Kuva Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen 20-vuotisjuhlaesityksestä Tanssipromenaadi Hakaniemen torilla.

TILINPÄÄTÖS 2003

Kansi: Kuva Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen 20-vuotisjuhlaesityksestä Tanssipromenaadi Hakaniemen torilla. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen Ulkoasu: Jaana Forsström

Sisällysluettelo I Toimintakertomus Rehtorin katsaus 1 1 Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 3 1.1 Tanssi ja teatteri 3 1.2 Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 3 2 Toiminnan kuvaus 4 2.1 Peruskoulutus 4 2.2 Jatkokoulutus ja tutkimus 11 2.3 Pedagogiikka ja opetuksen kehittäminen 11 2.4 Yhteiskunnalliset palvelut 13 2.5 Tukipalvelut 16 3 Toimintaympäristön kuvaus 18 3.1 Organisaatio 18 3.2 Hallituksen kokoonpano 20 3.3 Opetus- ja tutkimusneuvoston kokoonpano 20 3.3 Laitosjohtajat ja hallintoyksikön esimiehet 21 3.4 Tilat 22 3.5 Ulkoinen toimintaympäristö 22 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen 23 4.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet 23 4.2 Henkilöstön rakenne ja sen kehitys 24 4.3 Henkilöstöön sitoutunut osaaminen ja tietopääoma sekä niiden kehittyminen 25 4.4 Henkilöstön hyvinvointi 26

II Toiminnan tuloksellisuus 5 Tavoitteiden toteutumaraportti 28 5.1. Peruskoulutus 28 5.2 Tutkimus ja jatkokoulutus 30 5.3 Aikuiskoulutus ja avoin yliopisto-opetus 30 5.4 Yliopistoyhteistyö 31 5.5 Rakenteellinen kehittäminen 33 5.6 Toimintamenot ja kustannuslaskennat kehittäminen 34 5.7 Hankkeet 35 5.8 Tuloksellisuus 36 6 Keskeiset arviointitulokset 37 6.1 Koulutuksen arviointi 37 6.2 Opiskelijavalintojen arviointi 37 6.3 Laatujärjestelmän kuvaus 38 7 Koontitaulukko keskeisistä tunnusluvuista 39 8 Vaikuttavuus 40 8.1 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen 40 8.2 Alueellinen sijoittuminen 40 8.3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 41 III Tilinpäätöslaskelmat 9 Tilinpäätöslaskelmat 44 10 Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot 11 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 47 12 Maksullisen toiminnan kannattavuus ja vertailu asetettuihin tavoitteisiin 50 12.1 Maksullisen toiminnan virkatyön osuuden määrittely 50 12.2 Liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta 50 12.3 Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta 50 13 Kustannukset tulosalueittain 55 IV Sisäinen valvonta 14 Johdon lausuma sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä 56 V Allekirjoitukset 15 Allekirjoitukset 57

Liitteet, taulukot ja kuviot Tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelu Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liite 18 Liite 19 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelat Käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset Arvonkorotukset (ei sisältöä) Viraston myöntämät lainat (ei sisältöä) Viraston myöntämät valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vastuut Tilinpäätöksessä käytetty ulkomaanrahan määräisten velkojen kurssi (ei sisältöä) Viraston hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit (ei sisältöä) Viraston hallinnassa oleva kansallisomaisuus (ei sisältöä) Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä (ei sisältöä) Erittely seuraavaan varainhoitovuoteen siirretyistä määrärahoista Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö (ei sisältöä) Täsmäytyslaskelma Oman pääoman muutokset Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus (ei sisältöä) Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat (ei sisältöä) Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset (ei sisältöä) Arvomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut (ei sisältöä) Menomomenttien vakiosisällöstä poikkeavat menot Taulukko 1 Talousarvion toteumalaskelman täydentäminen, brutto- ja nettobudjetoidut talousarviotulot ja -menot ( ) Taulukko 2 Teatterikorkeakoulun tarkempi tilinpäätöserittely 2002-2003 (1 000 ) Taulukko 3 Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta palvelutoiminnasta Taulukko 4 Erillinen liiteosa 2001-2003 (koko TeaK) Aikuiskoulutusyksikön kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta palvelutoiminnasta 2001-2003 Taulukko 5 Myönnetyn hintatuen käyttö aikuiskoulutuksen maksullisessa toiminnassa vuonna 2003 (liiketaloudelliset suoritteet) Taulukko 6 Julkisoikeudelliset suoritteet 2001-2003 Taulukko 7 Tulosaluekohtaiset kustannukset 2001-2003 (1 000 ) Toimintakertomus Liite 1 Tilastotiedot Teatterikorkeakoulun esitystoiminnasta Toiminnan tuloksellisuus Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Opetushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Opetushenkilökunnan taiteellinen toiminta Opetushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Opetushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Opetushenkilökunnan tieteellinen toiminta Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu, taiteelliset työt ja muut opintojaksot TeaKin ulkopuolella Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Opiskelijoiden tieteellinen toiminta Koulutusyhteistyö esitystoiminnassa Opetusteatterin koulutusyhteistyö Opetusteatterin henkilökunnan vaikuttavuus

