö Kv-sektorin vastuulla on huolehtia kansainvälisestä järjestöyhteistyöstä. Vuoden aikana kansainvälisiin tapahtumiin on lähtenyt osallistujia kaikilta SYL:n sektoreilta, aina tapahtuman sisällön mukaisesti. ESU:n tapahtuminen lisäksi on osallistuttu muun muassa ACA:n ja Pohjoismaisen ministerineuvoston järjestämiin seminaareihin. Matkalle lähtijöiltä edellytetään aina matkaraportti, jotta uutiset sekä ideat SYL:n toiminnan kehittämiseksi saadaan kaikkien tietoon. Matkaraportit on toimitettu aina myös ylioppilaskuntiin tiedoksi. 5.2.1 Eurooppalainen yhteistyö SYL on osallistunut vuoden aikana aktiivisesti kattojärjestömme European Students Unionin työryhmätoimintaan. Kevään liittokokouksessa SYL valittiin ESU:n jatko-opintotyöryhmän puheenjohtajaksi ja SYL:ssa sen toiminnasta vastasi kopo-sihteeri Juuso Leivonen. Työryhmä työskenteli vuoden ajan ja toimitti liittokokoukselle loppuraporttinsa. Liittokokus päätti syksyllä myös jatkaa työryhmän toimintaa sekä SYL:n puheenjohtajuutta. Syksyllä ESU:n hallitus valitsi SYL:n entisen hallituksen jäsenen ja kv-sihteerin Eeva Heinosen ESU:n strategiaa pohtivan Vision Task Forcen jäseneksi. VTF:n työn on tarkoitus saada työnsä valmiiksi vuoden 2010 syksyn liittokokoukseen. Liittokokousten lisäksi SYL osallistui myös vuoden kahteen ESU:n järjestämään epävirallisempaan tapahtumaan, European Student Conventioniin. Erityisesti mainittakoon keväinen Prahassa järjestetty ESC, jonka aiheena oli järjestöllinen kehittäminen. Tapahtumassa pääsihteeri Viskari johti työryhmää, jossa pohdittiin tiedonsiirtoa ja perehdyttämistä organisaatioissa, joissa toimijat vaihtuvat nopeasti. 5.2.2 Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisten ja Baltian maiden opiskelijajärjestöjen yhteistyö NOM-verkostossa (Nordiskt Ordförande Möte) jatkui läpi vuoden. Alkuvuodesta SYL koordinoi kannanoton, jossa vastustettiin lukukausimaksuja kansainvälisille opiskelijoille ja sen allekirjoitti suurin osa

15/52 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 pohjoismaisista järjestöistä. Kevään NOM-tapaamista ei järjestetty järjestöjen tiedonkulullisista syistä ennen ESU:n kevään liittokokousta, joten se siirrettiin syksylle. Syksyn NOM järjestettiin lokakuun alussa Vilnassa, Liettuassa. Tapaamisen yhteydessä olleessa seminaarissa käsiteltiin opiskelijakeskeistä oppimista (Student centered learning). Itse tapaamisessa käsiteltiin edellisten tapaamisten puuttuvia papereita sekä päätettiin tehdä ESU:lle aloite EU-tason vaikuttamisen parantamisesta. Epäviralliset tapaamiset NOM-ryhmällä järjestettiin ESU:n liittokokouksissa. Perinteiden mukaisesti SYL tapasi erikseen virolaiset ja ruotsalaiset kollegansa. SYL:n keskustoimisto vieraili Tallinnassa keväällä EÜL:n vieraana ja kesäkuussa SFS:n uuden puheenjohtajiston vieraana Tukholmassa. SFS tehnee vastavierailun SYL:n vuoden 2010 hallituksen luokse. Käydyissä keskusteluissa nousivat voimakkaimmin esiin naapurimaiden vaikutus toistensa korkeakoulupolitiikkaan ja erityisesti yliopistojen rahoitusmalleihin. 5.3 Palvelut ylioppilaskunnille SYL koosti viime vuonna yhdessä SAMOK:n kanssa Internetiin taulukon (http://kv-sopo.fi), josta voidaan tarkastella erilaisten kansainvälisten opiskelijoiden oikeuksia kunnassa tai kaupungissa sekä valtakunnallisesti. Tänä vuonna kerätyn palautteen avulla taulukkoa päivitettiin, jotta se palvelisi parhaiten ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien tarpeita. Vuoden sektoritapaamisissa sekä kaksikielisyystapaamisessa nousi usein puheenaiheeksi SYL:n monikielinen viestintä. Kansainvälisten asioiden sektori toi lokakuussa t SYL:n hallitukseen keskusteluaiheeksi SYL:n englanninkielisen viestinnän.hallitus päätti vuoden viimeisessä kokouksessa järjestön viestintäohjeen yhteydessä kääntää usein ilmestyvät tiedotteet myös englanniksi. 