I Toimintakertomus

Rehtorin katsaus Kuin päättyvän tulossopimuskauden kunniaksi Teatterikorkeakoulu ylitti maisteritutkintotavoitteensa (45) kahdellakymmenellä. Kevään tulosneuvotteluissa korotettiin tohtoritutkintotavoitetta yhdellä mutta jätettiin maisterintutkinto ennalleen. Nähtäväksi jää onko vuoden 2003 luku pienen yliopiston normaalia tilastoheilahtelua, vai pysyvämpi trendi. Professorikunnan keskustelut joka tapauksessa osoittivat, että opiskelijamäärän lisäämiseen ei ole paineita, päinvastoin, korostetaan maltillista sisäänottoa ja koulutuksen laatua. Vuosi 2003 oli ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksen viimeinen vuosi koulutuksen laatuyksikkönä. Tammikuu toi iloisen uutisen: arvo jäi silti Teatterikorkeakouluun kun arviointineuvosto nimesi koulutuksen laatuyksiköksi vuosille 2004-2006 valo- ja äänisuunnittelun laitoksen, yhtenä kahdestakymmenestä yksiköstä. Teatterikorkeakoulu voi laskea voitokseen että koko yliopistolaitosta koskeva, tiukasti kilpailtu nimitys on osunut kahdesti peräkkäin yliopistoista toiseksi pienimmälle. Professorikuntaan liittyivät vuoden aikana Harri Virtanen (dramaturgia ja draaman kirjoittaminen), Kati Outinen (näyttelijäntyö) ja Annette Arlander (esitystaide ja -teoria). Sekä nimet että nimikkeet kertovat yliopiston nykyisestä suunnasta - Teatterikorkeakoululla on nykyään vahva ja monipuolinen professorikunta, jossa nuoruus ja kokemus, taiteellinen paino, pedagoginen kyky ja näkemys tulevaisuudesta ovat hyvin edustettuina. Myös pitkään jatkunutta lehtorivajetta ryhdyttiin vuoden aikana korjaamaan. Yliopiston johdossa päästiin viimein vakinaiselle pohjalle kun hallitus helmikuussa nimitti Maarit Hildénin hallintojohtajan virkaan. Yliopiston johtoa vahvistettiin strategiaan ja johdon tukeen keskittyvällä suunnittelijalla, ja ydintoiminnan tueksi perustettiin opetuksen kehittämispäällikön virka, johon siirtyi alueen kokenein voima, opintopalveluiden pitkäaikainen päällikkö Sirpa Silvennoinen. Strategisesti tärkeä nimitys oli myös opetusteatterin johtaja, jossa virassa aloitti Jyri Pulkkinen. Hallituksen roolia yliopiston johtamisessa parannettiin. Sisäisten tuloskeskustelujen prosessia tarkistettiin ja aikataulua aikaistettiin, jotta hallituksella olisi todellinen mahdollisuus ottaa kantaa budjetin linjauksiin ja määrärahojen jakoperusteisiin. Pitkä keskustelu teatteritaiteen laitoksesta eteni tekoihin - asiaa käsitellyt työryhmä sai työnsä valmiiksi, laitokselle hahmoteltiin hallintomalli ja hallitus päätti joulukuussa perustaa teatteritaiteen laitoksen vuoden 2004 alusta. Laitokseen tulevat kuulumaan suomenkielisen näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian ja esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelmat. Rehtorin näkökulmasta kyseessä oli pitkä askel Teatterikorkeakoulun kehittämisessä, ja sen yhteydessä käyty keskustelu organisaation olemuksesta, professorin työnkuvasta, ja pedagogisesta ja operatiivisesta johtajuudesta on toivon mukaan tuonut pysyvää hyötyä. Hallitus käynnisti vuoden alussa strategiatyön, johon yksiköt osallistuivat kiitettävän aktiivisesti. Teatterikorkeakoulun strategian 2004-2012 ensimmäinen osa, Koulutus ja tutkimus, hyväksyttiin hallituksen kokouksessa joulukuussa. Työ jatkuu vuonna 2004 osalla Organisaatio ja palvelut. Toinen mittava työ tapahtui vararehtorin ja perusopetuksen kehittämisryhmän toimesta - toteutettiin opetuksen arviointi, ja aloitettiin kaksiportaisen tutkintorakenteen valmistelu ydinainesanalyysilla. 1

Vuosi 2003 oli Teatterikorkeakoululle vakaan, tuloksekkaan kehityksen aikaa. Lähitulevaisuus tuo monia haasteita. Tutkintorakenteen muutos merkitsee toivottavasti syvällisiäkin muutoksia tutkintojen profiileissa, ja opetuksen sisällöissä ja metodeissa. Niitä vaatii ennen kaikkea se tulevaisuus jota Teatterikorkeakoulun strategia pyrkii hahmottamaan, ja jonka Teatterikorkeakoulusta valmistuvat taiteilijat ja pedagogit kohtaavat. Samoin valtionhallinnon uudistusprosessi tuo väistämättä agendalle myös taideyliopistojen tiiviimmän yhteistyön. Mitä se merkitsee, mihin konkreettisiin johtopäätöksiin tullaan, on tulevaisuuden asia. Teatterikorkeakoulun strategia painottaa Teatterikorkeakoulun kokonaisuuden, traditioiden ja identiteetin merkitystä taide-elämälle ja yliopistomaailmalle. Se näkee taideyliopistot lähimpinä yhteistyökumppaneina. Teatterikorkeakoulun omat koulutusalueet, teatteri, tanssi, valo- ja äänisuunnittelu ja pedagogiikka, ovat kunnossa. Vastuunsa hyvin hoitanut yliopisto voi suhtautua rauhallisesti myös tulevaisuuteen. Lauri Sipari Rehtori 2

1 Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Niiden jokainen elävä esitys jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen elävä esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. 1.2 Yliopiston tehtävä ja tavoitteet Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto. Sen toiminnan perusta on käsitys tanssin ja teatterin arvosta yksilölle ja yhteisölle. Se palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa. Se täyttää tehtävänsä olemalla taidealojensa johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. Yliopisto on yksi Suomen neljästä taideyliopistosta. Yliopistossa on mahdollisuus suorittaa joko teatteritai tanssitaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Jatkotutkintoina voidaan suorittaa teatteri- tai tanssitaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopisto kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisterinkoulutusohjelma, jossa muissa pohjoismaissa kandidaatin tutkinnon suorittaneet näyttelijät voivat hankkia maisterin tutkinnon. 3

Teatteritaiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavat seuraavat koulutusohjelmat: näyttelijäntyön koulutusohjelma (suomen- ja ruotsinkielinen) ohjauksen koulutusohjelma dramaturgian koulutusohjelma valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma Teatteritaiteen maisterin tutkintoon johtavat kandidaatin tutkinnon pohjalta: esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma pohjoismainen maisterivuosi, NorMa lisäksi näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian ja valo- ja äänisuunnittelun maisteriopintoja suorittamaan voi hakeutua kandidaatin tutkinnon pohjalta Tanssitaiteen kandidaatin tutkintoon johtaa: tanssin koulutusohjelma Tanssitaiteen maisterin tutkintoon johtavat kandidaatin tutkinnon pohjalta: tanssijan koulutusohjelma tanssinopettajan koulutusohjelma koreografin koulutusohjelma Yliopiston ydinosaaminen on elävä tanssi- ja teatteriesitys ja sen muunnelmat. Ratkaisut koulutusalojen muutoksista tehdään ydinosaamisen lähtökohdasta. Yliopiston koulutustoiminta keskittyy Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien kortteliin. Yliopiston valoja äänisuunnittelun laitos sijaitsee Tampereella. Yliopisto - sen tilat, toimintakulttuuri, taiteelliset ja pedagogiset perinteet - on orgaaninen kokonaisuus jolla on oma vahva identiteetti. Se edistää yliopiston tehtävien täyttämistä, ja on siten myös taide- ja yliopistomaailman etu. 2 Toiminnan kuvaus 2.1 Peruskoulutus Yliopistoon hyväksyttiin 88 uutta opiskelijaa kaikkiaan 1721 hakijasta. Opiskelijavalintojen sisäänpääsyprosentti oli siten 5,1 % ja kokonaisopiskelijamäärä nousi 362 opiskelijaan. Valmistuneiden keskiikä oli maistereissa 29,4 vuotta, kandidaateissa 25,1 vuotta ja tohtoreissa 39,5 vuotta. Kaikkiaan 64 % opiskelijoista valmistui tavoiteajassa niin, että opintojen keskimääräinen suoritusaika oli 5,2 vuotta ja keskimääräinen laajuus 166,5 opintoviikkoa. Yliopistossa suoritetun maisterin tutkinnon hinta oli 159 000 ja vastaavasti tohtorin tutkinnon hinta oli 304 000. 4

Valmistuneiden maistereiden taiteelliset opinnäytteet: Näyttelijäntyön koulutusohjelma 1. Grönlund Mi, Noidan rooli Iiristiina Varilon ohjauksessa Shakespearen näytelmään Macbeth, Teatterikorkeakoulu 2. Hokkanen Sami, rooli Raila Leppäkosken ohjaamassa Dale Wassermanin musikaalissa Mies La Manchasta, Teatterikorkeakoulu 3. Kuivalainen Mirva, rooli Salla Taskisen ohjaamassa Tomek Kryznan näytelmässä Tyttö ei kukaan, Teatteri Jurkka 4. Lindroos Lotta, Katarinan rooli Salla Taskisen ohjaamassa Tomek Kryznan näytelmässä Tyttö ei kukaan, Teatteri Jurkka 5. Mattila Kaisa, rooli Raila Leppäkosken ohjaamassa Dale Wassermanin musikaalissa Mies La Manchasta, Teatterikorkeakoulu 6. Nousiainen Harri, Romeon rooli Esa Leskisen ohjauksessa Shakespearen näytelmään Romeo ja Julia, Suomen Kansallisteatteri 7. Nyman Jarkko, rooli Raila Leppäkosken ohjaamassa Dale Wassermanin musikaalissa Mies La Manchasta, Teatterikorkeakoulu 8. Palosaari Teemu, Macbethin rooli Iiristiina Varilon ohjauksessa Shakespearen näytelmään Macbeth, Teatterikorkeakoulu 9. Pitkänen Heikki, Leon rooli Juha-Pekka Hotisen ohjaamassa ja Otso Huopaniemen kirjoittamassa näytelmässä Perillä, Teatterikorkeakoulu 10. Timonen Antti, Mikaelin rooli Markus Fageruddin ja Ilpo Tiihosen Gaia -lastenoopperassa, Suomen Kansallisooppera 11. Tiusanen Marko, Aleksis Kiven rooli Jari Halosen ohjaamassa elokuvassa Aleksis Kiven elämä 12. Vierula Tuomas, Rooli Otso rooli Juha-Pekka Hotisen ohjaamassa ja Otso Huopaniemen kirjoittamassa näytelmässä Perillä, Teatterikorkeakoulu 13. Vuotila Aaro, Jonin rooli Esa Illin ohjaamassa elokuvassa Broidit Utbildningsprogrammet för skådespelarkonst 1. Backman Idalotta, rollen som Iocaste i Labdakidernas Hus, regi Dan Henriksson, Teaterhögskolan 2. Martin Bahne, rollerna som Astrov och Vojnitsev i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan 3. Hellberg Camilla, olika sceniska uppgifter såsom dansare i produktionen 2 be container - förhållandet mellan det improviserade och det överenskomna elementet i teater och dans, regi och koreografi Sasha Pepelyaev, Teaterhögskolan 4. Korander Jan, rollen som Platonov i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan 5. Milde Otto, rollerna som Ivanov och Serebrejakov i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan 6. Oskal Sara, rollerna som Anna och Olga i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan 5