5.4 Maahanmuuttopolitiikka SYL on osallistunut aktiivisesti maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun, joka on koskettanut tänä vuonna myös ylioppilaskuntia. Keväällä SYL lausui eduskunnan hallintovaliokunnalle kotouttamislain toimeenpanosta kiinnittämällä erityistä huomiota kotouttamiskoulutuksen maksuttomuuteen. Kesällä SYL otti kantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten aliedustukseen korkeakoulutuksessa. Kannanotto sai laajan huomion mediassa ja enimmäkseen positiivista palautetta. Samoin SYL kommentoi paheksuvasti ministeri Hyssälän lausuntoa, jossa hän asetti epätarkoituksenmukaisesti vastakkain suomalaiset työttömät ja syrjäytyneet nuoret sekä maahanmuuttajataustaiset opiskelijat. Syksyllä SYL osallistui ministeriöiden järjestämään keskustelutilaisuuteen Euroopan komission maahanmuuttopoliittisesta Tukholman ohjelmasta. Kirjallisessa lausunnossaan SYL kiinnitti huomiota esteiden ja byrokratian vähentämiseen opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden tieltä. 560 561 562 563 6. KEHITYSYHTEISTYÖ Vapaaehtoistoimijoista koostuva SYL:n kehitysyhteistyövaliokunta KENKKU on tärkeässä roolissa kehitysyhteistyöhankkeiden hallintatyössä. KENKKU:n tapaamisia on järjestetty kuukausittain. Tänä vuonna on erityisesti keskitytty KENKKU:n tehokkaaseen tehtävänjakoon

16/52 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 585 586 587 588 589 590 591 592 593 594 595 596 597 598 599 600 601 602 603 604 605 ja maaryhmätoimintaan, sillä tehtävää on paljon.. KENKKU aloitti keväällä keskustelun SYL:n kehytoiminnan suuntaamisesta pidemmällä tähtäimellä. Ensi vuosi on keskeinen, sillä nykyiset etelän-hankkeet päättyvät vuoteen 2011 mennessä. Vuoden aikana KENKKU pohti erityisen paljon SYL:n kehy-viestintää, jotta viestiminen hanketoiminnasta olisi rutiininomaisempaa. Loppuvuodesta KENKKU päätti, että kaikki KENKKUn tapaamisten pöytäkirjat julkaistaan SYL:n Internet-sivuilla. Lisäksi KENKKUn jäsenet avasivat blogin osoitteessa kenkku.wordpress.com, jonne kirjoitetaan tarinoita ja pohdintoja kehitysyhteistyön arjesta. 6.1 Kehitysyhteistyöhankkeet etelässä SYL:n kehitysyhteistyön ydin on kolme ulkoasiainministeriön tukeman hankkeen hallinnointi. Koulutukseen liittyvät etelän kehitysyhteistyöhankkeet ovat Sambiassa, Mongoliassa ja Guatemalassa. Vuoden aikana käytiin hankematkalla kaikissa kolmessa etelän maassa. SYL:n yhteistyökumppani Sambiassa on Kanyma Youth Programme (KYP), joka tarjoaa ammatillista koulutusta vähävaraisille nuorille. Mongoliassa SYL:n yhteistyökumppani on Information and Education Centre (IEC), joka järjestää kirjasto- ja koulutuspalveluita Mongolian maaseudulla. Mongolian hankkeelle saatiin jatkorahoitusta ulkoasiainministeriöstä vuosille 2010 11.. Guatemalassa SYL:n yhteistyöhanke kouluttaa maaseudun asukkaita luonnonkatastrofien ehkäisyssä ja niihin varautumisessa. Yhteistyöjärjestö on Asociación Maya de Estudiantes Universitarios (AMEU). Syksyllä SYL kävi hankeseurantamatkalla Guatemalassa, jossa selvitettiin hankkeen ja järjestöyhteistyön tilaa. 