7. Petersdóttir Elin, rollen som Jelena i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan 8. Qvickström Tove, rollen som Sonja i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan 9. Rodosi Catrin, rollen som Irina i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan 10. Rönneholm Johan, olika sceniska uppgifter såsom guldfisk, insekt, dansare i produktionen 2 be container förhållandet mellan det improviserade och det överenskomna elementet i teater och dans, regi och koreografi Sasha Pepelyaev, Teaterhögskolan 11. Salomaa Maria, rollen som Sasja i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan 12. Fabian Silén, olika sceniska uppgifter i produktionen 2 be container - förhållandet mellan det improviserade och det överenskomna elementet i teater och dans, regi och koreografi Sasha Pepelyaev, Teaterhögskolan 13. Skumsvoll Ane, olika sceniska uppgifter i produktionen 2 be container - förhållandet mellan det improviserade och det överenskomna elementet i teater och dans, regi och koreografi Sasha Pepelyaev, Teaterhögskolan 14. Söderholm Jan-Christian, rollen som Versjinin och Lebedev i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan 15. Thorngren Cecilia, rollerna som Masja och Sasja i produktionen Eldsjälar, irrbloss och f.d. flammor - scener ur Anton Tjechovs skådespel, regi Erik Söderblom, Teaterhögskolan Ohjauksen koulutusohjelma 1. Klintrup-Elomaa Anna-Maria, ohjaus Maria Jotunin näytelmään Tohvelisankarin rouva 2. Lavaste Saana, ohjaus Alber Camusn näytelmään Caligula, Teatterikorkeakoulu 3. Siitonen Seppo-Ilmari, ohjaus Mati Untin näytelmään Hyvää iltaa, rakkaat vainajat, Lopen teatteri 4. Varilo Iiristiina, ohjaus Shakespearen näytelmään Macbeth, Teatterikorkeakoulu Dramaturgian koulutusohjelma 1. Huopaniemi Otso, näytelmä Perillä, ohjaus Juha-Pekka Hotinen, Teatterikorkeakoulu 2. Salminen Paula, esityksen Hallitsija suunnittelu ja toteutus, Teatterikorkeakoulu Esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma 1. Porkola Pilvi, käsikirjoitus, ohjaus ja pääosa esitykseen Jano, Teatterikorkeakoulu Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma 1. Granqvist Klas, äänisuunnittelu Perillä -näytelmään, Teatterikorkeakoulu 2. Hokkanen Taina, kuvataidenäyttelyn Hiljaisuus suunnittelu ja toteutus (omat teokset), Vaajakosken vanha voimalaitos 3. Hynninen Mikko, valo- ja äänisuunnittelu [Plumb]-ryhmän ajallinen veistos Ondulation, Avanto-festivaalit 6

4. Konttinen Ville, The Rocky Horror Show -näytelmän valosuunnittelu, Åbo Svenska Teater 5. Laakso Heikki, Varo Kallio -kuunnelmaelokuva, ohjaus, teksti äänisuunnittelu, sävellys ja sovitus 6. Laaksonen Jani, Silentium -bändin äänilevy, äänisuunnittelu, äänitys, viulu (Sundi Coop - studio) 7. Miikkulainen Ilari, Oratoriolaboratorio -näytelmän äänisuunnittelu, Eino Salmelaisen näyttämö Tampereen Työväen Teatterissa 8. Nykyri Antti, Unikuva -äänikäyttöliittymä 9. Paasonen Heikki, Riistapolku -näytelmän valosuunnittelu, Kouvolan Teatteri Koreografin koulutusohjelma 1. Kellokumpu Simo, duetto Doggy-bag, tanssi Maija Kiviluoto ja Sofia Karlsson, koreografia Simo Kellokumpu ja sooloteos Sudenkehä, tanssi ja koreografia Simo Kellokumpu osana Varjonyrkkeilyä nimistä tanssi-iltaa, Teatterikorkeakoulu Tanssijan koulutusohjelma 1. Hyvärinen Reetta, tanssijantyö duetossa Digital duende sekä ryhmäteoksessa Englantilainen sarja, koreografia Jyrki Karttunen, Teatterikorkeakoulu 2. Hänninen-Pekurinen Maija, tanssijantyö duetossa Niille, joiden aika on tullut tanssi ja koreografia Maija Hänninen-Pekurinen ja Leena Gustavson, Teatterikorkeakoulu 3. Kallio Kati, tanssijantyö Ina-Christel Johannesenin ryhmäkoreografiassa 12 Juliaa ja sooloteoksessa Riikinakka, tanssi ja koreografia Kati Kallio 4. Koivula Saara, tanssijantyö duetossa Digital duende sekä ryhmäteoksessa Englantilainen sarja, koreografia Jyrki Karttunen, Teatterikorkeakoulu 5. Koutonen Anne, tanssijantyö duetossa Digital duende sekä ryhmäteoksessa Englantilainen sarja, koreografia Jyrki Karttunen, Teatterikorkeakoulu 6. Kuisma Tanja, tanssijantyö ryhmäkoreografiassa Sattuma ja Sarabande, koreografia Ervi Sirén, Teatterikorkeakoulu 7. Lahdenperä Soile, tanssijantyö soolokoreografiassa Nyt näkyy tämä, tanssi ja koreografia Soile Lahdenperä 8. Rekola Satu, tanssijantyö ryhmäteoksessa Lyijynpunaa, koreografia Ari Tenhula, Teatterikorkeakoulu 9. Riekkinen Miika, tanssijantyö ryhmäkoreografiassa Sattuma ja Sarabande, koreografia Ervi Sirén, Teatterikorkeakoulu 10. Vaimala Terhi, tanssijantyö duetossa Digital duende sekä ryhmäteoksessa Englantilainen sarja, koreografia Jyrki Karttunen, Teatterikorkeakoulu 7

Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma 1. Heiskanen Marika, taidepedagoginen kirjallinen opinnäyte 2. Honkanen Tiia, näyttelijäntyö produktiossa Savannah Bay, Teatterikorkeakoulu 3. Maasola Miina, monologiesitys Lentoharjoituksia, Teatterikorkeakoulu 4. Määttälä Leena, näyttelijäntyö näytelmässä Pikku Prinsessa, Rauman kaupunginteatteri 5. Nieminen Sami, neljä ohjaustyötä: Tunsitko auringon paistavan, Myrsky, Hölmölän kylässä ja Celebration 6. Saari Petteri, taidepedagoginen kirjallinen opinnäyte 7. Toivonen Susanna, hahmometodin avulla työstetty runoilta L. Onervan runoista I did it my way, Teatterikorkeakoulu 8. Weimer Mirka, näytelmän Kapija käsikirjoitus ja ohjaus, Tampereen Monikulttuurinen teatteriryhmä Gugul Tanssinopettajan koulutusohjelma 1. Kairamo Laura, monologiesitys Tunsitko auringon paistavan, Teatterikorkeakoulu 2. Kauppila Heli, taidepedagoginen kirjallinen opinnäyte Maisterin tutkinnon suorittaneiden kirjalliset opinnäytteet jakautuivat karkeasti ottaen neljään ryhmään: ensiksi omaa identiteettiä hahmotteleviin töihin, joissa viitekehys oli selkeimmin psykologinen, joskus syväpsykologinen. Toiseksi niissä erottuivat taiteilijuutta, oman taidekäsityksen kehittymistä erittelevät työt. Näissä viitekehys rakentui usein ankarastakin itseanalyysista, luovuuden psykologiasta tai omasta suhteesta taidelajin vallitseviin ajattelutapoihin ja menetelmiin. Kolmas ryhmä olivat taiteellisia opinnäytteitä koskevat, analyyttiset ja tulkitsevat esseet. Neljäs, harvalukuisin ryhmä olivat lähestymistavaltaan eniten tutkielmaa lähestyvät esseet, joiden aiheet ja ongelmanasettelut eivät liittyneet sen paremmin omaan kuin taiteenkaan psykologiaan eikä taiteelliseen opinnäytteeseen. Tanssinopettajan ja teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelmaan liittyvät opinnäytteet kuvasivat opiskelijan taidepedagogista näkemystä ja hänen kasvuaan taiteilija-opettajaksi. Opinnäytteet olivat joko taidepedagogisia tutkielmia tai taiteellis-pedagogisia produktioita. Jälkimmäisiin liittyi aina produktioita kuvaava kirjallinen työ. Valmistuneiden maistereiden kirjalliset opinnäytteet: Näyttelijäntyön koulutusohjelma 1. Grönlund Mi, NÄYTTELIJÄN TIE JA TYÖMAA - Rakentamisesta, raivaamisesta ja sortumisesta 2. Hokkanen Sami, Mielen vika 3. Kuivalainen Mirva, Oivalluksia astangajoogasta elämään ja näyttelijäntyöhön 4. Lindroos Lotta, Koulu taiteilijaksi kasvattajana 5. Mattila Kaisa, Alastomuus, minä ja Britney 6. Nousiainen Harri, SIEDÄ 7. Nyman Jarkko, Jo yksi laulu kertoo tarinaa! 8. Palosaari Teemu, Toistelija 9. Pitkänen Heikki, Etsintää 10. Timonen Antti, Tilassa värisevä liha - minä, musiikki ja näyttämö 8

11. Tiusanen Marko, Rolling Stone - läpi harmaan kiven. Taiteilijaksi kasvamisen vaatimus. 12. Vierula Tuomas, Vapauden luonnos 13. Vuotila Aaro, Tähänastisesta ajastani näyttämötaiteen palveluksessa Utbildningsprogrammet för skådespelarkonst 1. Backman Ida-Lotta, Med teater som fordon: resan från det föreställande mot det som är 2. Bahne Martin, Eget arbete i Teaterhögskolan 3. Hellberg Camilla, Mirar Inte visste jag att jag skulle bli präst - reflektioner kring det abstrakta och det konkreta i teatern, i människan och i världen 4. Korander Jan, Exit 5. Milde Otto, Vägen till rollen 6. Oskal Sara, Språkets vei til følelsene - skuespilleren og det andre språket som scenespråk 7. Petersdóttir Elin, University degree accepted as requirement for professional career 8. Qvickström Tove, En skådespelares verktyg 9. Rodosi Catrin, On Fire to Act - en studie i Michael Chekhovs teknik 10. Rönneholm Johan, Skuld 11. Salomaa Maria, Struktur på eld 12. Silén Fabian, Den universala individualismen - eller att begrava sitt lik 13. Skumsvoll Ane, GRÄL. En pjäs till mig själv på dels norska dels finlandssvenska 14. Söderholm Jan-Christian, Mitt Liv, Mitt Liv! - en föreställning om en föreställning som kanske har någonting att göra med någonting 15. Thorngren Cecilia, Min röst Mitt jag Ohjauksen koulutusohjelma 1. Klintrup-Elomaa Anna-Maria, Kaaoskäytäntö 2. Lavaste Saana, Tietoinen hyppy tyhjyyteen - ohjaajantyö suunnittelun ja sattuman polttopisteessä 3. Siitonen Seppo-Ilmari, Hoivatkaa toinen toisianne. Ohjaaja tarkastelee ihmiskuvaa omissa ohjauksissaan 4. Varilo Iiristiina, Kokemuksia teatteriryhmistä - teatterin produktioryhmät ryhmäpsykoanalyyttisten teorioiden näkökulmasta Dramaturgian koulutusohjelma 1. Huopaniemi Otso, Systemaatikon tunnustukset 2. Salminen Paula, Tutkimuskohteena pelko Esitystaiteen ja teorian koulutusohjelma 1. Porkola Pilvi, Kuka pelkää taidetta? Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma 1. Granqvist Klas, Perillä-näytelmän äänisuunnittelu ja työpäiväkirja 2. Hokkanen Taina, Hiljaisuus -taidenäyttely 9