6.2 Juttupankki ylioppilaslehdille SYL saa kolmen etelän hankkeen lisäksi ulkoministeriöltä rahoitusta myös viestintähankkeeseen, jonka keskiössä ovat ylioppilaslehtien käyttöön tarkoitettu juttupankki, ylioppilaskuntatoimijoiden kehytapaamiset sekä SYL:n kehyesitteet ja julisteet. Juttupankki pitää sisällään kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön liittyviä artikkeleita, jotka ovat yo-lehtien vapaassa käytössä syksyn ajan. Keväällä juttupankki julkaistaan kaikille avoimena Auringossa-nettilehtenä SYL:n sivuilla. Vuoden 2009 juttupankki valmistui syyskuun alussa ja se pitää sisällään 18 artikkelia. 6.3 Kehityspolitiikka ja järjestöyhteistyö SYL on jäsenenä Reilun Kaupan edistämisyhdistyksessä (RKE), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EUyhdistys (Kehys ry) ja Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa (Kepa) ja sillä on edustajansa järjestöjen hallituksissa. SYL:n edustajat osallistuivat myös järjestöjen kevät- ja syyskokouksiin. SYL osallistui Reilun kaupan maaottelutempaukseen järjestämällä reilun tauon keskustoimistolla. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan 0,7-kampanjaan SYL osallistui toimintasuunnitelman mukaisesti ja välitti tietoa kampanjasta ylioppilaskunnille, osallistui kampanjaan liittyvään lahjatempaukseen ja allekirjoitti aiheeseen liittyvän vetoomuksen. Lisäksi SYL allekirjoitti yhdessä kymmenien Kepan jäsenjärjestöjen kanssa vetoomuksen oikeudenmukaisemman kaupan puolesta. Loppuvuodesta SYL osallistui myös toiseen Kepan koordinoimaan kampanjaan tällä kertaa teettämällä tekstiilejä lahjaksi ulkomaankauppa- ja kehitysministerille. Kampanja muistuttaa, että naiset, lapset, vammaiset ja muut läpileikkaaviin teemoihin laskettavat ryhmät tulee ottaa kunnolla huomioon kehitysyhteistyössä.

17/52 606 607 608 609 610 611 612 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 624 625 626 627 628 629 630 631 632 633 634 635 636 637 638 639 640 641 642 643 644 7. VIESTINTÄ Viestinnän vuosi alkoi haasteiden kera, kun Sylinterin uudistaminen takkusi pahasti. Sylinterin oli tarkoitus valmistua jo syksyllä 2008, mutta teknisten ongelmien vuoksi valmistuminen valitettavasti viivästyi. Sektori oli useasti yhteydessä PMV-dataan, mutta tästä huolimatta Sylinteri saatiin käyttöön vasta kesän kynnyksellä. Tämän jälkeen sitä on pyritty päivittämään ja palaamaan sähköpostiviestittelystä Sylinterin käyttöön. Tämä työ jatkuu edelleen. Mediaseuranta kilpailutettiin vuoden 2008 lopulla. SYL päätyi kilpailutuksen jälkeenkin ostamaan mediaseurannan edelleen Cisionilta, mutta palvelua jouduttiin karsimaan kustannusten kurissa pitämiseksi. Vuoden 2009 aikana on opeteltu käyttämään uudistuneen palvelun tarjoamia analyysityökaluja sekä tehty mediaseurantaan tarpeelliseksi nähtyjä tarkennuksia. Syksyllä on puhuttu OSS-järjestöjen kesken kaikkien mediaseurannan siirtämisestä Cisioniin, mikä toisi kaikille kustannussäästöjä, mutta mitään päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty. SYL:n tiedotteita ja kannanottoja on pyritty kohdistamaan tiedotusvälineiden lisäksi olennaisille sidosryhmille sekä kansanedustajille ja heidän avustajilleen. Sidosryhmälistoja on päivitetty vuoden aikana, jotta tiedotteiden ja kannanottojen kohdistaminen onnistuisi entistä paremmin. Eduskunnan suunnasta on saatu myös positiivista palautetta erottuvista kannanotoista. Syksyllä viestintästrategiaa päivitettäessä todettiin, ettei nykyinen