3. Hynninen Mikko, [Plumb]- ryhmän Ondulation-teoksen valo- ja äänisuunnittelu 4. Konttinen Ville, Rocky Horror Show-näytelmän valosuunnittelu 5. Laakso Heikki, Varo kallio-kuunnelmaelokuva 6. Laaksonen Jani, Sufferion - Hamartia of Prudence (metallibändi Silentiumin CD) 7. Miikkulainen Ilari, Oratoriolaboratorio-näytelmän äänisuunnittelu 8. Nykyri Antti, Unikuva-äänikäyttöliittymä 9. Paasonen Heikki, Riistapolku-näytelmän valosuunnittelu Koreografin koulutusohjelma 1. Kellokumpu Simo, Koreografisen työskentelyni sanastoa Tanssijan koulutusohjelma 1. Hyvärinen Reetta, Alku ja juuri - taiteilijuuteni lähtökohtia 2. Hänninen-Pekurinen Maija, Niille, joiden aika on tullut eli erään eläkeläistanssijan koreografinen kokeilu 3. Kallio Kati, Riikinakan hahmoterapia - koreografisen prosessin purku 4. Koivula Saara, Matkalla tanssitaiteilijaksi 5. Koutonen Anne, Digital Duende - sisällön ja liikkeen törmäys 6. Kuisma Tanja, Tanssia mielikuvista 7. Lahdenperä Soile, Alexander-tekniikka tanssijantyössä 8. Rekola Satu, Tanssija Liikkeessä - vaikutteita Merce Cunninghamin tanssitekniikasta 9. Riekkinen Miika, Tanssijantyön lähtökohtia koreografisessa harjoitusprosessissa 10. Vaimala Terhi, Tanssijuus somatiikan ja kehotekniikoiden näkökulmasta Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma 1. Heiskanen Marika, Totista leikkiä - teemoja aikuisten teatterioppimisesta ja teatteriopetuksesta 2. Honkanen Tiia, Ammattina näyttelijä ja opettaja 3. Maasola Miina, Lentoharjoituksia 4. Määttälä Leena, Kohtaamisia Pikku Prinsessa prosessissa. Oman kasvun tarkastelua: näyttelijäntyöstä, oppimisesta ja opettajuudesta. 5. Nieminen Sami, Kapealla rajalla - kohtaamisia ohjaajana ja opettajana 6. Saari Petteri, Perhoshäkki-elokuvaproduktio. Elokuvan ja ryhmän ohjaamisen reflektiivinen tutkimus 7. Toivonen Susanna, Kohtauspaikalla. L. Onervan runojen työstäminen hahmometodin avulla. 8. Weimer Mirka, Kapija-kielen ja kehon kohtaamisia Tanssinopettajan koulutusohjelma 1. Kairamo Laura, Tunsitko auringon paistavan? - monologimuotoinen matka liikkeestä puheeseen ja takaisin 2. Kauppila Heli, Rennosti, mutta aukikierrossa - tavoitteena yksilön kohtaaminen ja ihmisen kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen balettitunnilla 10

Koulutusohjelmien professoreina toimivat Raila Leppäkoski (- 30.4.), Kati Outinen (1.8.-) ja Vesa Vierikko ja (näyttelijäntyö), Erik Söderblom (ruotsinkielinen näyttelijäntyö), Juha Malmivaara (ohjaajantyö), Harri Virtanen (dramaturgia ja draaman kirjoittaminen), Annette Arlander (esitystaide ja -teoria), Markku Uimonen (valosuunnittelu), Juhani Liimatainen (äänisuunnittelu), Marjo Kuusela (koreografia) ja Ervi Sirén (nykytanssin tanssijantyö). Tanssinopettajan ja teatteritaiteen opettajan koulutusohjelmilla ei ollut professuuria. 2.2 Jatkokoulutus ja tutkimus Yliopistossa oli kirjoilla kaikkiaan 35 jatko-opiskelijaa. Jatko-opiskelijoista neljä työskenteli yliopistossa assistentin virassa. Jatko-opiskelijoista kahdella oli osan vuotta rahoitettu paikka Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisessä VESTtutkijakoulussa 1. Suomen Akatemian myöntämän apurahan turvin tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella jatkettiin tanssitaiteen tohtori Soili Hämäläisen johdolla tutkimusprojektia tanssitaiteen eettisistä kysymyksistä, rakenteista ja vallankäytöstä. Jatkokoulutuksesta ja tutkimuksesta vastasi professori Pentti Paavolainen. Valmistuneiden tohtoreiden ja lisensiaattien opin- ja taidonnäytteet: 1. Tanssitaiteen tohtori Leena Rouhiainen, Living Transformative Lives. - Finnish freelance dance artists brought into dialogue with Merleau-Ponty s phenomenology (tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos), 2. Tanssitaiteen tohtori Eeva Anttila, A Dream Journey to the Unknown. - Searching for dialogue in dance education (tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos), 3. Teatteritaiteen lisensiaatti Ida-Lotta Backman, taiteellinen osio koostui näyttelijäntyöstä esityksissä Et skib kommer ladet, ett samnordiskt mysteriespel (1999). Teaterns rötter, kalendariska riter i ett skapat heligt rum, manus och regi (feb.- juni 2000), tänkom, manus och regi (2001). Lisensiaattityön kirjallinen osio on nimeltään sharing WITH more than performing FOR (ruotsinkielinen näyttelijäntyön laitos). Tohtoreiden opin- ja taidonnäytteet julkaistiin yliopiston Acta Scenica-julkaisusarjassa. Yliopiston opetusta täydentävänä materiaalina julkaistiin myös professori Annette Arlanderin toimittama opiskelijoiden esseitä sisältävä teos Esitystaidetta kohti - Kokemuksia, ajatuksia, näkemyksiä sekä Johanna Enckellin teos Skärvor av Artaud - En essä om fransk teater efter Befrielsen / Antonin Artaudin jäljet ranskalaisessa teatterissa (Like). Helsingin kirjamessuilla Finlands Svenska Television palkitsi Enckellin teoksen kirjallisuuspalkinnollaan. 2.3 Pedagogiikka ja opetuksen kehittäminen Perusopetuksen kehittämisestä vastasi vararehtori yhdessä professorien kanssa. Vararehtorin apuna toimi epävirallinen opetuksen kehittämisryhmä, jonka osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita opetuksen kehittämisestä. Opetuksen kehittämisryhmään osallistuivat vararehtori Juha-Pekka Hotinen (puheenjohtaja), lehtori Eeva Anttila, lehtori Kimmo Karjunen, professori Marjo Kuusela, lehtori Eija Orpana-Martin, 1 Valtakunnallinen esittävän taiteen tohtorinkoulutusohjelma 11

professori Ervi Sirén, lehtori Jussi Tuurna, lehtori Harriet Sevelius, opiskelija Tuukka Vasama ja opetuksen kehittämispäällikkö Sirpa Silvennoinen sihteerinään suunnittelija Jan-Peter Kaiku. Yliopistossa aloitettiin tutkinnonuudistuksen suunnittelu vararehtorin johtamassa professorien ja suunnittelijoiden kokouksessa. Tätä edesauttamaan opetuksen kehittämisryhmä koordinoi kattavan syvähaastatteluihin perustuva opetuksen arvioinnin (ks. tarkemmin kohta 6.1). Koulutuksen yhteissuunnitteluun panostettiin ja muun muassa leirikouluja eriytettiin kandi- ja maisterikoulutukseen. Myös maisteriorientaatiojakso suunniteltiin ja käynnistettiin ja keskustelu kolmannen lukukauden valmistelusta aloitettiin. Taiteen harjoittaminen ja esittäminen oli yliopiston koulutuksen tärkeä metodi. Käytännön teatterityössä opiskelijat sovelsivat oppimaansa ja saivat julkista palautetta yleisöltä, kriitikoilta ja opettajiltaan. Esitysten päätarkoitus oli koulutus. Muita tarkoituksia - kuten kulttuurinen pääoma, taiteellinen profiili, julkisuus, tekijöiden urakehitys - ei tavoiteltu päätarkoituksen kustannuksella. Yliopiston esitystoiminnasta päätti esitystoiminnan johtokunta esittelijänään vastaava tuottaja Raija Vuorio. Johtokuntaan kuuluivat professori Juha Malmivaara (puheenjohtaja), professori Marjo Kuusela, professori Erik Söderblom, professori Markku Uimonen, professori Vesa Vierikko, professori Harri Virtanen, lehtori Eeva Anttila, opetusteatterin johtaja Jyri Pulkkinen, pukusuunnittelija Terttu Torkkola, tehostemestari Kaj Wager, opiskelija Tuomas Kiiliäinen ja opiskelija Samuli Nordberg. Johtokunta asetti keskuudestaan työvaliokunnan. Esitystoiminnan johtokunta toimi tuotannollista toteutusta koordinoivana elimenä, jonka tehtävänä oli päättää resursseista suhteessa koulutusohjelmittain asetettuihin pedagogisiin tavoitteisiin. Esitystoiminta toteutettiin pääosin yliopiston omissa tiloissa (tilastotieto esitetään liitteenä 1). Yliopiston tuki opiskelijoiden harjoitteluun oli 25 000. Tuki jakaantui 20 harjoittelukuukaudelle ja tukea sai 18 opiskelijaa. Opiskelijakohtainen harjoittelutuen määrä vaihteli 0,5-2 kuukauden välillä. Harjoittelutukea priorisoitiin hakijoille, joille harjoittelu on pakollinen osa opintoja. Heistä ensisijaisia tuen saajia olivat ne, jotka eivät saaneet mainittavaa korvausta harjoittelustaan ja joiden harjoittelu tapahtui opiskelupaikkakunnan ulkopuolella. Yhteisinä opintoina järjestettiin 20 kurssia. Yhteisiä opintoja sisältyi kaikkien koulutusohjelmien opintoihin. Yhteisinä opintoina järjestetyille kursseille osallistui useamman kuin yhden koulutusohjelman opiskelijoita. Yhteisiä opintoja pidetiin tärkeinä uusien näkökulmien avaajana. Opetuksen kehittämisryhmässä luotiin myös opetushenkilökunnan palkitsemisjärjestelmä, jossa palkitaan vuosittain Vuoden opettaja. Ensimmäisenä Vuoden opettajana palkittiin valosuunnittelun lehtori Kimmo Karjunen. Palkitsemiskriteerinä oli 1) aktiivinen panostus opetuksen kehittämiseen sekä henkilökohtaisella että laitos- ja korkeakoulutasolla, 2) vuorovaikutus ja innostava yhteistyö opiskelijoiden ja muiden opettajien kanssa sekä yliopiston muun yhteisön kanssa ja 4) opiskelijoiden yksilöllisen oppimisen tukeminen. 12

Opetuksen kehittämisryhmän aloitteesta jatkettiin myös opettajuusjuhlien perinnettä. Opettajuusjuhlissa pitkään ammatissaan ansioituneesti opetustyötä tehneitä lehtoreita nostetaan esiin taiteilijajuhlatyyppisessä tilaisuudessa. Taikopeda 2 on keskeinen keino, jolla tuetaan taidekorkeakoulujen opetuksen ja oppimisen kehittämistä. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian taide- ja kulttuurialan koulutusohjelma liittyi mukaan yhteissuunnitteluun. Taikopedassa valmisteltiin monivuotista jatkoprojektia, johon valittiin koordinaattori ja asetettiin vararehtoreista koostuva ohjausryhmä sekä suunnittelijoista koostuva suunnitteluryhmä. Taikopedassa järjestettiin kaksi opintokokonaisuutta, jotka olivat Taidepedagogiikan opintokokonaisuus (5 ov) ja Ongelmalähtöinen oppiminen (5 ov). Lisäksi järjestettiin seminaareja opetukseen liittyvistä asioista. Peda-forumia 3 kehitettiin vararehtoritapaamisten avulla ja uusimalla Peda-forumin kotisivut. Yliopiston valo- ja äänisuunnittelun laitos osallistui Peda-forumin kevätpäiviin laatuyksiköiden posterinäyttelyssä. Yliopistossa toimi myös Peda-kahvila, joka kannusti opetus- ja suunnitteluhenkilökuntaa pedagogiseen keskusteluun. Kahdessa opettajaseminaarissa perehdyttiin videoanalyysin avulla kollegoiden opetukseen. Opettajien täydennyskoulutustoiveet selvitettiin laitoksittain ja selvityksen perusteella järjestettiin yhteinen body logic-kurssi. Yliopisto on raportoinut virtuaaliyliopistohankkeistaan erillisraportilla vuoden 2005-2008 toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. 2.4 Yhteiskunnalliset palvelut Aikuiskoulutus Yliopiston aikuiskoulutusyksikön tarjoamaa aikuiskoulutusta suunnattiin erityisesti näyttelijöille, tanssijoille ja koreografeille, valo- ja äänisuunnittelijoille. Lisäksi liiketaloudellisin perustein toteutettuihin koulutuksiin osallistui sairaanhoitajia ja fysioterapeutteja sekä eri kouluasteiden opettajia. Alueellisesti aikuiskoulutuksen osallistujista valtaosa tuli pääkaupunkiseudulta (392). Muita tärkeitä paikkakuntia tai seutukuntia olivat Kymenlaakso (22), Lahden seutu (22), Tampereen seutu (22) ja Jyväskylän seutu (10). Koulutukseen osallistujat jakautuivat koulutusalojen kesken niin, että 69 % suuntautui kulttuurialalle, 20 % tekniikan alalla, 7 % sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle sekä 4 % humanistiselle ja kasvatusalalle. Aikuiskoulutuksen liikevaihto oli 202 000 ja taloudellisen toiminnan tulos oli 9 000. Yliopisto käytti toimintamenoistaan täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen 80 131. Hintatukea käytettiin ainoastaan taiteilijoiden ammatilliseen koulutukseen, kuten musiikkiteatterin jatkokurssiin ammattinäyttelijöille, - laulajille ja -tanssijoille, Glory to the Banal/Norman Taylor-kurssiin, vuorovaikutus elokuvassa-kurssiin, ilmaisuverstaaseen, tietokoneavusteisen suunnittelun kurssiin esittävän taiteen valosuunnittelijoille, kesäkurssiin Osmany Tellezin johdolla sekä teatteri- ja tanssialan kurssien suunnitteluun ja valmisteluun. 2 Taidekorkeakoulujen yhteinen korkeakoulupedagogiikka 3 Yliopistopedagiikan yhteinen keskustelufoorumi internetissä 13