strategia oikeastaan ole mikään strategia vaan käytännön viestintäohjeistus. Näin ollen päätettiin päivittämisen yhteydessä muutta dokumentin nimeksi viestintäohje. Päätettiin myös aloittaa välittömästi todellisen viestintästrategian teko. Strategiasta ei niinkään ole tarkoitus luoda jälleen yhtä pitkää dokumenttia lisää vaan aidosti lyhyt ja kompakti paketti, joka vastaa SYL:n viestinnän strategisiin haasteisiin, kuten miten hyödynnämme mediaa parhaalla mahdollisella tavalla vaikutustyömme tukena, millaisia strategisia valintoja voimme/meidän täytyy tehdä saavuttaaksemme tavoitteemme jne. Vuoden aikana järjestettiin kaksi viestintätapaamista. Ensimmäinen järjestettiin avausseminaarin yhteydessä Kiljavalla. Tapaamisessa puhuttiin Sylinterin uudistuksesta ja sen viivästymisestä sekä mietittiin tulevaa nettisivu-uudistusta. Paikalla vieraili myös Helsingin Sanomien koulutustoimittaja Marjukka Liiten. Toinen tapaaminen järjestettiin KY:n tiloissa 23.9. Aiheena olivat sisäinen viestintä, mediaseurannan puolivuotiskatsaus sekä edustajistovaalit. Tämä tapaaminen oli samalla myös kaksikielisyystapaaminen. 7.1 Kaksikielisyys Vuoden kaksikielisyystapaaminen järjestettiin tänä vuonna syyskuussa viestintätapaamisen yhteydessä. Numminen veti työryhmää, jossa listattiin ylioppilaskuntien hyviä käytänteitä monikieliseen viestintään ja listattiin toiveita SYL:n monikielisen viestinnän kehittämiseksi. Pohjana käytettiin viime vuonna laadittuja suosituksia SYL:n viestintästrategiaan kaksikielisyyden osalta. Tapaamiseen osallistui henkilöitä sekä kaksi- että yksikielisistä ylioppilaskunnissa ja OLL:sta. Tapaamisesta koottiin kaksikielinen muistio, joka jaettiin ylioppilaskuntiin. Tapaaminen sai positiivista palautetta. 645

18/52 646 647 648 649 650 651 652 653 654 655 656 657 658 659 660 661 662 663 664 665 8. MUUT SIVUSEKTORIT 8.1 Kuntavaikuttaminen 15.4. järjestettiin kuntavaikuttamiskoulutus, jossa jaettiin kokemuksia ja vinkkejä siitä, miten opiskelijoiden edunvalvontaa kuntatasolla voitaisiin kehittää. Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Laura Räty sekä kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki kertoivat kunnallisesta päätöksenteosta ja antoivat virikkeitä vaikuttamistyöhön. Koulutukseen oltiin saadun palautteen pohjalta tyytyväisiä. 8.2 Joukkoliikenne Joukkoliikenneasioissa vuonna 2009 vaikuttamistyö on keskittynyt lähinnä VR:n ja opiskelijajärjestöjen neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta on toimielin, joka kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan opiskelijajärjestöjen ja VR:n yhteistyöstä sekä vaihtamaan tietoa ajankohtaisista asioista. Neuvottelukunnassa on SYL:n lisäksi edustus SAMOK:sta, SAKKI Suomen ammattiin opiskelevat ry:sta, Suomen lukiolaisten liitosta, Finlands svenska skolungdomsförbund rf:sta, Suomen opiskelija-allianssi Osku ry:sta sekä ulkomaisissa oppilaitoksissa opiskelevien suomalaisten yhdistyksestä. SYL:a edustaa ryhmässä pääsihteeri Tuomas Viskari. Vuonna 2009 on keskusteltu lähinnä ulkomailla opiskelevien suomalaisten VR-alennusten tilanteesta. Jatkossa keskeiseksi seurattavaksi kysymykseksi ja vaikuttamiskohteeksi noussee VR:n siirtyminen joustavaan lippuhinnoitteluun ja opiskelija-alennusten turvaaminen muutosten yhteydessä. 9. JÄSENYYDET JA EDUSTUKSET 9.1 Jäsenyydet SYL kuuluu jäsenenä seuraaviin järjestöihin: Erityisalojen työnantajaliitto (EK) ESU (the European Students Union) Working group on 3rd cycle, research and doctoral students Vision Task Force (VTF) Eurooppalainen Suomi hallitus SYL puheenjohtajana Eeva Heinonen (jäsen) Jussi Rauvola (jäsen) KATU - Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisy verkosto (Kansalaisten turvallisuusneuvosto) Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry hallitus vaalivaliokunta Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry hallitus Eeva Salmenpohja (jäsen) Sini Numminen Eeva Heinonen (jäsen)

19/52 Kynnys ry kannatusjäsen Nyyti ry Oy Suomen Lyyra Ab hallitus: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs hallitus Pakolaisneuvonta ry Lasse Männistö, Saku Mantere 13.3. asti ja siitä alkaen Pirkka Aunala ja Tuomas Viskari Tuomas Viskari (puheenjohtaja), Juhana Harju, Reetta Marttinen, Arto Aniluoto Pohjola-Nordenin nuorisoliitto Reilun kaupan edistämisyhdistys ry hallitus Tuure Pitkänen (jäsen) Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL Suomen Liikenneliitto hallitus Suomen nuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestö Allianssi ry hallitus Suomen Opiskelija-asunnot hallitus Suomen retkeilymajajärjestö SRM ry edustajisto Tuomas Vanhanen Tuomas Viskari Timo Lehtinen Seija Pyökeri, varajäsen Tuomas Viskari Veronmaksajien keskusliitto Väestöliitto kokousedustajat vuonna 2009 Nuorten vaikuttajien ryhmä Reetta Marttinen ja Jaana Olsson, varalla Leena Pihlajamäki ja Tuomas Viskari Timo Lehtinen Ylioppilaspalvelu ry Ylioppilasterveys ry hallitus Pro Sanitare Studiasorum hallitus Tuomas Viskari ja Seija Silventoinen Tuomas Viskari 9.2 Edustukset Liitto on edustettuna seuraavissa yhteisöissä

20/52 AHELO-hanke (Assessment of Higher Education Learning Outcomes) Tukiryhmä Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) hanke ohjausryhmä kehittämistoimikunta Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen koordinoima OHTY-hanke (Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella) ohjausryhmä Tuvako: Tutkinto valmiiksi ja töihin - koordinoiva projekti (ESR-hanke) ohjausryhmä VOSE: Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi ohjausryhmä Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Neuvottelukunta North-South-south ohjelman ohjausryhmä Korkeakoulutuksen asiantuntijatyöryhmä Vieraskielinen tutkintotarjonta korkeakouluissa -selvityksen ohjausryhmä (päättynyt 6/2009) Kansallinen Bologna-asiantuntijaryhmä Kela Neuvottelukunta Opiskelija-asiakasraati Juhana Harju (opiskelijaedustaja) Timo Lehtinen Timo Lehtinen Juhana Harju (varajäsen Juuso Leivonen) Juhana Harju Juhana Harju (varajäsen) Elena Gorschkow-Salonranta Elena Gorschkow-Salonranta Elena Gorschkow-Salonranta Juuso Leivonen Juuso Leivonen Tuomas Viskari Reetta Marttinen, varalla Timo Lehtinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Juhana Harju Työvaliokunta Juhana Harju Yliopistoyksikön laatuyksikköarviointi Jonas Heikkilä ja Suvi Eriksson Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Milja Seppälä Lappeenrannan teknillisen yliopiston auditointiryhmä Eeva Myller Tutkinnonuudistuksen arvioinnin suunnitteluryhmä Juuso Leivonen Yliopistokeskusten arviointiryhmä Johanna Ahola Korkeakoulujen turvallisuushanke KoTu2009 Ohjausryhmä Lyyra Oy Verkkarihanke - ohjausryhmä Mäyräkoirasta sikspäkkiin Ohjausryhmä Nuoret ja työ toimintaohjelman valtakunnallinen tuki- ja seurantaryhmä Juhana Harju Sini Jokinen, varalla Jouni Holopainen Jaana Olsson ja Reetta Marttinen Lauri Pakkanen