Maksullisena palvelutoimintana aikuiskoulutuksessa järjestettiin mm. tanssiterapian jatkokurssi, äänenkäytön kurssi, esiintymistaidon ja luovan ilmaisun kurssi, tekniikan kevätpäivät, prosessidraamatyöpaja ja Flex/ Tunne kehosi-kurssi. Erikoistumisopintoina tarjottiin kaksi kurssia: tanssiterapian pitkä koulutusohjelma (80 ov) ja draamamenetelmät pedagogisina ja yhteisöllisinä työkaluina (40 ov). Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettiin pitkä kurssi Muusikkona teatteribändissä. Tilauskoulutuksena järjestettiin lyhyitä kursseja ja seminaareja, kuten esimerkiksi esiintymisvalmennusta sekä työpajakokonaisuus Diakonissalaitoksen toteuttamaan Diacuro-projektiin 4. Avoin yliopisto Yleissivistävän koulutuksen tärkein väylä oli avoin yliopisto. Se toi yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen tuloksia suuren yleisön ulottuville, ja tuotti opintokokonaisuuksia yliopisto-opiskelijoille. Avoin yliopisto ei tarjonnut taiteilijakoulutusta, eikä muodostanut väylää yliopiston tutkintokoulutusohjelmiin. Avoin yliopisto tarjosi opintokokonaisuuksina teatteritaiteen opintoja (20 ov, Helsinki ja Tampere), tanssitaiteen opintoja (20 ov, Helsinki), teatterin ja draaman opettamisen perusopintoja (15 ov, Helsinki ja Tampere) sekä teatterin ja draaman opettamisen laajentavia opintoja (20 ov, Helsinki). Avoin yliopisto tarjosi myös erillisiä opintojaksoja, jotka järjestettiin Helsingissä ja Tampereella omana opetuksena sekä yhteistyöopistoissa eri puolella maata. Näistä opintoviikoittain laajimpia koulutuskokonaisuuksia olivat näytelmäkoulu verkossa (10 ov), näyttelijäntyön perusteet (5 ov), ohjaus/näyttelijäntyö (4 ov) ja draamaprosessit (3 ov). Avoin yliopisto tarjosi useita kahden opintoviikon kursseja, kuten valaistuksen historiaa/verkkokurssi, näytelmän kirjoittaminen, draamatekstin prosessikirjoittaminen ja roolihenkilön rakentaminen. Kahden opintoviikon kursseista kurssit taidefilosofian perusteet sekä Alexander-tekniikka ja puheilmaisu järjestettiin kahteen otteeseen. Lisäksi avoin yliopisto järjesti yhden opintoviikon kursseja, kuten Feldenkrais-menetelmän perusteet, miimi ja pantomiimi, Alexander-tekniikka ja kulttuurihistorian perusteet. Monista yhden opintoviikon kursseista järjestettiin useita toteutuksia, kuten improvisaatio (6 toteutusta), Pilates-tekniikka (5 toteutusta) sekä naamionäyttelemisen perusteet ja klovnerian perusteet (2 toteutusta). Kurssitarjontaan sisältyi myös luentosarja tehtävä: TAIDE - suomalaista nykytaidetta etsimässä. Kirjasto Kirjastoa käytti kaikkiaan 3 004 rekisteröityä lainaajaa, joista yliopiston omia opiskelijoita oli 743 ja omaa henkilökuntaa 179. Rekisteröidyistä lainaajista 372 oli muiden yliopistojen opiskelijoita tai henkilökuntaa, ammattikorkeakoulujen opiskelijoita tai henkilökuntaa sekä muiden oppilaitosten opiskelijoita tai henkilökuntaa. Lainaajiin kuului myös kotimaisia kaukopalveluasiakkaita. Muita rekisteröityjä lainaajia oli 1 710. Kirjasto sai kaikkiaan 353 uutta asiakasta. Kirjastossa käyntien määrä oli kaikkiaan 48 510. 4 Diacuro-projekti on Diakonissalaitoksen toteuttama kaikkein huonoimmassa asemassa oleville naisille suunnattu hanke. Projekti edistää naisten kouluttautumista ja työllistymistä sekä psyykkistä ja sosiaalista selviytymistä yhteiskunnassa. 14